4.0 Viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta yhdessä asiakkaidemme kanssa

Kiinteistöjen käytön ja ylläpidon merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä muodostaa perustan ISS:n ympäristövastuullisuustyölle, sillä kiinteistöt aiheuttavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä noin 76 prosenttia syntyy kiinteistöjen käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Meillä on palveluidemme kautta positiivinen hiilikädenjälki, ja olemmekin sitoutuneet minimoimaan palveluratkaisuillamme asiakkaidemme kiinteistöjen käytönaikaisia ympäristövaikutuksia. Oma tavoitteemme on olla hiilineutraali vuonna 2035.

4.1 Vastuullisilla palveluillamme autamme sinut vastuullisuuden edelläkävijäksi

Meillä on mahdollisuus vaikuttaa rakennusten hiilijalanjälkeen.

Ympäristövastuullisuus sisältyy ISS:n arvoihin ja on olennainen osa päivittäistä palvelutuotantoamme. Kestävillä palveluratkaisuillamme vaikutamme positiivisesti kiinteistöjen käytönaikaisiin ympäristövaikutuksiin – tämä on hiilikädenjälkemme. Yhdessä asiakkaidemme kanssa meillä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa rakennusten aiheuttamaan hiilijalanjälkeen.

Lue Asiakkaat-osiosta, miten palveluillamme tuemme asiakkaidemme omia vastuullisuustavoitteita ja viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta.


4.2 Oikeilla jäljillä – matkalla kohti hiilineutraaliutta

Asettamalla oman ilmastotavoitteemme olemme osoittaneet sitoutumisemme Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen hillitä lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen. Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuonna 2035. Scope 1:n ja Scope 2:n osalta tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030. Lisäksi YK:n Global Compact -aloite ja kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat kaikkea toimintaamme. Olemme liittyneet Science Based Target -aloitteeseen (SBTi), ja alkuvuodesta 2022 toimitamme määrittelemämme tavoitteet SBTi:n hyväksyttäväksi. Tavoitteenamme on parantaa SBTi:n avulla koko arvoketjumme vähähiilisyyttä ja resurssitehokkuutta.

Vuodesta 2019 alkaen olemme laskeneet palveluidemme hiilijalanjälkeä. Laskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin, ja se on toteutettu yhteistyössä Clonet Oy:n kanssa. Laskentamme kattaa kokonaisuudessaan myös Scope 3 -päästöt, jotka syntyvät arvoketjussamme. Merkittävimmät ympäristövaikutuksemme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvan liikkumisen CO2-päästöistä sekä raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta. Palvelukohtainen hiilijalanjälkilaskenta sekä merkittävät ympäristönäkökohdat toimivat pohjana toimintamme kehittämiselle ja konkreettisten tavoitteiden asettamiselle. Vuonna 2021 aloitimme valituissa ravintoloissamme lounaskohtaisen hiilijalanjäljen laskemisen. Näin asiakkaamme pystyvät halutessaan huomioimaan lounaan ilmastovaikutuksen valitessaan päivän lounasta.

Henkilöstöllämme on tärkeä vaikutus vastuullisuustyössämme. Vuoden 2021 lopussa lanseerasimme uuden vastuullisuuskonseptimme Oikeilla jäljillä. Oikeilla jäljillä -teeman alla edistämme yrityksemme vastuullisuustavoitteita ja lisäämme niin oman henkilöstömme kuin asiakkaidemme ympäristötietoisuutta. Vuonna 2021 istutimme yhteensä 8 000 puuta eli yhden puun jokaista ISS:läistä kohden kiitokseksi jokapäiväisestä työstä vastuullisuuden edistämiseksi. Tämän lisäksi palkitsimme erikseen tiimejä ja yksittäisiä ISS:läisiä arjen vastuullisuusteoista. ISS Suomen oma metsä löytyy täältä >>

4.2.1 Luomme kestävää ruokakulttuuria

Tavoitteenamme on puolittaa hävikki vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2021 hävikki väheni 33 prosenttia.

Ravintolapalveluissa tavoitteenamme on luoda kestävää ruokakulttuuria. Tässä onnistuaksemme kehitämme jatkuvasti reseptiikkaa lihatuotteiden vähentämiseksi, käytämme vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita ja minimoimme ruokahävikin syntyä. Hyödynnämme hiilijalanjälkilaskennasta saamiamme tuloksia reseptiikan kehittämisessä.

Avaamalla uusia makumaailmoja tuhansille asiakkaillemme päivittäin voimme edistää vastuullisten raaka-aineiden päätymistä entistä useampaan kotikeittiöön, osaksi arjen ruokarutiineja. Laskimme viime vuonna myös lounaidemme keskimääräisen hiilijalanjäljen. Laskennasta näkee hyvin selkeästi raaka-ainevalintojen merkityksen päästöjen vähentämisessä, sillä noin 68 prosenttia lounaan hiilijalanjäljestä aiheutuu elintarvikkeista. Tavoitteenamme on vähentää ravintolapalveluiden CO2-päästöjä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Korvaamalla lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla vaikutamme merkittävästi ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Ravintoloissamme on tarjolla asiakkaillemme maukas kasvisruokavaihtoehto päivittäin. Huomioimme ruokalistasuunnittelussa aina myös sesonkituotteet. Käyttämämme liha- ja maitotuotteet, kananmunat sekä vilja- ja leipomotuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia, kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Lisäksi suomalaiset järvikalat ovat osa lounastarjontaamme. Valikoimaamme kuuluu myös Reilun kaupan ja Rainforest Alliancen tuotteita sekä luomu- ja lähituotteita.

Ruokahävikin minimointi on osa jokapäiväistä toimintaa ravintoloissamme. Ruokaa voi tilata kotiin useista ravintoloistamme, ja mikäli ruokaa jää jäljelle, minimoimme hävikkiä kotimyynnillä. Tavoitteenamme on puolittaa hävikki vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2021 hävikki väheni 33 prosenttia. Tavoitteenamme oli hävikin vähentäminen 35 prosenttia.

Muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävän SUP-direktiivin mukaisesti olemme luopuneet muovisista kertakäyttöastioista ja -pilleistä ja korvanneet nämä kierrätettävillä materiaaleilla ja kartonkituotteilla. Vuoden 2021 materiaaliostoistamme 72 prosenttia oli puuperäistä materiaalia ja 27 prosenttia muoviperäistä materiaalia.

Tuomme yrityksemme siivouspalveluiden osaamista ja menetelmiä myös ravintolatilojen vastuulliseen siivoukseen. Käytössämme on kasvipohjaiset puhdistusaineet, jotka on valmistettu 100-prosenttisesti elintarviketeollisuuden sivutuotteista. Lisäksi käytämme ravintolasalien puhdistamisessa kemikaalivapaata siivousmenetelmää.

4.2.2 Vastuullista siivouspalvelua

Kestävän kehityksen mukainen siivouspalvelumme perustuu kemikaalien käytön sekä veden- ja energiankulutuksen minimointiin, kestäviin hankintoihin, muovin käytön vähentämiseen sekä kiertotalouteen.

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella olemme jo useamman vuoden ajan muokanneet perinteisiä siivouspalveluiden toimintatapoja ja vähentäneet merkittävästi kemikaalien käyttöä, muovin kulutusta ja päästöjä vesistöihin. Koronapandemia on aiheuttanut tarvetta pintojen desinfioinnille, mutta lisäämällä Tersanon otsonoidun veden käyttöä olemme onnistuneet pienentämään desinfioivien aineiden käyttöä. Myös käyttämämme valokatalyysipinnoite ja ilmanpuhdistimet ovat helpottaneet pintahygienian ja sisäilman puhtauden hallintaa.

Olemme säästäneet puhdasta vettä lähes 10 miljoonaa litraa uusilla resurssitehokkailla koneilla ja menetelmillä. Vastaavasti olemme lahjoittaneet saman määrän puhdasta juomavettä Future Cleaning Technologiesin toimesta Made Blue -organisaatiolle kehitysmaihin.

Kestävät siivoushankinnat ovat olennainen osa asiakkaalle tuottamaamme siivouspalvelua. Siivouspalvelumme hiilijalanjäljestä noin 82 prosenttia on Scope 3 -päästöjä eli ne syntyvät toimitusketjussamme. Suosimme aina ympäristömerkittyjä, uusiutuvista tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka voidaan kierrättää edelleen materiaalina. Hyvänä esimerkkinä kiertotalouden ratkaisusta on 100-prosenttisesti kasvipohjaisten, elintarviketeollisuuden sivutuotteista valmistettujen puhdistusaineiden käyttäminen silloin, kun puhdistusaineiden käyttö on välttämätöntä. Muovin käyttöä minimoimme käyttämällä siivousvaunuissa kestosäkkejä. Olemme lisänneet kierrätysmuovista valmistettujen tuotteiden osuutta valikoimassamme, ja käytössämme on esimerkiksi kierrätysmateriaalista tehtyjä lattiamoppeja sekä kierrätetyistä PET-pulloista valmistettuja twister-laikkoja, joiden kanssa ei tarvita puhdistusaineita.

Ylläpitosiivousaineiden kulutus

Siivousaineiden kulutus (litraa/siivooja)

2015201620172018201920202021
8,59,59,98,56,45,75,2

4.2.3 Vastuullisuus kiinteistön ylläpitopalveluissa

Valitsemme aina käytettävät laitteet ja työkoneet huomioiden niiden monikäyttöisyyden sekä elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset.

Kiinteistön ylläpitopalveluissa ensisijaisia toimenpiteitämme omien päästöjemme vähentämiseksi ovat työkoneista ja liikkumisesta aiheutuvien CO2-päästöjen minimointi sähköautoja ja muita vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäen, koneiden käytön ja reittien optimointi sekä henkilöstön kouluttaminen taloudelliseen ajotapaan.

Valitsemme aina käytettävät laitteet ja työkoneet huomioiden niiden monikäyttöisyyden sekä elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Vuonna 2021 otimme valikoimiimme laajamittaisesti sähkökäyttöisiä pienkoneita vähentääksemme pienkoneiden käytöstä aiheutuneita CO2-päästöjä. Pilotoimme myös sähkökäyttöistä robottilakaisukonetta katualueiden ja parkkipaikkojen puhdistamisessa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Robotti puhdistaa katualueita pölyttömästi, vaikka toimiikin vedettömästi. Arvion mukaan yhden robotin käytöllä voi säästää 30 tonnia CO2-päästöjä vuodessa.

Kiertotalous, materiaalitehokkuus ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen näkyvät aine- ja tarvikevalinnoissamme. Kiinteistön ylläpitopalveluiden hiilijalanjäljestämme 81 prosenttia on Scope 3 -päästöjä eli ne muodostuvat toimitusketjussamme. Valitsemme laadukkaita komponentteja rikkoutuneiden tilalle sekä varmistamme ennakkohuolloilla teknisten järjestelmien toimivuuden. Käyttämämme lämmönsiirtonesteet ovat ympäristölle turvallisia, ja olemme korvanneet viemärinavauksessa käytettävät kemikaalit mekaanisilla puhdistusmenetelmillä.

4.2.4 Liikkuminen ja työkoneet

Teemme yhteistyötä vuokranantajiemme kanssa latauspisteiden rakentamiseksi.

Scope 1 -päästömme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvasta liikkumisesta sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa käytettävien työkoneiden käytöstä. ISS:n käyttämät autot ovat leasing-autoja. Vähentääksemme liikkumisesta aiheutuvia päästöjä olemme aloittaneet siirtymän kohti sähköistä tuotantoautokantaa. Vuonna 2021 säästimme sähköautoja käyttämällä 31,4 tCO2 ekv. verrattuna vastaavaan ajosuoritteeseen dieselautolla. Tällä hetkellä suurin haaste palvelutuotannossa käytettävien sähköautojen laajamittaiselle käytölle liittyy latausverkostoon. Teemme yhteistyötä vuokranantajiemme kanssa latauspisteiden rakentamiseksi vuokratilojemme yhteyteen.

Vuonna 2021 koronapandemiasta johtuva etätyöskentely on jatkunut edelleen, mutta liikkuminen asiakaskohteisiin on elpynyt selvästi vuoteen 2020 verrattuna (luku 4.3.3 Oman toimintamme kasvihuonekaasupäästöt).

4.2.5 Arvoketjun päästöt

Palveluidemme hiilijalanjälkilaskennat sisältävät myös Scope 3- eli koko arvoketjumme päästöt. Hiilijalanjäljestä merkittävä osa, lähes 85 prosenttia, syntyy arvoketjussamme eli ne luokitellaan Scope 3 -päästöiksi. Tärkeä kehittämisalueemme onkin yhteistyö palveluiden hankintaketjuissa eri kumppaneiden kanssa. Valitsemme kumppanimme ja käyttämämme tuotteet ympäristönäkökulmat huomioiden. Palvelutuotannossa suosimme uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, kestäviä ja monikäyttöisiä tuotteita materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden varmistamiseksi sekä minimoimme palvelusta syntyvän jätteen määrää.

Vuodesta 2020 alkaen päästöjemme Scope 3 -laskentaan on sisällytetty energiaan eli polttoaineisiin ja ostosähköön liittyvät upstream-päästöt. Käytännössä nämä pitävät sisällään siirtohäviöistä sekä polttoaineiden tuotannosta, jalostuksesta ja kuljetuksista aiheutuvat päästöt. Vuoden 2021 Scope 3 -laskennan sisältö on merkittävästi laajempi verrattuna aiempiin vuosiin (taulukko 4.3.3). Luvuissa on mukana arvoketjumme päästöt palveluidemme osalta. Tämä lisää laskennan luotettavuutta, mutta samalla kasvattaa päästöjä verrattuna edellisiin vuosiin.

Vuonna 2021 olemme laskeneet palveluistamme aiheutuvaa hiilijalanjälkeä useille asiakkaillemme osaksi heidän arvoketjunsa eli Scope 3 -päästöjen raportointia.


4.3 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme

Vähensimme toimitiloista aiheutuvia CO2-päästöjä parantamalla tilojen monikäyttöisyyttä ja energiatehokkuutta.

Merkittävin vaikutusmahdollisuutemme ilmastonmuutoksen hillintään piilee kiinteistöjen käytönaikaisen hiilijalanjäljen minimoimisessa kiinteistön ylläpito- ja energianhallintapalvelujemme kautta – tämä on hiilikädenjälkemme. Toteutamme samoja energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä myös omissa toimitiloissamme sekä vähennämme päästöjä hankkimalla uusiutuvaa energiaa. Lisäksi vaikutamme palveluistamme syntyviin CO2-päästöihin minimoimalla ajoneuvojen ja työkoneiden käytöstä aiheutuvia päästöjä. Sertifioidun ISO 50001 -energianhallintajärjestelmämme tavoitteena on parantaa ilmastonmuutoksen hillinnän vaikuttavuutta paitsi asiakkaille tuottamiemme energianhallintapalveluiden avulla myös omien tilojen ja liikkumisemme osalta.

4.3.1 Omat toimitilat – energian ja veden kulutus

Tuotamme palveluita asiakkaidemme kiinteistöissä valtakunnallisesti. Omistamme itse yhden kiinteistön, ja muissa toimipisteissämme olemme vuokralaisina. Laskennassamme huomioimme sähkön osalta sekä ostamamme sähkön että käyttämämme sähkön. Vuonna 2021 olemme sisällyttäneet laskentaan myös tiedot vuokrakohteissa käyttämämme kaukolämmön osalta. Aiempina vuosina emme ole saaneet vuokranantajilta vastaavia tietoja. Tästä johtuen laskennan sisältö on laajempi verrattuna aiempiin vuosiin.

Vuonna 2021 hankimme EECS:n (European Energy Certificate System) alaisia RES-GO-sähkön (Renewable Energy Sources – Guarantee of Origin) alkuperätakuita 1 512 MWh, mikä vastaa ISS:n omien toimipisteiden energiankulutusta vuonna 2021. Sähkön tuotantomuotona on 100-prosenttisesti suomalainen tuulivoima ja vesivoima. Pääkonttorimme sijaitsee LEED Platina -luokituksen saaneessa business parkissa. Vähensimme toimitiloista aiheutuvia CO2-päästöjä vuonna 2021 toteuttamalla tilatehokkuusprojekteja sekä parantamalla tilojen monikäyttöisyyttä ja energiatehokkuutta. Lisäsimme myös IoT-teknologian käyttöä tiloissamme.

Käytämme toimipisteissämme kunnallista vedenjakelua, ja toiminnastamme syntyvä jätevesi menee kunnalliseen viemäriverkostoon. Omassa toiminnassamme käytämme vettä siivouspalveluissa, ravintolapalveluissa sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa. Siivouspalveluissa minimoimme veden kulutusta erityisesti menetelmä- ja välinevalinnoilla, ravintolapalveluissa tehokkailla pesuprosesseilla ja vesikalusteiden optimaalisilla säädöillä sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa hiekan noston ajoittamisella sääolosuhteiden mukaisesti.

ISS:n oma energian kulutus, energiaintensiteetti ja vedenkulutus

 201920202021
Sähkön kulutus, MWh*)1 469,91 5881 512,2
Sähkön ominaiskulutus, KWh/brm2*)42,350,454,2
Lämmön ominaiskulutus, KWh/brm2140,4**)118,8**)162*)
Energian ominaiskulutus, KWh/brm2182,8**)169,1**)216,2*)
Veden ominaiskulutus, dm3/brm2**)300,3395,4291,7
*) Laskenta perustuu mitatun tiedon pohjalta laskettuun kokonaiskulutukseen.
**) Laskenta perustuu mitattuihin kulutustietoihin.

4.3.2 Omat toimitilat – jätehuolto

Noudatamme kaikessa toiminnassamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää, jonka lisäksi pyrimme jatkuvasti parantamaan myös materiaalitehokkuutta ja varmistamaan jätteiden käsittelyn materiaalina uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Tavoitteenamme on 65 prosentin kierrätysaste omissa toimipisteissämme.

Vuonna 2021 päätoimipisteemme tuottivat yhteensä 36 tonnia jätteitä, joista materiaalikierrätykseen toimitettiin 52 prosenttia. Jätteistä 48 prosenttia hyödynnettiin energiantuotannossa. Vuoden 2020 ja 2021 hyötykäyttöaste oli pienempi verrattuna aiempiin vuosiin, koska koronapandemian ja etätyösuositusten takia esimerkiksi keräyspaperia syntyi huomattavasti aiempaa vähemmän. Vuonna 2021 panostimme lisää jätteiden vähentämiseen omassa toiminnassamme ja otimme sitä tukeaksemme käyttöön uuden ”Kohti kiertotaloutta” -koulutuksen.

Jätemäärät jätejakeittain (tonnia)

 201920202021
Tietosuojapaperi5,22,12,9
Tietosuojamateriaali0,00,00,0
Keräyspaperi9,14,63,7
Keräyspahvi ja -kartonki4,79,35,6
Biojäte13,02,92,8
Ruokaöljyt ja -rasvat0,10,00,0
Lasi1,91,21,1
Metalli2,81,20,9
Rakennusjäte0,10,00,0
Kuormalavat0,21,10,4
Energiajäte7,94,93,4
Poltettava sekajäte14,28,713,7
SE-romu1,00,71,1
Muut vaaralliset jätteet0,00,50,01
YHTEENSÄ60,337,335,7

Jätteiden loppusijoitus (%)

 201920202021
Materiaalikierrätys625752
Energiahyödyntäminen374248
Vaaralliset jätteet110
Kaatopaikkasijoitus000

4.3.3 Oman toimintamme kasvihuonekaasupäästöt

Vuodesta 2019 alkaen olemme laskeneet palveluidemme hiilijalanjälkeä. Laskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin, ja se on toteutettu yhteistyössä Clonet Oy:n kanssa.Laskentamme kattaa kokonaisuudessaan myös Scope 3 -päästöt, jotka syntyvät arvoketjussamme. Merkittävimmät ympäristövaikutuksemme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvan liikkumisen CO2-päästöistä sekä raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta.

Omien toimitilojen ympäristövaikutuksiin ja päästöihin vaikutamme optimoimalla tilatehokkuutta. Työpisteiden yhteiskäyttöisyys, työn muuttuminen entistä liikkuvammaksi sekä teknologian mahdollistama virtuaalinen työtapa ovat vähentäneet tilankäytön tarvetta. Digitaalisuus ja virtuaaliset työkalut luovat ekologisempia toimistoja, mutta ympäristövaikutukset vähenevät myös silloin, kun voimme tehdä töitä mistä tahansa; etätyömahdollisuuksien lisääntyminen vähentää ajokilometrejä ja päästöjä sekä säästää aikaa. Suunnittelemme ja rakennamme myös asiakkaillemme uusia työympäristöjä, joissa ihmiset viihtyvät ja pystyvät toimimaan tehokkaasti, tuottavasti sekä ympäristövastuullisesti.

Vuonna 2021 olemme sisällyttäneet Scope 2 -laskentaan myös tiedot vuokrakohteissa käyttämämme kaukolämmön osalta. Aiempina vuosina vastaavia tietoja ei ole ollut saatavilla vuokranantajilta. Laskennan sisältö on laajempi verrattuna aiempiin vuosiin. Tämä lisää laskennan luotettavuutta, mutta samalla kasvattaa raportoituja Scope 2 -päästöjä.

Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

 201920202021
Scope 1: Tuotantoautot ja työkoneet (t CO2-ekv.)4 016 3 163 3 634
Scope 2:
Ostettu sähkö (markkinalähtöinen menetelmä), kaukolämpö (t CO2-ekv.) *)
6699529 **)
Scope 3:
Arvoketjun päästöt (t CO2-ekv.)
1 454 ***)1 562 ****)22 689 *****)
Päästöintensiteetti
Liikevaihtoon suhteutettuna (t CO2-ekv./milj. €)
9,77,99,8
Laskenta on toteutettu Clonetin OpenCO2.net-laskurilla.
*) Laskennassa on huomioitu ISS:n ostama sertifioitu kotimainen tuuli- ja vesisähkö. Uusiutuva sähkö kattaa kaiken ISS:n käyttämän sähkön sekä omissa että vuokratuissa toimitiloissa. Laskennassa on käytetty paikallisten energiayhtiöiden ilmoittamia kaukolämmön päästökertoimia.
**) Laskentaan on sisällytetty tiedot myös vuokratuissa toimitiloissa aiheutuneista kaukolämmön päästöistä. Laskennan sisältö on laajempi verrattuna aiempiin vuosiin.
***) Laskenta sisältää työmatkaliikenteen, liikematkojen ja jätehuollon päästöt.
****) Laajempi laskentarajaus verrattuna vuoteen 2019: luku sisältää polttoaineiden ja sähkön elinkaarenaikaisia päästöjä sekä sähkön siirtohäviöistä aiheutuneita päästöjä.
*****) Laajempi laskentarajaus verrattuna vuosiin 2019-2020: luku sisältää koko arvoketjun päästöt siivous-, kiinteistön ylläpito- ja ravintopalveluiden osalta.