3.0 Olemme mukana kehittämässä yhteisiä työympäristöjä

Yli 7 400 ISS:n ammattilaista toimii päivittäin asiakkaidemme työympäristöissä palvelujamme tuottaen. Ymmärryksemme kiinteistöjen käytöstä ja ylläpidosta luo edellytykset päästöjen hallintaan sekä omassa toiminnassamme että osana asiakasyhteistyötä. Ilmastotavoitteemme ohjaavat tätä työtä. Kehitämme jatkuvasti palveluratkaisujamme, raportointia ja tiedolla johtamista vahvistaaksemme tavoitteiden mukaisen etenemisen ja tukeaksemme asiakasyhteistyötä.

3.1 Ympäristövastuullisuustyömme perusta

Toimintamme keskittyy kiinteistöjen käytönaikaisten ympäristövaikutusten hallintaan sekä työympäristöjen kehittämiseen.

Kiinteistöjen käytön ja ylläpidon rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa muodostaa perustan ISS:n ympäristövastuullisuustyölle. Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, joista merkittävä osa syntyy kiinteistöjen käytön aikana.

Ympäristövastuullisuus sisältyy yrityksemme arvoihin ja on osa palvelutuotantoamme sekä asiakasyhteistyötä. ISS:n liiketoimintamalli kytkeytyy kiinteästi rakennettuun ympäristöön ja perustuu kokonaisvaltaisiin kiinteistöpalveluihin. Toimintamme keskittyy kiinteistöjen käytönaikaisten ympäristövaikutusten hallintaan sekä työympäristöjen kehittämiseen osana asiakasyhteistyötä. Sään ääri‑ilmiöiden yleistyminen lisää kiinteistöjen ylläpidon vaatimuksia ja korostaa ennakoivan sekä järjestelmällisen toimintamallin merkitystä.

Päästöprofiilissamme korostuvat muun muassa ravintolapalvelut, joissa päästöt liittyvät elintarvikkeiden arvoketjuun. Lisäksi päästöjä syntyy muiden kiinteistöpalveluiden tuottamisesta asiakkaidemme kohteissa sekä ajoneuvojen käytöstä ja ostoenergiasta.

ISS‑konserni raportoi vastuullisuudestaan EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaisesti osana vuosikertomustaan noudattaen kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) vaatimuksia. ISS‑konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa keskeisimmäksi ympäristöteemaksi tunnistettiin ilmastonmuutoksen hillintä. ISS Palveluissa olennaisiksi teemoiksi on arvioitu lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energian kulutus sekä kemikaalien ja resurssien käytön hallinta.

Ympäristövastuullisuuttamme ohjaavat konsernitason tavoitteet ja sitoumukset sekä siirtymäsuunnitelma. ISS Palveluiden ilmastotiekartassa on määritelty ja aikataulutettu toimenpiteet, jotka tukevat tavoitteiden edistämistä. Seuraavissa luvuissa käsittelemme tarkemmin päästöjen hallintaan ja seurantaan liittyviä toimenpiteitä.

Lue lisää yritysvastuun johtamisesta ISS Palveluissa.

3.1.1 Nettonollatavoitteet ohjaavat ilmastotyötämme

Olemme sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen hillitä maapallon lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen. Lähitulevaisuuden päästötavoitteemme ovat Science Based Targets (SBTi) ‑aloitteen hyväksymät. Tavoitteenamme on saavuttaa nettonollapäästöt Scope 1‑ ja Scope 2 ‑päästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä sekä Scope 3 ‑päästöjen osalta koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä.

Olemme asettaneet seuraavat tavoitteita tukevat sitoumukset:

  • ravintolapalveluiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä
  • ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2027 mennessä
  • ajoneuvokannan sähköistäminen vuoteen 2030 mennessä

Ilmastotiekarttamme kokoaa päästöjen hallintaan liittyvät toimenpiteet, investoinnit ja kehityshankkeet, jotka ohjaavat ilmastotyötämme kohti tavoitteita.

Vastuullisuustyötämme ohjaavat lisäksi YK:n Global Compact ‑aloite sekä kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals). Ympäristövastuullisuuden osalta keskeisimmät ovat Ilmastoteot (SDG 13) sekä Vastuullinen kuluttaminen ja tuotanto (SDG 12), joihin toimintamme kytkeytyy erityisesti kiinteistöjen käytön ja palvelutuotannon kautta.

3.1.2 Toimiemme vaikuttavuuden seuranta

Ilmastotiekartta määrittää keskeiset toimenpiteet ja investoinnit ja ohjaa toimintaamme kohti nettonollapäästöjä.

Olemme laskeneet palveluidemme hiilijalanjälkeä vuodesta 2019 lähtien. Vuodesta 2023 alkaen ravintolapalveluiden päästölaskennassa on huomioitu maankäytön ilmastovaikutukset FLAG‑ohjeistuksen mukaisesti. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin.

ISS on palveluyritys, jossa henkilöstö on keskeinen tuotannontekijä. Toimintamme edellyttää kuitenkin myös erilaisten laitteiden ja materiaalien käyttöä, kuten työvaatteita, siivousvälineitä ja ‑koneita, keittiölaitteita ja hygieniatuotteita. Lisäksi käytössämme on ajoneuvokanta ja vuokrattuja toimitiloja.

Vuonna 2025 Scope 1‑päästöt muodostivat hieman alle 5  prosenttia kokonaispäästöistä ja syntyivät pääosin ajoneuvojen polttoaineen käytöstä. Scope 2 ‑päästöjen osuus oli alle yhden prosentin, ja päästöt liittyivät ostoenergiaan eli toimipisteidemme energiankulutukseen. Valtaosa päästöistä syntyi Scope 3 ‑luokassa, jonka osuus oli vajaa 95 prosenttia kokonaispäästöistä. Scope 3 -päästöt aiheutuivat erityisesti ostetuista tuotteista ja palveluista, palveluiden tuottamisesta asiakaskohteissa sekä henkilöstön työmatkaliikkumisesta.

ISS Palveluiden ilmastotiekartta määrittää keskeiset toimenpiteet ja investoinnit, jotka tukevat Science Based Targets initiative (SBTi) ‑hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamista, ja ohjaa toimintaa kohti nettonollapäästöjä. Suunnitelma on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa. Suomen ilmastotiekartta tunnustettiin vuonna 2025 ISS‑konsernissa edelläkävijäesimerkiksi, ja konsernin Executive Group Management on sen hyväksynyt. Ilmastotiekartta on laadittu laajassa yhteistyössä eri toimintojen asiantuntijoiden kanssa.

Ympäristövaikutukset syntyvät sekä omasta toiminnastamme että hankituista tuotteista ja palveluista. Hankintaa ja toimitusketjua koskevat periaatteet sekä toimittajien eettinen ohjeistus (Supplier Code of Conduct) ohjaavat yhteistyötä toimittajien kanssa ja määrittävät odotukset tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten osalta. Edellytämme toimittajiemme sitoutumista näihin periaatteisiin. Strategisten toimittajien osalta odotamme sitoutumista nettonollatavoitteisiin, Science Based Targets ‑aloitteeseen, päästöjen raportointiin sekä vastaavien käytäntöjen edistämistä omassa toimitusketjussaan.

Toimintaamme arvioivat säännöllisesti ulkoiset tahot. EcoVadis‑arvioinnissa ISS sai vuonna 2025 kultaluokituksen. Ympäristöosa‑alueella sijoituimme parhaaseen yhden prosentin joukkoon. Lisäksi EcoVadisin Carbon‑arvioinnissa saavutimme korkeimman eli Leader‑tason. Vuoden 2025 Kiwa Inspectan toteuttamassa HSEQ‑arvioinnissa ISS saavutti historiansa parhaan tuloksen. Ympäristöjärjestelmämme on ISO 14001:2015 ‑sertifioitu ja auditoidaan säännöllisesti. Lisäksi konsernin vastuullisuustyötä arvioidaan kansainvälisissä ESG‑arvioinneissa, kuten CDP‑, MSCI‑ ja Sustainalytics‑arvioinneissa.

Mikäli päästöjen hallinta ja toiminnan sopeuttaminen eivät ole riittäviä, altistumme siirtymäriskeille, kuten kiristyvälle sääntelylle, hiilen hinnoittelulle ja muuttuville asiakasvaatimuksille. Lisäksi fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa toimipaikkoihin ja toimitusketjuihin, mikä voi heijastua kustannuksiin, kilpailukykyyn ja liiketoiminnan kannattavuuteen. ISS‑konserni seuraa ilmastoriskejä ja ‑mahdollisuuksia TCFD‑viitekehyksen mukaisesti. Lue lisää ISS-konsernin vuosikertomuksesta.

3.1.3 Yhteistyötä asiakkaidemme kanssa

Kehitämme raportointia ja toimintamalleja osana asiakasyhteistyötä tavoitteena parantaa tiedon läpinäkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä.

Rakennettu ympäristö on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde ja keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Kiinteistöalan ammattilaisina toimimme päivittäin tuhansissa asiakaskohteissa ja tuotamme räätälöityjä palvelukokonaisuuksia, joilla voimme tukea kiinteistöjen käytönaikaisten ympäristövaikutusten hallintaa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten lämpötilan nousu ja sään ääri‑ilmiöiden yleistyminen, muuttavat kiinteistöjen ylläpidon vaatimuksia. Palveluillamme ylläpidämme kiinteistöjen toimintakykyä muuttuvissa olosuhteissa. Palveluratkaisujamme kehittämällä vaikutamme ensisijaisesti oman toimintamme päästöjen hallintaan, mutta palvelumme linkittyvät myös asiakkaidemme energiankäyttöön ja arvoketjuun sekä rakennusten elinkaaren hallintaan ja kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

Asiakkaiden kiinnostus päästöraportointia ja vastuullisuusdataa kohtaan kasvoi vuonna 2025. Päästölaskennan kysyntä laajeni myös pienempiin asiakaskohteisiin, ja raportointi sekä asiakaskohtainen päästötieto ovat yhä useammin osa asiakasodotuksia. Kehitämme raportointia ja toimintamalleja jatkuvasti tavoitteena parantaa tiedon läpinäkyvyyttä, vertailtavuutta ja hyödynnettävyyttä osana asiakasyhteistyötä.

3.1.4 ISS:läiset muuttavat sanat teoiksi

Ympäristövastuullisuutta tukevat toimenpiteet on sisällytetty osaksi palveluitamme, ohjeistuksiamme ja henkilöstön osaamisen kehittämistä.

ISS:llä työskentelee Suomessa yli 7 400 ammattilaista. Käytössämme olevassa Climate Impact ‑standardissa on kuvattu ilmastotyön roolit ja vastuut eri organisaatiotasoilla. Siinä määritetään viitekehys päästöjen hallintaan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä korostetaan tiedolla johtamista, käytännön toimenpiteiden toteuttamista ja jatkuvaa kehittämistä seurannan ja raportoinnin avulla.

Ympäristövastuullisuutta tukevat toimenpiteet on sisällytetty osaksi palveluitamme, ohjeistuksiamme ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Vuonna 2025 jatkoimme ilmastotiekartan mukaisia toimenpiteitä sekä tarkensimme ympäristövastuuseen liittyviä rooleja, vastuita ja KPI‑mittareita eri organisaatiotasoilla osana johtamismallin kehittämistä.

ISS:n henkilöstöä koulutetaan ympäristövastuullisuuteen osana perehdytystä ja roolikohtaista osaamisen kehittämistä sekä erillisillä ympäristökoulutuksilla. Koulutuksissa käsitellään muun muassa ilmastotyötä, kiertotalouden ratkaisuja ja resurssitehokkuutta eri työrooleihin sovellettuna. Vastuullisuuswebinaarit, kampanjat ja teemapäivät tukevat osaamisen kehittämistä ja tietoisuuden lisäämistä. Vuonna 2025 webinaareissa käsiteltiin muun muassa energiansäästöä ja ilmastotavoitteita. Lisäksi osallistuimme kansalliseen hävikkiviikkoon ja energiansäästöviikkoon.

Henkilöstön käytössä on useita työkaluja toiminnan kehittämiseksi asiakaskohteissa. Ideakatalogit tukevat muun muassa energiansäästö- ja hävikinhallintakäytäntöjen kehittämistä. Vuonna 2025 ISS:läiset tekivät yhteensä 815 ympäristöhavaintoa, jotka toimivat konkreettisten kehitystoimenpiteiden ideoina.


3.2 Ilmastotekomme

Toimenpiteiden ja tulosten systemaattinen seuranta sekä koko organisaation sitoutuminen tukevat tavoitteiden edistämistä.

Vuoden 2025 aikana jatkoimme ilmastotiekartan mukaisten päästöjenhallintatoimenpiteiden toteuttamista. Tavoitteiden toteutusta tukee laaja asiantuntijaverkosto, joka vastaa ilmastotiekartan mukaisten toimenpiteiden edistämisestä eri liiketoiminnoissa. Resursseja kohdistettiin muun muassa uusiutuvan sähkön hankintaan, sähköisen tuotantoautokannan ja latausinfrastruktuurin laajentamiseen, vähäpäästöisten työkoneiden käyttöönottoon sekä energiatehokkuustoimenpiteisiin. Lisäksi kehitimme raportoinnin työkaluja ja otimme käyttöön ilmastotavoitteita tukevan sisäisen kannustinmallin.

Vuonna 2023 käynnistetty päästöseurannan ja raportoinnin automatisointihanke jatkui vuosina 2024–2025. Olemme systemaattisesti kehittäneet raportointia, tiedonhallintaa ja tiedolla johtamista sekä niihin liittyviä validointi‑ ja kontrolliprosesseja. Toimenpiteiden ja tulosten systemaattinen seuranta sekä koko organisaation sitoutuminen tukevat tavoitteiden edistämistä, ja lähtödatan laatua kehitetään edelleen vastaamaan kasvavia vaatimuksia.

Toimittajayhteistyöllä on keskeinen rooli arvoketjun päästöjen hallinnassa. Vuonna 2025 ISS järjesti hankinnoista vastaaville henkilöille koulutuksen toimitusketjun päästöistä ja niiden hallinnasta sekä nettonollatavoitteista. Lisäksi suurimmille toimittajille järjestettiin kansainvälinen ilmastowebinaari, joka on osa toimittajayhteistyön kehittämistä (Supplier Engagement -ohjelma).

3.2.1 Kohti sähköistä tuotantoautokantaa

Scope 1 -päästömme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvasta liikkumisesta sekä työkoneiden käytöstä kiinteistön ylläpitopalveluissa. ISS:n käyttämät autot ovat leasing-autoja. Vähentääksemme liikkumisesta aiheutuvia päästöjä olemme aloittaneet siirtymän kohti sähköistä tuotantoautokantaa, jotta saavutamme nettonollatavoitteemme vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 otimme käyttöön sisäisiä kannustimia, joilla tuetaan sähköisten tuotantoautojen käyttöönottoa tai vähäpäästöisiin ajoneuvoihin siirtymistä palvelutuotannossa. Vuonna 2025 sähköautojen määrälle asetettu tavoite ylitettiin ja sisäiset kannustimet tukivat sähköisten tuotantoautojen käyttöönottoa. Sähköautoilla ajettujen kilometrien määrä kasvoi noin 42 prosenttia edellisvuodesta. Tuotanto- ja työsuhdeajoneuvoilla sekä työkoneilla aiheutuvat päästömme ovat vähentyneet 36 prosenttia vuodesta 2019. Sähköautojen käyttöönoton haaste palvelutuotannon näkökulmasta on edelleen latausinfrastruktuurin kattavuus. Vuonna 2025 jatkoimme latauspisteiden asentamista toimitilojemme yhteyteen yhteistyössä vuokranantajiemme kanssa. Latausinfrastruktuurin kehittämistä jatketaan myös tulevina vuosina.

3.2.2  Joustava työskentelytapa vähentää tilantarvetta

Olemme toteuttaneet tilatehokkuusprojekteja sekä lisänneet tilojen monikäyttöisyyttä.

Hybridityön myötä tilatarpeemme on vähentynyt viime vuosina. Vuonna 2025 jatkoimme vuonna 2023 päivitetyn toimitilastrategian toteutusta mukauttaen tilojamme uusiin työskentelytapoihin ja tukien ilmastotavoitteita. Toteutimme tilatehokkuusprojekteja ja lisäsimme tilojen monikäyttöisyyttä.

Kehitimme kiinteistöjen energiankulutuksen seurantaa muun muassa IoT-teknologian avulla ja jatkoimme energiatehokkuustoimenpiteitä vuonna 2023 toteutetun energiakatselmoinnin pohjalta. Näihin sisältyivät energiatehokkuutta ja olosuhteiden hallintaa tukevat panostukset sekä energiankulutuksen seurannan kehittäminen.

Omistamme ainoastaan yhden kiinteistön, ja muissa toimipisteissämme olemme vuokralaisina. Pääkonttorimme sijaitsee business parkissa, jonka saama LEED Platina -luokitus näkyy muun muassa materiaalivalinnoissa sekä energiatehokkaissa ratkaisuissa, kuten tarpeen mukaan säätyvänä valaistuksena ja ilmanvaihtona.

Vuonna 2025 omien toimipisteidemme sähkösopimukset perustuivat uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan. Vuonna 2025 hankimme alkuperätakuumerkittyä uusiutuvaa sähköä 338 MWh ja ydinvoimalla tuotettua sähköä 656 MWh, mikä vastaa omien sähkösopimusten energiankulutusta. Muun sähkönkulutuksen osalta hankimme eurooppalaisen alkuperätakuujärjestelmän mukaisia uusiutuvan sähkön alkuperätakuita (GO) 1664 MWh, mikä vastaa ISS:n sähkösopimusten ulkopuolelle jäävää kulutusta. Vuonna 2025 jatkoimme sähkön- ja lämmönkulutuksen seurannan kehittämistä ja yhteistyötä vuokranantajiemme kanssa.

ISS:n oma energian kulutus, energiaintensiteetti ja vedenkulutus

202320242025
Sähkön kulutus, MWh2 4323 0342 658
Sähkön ominaiskulutus, KWh/brm2578273
Lämmön ominaiskulutus, KWh/brm2133112113
Energian ominaiskulutus, KWh/brm2190194186
Veden ominaiskulutus, dm3/brm2 *)430381413
Laskenta perustuu mitatun tiedon pohjalta laskettuun kokonaiskulutukseen, pois lukien *) merkatut luvut.
*) Laskenta perustuu mitattuihin kulutustietoihin.

3.2.3 Ilmastoteot palveluissamme

Lähes 95 prosenttia päästöistämme syntyy arvoketjussamme. Ostetut tuotteet ja palvelut muodostavat suurimman päästökokonaisuuden, noin 61 prosenttia kokonaispäästöistä. Tämän vuoksi ilmastotyössämme korostuvat palvelukohtaiset ratkaisut, joiden tavoitteena on vähentää päästöjä omassa toiminnassamme sekä vaikuttaa asiakkaidemme arvoketjuun.

Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

201920242025
Scope 1: Tuotantoautot ja työkoneet (t CO2-ekv.)4 6503 3112 975
Scope 2:
Ostettu sähkö (markkinaperusteinen menetelmä), kaukolämpö (t CO2-ekv.)
511194168
Ostettu sähkö (sijaintiperusteinen menetelmä), kaukolämpö (t CO2-ekv.)331335267
Scope 3: Arvoketjun päästöt (t CO2-ekv.)67 18459 63156 919
Päästöintensiteetti
Liikevaihtoon suhteutettuna (t CO2-ekv./milj. €)
171,84137,85125,13

Tavoitteena on vähentää ravintolapalveluiden päästöjä 25 % vuoteen 2030 mennessä.

Toimenpiteet ravintolapalveluissa

Ravintolapalveluilla on palveluistamme suurin päästöintensiteetti, mikä johtuu erityisesti raaka-aineiden maankäytön ilmastovaikutuksista. Päästöjen vähentämiseksi olemme mukana World Resources Instituten (WRI) Cool Food -ohjelmassa, jonka tavoitteena on vähentää ravintolapalveluiden absoluuttisia päästöjä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Raaka-ainehankintojemme ohjaavat useat hankintastandardit.

Vuonna 2025 ravintolapalveluidemme päästöt vähenivät 17,47 prosenttia vertailuvuoteen 2022 nähden (päästöt/1000 kcal, Cool Food). Laskennassa on huomioitu maankäytön ilmastovaikutukset FLAG-ohjeistuksen mukaisesti. Muutokset liittyvät ilmastotiekarttamme mukaisiin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat erityisesti raaka-ainevalintoihin ja reseptiikkaan: punaisen lihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen, kasvipohjaisten juomien ja proteiinien käytön lisääminen sekä hybridireseptiikan kehittäminen, jossa eläinperäisiä raaka-aineita korvataan osittain kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla. Lisäsimme valikoimaan myös uusia hybridituotteita ja otimme käyttöön uusissa lounasravintoloissa Green-konseptin, joka lisää kasvisten ja kasvipohjaisen ruoan tarjontaa. Käyttämämme liha- ja maitotuotteet, kananmunat sekä vilja- ja leipomotuotteet ovat pääosin kotimaisia.

Kehitystyön seurauksena puhdistusaineiden käyttö on vähentynyt merkittävästi.

Kemikaalien käytön vähentäminen siivouspalveluissa

Ammattimaisesti suunnitellulla ja mitoitetulla siivouspalvelulla voidaan vaikuttaa kiinteistön pintamateriaalien elinkaareen. Olemme kehittäneet ylläpitosiivouksen toimintamalleja usean vuoden ajan, mikä on mahdollistanut ylläpitoaineiden käytön sekä materiaalien, kuten muovin, kulutuksen vähentämisen. Vuonna 2025 jatkoimme kehitystyötä päivittämällä Pure Space ‑siivouskonseptia, laajentamalla siivousratkaisujen käyttöä sekä ottamalla käyttöön uusia menetelmiä kemikaalien käytön vähentämiseksi pyykkihuollossa.

Kehitystyön seurauksena puhdistusaineiden käyttö on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2025 käytimme ylläpitoaineita 54 prosenttia vähemmän verrattuna vuoteen 2019 (litraa/siivooja). Puhdistusratkaisuja täydennetään tarvittaessa kasvipohjaisilla tuotteilla. Olemme poistaneet valikoimastamme haitallisiksi arvioituja tahranpoistoaineita ja tuoneet valikoimaan uusia astianpesuaineita, joiden ympäristökuormitus on arvioitu aiempaa vähäisemmäksi. Käsihygieniassa olemme korvanneet nestesaippuoita vaahtosaippuoilla, joiden on arvioitu vähentävän materiaalin kulutusta.

Siivouskoneiden hankinnoissa huomioimme energiatehokkuuden sekä laitteiden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Käytössämme on yhä enemmän litiumioniakkuja hyödyntäviä siivouskoneita, joiden käytön on arvioitu vähentävän energiankulutusta ja pidentävän laitteiden käyttöikää.

Ylläpitosiivousaineiden kulutus

Siivousaineiden kulutus (litraa/siivooja)

202020212022202320242025
5,75,25,13,13,03,0

Vuonna 2025 päästöjenhallintatoimenpiteet kohdistuivat erityisesti liikkumiseen ja kalustoon.

Päästöjen vähentäminen kiinteistön ylläpitopalveluissa

Kiinteistön ylläpitopalveluissa keskeisiä päästölähteitä ovat liikkuminen, työkoneet sekä huoltotoimintaan liittyvät materiaalit.

Vuonna 2025 päästöjenhallintatoimenpiteet kohdistuivat erityisesti liikkumiseen ja kalustoon. Laajensimme sähköautojen käyttöönottoa, uudistimme työkonekalustoa sekä optimoimme laitteiden käyttöä ja reititystä. Lisäksi pyrimme vähentämään tarpeetonta liikkumista sekä huomioimaan laitteiden ja työkoneiden monikäyttöisyyden ja elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset niiden valinnassa.

Pyrimme vastaamaan palvelutarpeisiin ensisijaisesti kohteeseen kiinnitetyllä henkilöstöllä. Kehitämme henkilöstön moniosaamista; näin voimme vaikuttaa liikkumistarpeisiin. Uusien pienkoneiden hankinnassa olemme siirtyneet sähkökäyttöisiin ratkaisuihin päästöjen vähentämiseksi.

Asiakaskohteiden jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmissä käytettävät kylmäaineet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja ilmakehään päästessään. Kylmäaineisiin liittyviä päästöjä hallitsemme muun muassa toimittamalla käytöstä poistettuja kylmäaineita regeneroitavaksi ja käyttämällä regeneroituja kylmäaineita uuden kylmäaineen sijaan. Regeneroinnin myötä kylmäaineista aiheutuneiden päästöjen on arvioitu vähentyneen 86,3 tCO₂e vuosina 2017–2025.

Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää jatkuvaa olosuhteiden seurantaa, ennakoivaa ylläpitoa ja poikkeamiin reagointia.

Energianhallintapalveluilla lisäarvoa asiakkaille

Energianhallintapalveluillamme ja kokonaisvaltaisella vastuulla kiinteistön olosuhteista voimme tukea kiinteistöjen energiatehokkuutta, päästöjen vähentämistä ja toimintavarmuutta. Kiinteistön omistajalle hyödyt näkyvät energiakustannusten ja korjausvelan pienenemisenä sekä arvon säilymisenä, kun taas käyttäjille palvelu konkretisoituu tasaisina lämpö-, valaistus- ja sisäilmaolosuhteina.

Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää jatkuvaa olosuhteiden seurantaa, ennakoivaa ylläpitoa ja poikkeamiin reagointia. Ratkaisumme perustuu asiakkaan prosessien ja taloteknisten laitteistojen kokonaisvaltaiseen hallintaan tiedolla johtamisen ja jatkuvan parantamisen keinoin. Palvelu toteutetaan kiinteistönhoitajan päivittäisen työn, ISS RECin (Remote Engineering Centre) 24/7-etävalvonnan sekä taloteknisten erikoisosaajien toteuttamien ylläpitotoimenpiteiden kokonaisuutena. Kohteesta riippuen ammattilaisemme voivat tunnistaa energiansäästöpotentiaalia, jonka suuruusluokka on tyypillisesti muutaman prosentin tasolla talotekniikkaa optimoimalla ja tätä vielä suurempi investointeja toteuttamalla.

Vuonna 2025 ISS RECiin oli liitetty noin 2 500 rakennusta ja yli 47 000 yksittäistä laitetta. ISS RECin ammattilaiset tekivät vuoden aikana noin 6 000 havaintoa ja kehitysehdotusta liittyen kiinteistöjen taloteknisiin järjestelmiin. Lisäksi tuemme asiakkaitamme energiatehokkuussopimuksissa toteuttamalla energiakatselmuksia sekä laatimalla toimenpidesuunnitelmia ja päästövaikutusten arvioita.

Tuemme talotekniikan asiantuntijoidemme energiatehokkuusosaamista kehittämillämme laskentatyökaluilla, joilla voidaan arvioida energiansäästöjä, päästövaikutuksia ja toimenpiteiden taloudellista kannattavuutta. Työkalut tukevat energiatehokkuustoimien tunnistamista sekä kentällä että työnjohdossa. Tunnistettujen toimenpiteiden osalta laadimme asiakkaalle erilliset ehdotukset arvioituine takaisinmaksuaikoineen.


3.3 Kiertotalous ja resurssitehokkuus

Kiertotalous ja materiaalitehokkuus tarjoavat keinoja vähentää luonnonvarojen kulutusta, päästöjä ja jätteen syntyä. Palvelutuotannossa pyrimme hyödyntämään uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, pitkäikäisiä, monikäyttöisiä tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita sekä vähentämään materiaalien kulutusta koko palvelun elinkaaren aikana.

Omien toimitilojemme jäteraportoinnin tiedot ovat saatavilla vain osasta kohteita ja jätevirtoja. Toimimme useissa kohteissa vuokralaisina, mikä rajoittaa kattavan tiedon saatavuutta. Tavoitteenamme on nostaa kierrätysasteemme 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi seuraamme kierrätyksen toimivuutta kohdekohtaisesti ja vahvistamme henkilöstön osaamista materiaalitehokkuudessa ja jätteiden lajittelussa. Noudatamme jätehierarkiaa kaikessa toiminnassamme – ensisijaisesti pyrimme vähentämään jätteen syntyä, edistämään materiaalitehokkuutta ja ohjaamaan jätteet uusiotuotantoon raaka-aineiksi. Vuonna 2025 päätoimipisteemme tuottivat yhteensä 34,6 tonnia jätteitä, joista materiaalikierrätykseen toimitettiin 46 prosenttia ja energiahyötykäyttöön 53,6 prosenttia. Vaarallisten jätteiden, kuten sähkö- ja elektroniikkaromun, osuus oli 0,4 prosenttia.

Jätemäärät jätejakeittain (tonnia)

202320242025
Tietosuojapaperi4,23,22,9
Keräyspaperi2,51,81,4
Keräyspahvi ja -kartonki6,47,26,3
Biojäte2,72,93,6
Lasi0,80,60,7
Metalli0,50,30,3
Kuormalavat0,20,150,1
Energiajäte5,64,46,7
Poltettava sekajäte15,118,111,9
SE-romu3,23,00,1
Muut vaaralliset jätteet1,51,40
Muovi0,40,450,5
YHTEENSÄ42,943,534,6

Jätteiden loppusijoitus (%)

202320242025
Materiaalikierrätys413846
Energiahyödyntäminen485253,6
Vaaralliset jätteet11100,4
Kaatopaikkasijoitus000
Jätemäärien ja hyötykäyttöasteen raportointi kattaa noin kymmenen ISS:n päätoimipisteen tiedot, jotka perustuvat jätehuoltoyritysten raportteihin. Suurin osa jätehuollosta on vuokranantajan vastuulla, ja lisäksi käytössämme on useita pieniä varasto- ja varikkotiloja.

3.3.1 Kiertotalous ja materiaalitehokkuus palveluissamme

Pyrimme vähentämään toiminnassamme kemikaalien käyttöön ja materiaalikiertoon liittyviä ympäristövaikutuksia.

Huolehdimme asiakkaidemme kiinteistöistä pitämällä kohteet käyttö- ja toimintakunnossa. Kiinteistöjen ylläpidolla, huollolla ja oikea-aikaisilla toimenpiteillä on mahdollista pidentää rakennusten, materiaalien ja teknisten laitteiden käyttöikää sekä vähentää uusien materiaalien tarvetta. Pyrimme vähentämään toiminnassamme kemikaalien käyttöön ja materiaalikiertoon liittyviä ympäristövaikutuksia. Käyttämämme kylmäaineet ohjautuvat yhä enenevässä määrin regenerointiprosessin kautta takaisin käyttöön, mikä edistää niiden uudelleenkäyttöä. Hyödynnämme viemärinavauksessa ensisijaisesti mekaanisia puhdistusmenetelmiä kemiallisten menetelmien sijasta, kun se on teknisesti mahdollista. Lisäksi hyödynnämme torjunta-aineettomia menetelmiä soveltuvin osin esimerkiksi vieraslajien hallinnassa ja rikkakasvien torjunnassa. Käytössämme on ISS Myyntipörssi työvälineiden ja koneiden käyttöiän pidentämiseksi ja uudelleenkäytön lisäämiseksi.

Ylläpidon lisäksi myös tilamuutosprojekteihin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta käytännössä. Materiaalivalinnoilla, kalustehankinnoilla ja purkutöiden suunnittelulla on mahdollista vähentää jätteen syntyä ja lisätä materiaalien uudelleenkäyttöä. Vuonna 2025 laadimme toimintatavan ja raportointimallin vastuullisten tilamuutosten toteuttamiseksi. Aktiivisella toimittajayhteistyöllä pyrimme löytämään keinoja lisätä kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa palveluissamme.

Siivouspalveluissa voimme vähentää kemikaalien ja materiaalien kulutusta kehittämällä työmenetelmiä sekä ohjaamalla hankintoja. Päivittäisessä ylläpitosiivouksessa hyödynnämme puhdistettua vettä, mikä mahdollistaa puhdistusaineiden käytön vähentämisen. Vuonna 2025 ylläpitoaineiden käyttö siivoojaa kohden oli 54 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2019. Tuemme ilman puhdistusaineita toteutettavaa ylläpitosiivousta tarvittaessa kasvipohjaisilla, elintarviketeollisuuden sivutuotteista valmistetuilla puhdistusaineilla silloin, kun puhdistusaineiden käyttö on välttämätöntä. Muovin kulutusta pyrimme vähentämään optimoimalla jäte- ja roskapussien käyttöä. Keskitetyt jätepisteet sekä kestosäkkien ja kestokäsineiden käyttö ovat esimerkkejä käytännön toimenpiteistä, joilla pyrimme vähentämään kertakäyttöisten tuotteiden tarvetta.

Tutustu tarkemmin ISS:n tarjoamaan kemikaalivapaaseen siivouspalveluun.

Hankinnat ovat tärkeä osa siivouspalveluidemme kehittämistä. Tuotevalinnoissa kiinnitämme huomiota tuotteen ympäristömerkintöihin sekä raaka-aineisiin. Valikoimastamme löytyy kierrätysmateriaaleista valmistettuja pyyhkeitä, moppeja ja siivousvaunujen osia sekä kierrätetyistä PET-pulloista valmistettuja twister-laikkoja. Lisäksi olemme lisänneet biomuovista valmistettujen pussien ja säkkien käyttöä sekä kehittäneet ratkaisuja yhdessä toimittajiemme kanssa kierrätysraaka-aineiden osuuden kasvattamiseksi käyttämissämme tuotteissa.

Ravintolapalveluissa tavoitteenamme on luoda kestävää ruokakulttuuria. Tässä onnistuaksemme kehitämme jatkuvasti reseptiikkaa, jolla vaikutamme raaka-ainehankintoihin ja minimoimme ruokahävikin syntyä. Vuodesta 2022 lähtien olemme vähentäneet asiakaskohtaista ruokahävikkiä yli 30 prosenttia (g/asiakas). Seuraamme hävikkiä sähköisellä työkalulla, ja hävikkiraportointiin osallistuu jokainen valmistus- ja jakelukeittiömme.  Käytössämme on henkilöstölle suunnattu hävikkikoulutus sekä ideakatalogi hävikin hallintaan. Syksyllä 2025 vietimme jokaisessa ravintolassamme hävikkiviikkoa. Lisäksi ravintoloiden suositulla hävikkiruoan myynnillä vähennetään syntynyttä hävikkiä päivän päätteeksi.

Hyödynnämme siivouspalveluiden osaamista ja menetelmiä myös ravintolatilojen siivouksessa, ja käytössämme on siivousmenetelmä, jossa puhdistusaineiden käyttöä on minimoitu ja sitä tukee tarvittaessa kasvipohjaiset puhdistusaineet.

3.3.2 Kiertotalouspalvelumme asiakaskohteissa

Asiakkaamme hyödyntävät raportointityökaluja jätetietojen sekä jätehuollon hiilijalanjäljen seurannassa.

Kiertotalouspalveluillamme voimme tukea asiakkaitamme kierrätysasteen ja materiaalitehokkuuden parantamisessa. Asiakkaidemme vastuullisuustavoitteet sekä kiertotalouteen liittyvät raportointi- ja viranomaisvaatimukset näkyvät yhä vahvemmin myös palveluiden kehittämisessä ja käytännön toiminnassa. Vuonna 2025 ISS:n asiakkuuksista syntyneestä jätteestä yli 87 prosenttia ohjattiin materiaali- tai energiahyötykäyttöön. Oikein lajitellut materiaalit voidaan hyödyntää uusio- tai energiantuotannossa, mikä vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja tukee päästövähennyksiä.

ISS:n palveluratkaisut räätälöidään asiakaskohtaisesti lainsäädäntö, jätehierarkia ja asiakkaan omat vastuullisuustavoitteet huomioon ottaen. Kehitämme ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, ja henkilöstömme havainnot konkretisoituvat usein käytännön toimenpiteiksi kiertotalouden edistämiseksi.

ISS:n ympäristöhoitajilla on keskeinen rooli kohteiden päivittäisessä ohjauksessa ja jätehuoltoketjun toimivuuden varmistamisessa. Jätteiden sisälogistiikkapalveluilla tuemme kohteiden kierrätysjärjestelyjen toimivuutta, mikä voi vaikuttaa kuljetustarpeeseen ja edelleen kuljetuksista aiheutuviin päästöihin. Vuonna 2025 asiakkuuksissamme lajiteltiin kymmeniä eri jätejakeita, jotka toimitettiin jatkokäsittelyyn.

Asiakkaamme hyödyntävät raportointityökaluja jätetietojen sekä jätehuollon hiilijalanjäljen seurannassa. Vastuullisuusdatan merkitys on kasvanut, ja raportoinnilta edellytetään yhä läpinäkyvämpää ja asiakaskohtaisempaa tietoa. Kehitämme raportointia yhteistyössä kumppaneidemme kanssa tukemaan asiakkaidemme vastuullisuustavoitteita. Näin asiakkailla on mahdollisuus seurata tavoitteidensa etenemistä ja hyödyntää tietoa päätöksenteon tukena.


3.4 Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen

Olemme tunnistaneet ne ekosysteemipalvelut, joita käytämme ja joihin palveluillamme vaikutamme.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmastonmuutos ovat tiiviisti toisiinsa liittyviä ilmiöitä. Hyvinvoiva ja monimuotoinen luonto tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä tuottaa yhteiskunnalle ja liiketoiminnalle keskeisiä ekosysteemipalveluja.

Kiinteistöjen ylläpidolla ja palveluratkaisuilla voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen esimerkiksi piha-alueiden hoidossa, materiaalivalinnoissa, kemikaalien käytössä ja hulevesien hallinnassa. Olemme tunnistaneet keskeiset ekosysteemipalvelut, joita hyödynnämme ja joihin palveluillamme vaikutamme. Näitä ovat muun muassa ruokaan ja raaka-aineisiin, makeaan veteen, pölytykseen sekä ravinteiden kiertoon ja hulevesien hallintaan liittyvät palvelut. Kehitämme osaamistamme ja palveluratkaisujamme tämän huomioimiseksi osana kiinteistöjen ylläpitoa ja rakennettua ympäristöä.

3.4.1 Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen palveluillamme

Vaikutamme palvelutuotannollamme luonnon monimuotoisuuteen ja sen ylläpitämiseen monin tavoin. Ravintolapalveluissa keskeisiä keinojamme ovat raaka-ainevalinnat, reseptiikan kehittäminen sekä ruokahävikin vähentäminen. Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Lisäksi suomalaiset järvikalat ovat osa lounastarjontaamme. Valikoimaamme kuuluu myös Reilun kaupan ja Rainforest Alliancen tuotteita sekä luomu- ja lähituotteita.

Suomen kansallisessa luomuohjelmassa (Luomu 2.0) on asetettu tavoitteeksi kasvattaa luomun osuutta julkisella sektorilla 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Olemme edistäneet tätä tavoitetta muun muassa osallistumalla alan yhteisiin kehittämishankkeisiin. Osallistuimme vuosina 2022–2024 Luomutetaan Ruokapalvelut ‑hankkeeseen, jossa edistettiin luomutuotteiden saatavuutta ammattikeittiöille kehittämällä koko luomuketjun yhteistyötä. Syksyllä 2024 voitimme yksityisen sektorin suurten toimijoiden sarjan Luomu SM ‑kilpailussa. Vuonna 2025 jatkoimme hankkeessa kehitettyjen toimintamallien jalkauttamista ravintoloihimme osana kehittämistoimiamme.

Siivouspalveluissa vähennämme kemikaalien käyttöä muun muassa lisäämällä puhdistetulla vedellä toteutettavan ylläpitosiivouksen osuutta. Samalla pienenee kemikaalipäästöjen riski ympäristöön ja vesistöihin. Kiinteistön ylläpitopalveluissa hyödynnämme muun muassa torjunta-aineettomia rikkakasvien hallintamenetelmiä ja mahdollistamme niittymäisten alueiden toteuttamisen osaksi asiakkaidemme piha-alueita. Lisäksi toteutamme asiakkaillemme vieraslajien torjuntaa.

Asiakkaiden kiinnostus luonnon monimuotoisuuteen liittyviä ratkaisuja kohtaan on kasvanut, ja kehitämme jatkuvasti osaamistamme myös tällä alueella. Vuonna 2025 aloimme kehittää kiinteistön ylläpitohenkilöstölle verkkokurssikokonaisuutta luonnon monimuotoisuutta tukevista käytännön toimenpiteistä. Koulutuksissa käsitellään muun muassa pölyttäjäystävällisiä piha-alueita, niittyjä sekä haitallisten vieraslajien tunnistamista ja torjuntaa.


3.5 Vesivastuullisuus toiminnassamme

Siivouspalveluissa vedenkulutusta minimoidaan erityisesti menetelmä- ja välinevalinnoilla.

Palveluratkaisujemme ja käyttämiemme tuotteiden kautta vaikutamme vedenkulutukseen kaikissa palveluissamme, kuten siivous‑, ravintola‑ ja kiinteistön ylläpitopalveluissa.

Toimipisteissämme käytetään kunnallista vedenjakelua, ja toiminnastamme syntyvät jätevedet ohjautuvat kunnalliseen viemäriverkostoon. Vedenkulutus syntyy pääosin päivittäisestä palvelutuotannosta sekä siihen liittyvistä tukitoiminnoista.

Pääkonttorimme sijaitsee business parkissa, jonka saama LEED Platina ‑luokitus näkyy esimerkiksi vettä säästävinä vesikalusteina.

3.5.1 Vesivastuullisuus palveluissamme

Maatalous on maailman suurin vedenkäyttäjä, ja raaka-ainevalinnoilla on keskeinen merkitys vedenkulutukseen ja vesivarojen kestävään käyttöön. Ravintolapalveluissa vaikutamme vedenkulutukseen sekä vesistöjen tilaan raaka-ainehankintojen ja -valintojen kautta. Tarjoamamme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Vähennämme ravintoloidemme vedenkulutusta tehostamalla pesuprosesseja, kuten optimoimalla tiskikoneiden käyttöä ja vesikalusteiden säätöjä. Lisäksi joissakin asiakaskohteissa tarjottimista luopuminen on vähentänyt tiskiprosessiin liittyvää vedenkäyttöä.

Siivouspalveluissa vedenkulutusta minimoidaan erityisesti menetelmä- ja välinevalinnoilla. Mikrokuitumenetelmät, tekstiilien matalalämpöpesu ja resurssitehokkaat siivouskoneet ovat vähentäneet veden käyttöä useiden vuosien ajan. Modernien siivouskoneiden käyttöönoton ansiosta arvioimme säästyneen yli 20 miljoonaa litraa vettä vuosien 2017–2025 aikana. Vastaavasti olemme lahjoittaneet vastaavan määrän puhdasta juomavettä Made Blue -organisaation kautta alueille, joissa puhtaan veden saatavuus on rajallista. Vuonna 2025 jatkoimme robotiikan hyödyntämistä siivouspalveluissa. Siivousrobotit puhdistavat lattioita ilman puhdistusaineita ja vähentävät vedenkulutusta tehokkaan vedenkierrätyksen avulla.

Kiinteistön ylläpitopalveluilla vaikutamme asiakkaidemme kiinteistöjen vedenkäyttöön huolehtimalla vesikalusteiden kunnosta sekä suositusten mukaisista virtaamista. Poikkeamien havainnointia tukee ISS RECin 24/7-olosuhdehallintakeskus. Kiinteistön ylläpitopalveluissa vettä käytetään esimerkiksi hiekannostossa pölyämisen ehkäisemiseksi. Vedenkulutuksen minimoimiseksi hyödynnämme nykyaikaista kalustoa sekä ajoitamme toimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti.