4.0 Viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta yhdessä asiakkaidemme kanssa

Kiinteistöjen käytön ja ylläpidon merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä muodostaa perustan ISS:n ympäristövastuullisuustyölle, sillä kiinteistöt aiheuttavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä noin 76 prosenttia syntyy kiinteistöjen käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Olemme sitoutuneet minimoimaan palveluratkaisuillamme asiakkaidemme kiinteistöjen käytönaikaisia ympäristövaikutuksia.

4.1 Ympäristövastuullisuuden jatkuvaa parantamista

Ympäristövastuullisuus sisältyy ISS:n arvoihin ja on keskeinen osa päivittäistä palvelutuotantoamme. Kestävillä palveluratkaisuillamme vaikutamme positiivisesti kiinteistöjen käytönaikaisiin ympäristövaikutuksiin. Löytääksemme tehokkaimmat keinot vähentää hiilidioksidipäästöjä, toimia materiaalitehokkaasti, ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja rakentaa kiertotaloutta, olemme luoneet mallin palveluidemme hiilijalanjäljen laskemiseksi. Laskennan pohjalta olemme laatineet vuoden 2020 aikana oman hiilitiekartan ja toimenpideohjelman saavuttaaksemme tavoitteemme olla hiilineutraali vuonna 2035.

ISS:n merkittävimmät ympäristövaikutukset muodostuvat asiakaskohteisiin tapahtuvan liikkumisen CO2-päästöistä sekä raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta ja käytöstä. Henkilöstömme päivittäisillä valinnoilla on vaikutusta ympäristövaikutusten minimoimisessa, mutta samanaikaisesti kehitämme hankintojemme ympäristövastuullisuutta yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Tutustu Hiilitiekarttaamme.

 

4.1.1 Sertifioitua palvelua

ISS:llä on käytössä DNV GL:n myöntämä valtakunnallinen, kaikki kiinteistö- ja toimitilapalvelut kattava, sertifioitu ISO 14001:2015 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä toimii työkaluna toiminnan jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Lisäksi WWF:n Green Office -järjestelmä aktivoi pääkonttorin henkilöstöämme osallistumaan oman työyhteisön ympäristövastuullisuuden kehittämiseen. Sertifioitu ISO 50001 -energianhallintajärjestelmä osoittaa puolestaan vaikutusmahdollisuutemme ja kykymme rakennusten energiatehokkuuden järjestelmällisessä parantamisessa. Energianhallintajärjestelmässä kuvaamme tapamme toimia energiatehokkaasti palveluidemme ja asiakkaidemme hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Tunnistamme ja arvioimme asiakaskohteissamme ja omissa toimipisteissämme ympäristöön liittyviä riskejä. Kehitämme turvallisuushavaintojen perusteella toiminnan turvallisuutta. Dokumentoimme ympäristöön liittyvät turvallisuushavainnot sähköiseen raportointityökaluun. Vuonna 2020 ei sattunut yhtään ISS:n toiminnasta johtuvaa ympäristövahinkoa, eikä ISS:n toimintaan kohdistunut ympäristölainsäädännön rikkomukseen liittyvää tutkintaa tai sanktioita.


4.2 Kestävä kehitys palveluissamme

Palvelukohtainen hiilijalanjälkilaskenta toimii perustana toimintamme CO2-päästöjen vähentämiseksi.

Ympäristövastuullisuus on olennainen osa päivittäistä palvelutuotantoamme asiakaskohteissamme. Vuonna 2020 toteutimme palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan, asetimme tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035 sekä laadimme hiilitiekartan ja toimenpideohjelmat viitoittamaan matkaamme kohti hiilineutraaliutta. Näillä toimenpiteillä haluamme osoittaa sitoumuksemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen hillitä lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen sekä tukea asiakkaidemme omia hiilineutraalius- ja vastuullisuustavoitteita. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin, ja se on toteutettu yhteistyössä Clonet Oy:n asiantuntijoiden kanssa.

Ravintolapalveluissa luomme kestävää ruokakulttuuria kehittämällä reseptiikkaa, hankkimalla vastuullisesti ja minimoimalla hävikkiä. Siivouspalveluissa hyödynnämme entistä laajemmin kemikaalivapaata siivouspalvelua, minimoimme veden ja energian kulutusta resurssiviisaita siivouskoneita hyödyntäen sekä kehitämme hankintojamme. Kiinteistön ylläpitopalveluissa ensisijaisia toimenpiteitämme ovat työkoneista ja liikkumisesta aiheutuvien CO2-päästöjen minimointi sähköautoja ja muita vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäen, koneiden käyttöä ja reittejä optimoiden sekä kouluttamalla henkilöstöä taloudelliseen ajotapaan.

4.2.1 YK:n Global Compact -aloite ja kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat valintojamme

Olemme yrityksenä sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen kymmeneen vastuullisen yritystoiminnan periaatteeseen ihmisoikeuksien, työn, ympäristön ja korruption vastaisen toiminnan alueilta.

Merkittävät ympäristönäkökohdat toimivat pohjana toimintamme kehittämiselle ja tavoitteiden asettamiselle. Olemme valinneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ne, joihin pystymme liiketoiminnassamme merkittävästi vaikuttamaan. Ympäristötavoitteemme kiteytyvät kolmeen kestävän kehityksen ylätavoitteeseen: ilmastotekoihin, kestäviin kulutustottumuksiin ja veden käyttöön.

Palveluntuottajana pystymme palveluratkaisuillamme vaikuttamaan CO2-päästöjen minimointiin, energia- ja materiaalitehokkuuteen, kiertotalouteen sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Valitsemme kumppanimme ja käyttämämme tuotteet ympäristönäkökulmat huomioiden. Palvelutuotannossa suosimme uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, kestäviä ja monikäyttöisiä tuotteita materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden varmistamiseksi sekä minimoimme palvelusta syntyvän jätteen määrää.

4.2.2 Siivouspalveluja ilman puhdistusaineita

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella muokkaamme perinteisiä siivouspalveluiden toimintatapoja.

Siivouspalvelujen ympäristövastuullisuus on kehittynyt merkittävästi uusien menetelmien, koneiden ja välineiden käyttöönottamisen myötä. Kemikaalivapaa ylläpitosiivous on muuttanut perinteistä tapaa tuottaa siivouspalveluita. Haluamme alan edelläkävijänä viedä siivouspalveluja eteenpäin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 6 ”Puhdas vesi ja sanitaatio” ohjaa toimintaamme siivouspalveluissa.

Kestävän kehityksen mukainen siivouspalvelu perustuu kemikaalien käytön sekä veden- ja energiankulutuksen minimointiin, kestäviin hankintoihin, muovin käytön vähentämiseen sekä kiertotalouteen. Arjen ympäristövastuulliset palveluratkaisut tukevat asiakkaidemme hiilineutraaliustavoitteita, mutta vähentävät myös konkreettisesti kiinteistön ympäristövaikutuksia ja vaikuttavat kiinteistön ja sen materiaalien elinkaareen. Asiakaskohteissa toimivan henkilöstömme esimerkin kautta vaikutamme myös ympäristövastuulliseen kulutuskäyttäytymiseen.

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella muokkaamme perinteisiä siivouspalveluiden toimintatapoja ja vähennämme merkittävästi kemikaalien käyttöä, muovin kulutusta ja päästöjä vesistöihin. Kemikaalivapaa ylläpitosiivous toteutetaan nimensä mukaisesti ilman puhdistusaineita – ultrapuhtaan tai otsonoidun veden, siivouskoneiden ja mikrokuitutuotteiden avulla. Kemikaaleja käytetään puhdistusaineissa erilaisiin tarkoituksiin, ja monet yhdistävät puhtauteen hajusteilla aikaan saadun tuoksun. Kemikaalivapaan ylläpitosiivousmenetelmän myötä tuemme myös ajatusta, että puhtaus ei tuoksu. Hajusteettomalla menetelmällä vaikutamme positiivisesti kiinteistön sisäilmaolosuhteisiin vähentämällä puhdistusaineista aiheutuvia sisäilmavaikutuksia.

Kestävät hankinnat ovat olennainen osa asiakkaalle tuottamaamme siivouspalvelua.

Kestävät hankinnat ovat olennainen osa asiakkaalle tuottamaamme siivouspalvelua. Suosimme aina ympäristömerkittyjä, uusiutuvista tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka voidaan kierrättää edelleen materiaalina. Hyvänä esimerkkinä kiertotalouden ratkaisusta on 100-prosenttisesti kasvipohjaisten, elintarviketeollisuuden sivutuotteista valmistettujen puhdistusaineiden käyttäminen silloin, kun puhdistusaineiden käyttö on välttämätöntä.

Minimoimme siivouspalvelun veden- ja sähkönkulutusta koneellisilla menetelmillä, jotka toteutetaan vesi- ja energiatehokkailla siivouskoneilla. Vuosina 2017–2020 olemme säästäneet noin 5,8 miljoonaa litraa vettä lisäämällä veden käyttöä minimoivien i-mop-yhdistelmäkoneiden käyttöä merkittävästi. Sama määrä puhdasta vettä on lahjoitettu Future Cleaning Technologiesin toimesta Made Blue -organisaatiolle kehitysmaihin.

Ylläpitosiivousaineiden kulutus

Siivousaineiden kulutus (litraa/siivooja)

20132014201520162017201820192020
12,978,59,59,98,56,45,7

4.2.3 Energiatehokkuutta kiinteistön ylläpitopalveluilla

Kehitämme ja ylläpidämme kokonaisvaltaisesti kiinteistöjen toimintakykyä ja arvoa koko kiinteistön elinkaaren ajan.

Palvelumme merkittävin ympäristövaikutus liittyy kiinteistöjen käytönaikaisen energiankulutuksen hallintaan. Vuonna 2020 kiinteistön ylläpitopalvelut muodostivat noin 46 prosenttia liikevaihdostamme ja vaikutimme palveluratkaisuillamme kokonaisuudessaan jopa 1 TWh:n suuruiseen energiankulutukseen. Ammattitaitoisen henkilöstön ja kokonaisvaltaisen palvelun myötä olemme mukana pienentämässä Suomen kiinteistökannan aiheuttamia ilmastovaikutuksia. YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 13 ”Ilmastotekoja” ohjaa kiinteistön ylläpitopalveluiden liiketoimintaamme ympäristövastuullisuuden näkökulmasta.

Kiinteistöalan toimijana meillä on merkittävä rooli myös Suomen kansallisvarallisuuden ylläpidossa, josta kiinteistövarallisuus muodostaa merkittävän osan. Kehitämme ja ylläpidämme kokonaisvaltaisesti kiinteistöjen toimintakykyä ja arvoa koko kiinteistön elinkaaren ajan. Lisäksi ammattilaisemme varmistavat kiinteistön käyttäjille optimaaliset sisäilmaolosuhteet kiinteistön käyttötarkoituksen huomioiden.

Liittämällä energianhallintapalvelut kiinteistön ylläpitopalveluihin yhdistämme asiakaskohteessa toimivan kiinteistönhoitajan työt sekä teknisten asiantuntijoiden tehtävät ISS HUBin 24/7-läsnäoloon ja energiamanagerin osaamiseen. Vuonna 2020 teimme yli 23 000 havaintoa ja toimenpide-ehdotusta asiakkaidemme taloteknisten järjestelmien käyttö- ja energiatehokkuuden kehittämiseksi. Tämä on hyvä esimerkki konkreettisista arjen toimenpiteistä, joilla vähennämme kiinteistöjen käytöstä aiheutuvia CO2-päästöjä ja ylläpidämme rakennuskannan elinkaarta.

Kiertotalous, materiaalitehokkuus ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen näkyvät aine- ja laitevalinnoissamme.

Sertifioidulla ISO 50001 -energianhallintajärjestelmällä varmistamme energianhallintapalveluidemme prosessien tehokkuuden, jatkuvan parantamisen sekä konkreettiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Haluamme viedä ammattitaitoisen henkilöstömme ja kokonaisvaltaisten palveluratkaisujemme avulla asiakkaidemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta.

Koneiden ja laitteiden käyttö muodostaa merkittävän osan kiinteistön ylläpitopalvelun ilmastokuormasta. Toimintamallimme mukaisesti valitsemme aina palvelussa käytettävät laitteet ja työkoneet huomioiden niiden monikäyttöisyyden ja elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Koneiden käytössä kiinnitämme erityistä huomiota polttoaineen kulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. Minimoimme työkoneiden käytöstä aiheutuvia ilmastovaikutuksia polttoainevalinnoilla sekä suunnittelemalla töille optimaaliset reititykset ja suoritusajankohdat. Kehitämme tuotantoautojen käytön tehokkuutta uudistetun paikanninjärjestelmän avulla, ja vähennämme ilmastokuormaa siirtymällä sähköautojen käyttöön.

Kestävät hankinnat ohjaavat palveluntuotannossa tarvittavien tuotteiden valintaa. Kiertotalous, materiaalitehokkuus ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen näkyvät aine- ja laitevalinnoissamme. Valitsemme laadukkaita komponentteja rikkoutuneiden tilalle sekä varmistamme ennakkohuolloilla teknisten järjestelmien toimivuuden. Käyttämämme lämmönsiirtonesteet ovat ympäristölle turvallisia, ja olemme luopuneet ympäristöä kuormittavista viemärinavausaineista. Olemme korvanneet viemärinavauksessa käytettävät kemikaalit mekaanisilla puhdistusmenetelmillä. Vuonna 2020 34 prosenttia huoltomiehistämme on suorittanut TUKESin määrittelemän kasvinsuojelututkinnon.

4.2.4 Ravintolapalveluilla luomme kestävää ruokakulttuuria

Kestävät raaka-ainevalinnat ja niiden jäljitettävyys muodostavat perustan vastuulliselle ruokakulttuurille.

Me ISS:llä haluamme olla rakentamassa Suomeen uudenlaista kestävää ruokakulttuuria. Raaka-ainevalinnat ja moderni reseptiikka ovat avainasemassa kulutus- ja makutottumuksien uudistamisessa. Avaamalla uusia makumaailmoja tuhansille asiakkaillemme päivittäin voimme edistää vastuullisten raaka-aineiden päätymistä entistä useampaan kotikeittiöön, osaksi arjen ruokarutiineja. YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 12 ”Vastuullista kuluttamista” ohjaa ravintolapalveluidemme vastuullisuustyötä.

Kestävät raaka-ainevalinnat ja niiden jäljitettävyys muodostavat perustan vastuulliselle ruokakulttuurille. Valmistamamme ruoka on turvallista, ja tunnemme käyttämiemme raaka-aineiden alkuperän. Käytämme kotimaisia raaka-aineita, lähi- ja luomutuotteita sekä erilaisia sertifioituja raaka-aineita. Kaikki ravintolamme ovat Portaat Luomuun -ohjelmassa vähintään tasolla kaksi. Emme käytä geenimanipuloituja raaka-aineita.

Korvaamalla lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla vaikutamme merkittävästi ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Huomioimme ruokalistasuunnittelussa sesonkituotteet sekä tuotteiden hiili- ja vesijalanjäljet. Tarjoamme ravintoloissamme asiakkaille maukkaan kasvisruokavaihtoehdon päivittäin. Käyttämämme lihatuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia, ja olemme vähentäneet naudanlihan osuutta lihavalikoimassamme. Naudanlihan sijaan käytämme kotimaista rypsiporsasta ja broileria.

Pyrimme minimoimaan ruokahävikin koko tuotantoketjun osalta.

Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Itämeren luonnon monimuotoisuuteen ja vesistökuormituksen vähentämiseen vaikutamme käyttämällä kotimaisella rehulla ruokittua ja Suomessa kasvatettua Benella-kalaa. Myös suomalaiset järvikalat ovat osa lounastarjontaamme. Valikoimaamme kuuluu lisäksi Reilun kaupan ja Rainforest Alliancen tuotteita.

YK:n kestävän kehityksen tavoite kulutus- ja tuotantotapojen kestävyydestä sisältää myös pyrkimyksen ruokahävikin minimoimiseksi koko tuotantoketjun osalta. ISS:n globaali tavoite on vähentää hävikkiä 50 prosenttia vuoden 2022 loppuun mennessä. Tämä vaatii meiltä nopeita toimenpiteitä ja muutosta nykyisiin toimintapoihin. Vuonna 2020 otimme muutamissa ravintoloissamme käyttöön kamerapohjaisen hävikinseurantajärjestelmän. Älykkään hävikkijärjestelmän avulla säästimme vuoden aikana 40 t CO2-päästöjä. Tavoitteenamme on vakiinnuttaa digitaalinen hävikinseuranta jokaiseen ISS-ravintolaan.

Noudatamme ravintolapalveluissa kestäviä siivous- ja puhdistusmenetelmiä. Käytössämme on kasvipohjaiset puhdistusaineet, jotka on valmistettu 100-prosenttisesti elintarviketeollisuuden sivutuotteista. Lisäksi käytämme ravintolasalien puhdistamisessa kemikaalivapaata siivousmenetelmää. Näin hyödynnämme siivouspalveluiden osaamista ja menetelmiä ravintolatilojen vastuulliseen siivoukseen.

4.2.5 Turvallisuuspalveluita resurssiviisaasti

Tuotamme turvallisuuspalveluja asiakkaillemme kiinteistöissä läsnä olevan henkilöstömme toimesta. Ammattilaisemme kohtaavat asiakkaidemme henkilöstön sekä vieraat tyypillisesti aulassa, vastaanottaessaan vierailijoita. Asiakkaidemme vastuullisuustavoitteet ohjaavat henkilöstömme toimintaa. Ohjaamme ja opastamme kiinteistön käyttäjiä kiinteistössä noudatettavien toimintamallien mukaisesti esimerkiksi jätteiden lajittelun, kestävien liikkumismuotojen ja ilmoittautumismenettelyjen osalta. Resurssiviisaus ohjaa toimintaamme – minimoimme turhaa raaka-aineiden käyttöä ja esimerkiksi sähköiset menetelmät vähentävät paperin kulutusta ja tietokoneiden asetukset turhaa energiankulutusta. Tuotamme asiakkaillemme vastuullista turvallisuutta.

4.2.6 Ympäristöpalveluilla tuemme asiakkaidemme omia vastuullisuustavoitteita

Etsimme yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja niiden kierrättämiseksi.

Osana kokonaispalveluratkaisuamme tarjoamme asiakkaillemme ympäristö- ja jätehuoltopalveluja. Palveluratkaisullamme vaikutamme positiivisesti asiakkaidemme kierrätys- ja kiertotalousratkaisuihin. Palvelumme perustan muodostavat lainsäädäntö ja jätehierarkia sekä asiakkaan omat tavoitteet.

Etsimme yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja niiden kierrättämiseksi. Tärkeä osa palveluratkaisuamme on jätteiden sisälogistiikkapalvelu, joka tehostaa kohteen kierrätystä sekä minimoi jätteiden kuljetuksista aiheutuvia CO2-päästöjä. Ympäristöhoitajilla on tärkeä rooli asiakkaan henkilökunnan ja jätekuljettajien välillä jätehuoltoketjun tehokkuuden varmistamisessa. Ympäristöjohtamisen asiantuntijapalveluilla vaikutamme tehokkaasti kiinteistönkäytön aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin. ISS Ympäristöasiantuntijat voivat vastata esimerkiksi LEED-, BREEAM-, ISO 14001-, WWF:n Green Office– ja Ekokompassi-sertifiointiprojekteista.

Vuonna 2020 keräsimme asiakkuuksistamme yli 120:tä eri jätejaetta, jotka kaikki vietiin turvallisesti jatkokäsittelyyn. Raportointityökalumme avulla asiakkaamme voivat seurata jätemääriä kuukausi-, kvartaali- ja vuositasolla jätelajeittain, jäteluokittain, loppusijoituskohteittain sekä vastaanottolaitoksittain. Monipuolinen raportointi tukee asiakkaitamme heidän omissa viranomais- tai muissa raportointivaatimuksissaan. Vuonna 2021 asiakkaamme pääsevät seuraamaan raportoinnista myös jätehuollon hiilijalanjälkeään.


4.3 Henkilöstömme ympäristövastuullisuuden toteuttajana

Jokainen ISS:läinen vaikuttaa päivittäisillä valinnoillaan toiminnan ympäristövastuullisuuteen.

Me 8 000 ISS:läistä vaikutamme päivittäin arjen valinnoillamme toimintamme ympäristövastuullisuuteen. Henkilöstömme ympäristöosaamisen kehittäminen ja vastuunottoon kannustaminen ovat perusta lukuisille tapahtumille ja kampanjoille, joita toteutamme pitkin vuotta. Koronapandemiasta aiheutunut etätöiden lisääntyminen vuonna 2020 vähensi kuitenkin merkittävästi toteutettavien kampanjojen määrää.

Vuonna 2020 viestimme erityisesti palvelujemme hiilijalanjäljestä, hiilineutraaliustavoitteestamme sekä hiilitiekartastamme. Ravintolamme osallistuivat kansalliselle Hävikkiviikolle, ja valtakunnallisella Energiansäästöviikolla jaoimme vastuullisuusvinkkejä etätöihin. Suunta 100 -kampanjan aikana toteutimme digisiivouskampanjan, jonka aikana viestimme keinoista minimoida sähköisen viestinnän ympäristövaikutuksia.


4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme

Vähensimme toimitiloista aiheutuvia CO2-päästöjä toteuttamalla useita tilatehokkuusprojekteja.

Merkittävin vaikutusmahdollisuutemme ilmastonmuutoksen hillintään piilee kiinteistöjen käytönaikaisen hiilijalanjäljen minimoimisessa kiinteistön ylläpito- ja energianhallintapalvelujemme kautta. Samoja energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä toteutamme myös omissa toimitiloissamme sekä vähennämme päästöjä hankkimalla uusiutuvaa energiaa. Lisäksi vaikutamme palveluistamme syntyviin CO2-päästöihin minimoimalla ajoneuvojen ja työkoneiden käytöstä aiheutuvia päästöjä. Sertifioidun ISO 50001 -energianhallintajärjestelmämme tavoitteena on parantaa ilmastonmuutoksen hillinnän vaikuttavuutta paitsi asiakkaille tuottamiemme energianhallintapalveluiden avulla myös omien tilojen ja liikkumisemme osalta.

4.4.1 Omat toimitilat – energian ja veden kulutus

Vuonna 2020 hankimme EECS:n (European Energy Certificate System) alaisia RES-GO-sähkön (Renewable Energy Sources – Guarantee of Origin) alkuperätakuita 1 643 MWh, mikä ylittää ISS:n omien toimipisteiden energian kulutuksen vuonna 2020. Sähkön tuotantomuotona on 100-prosenttisesti suomalainen tuulivoima. Pääkonttorimme sijaitsee LEED Platina -luokituksen saaneessa business parkissa. Vähensimme toimitiloista aiheutuvia CO2-päästöjä vuonna 2020 toteuttamalla useita tilatehokkuusprojekteja sekä parantamalla tilojen monikäyttöisyyttä ja energiatehokkuutta. Lisäsimme myös IoT-teknologian käyttöä tiloissamme.

Käytämme toimipisteissämme kunnallista vedenjakelua, ja toiminnastamme syntyvä jätevesi menee kunnalliseen viemäriverkostoon. Omassa toiminnassamme käytämme vettä siivouspalveluissa, ravintolapalveluissa sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa. Siivouspalveluissa minimoimme veden kulutusta erityisesti menetelmä- ja välinevalinnoilla, ravintolapalveluissa tehokkailla pesuprosesseilla ja vesikalusteiden optimaalisilla säädöillä sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa hiekan noston oikealla ajoittamisella.

ISS:n oma energian kulutus, energiaintensiteetti ja vedenkulutus

 201820192020
Sähkön kulutus, MWh*)2 450,71 469,91 588
Sähkön ominaiskulutus, KWh/brm247,942,350,4
Lämmön ominaiskulutus, KWh/brm2**) ***)120140,4118,8
Energian ominaiskulutus, KWh/brm2***)167,9182,8169,1
Veden ominaiskulutus, dm3/brm2**)260,3300,3395,4
*) Laskenta perustuu mitatun tiedon pohjalta laskettuun sähkön kokonaiskulutukseen.
**) Laskenta perustuu mitattuihin kulutustietoihin.
***) Mitattuun tietoon perustuvien kohteiden määrä vaihtelee vuosittain, minkä takia eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään.

4.4.2 Omat toimitilat – jätehuolto

Noudatamme toiminnassamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää. Haluamme lisätä materiaalitehokkuutta ja varmistaa, että mahdollisimman suuri osa jätteistämme käsitellään materiaalina uusien tuotteiden raaka-aineiksi ja vasta toissijaisesti energiahyötykäytössä poltettuina. Tavoitteenamme on 65 prosentin kierrätysaste omissa toimipisteissämme.

Vuonna 2020 päätoimipisteemme tuottivat yhteensä 39 tonnia jätteitä, joista materiaalikierrätykseen toimitettiin 54 prosenttia. Jätteistä yksi prosentti oli vaarallisia jätteitä, ja 45 prosenttia jätteistä hyödynnettiin energiantuotannossa. Vuoden 2020 hyötykäyttöaste oli huomattavasti pienempi verrattuna aiempiin vuosiin, koska koronapandemian ja etätyösuositusten takia esimerkiksi keräyspaperia syntyi huomattavasti vähemmän ja toisaalta muun muassa yksittäispakattujen lounaiden määrä lisäsi suhteellisesti energiajätteen määrää.

Raportoiduissa luvuissa on mukana jätemäärien osalta kahdeksan ISS:n päätoimipisteen jätemäärät ja viiden päätoimipisteen hyötykäyttöasteet, jotka perustuvat jätehuoltoyritysten jäteraportteihin. Lisäksi käytössämme on useita varasto- ja varikkotiloja.

Jätemäärät jätejakeittain (tonnia)

 201820192020
Tietosuojapaperi15,55,22,1
Tietosuojamateriaali0,10,00,0
Keräyspaperi7,49,14,6
Keräyspahvi ja -kartonki6,44,79,3
Biojäte17,113,02,9
Ruokaöljyt ja -rasvat0,00,10,0
Lasi2,11,91,2
Metalli2,32,81,2
Rakennusjäte0,00,10,0
Kuormalavat0,10,21,1
Energiajäte9,97,94,9
Poltettava sekajäte22,214,28,7
SE-romu0,41,00,7
Muut vaaralliset jätteet1,60,00,5
YHTEENSÄ85,160,337,3

Jätteiden loppusijoitus (%)

 201820192020
Materiaalikierrätys606257
Energiahyödyntäminen383742
Vaaralliset jätteet211
Kaatopaikkasijoitus000

4.4.3 Kasvihuonekaasupäästöt

Vaikutamme toimitilojen ympäristövaikutuksiin ja päästöihin optimoimalla tilatehokkuutta. Työpisteiden yhteiskäyttöisyys, työn muuttuminen entistä liikkuvammaksi sekä teknologian mahdollistama virtuaalinen työtapa ovat vähentäneet tilankäytön tarvetta. Digitaalisuus ja virtuaaliset työkalut luovat ekologisempia toimistoja, mutta ympäristövaikutukset vähenevät myös silloin, kun voimme tehdä töitä mistä tahansa; etätyömahdollisuuksien lisääntyminen vähentää ajokilometrejä ja päästöjä sekä säästää aikaa. Suunnittelemme ja rakennamme myös asiakkaillemme uusia työympäristöjä, joissa ihmiset viihtyvät ja pystyvät toimimaan tehokkaasti, tuottavasti sekä ympäristövastuullisesti.

Omien toimipisteidemme osalta vähensimme ilmastovaikutusta hankkimalla toimipisteissämme kulutetun sähkön verran päästötöntä sähköä. Hankimme EECS:n (European Energy Certificate System) alaisia RES-GO-sähkön (Renewable Energy Sources – Guarantee of Origin) alkuperätakuita 1 643 MWh. Sähkön tuotantomuotona on 100-prosenttisesti suomalainen tuulivoima.

Toimitiloihin liittyvän energiankulutuksen ohella päästöjä aiheutuu palvelutuotantoon liittyvästä liikkumisesta asiakaskohteesta toiseen, työkoneiden käytöstä sekä lentomatkustuksesta. ISS:n käyttämät autot ovat leasing-autoja. Olemme ottaneet käyttöön sähköautoja vähentämään liikkumisesta aiheutuvia päästöjä. Vuonna 2020 säästimme sähköautoja käyttämällä 13,6 tCO2 ekv. verrattuna vastaavaan ajosuoritteeseen dieselautolla. Tavoitteenamme on lisätä sähköautojen käyttöönottoa merkittävästi ja rakentaa lisää latauspisteitä omien tilojemme yhteyteen.

Työkoneista ja lentomatkustuksesta aiheutuvat CO2-päästöt ovat vähentyneet tasaisesti. Suurimmat syyt päästöjen vähentymiseen ovat tuotannonohjaus- ja GPS-järjestelmien tehokkaampi hyödyntäminen sekä ICT-ratkaisujen kehittyminen ja käyttöönotto. Lentoja on korvattu jo usean vuoden ajan etäpalaverein, mikä on vähentänyt lentojen päästöjä vuodesta 2012 lähtien.  Vuonna 2020 toimistolla työskentely sekä kaikki liikkuminen asiakaskohteisiin ja muu työmatkustaminen vähenivät merkittävästi, kun kohtaamiset ja palaverit siirtyivät etäyhteyksillä toteutettaviksi.

Vuonna 2020 Scope 3 -laskentaan on sisällytetty myös sellaiset polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, jotka eivät sisälly Scope 1- ja Scope 2 -tason päästöihin. Käytännössä nämä pitävät sisällään polttoaineiden ja sähkön elinkaarenaikaiset päästöt sekä sähkön siirtohäviöistä aiheutuvat päästöt. Laajemmasta laskentarajauksesta johtuen vuoden 2020 laskentaan sisältyy 808,16 tonnia sellaisia päästöjä, joita ei ollut sisällytetty vuoden 2019 laskentaan.

Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

 201820192020
Scope 1: Tuotantoautot ja työkoneet (t CO2-ekv.) *)3 9494 016 ***)3 163 ***)
Scope 2:
Ostettu sähkö (markkinalähtöinen menetelmä), kaukolämpö (t CO2-ekv.) **)
2276699
Scope 3:
Työmatkaliikenne, liikematkat, jätehuolto (t CO2-ekv.) ****)
1 7371 454 1 562 *****)
Päästöintensiteetti
Liikevaihtoon suhteutettuna (t CO2-ekv./milj. €)
14,513,211,7
*) Vuosien 2019-2020 laskenta on toteutettu Clonetin OpenCO2.net-laskurilla, ja vuoden 2018 laskenta WWF:n Ilmastolaskurilla.
**) Vuosien 2019-2020 laskennassa on käytetty paikallisten energiayhtiöiden ilmoittamia kaukolämmön päästökertoimia. Vuoden 2018 päästölaskenta on tehty Motivan käyttämien Suomen kaukolämmön ja sähkön tuotannon vuosittaisten tilastojen pohjalta. Päästöissä ei ole huomioitu tuonti-/vientisähköä ja energiankulutuksia ei ole normitettu. Laskelmissa on huomioitu ISS:n ostama sertifioitu kotimainen tuulisähkö. Kylmäaineet eivät sisälly laskelmiin.
***) Luku sisältää myös pienkoneiden polttoaineet.
****) Vuodesta 2019 alkaen luvussa ovat mukana myös hotelliyöpymiset. Vuosien 2019-2020 päästölaskenta on toteutettu OpenCO2.net-laskurilla.
*****) Laajempi laskentarajaus: luku sisältää polttoaineiden ja sähkön elinkaarenaikaisia päästöjä sekä sähkön siirtohäviöistä aiheutuneita päästöjä yhteensä 808,16 tonnia.