2.0 Tarjoamme vakaan ja turvallisen työpaikan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen

Henkilöstö on ISS:n tärkein voimavara. Työntekijämme tekevät näkyväksi toimintamme tarkoituksen – he luovat tiloja, joissa on hyvä olla, ja pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Tarjoamme turvallisen, yhdenvertaisen ja kehittymistä tukevan työpaikan, jossa jokainen voi kasvaa ja vaikuttaa sekä kokea työnsä merkitykselliseksi.

Jaa luku

2.1 Paras työnantaja palveluntekijöille

Tarjoamme työpaikan, jossa yhdistyvät turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja mahdollisuus kasvaa.

ISS:n menestys rakentuu ihmisten varaan. Työntekijämme luovat asiakkaillemme tiloja, joissa on hyvä olla – ja tekevät samalla mahdolliseksi koko palveluliiketoimintamme. Tarjoamme työpaikan, jossa yhdistyvät turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja mahdollisuus kasvaa.

Haluamme olla paras työnantaja palveluntekijöille. Tämä näkyy käytännössä turvallisina työoloina, selkeinä toimintatapoina ja työyhteisönä, jossa jokainen voi tulla kohdatuksi omana itsenään. Mahdollistamme oppimisen ja kehittymisen uran eri vaiheissa sekä tuemme työn merkityksellisyyden kokemusta arjessa.

Toimintamme perustuu lakien, työehtosopimusten ja ISS:n eettisten periaatteiden noudattamiseen koko työsuhteen ajan. Huolehdimme työkyvystä, hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Edistämme monimuotoisuutta globaalin monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategiamme mukaisesti ja rakennamme osallistavaa työyhteisöä, jossa jokainen voi kokea olevansa arvostettu osa kokonaisuutta.

ISS:llä työskentelevät ihmiset edustavat lähes sataa eri kansalaisuutta ja useita eri ikäryhmiä. Tarjoamme yksilöllisiä urapolkuja, koulutusta aina perehdytyksestä johtamisvalmennuksiin sekä mahdollisuuksia kehittää osaamista myös kansainvälisissä koulutusohjelmissa. Sitoutunut ja osaava henkilöstö on paitsi arvomme, myös lupaus asiakkaillemme laadukkaasta, luotettavasta ja inhimillisestä palvelusta.

2.1.1 ISS:n lupaus työntekijöille

ISS:n työnantajalupaus perustuu ajatukseen, että jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään, löytää oma paikkansa ja rakentaa mielekäs urapolku osana merkityksellistä yhteisöä. Lupauksemme – Paikka juuri sinulle – kiteytyy kolmeen periaatteeseen:

Ole oma itsesi – Uskomme siihen, että jokaiselle löytyy yhteisöstämme paikka ja jokainen voi olla ISS:llä oma itsensä. Kunnioitamme toisiamme ja luotamme toisiimme.
Luo oma polkusi – Tarjoamme osallistavan yhteisön ja kannustavan ympäristön, jossa voi kasvaa ja kehittyä. Urapolku ISS:llä voi johtaa uusiin tehtäviin, uusiin palveluihin tai jopa toiseen maahan.
Ole osa jotain suurempaa – Luomme tiloja, joissa on hyvä olla, ja työllämme on vaikutusta. Olemme sitoutuneet eettiseen toimintaan ja luomaan turvallisia, osallistavia ja monimuotoisia työpaikkoja.

Tavoitteemme on työyhteisö, jossa ihmiset kokevat arvostusta, yhteenkuuluvuutta ja mahdollisuuksia – ja jossa työn merkitys näkyy jokaisessa päivässä.

Matias on kulkenut kansainvälistä urapolkua omannäköiseen rooliin

Kansainvälistä ISS-uraa tehnyt Matias Makkonen johtaa 70 hengen projektiliiketoiminnan tiimiä sekä Suomessa että Tanskassa. Matiaksen mielestä työn kansainvälisyys ja jatkuvat kehittymismahdollisuudet tekevät työstä palkitsevaa ja merkityksellistä.

Osana teknisiä palveluita ISS tarjoaa asiakkailleen monipuolisesti projektinjohtoa ja asiantuntijuutta kiinteistöjen rakentamiseen, korjaamiseen ja ylläpitoon. Projektitoimistomallilla tai yksittäisinä projekteina toteutetaan esimerkiksi design & build -rakentamista, tilamuutoksia ja modernisointeja, allianssilla toteutettua rakentamista sekä pienempiä muutostöitä ja projekteja. Palveluympäristöinä toimivat niin datakeskukset, puhdastilat kuin kriittiset teollisuusympäristöt. Projektiliiketoiminnan ja teollisuuspalveluiden Suomessa ja Tanskassa toimivaa, kansainvälistä 70 hengen tiimiä johtaa Matias Makkonen.

Matias nauttii työarkensa kansainvälisyydestä: globaalien asiakkuuksien johtaminen sekä eri ISS-maiden välinen yhteistyö tarjoavat näköalapaikan monimuotoiseen ja kansainväliseen toimintaympäristöön.

– Suurimpia syitä siihen, miksi viihdyn työssäni niin hyvin, on nimenomaan kansainvälisyys. Kansainvälisyys tarkoittaa myös matkustamista, ja se on minulle mieluisa tapa tutustua eri kulttuureihin ja perehtyä muiden maiden toimintaan. Oman, monipuolisen kielitaidon saa myös laittaa todella likoon, pohjoismaisia kieliä hyvin osaava Matias kertoo.

“Minulle tarjottiin selkeät uranäkymät”

Matias aloitti ISS-uransa helmikuussa 2017 projektipäällikkönä ja tuotantotalouden diplomityöntekijänä. ISS erottui edukseen muista yrityksistä ja vakuutti Matiaksen, koska hänelle tarjottiin selkeä polku sekä diplomityön tekemiseen että uramahdollisuuksiin.

– ISS:llä tuli heti tunne siitä, että kaikki käytännön asiat saadaan hoitumaan tavoitteellisessa aikataulussa, Matias toteaa.

Matias on päässyt etenemään urallaan ripeästi ja saanut vaikuttaa sen suuntaan. Vastuu on kasvanut paitsi vaativampien työtehtävien myötä projektityöstä asiakkuuksien johtamiseen, myös maantieteellisesti: aluksi Matias vastasi pääkaupunkiseudusta, sitten koko Suomesta, ja viime vuonna mukaan tuli myös Tanska.

– Iloitsen siitä, miten olen saanut kehittyä omalla urallani. Kehitys on ollut riittävän nopeaa, koska olen koko ajan halunnut mennä eteenpäin. Myös työn kansainvälinen ulottuvuus on toiveideni mukainen, hän summaa.

ISS:n työnantajalupaus perustuu muun muassa siihen, että jokaisella on oikeus rakentaa mielekäs, omien vahvuuksien mukainen urapolku. Myös Matias arvostaa erityisesti sitä, että nykyinen rooli on räätälöity juuri hänelle sopivaksi.

– Tästä on muodostunut hyvin minun näköiseni rooli. Olen aktiivisesti esittänyt kehityskohteita niin omaan uraani kuin koko yritykseen liittyen, ja koen että minua ja toiveitani on oikeasti kuunneltu.

Huipputiimin johtaminen motivoi

Erityiset kiitokset Matias haluaa lausua omalle tiimilleen.

– Päivittäisessä työssä suurin motivaattori minulle on ihan huipputiimi, jonka jäsenistä ison osan olen itse rekrytoinut. Meillä on todella hyvä porukka, ja etenkin vaativissa asiantuntijapalveluissa ja projekteissa menestyksen avain on toimiva yhteisö ja toisten tukeminen.

Tiimin toimivuuteen on varmasti vaikuttanut myös Matiaksen oma johtamistyyli, jonka muotoutumisessa hänen joukkueurheilutaustallaan on tärkeä rooli.

– Olen sekä pelannut että valmentanut vuosien ajan. Joukkuelajeissa on tärkeää tunnistaa pelaajien vahvuudet sekä työkalut, joilla vahvuudet saadaan parhaiten esiin. Valmentavaa ja läsnä olevaa johtajuutta toteutan myös työssäni. Sillä tavalla rakennan ympärilleni toimivaa joukkuetta eli yhteen hiileen puhaltavaa tiimiä, Matias kertoo.

Tulevaisuuden näkymät näyttävät lupaavilta

Projektiliiketoiminnalla on ISS:llä hyvät tulevaisuudennäkymät. Erityisesti datakeskusten rakentaminen ja ylläpito tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia, samoin puhdastilojen kaltaiset kriittiset ympäristöt, joissa ISS on Suomen johtava toimija. Matias odottaakin uusia mahdollisuuksia kehittyä entisestään.

– ISS:n projektiliiketoiminnan tulevaisuus näyttää lupaavalta. Meillä on vahvaa tekemistä ja olemme kasvaneet niiden asiakkaiden pariin ja niihin paikkoihin, joihin sekä asiakkaat että me itse haluamme mennä. Odotan innolla, mihin tämä yhteinen tie meidät vie ja millaisia mielenkiintoisia hankkeita pääsen itsekin vielä näkemään urallani, Matias kertoo.

2.1.2 Henkilöstön sitoutuminen ja työntekijäkokemus

Henkilöstökyselyn vastaukset kertovat siitä, että yhdenvertaisuus ja hyväksyvä ilmapiiri toteutuvat ISS:läisten arjessa.

Sitoutunut henkilöstö on ISS:lle keskeinen menestystekijä. Kun työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi ja työyhteisönsä arvostavaksi, hän viihtyy työssään – ja mahdollistaa osaltaan asiakaslupaustemme toteutumisen. Työntekijäkokemus on olennainen osa ISS:n strategiaa, ja sen kehittäminen tukee suoraan ISS-konsernin tavoitetta olla paras työnantaja palveluntekijöille (Leading Frontline Employer).

Konsernitasolla työntekijäkokemus rakentuu kolmen osa-alueen ympärille: turvallinen, osallistava ja yhdenvertainen työympäristö; mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen; merkityksellinen työ ja osallisuuden kokemus. Nämä painopisteet ovat vahvasti läsnä myös ISS Suomen arjessa.

Työntekijäkokemusta mitattiin vuonna 2025 konserninlaajuisella MyVoice-henkilöstökyselyllä.

Kysely jakautui työnantajalupausta noudattaen viiteen eri osa-alueeseen: sitoutuminen, olennaiset perusasiat, ole oma itsesi, luo oma polkusi, ole osa jotain suurempaa. ISS:n työnantajalupaus on kuvattu kohdassa 2.1.1.

Vuonna 2025 MyVoice-kyselyn vastausvilkkaus kasvoi tuntuvasti edellisvuodesta ja oli nyt 84 prosenttia. Luku oli kaikkien ISS-maiden korkein. MyVoice-kyselyllä mitattava työntekijöiden sitoutumisaste nousi 62 prosenttiin (61 % vuonna 2024). Sitoutumista mitataan kysymyksillä, jotka kuvaavat työntekijän kokemusta työyhteisöön kuulumisesta, halukkuutta suositella työnantajaa, ajatuksia työpaikan vaihtamisesta sekä luottamusta siihen, että oma palaute voi johtaa myönteisiin muutoksiin. Nämä kuvaavat kokonaisvaltaisesti työntekijän tunnetta yhteenkuuluvuudesta, luottamuksesta ja työpaikan vetovoimasta.

Sitoutumisindeksin lisäksi ISS mittaa työnantajalupauksensa toteutumista neljällä osa-alueella. ”Ole oma itsesi” mittaa psykologista turvallisuutta ja tunnetta siitä, että työyhteisössä saa olla oma itsensä – tämän koki todeksi 76 prosenttia vastaajista. ”Olennaiset perusasiat” liittyy arjen sujuvuuteen ja perustarpeiden toteutumiseen (75 %). ”Luo oma polkusi” kuvaa mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä (74 %). ”Ole osa jotain suurempaa” tarkastelee kokemusta työn merkityksellisyydestä ja siitä, että oma työ on osa laajempaa kokonaisuutta (74 %).

Yksittäisistä väittämistä vahvimmaksi nousi ”tunnen töissä ollessani oloni turvalliseksi”: peräti 92 prosenttia ISS:läisistä vastasi tähän myöntävästi. Se kertoo paitsi ISS:n panostuksesta työturvallisuuteen, mutta myös psykologisesta turvallisuudesta. Tätä tukee toiseksi korkeimmat arviot saanut kysymys siitä, voiko töissä olla oma itsensä. Näin koki 87 prosenttia vastaajista. Vastaukset kertovat myös siitä, että yhdenvertaisuus ja hyväksyvä ilmapiiri toteutuvat ISS:läisten arjessa.

MyVoice-kyselyn perusteella ISS:n vahvuuksiksi nousivat turvallisuudentunteen lisäksi kunnioituksen kokemus ja tunne, että oma osaaminen vastaa työtehtäviä. Kehityskohteina esiin nousivat tiedonkulku ja yhteistyö. Tulosten perusteella vuoden 2026 painopisteinä jatketaan viestinnän ja yhteisöllisyyden sekä osaamisen ja oppimisen vahvistamista. Viestintää ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan kehittämällä tiimipalaverikäytäntöjä sekä liiketoimintayksiköiden omia ajankohtaiskatsauksia. Jatkuvaa osaamisen kehittämistä tuetaan kehityskeskustelujen, tavoitteellisen seurannan ja arjen esihenkilötyön kautta.

Yksi työntekijäkokemuksen indikaattori on henkilöstön vaihtuvuus, jota ISS tarkastelee paitsi tunnuslukuna, myös osana sitoutumisen ymmärtämistä. Vuonna 2025 ISS Suomen heijastaa työuran eri vaiheita, osa-aikatyön tarjoamaa joustavuutta tai elämäntilanteiden muutoksia – ja siksi sen rinnalla korostuu työn jatkuvuutta tukevien rakenteiden merkitys.

ISS vahvistaa työssä viihtymistä ja sitoutumista kehittämällä palkitsemismalleja, arvostamalla onnistumisia ja pitkiä palvelusuhteita sekä tarjoamalla monipuolisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen muodostavat perustan turvalliselle arjelle.

Sitoutuminen rakentuu arjessa: luottamuksessa, kohtaamisissa ja siinä, että jokainen työntekijä kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään – ja olevansa osa ISS:ää.

“Tärkeintä palveluohjaajan työssä on tyytyväiset asiakkaat ja tyytyväiset työntekijät”

ISS Directin palveluohjaaja Leena Ilander on omistautunut työlleen, jonka tärkeimpinä tavoitteina hän pitää sekä hyvää työntekijätyytyväisyyttä että korkeaa asiakastyytyväisyyttä.

Turun alueella toimiva palveluohjaaja Leena Ilander on viihtynyt ISS Directin leivissä jo 13 vuotta. Ura alkoi siivoustyöstä, ja nykyisessä pestissään palveluohjaajana hän on viihtynyt kolme vuotta.

– Tykkään siitä, että työnkuva on niin monipuolinen. Ohjaajana toimin palveluesimiehen ja siivoojien välissä. Opastan työntekijöitä, organisoin töitä ja tapaan asiakkaita. Lisäksi tässä on aika paljon hallinnollisia hommia, kuten työvuorojen suunnittelua ja seuraamista, asiakastilojen siivouksen suunnittelua ja tarviketilausten tekemistä, Leena luettelee palveluohjaajan rooliin kuuluvia moninaisia tehtäviä.

Kohteita maan ja taivaan väliltä

Leena toimii palveluohjaajana Turussa ja sen lähikunnissa sijaitsevissa kohteissa, joiden kirjo on varsin monipuolinen.

– Kohteita on tosiaan vaikka minkälaisia, mikä tekee tästä työstä mielenkiintoista. Siivoamme muun muassa toimistoja, terveydenhuollon tiloja, myymälöitä ja teollisuuslaitoksia. Sitten on vielä esimerkiksi vanhainkoti ja päiväkoti.

– Meillä on myös turvaluokiteltuja kohteita. Niihin pääsevät siivoamaan vain henkilöt, joille on tehty turvallisuusselvitys. Ne ovat aika erilaisia paikkoja kuin mitä muuten pääsee näkemään ja siksi tosi mielenkiintoisia. Niissä asiakas perehdyttää tosi tarkkaan, miten tiloissa pitää kulkea ja missä ylipäänsä saa olla, Leena jatkaa.

Turun alueella on yhteensä noin 200 kohdetta, joista reilut 60 on Leenan hoidossa. Kohteiden määrä on siis mittava, mutta Leena kertoo käyvänsä jokaisessa vähintään kerran kuussa.

– Käyn useammassa kohteessa päivässä – tänäänkin olen käynyt jo kolmessa. Minulla on viikkokalenteri, johon merkkaan kaikki tapaamiset sekä työntekijöiden että asiakkaiden kanssa. Sen mukaan mennään.

Joustavuutta vaaditaan

Vaikka Leena suunnittelee ja kalenteroi viikkonsa etukäteen, äkilliset muutokset saattavat panna suunnitelmat uusiksi.

– Palveluohjaajan hommiin kuuluu tehdä tarvittaessa myös siivoustyötä. Tänäänkin lähdin heti aamusta tuuraamaan, kun tuli sairauspoissaolo. Eli tarkkaankin suunniteltu viikkoaikataulu voi muuttua täysin yhden aamun aikana ja sitten pitää vain lähteä rakentamaan se päivä uusiksi sen mukaan.

Tyytyväiset työntekijät saavat asiakkaan tyytyväiseksi

Leena korostaa, että tärkeintä palveluohjaajan työssä on pitää asiakkaat tyytyväisinä, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että asiakastyytyväisyys ei synny tyhjästä.

– Jotta asiakkaat ovat tyytyväisiä, heidän pitää saada se palvelu ja se laatu, joista he maksavat. Se edellyttää, että työntekijöiden pitää tehdä työnsä hyvin. Ja se taas onnistuu vain, jos työntekijät ovat tyytyväisiä, Leena tuumailee.

Leenan mukaan työntekijöiden pitämiseen tyytyväisenä ei vaadita mitään taikatemppuja.

– Pidän työntekijät tyytyväisinä ihan yksinkertaisesti käymällä tapaamassa heitä. Pyydän juttelemaan ja istahtamaan kahville. Keskustelen ja kyselen, miten heillä menee. Tärkeintä on olla läsnä ja kuunnella.

Omena-palkinnon arvoista työtä

Leena on omistautunut asiakkaiden ja työntekijöiden tyytyväisenä pitämiseen, joten heiltä saamansa palaute motivoi häntä.

– Tämän työn hyvä puoli on, että näkee oman työn jäljen. Mutta ihan parasta on, kun näkee työntekijöiden voivan hyvin ja asiakkaiden arvostavan sitä, mitä teemme.

– Koen onnistuneeni esimerkiksi silloin, kun menen opastamaan uutta työntekijää ja hän kiittää opastuksesta ja sanoo oppineensa paljon. Samoin ilahdun niistä hetkistä, kun asiakas tulee kiittämään ja kertomaan, miten ihanaa on, kun käyn siellä, Leena hymyilee.

Leenan tekemä hyvä työ on pantu merkille. Hänelle myönnettiin nimittäin vastikään ISS:n Omena-palkinto, jolla palkitaan esimerkillisesti työskenteleviä ja erinomaisia palvelukokemuksia tuottavia henkilöitä.

– Siinä palkinnon taustalla on ehkä se, että kun meillä on tullut tähän uusi tiimi, niin olen tukenut heitä ja opastanut heitä tähän ison alueen arkeen, joka on tosi muuttuvaa, Leena pohtii suomalaisen vaatimattomasti.

Leenan saaman Omena-palkinnon perustelut ovat piirun verran suitsuttavammat:

“Kesäkuun voittaja Leena Ilander on enemmän kuin siivoustiimin tukiranka. Hän on koko tiimin luotettava pelastusrengas, jonka tuki kantaa tilanteessa kuin tilanteessa. Hänen avuliaisuutensa ja vahva kollegiaalinen asenteensa tekevät arjesta sujuvampaa ja yhteistyöstä vahvemman.”

Töissä on hyvä olla

Leena on tyytyväinen niin työhönsä kuin työoloihinsa ja työnantajaansa.

– Voin suositella ISS:ää työpaikkana kaikille, joilla on intohimona asiakaspalvelutyöhön ja joille siivous lähellä sydäntä.

Erityisen paljon Leena arvostaa mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan.

– Meillähän on koko ajan erilaisia koulutuksia – nytkin ollaan ensi viikolla lähdössä ohjaajakoulutukseen. Olen myös viime aikoina perehtynyt esimerkiksi kemikaalivapaaseen siivoukseen. Samoin oppisopimuskoulutuksia pystyy käymään työn ohessa, jos haluaa.

Leena viihtyy palveluohjaajana siinä määrin hyvin, ettei vaihtoehtoja juurikaan ole tarvinnut pohtia.

– Kyllä minun urani ISS:llä tulee jatkumaan. Tämä työ loistavine tiimeineen on minulle kuin toinen perhe, Leena summaa.

2.1.3 Monimuotoinen ja yhdenvertainen ISS

Kehitämme johtamisosaamista niin, että se tukee monimuotoisuutta eri rooleissa ja organisaatiotasoilla.

Ihmiset ovat ISS:n toiminnan ytimessä. Vaalimme reiluutta, tasa-arvoa ja osallisuutta sekä näemme monimuotoisuuden merkittävänä vahvuutena ja kilpailuetuna. Uskomme, että monimuotoiset tiimit parantavat päätöksentekoa, lisäävät innovatiivisuutta ja edistävät työyhteisön hyvinvointia. Tavoitteenamme on työpaikka, jossa jokainen voi olla oma itsensä, tulla arvostetuksi ja kehittyä omalla urapolullaan.

ISS:llä on konsernitasolla kattava monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategia (Diversity, Inclusion & Belonging Strategy), joka painottuu viiteen keskeiseen näkökulmaan: eri ikä- ja sukupolvien huomioiminen; kulttuuritaustojen ja etnisyyden moninaisuus; sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen monimuotoisuus (Pride); toimintakykyisyyden ja vammaisuuden huomioiminen; sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Strategia sitoo koko organisaation monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen ja kuuluu organisaatiokulttuurimme ytimeen. Se ohjaa toimintaamme rekrytoinnista arjen esihenkilötyöhön.

Monimuotoisuuden edistäminen näkyy konkreettisesti muun muassa ISS:n maailmanlaajuisessa Employee Resource Group -toiminnassa, jossa käsitellään esimerkiksi kulttuuritaustojen, sukupuolen moninaisuuden ja toimintakyvyn kysymyksiä. Osallisuutta tukee myös MyISS, joka on kaikille avoin ja monikielinen viestintäalusta. Sen helppo saavutettavuus mahdollistaa keskustelun ja tiedon jakamisen monimuotoisuudesta koko henkilöstölle.

Kehitämme johtamisosaamista niin, että se tukee monimuotoisuutta eri rooleissa ja organisaatiotasoilla. Tarjoamme esihenkilöille työkaluja, koulutusta ja tietoa osallistavan työyhteisön rakentamiseen.

Monimuotoisuutta käsitellään ja vahvistetaan ISS:n koulutuksissa ja valmennuksissa. Kaikille työntekijöille suunnattu Placemakers-palvelukulttuurikoulutus rakentaa yhteistä ymmärrystä yhdenvertaisista kohtaamisista, osallisuudesta ja palveluasenteesta. Esihenkilöiden osaamista tuetaan ohjelmilla, jotka edistävät osallistavaa ja monimuotoisuustietoista johtamista. Näihin kuuluvat muun muassa konsernin Leading OneISS –johtamisohjelma ja DiSC-profiilityökalun hyödyntäminen.

Työkyvyn haasteisiin vastataan monipuolisilla tukimuodoilla, kuten tilapäisten työjärjestelyjen mallilla, henkilökohtaista palautumista tukevilla materiaaleilla ja digitaalisen työhyvinvointikirjaston sisällöillä. Tavoitteena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus työskennellä omien voimavarojensa mukaisesti.

Monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole meille vain arvolähtökohta – asetamme sille myös konkreettisia tavoitteita. Tavoitteemme on, että jokainen ISS:läinen kokee olevansa arvostettu omana itsenään ja osana työyhteisöä. Seuraamme kehitystä muun muassa henkilöstökyselyjen avulla sekä analysoimalla tiimien ja johdon monimuotoisuutta. Vuoden 2025 MyVoice-henkilöstökyselyssä 87 prosenttia ISS:läisistä koki voivansa olla töissä oma itsensä. Tämä yksittäinen kysymys on osa laajempaa kysymyskokonaisuutta, mutta sen vastaus antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka hyvin tavoiteltu hyväksyvä ilmapiiri toteutuu työyhteisössämme.

Sukupuolten tasa-arvoa toteutetaan ISS-konsernin tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2025 ISS Palveluiden johtoryhmiin kuuluvista henkilöistä 52 prosenttia oli naisia ja 48 prosenttia miehiä. Kaikista esihenkilötehtävässä toimivista ISS:läisistä oli 50,6 prosenttia naisia ja 49,4 prosenttia miehiä.

ISS Suomi osallistuu aktiivisesti myös yhteiskunnallisiin hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaista työelämää. Vuonna 2025 olimme mukana Taitaja-ammattitaitokilpailussa tuomari- ja palkintokumppanina. Tapahtuma tuo näkyväksi nuorten huippuosaajien taitoja eri aloilla – mukaan lukien erityistä tukea tarvitseville suunnatut lajit. Olimme vuonna 2025 Suomen toiseksi suurimman Pride-tapahtuman, Oulu Priden, yhteistyökumppani. Osallistumisella haluamme vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta oman henkilöstömme kesken sekä välittää kuvaa monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta arvostavana yrityksenä.

Monikulttuurisessa tiimissä yhteistyö toimii saumattomasti

”Meidän työyhteisössämme arvostetaan jokaisen yksilöllisyyttä, täällä ihmiset saavat olla juuri omia itsejään. Kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia, vaan kulttuurierot rikastuttavat arkeamme.”

Tuire Puistosalon vetämässä ISS:n siivoustiimissä monikulttuurisuus ja yhteishenki kukoistavat. Tiimin jäsenet tulevat eri puolilta maailmaa, mutta yhteiset tavoitteet ja hyvä kommunikaatio varmistavat, että työt sujuvat turvallisesti ja tehokkaasti.

”Minulla on paras tiimi, näin vaatimattomasti sanottuna”, toteaa palveluesimies Tuire Puistosalo hymyillen.

Puistosalo johtaa monimuotoista siivoustiimiä, joka työskentelee Harjavallan Teollisuuspuistossa. Tiimin työntekijät ovat kotoisin Suomesta, Venäjältä, Thaimaasta, Kiinasta, Kroatiasta ja Makedoniasta eli noin puolet tiimistä puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea. Monikulttuurista työporukkaa on ilo johtaa, Puistosalo toteaa.

Monimuotoisuus näkyy ISS:llä Suomessa monin eri tavoin: lähes 8000 työntekijää edustavat yli sataa eri kansalaisuutta ja ovat iältään 15–75-vuotiaita. Nämä luvut tukevat myös koko ISS-konsernissa noudatettavaa monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden strategiaa.

Kielimuuri ei ole ylitsepääsemätön este

Galina Gavrilova on työskennellyt tiimissä siivoojana jo kolme vuotta. Hän listaa kulttuurieroiksi muun muassa sen, että suomalaiset ovat muihin verrattuna hiljaisempia ja kaipaavat enemmän henkilökohtaista tilaa ympärilleen. Vaikka ISS:llä virallinen työkieli on suomi, eri kielet ovat arkipäivää työntekijöille. Gavrilovan mukaan mahdollinen kielimuuri ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön este.

”Kun tulin tänne töihin kolme vuotta sitten, en puhunut suomea lainkaan niin hyvin kuin nyt. Olen kehittynyt siinä paljon työn ohessa. Sitä paitsi kieltä ei tarvitse osata täydellisesti, jotta tulisi ymmärretyksi. Asiat on aina saatu hoidettua”, Gavrilova huomauttaa.

Tarvittaessa työkaverit auttavat toisiaan tulkkaamalla oman kielitaitonsa mukaan. Thaimaasta kotoisin oleva siivooja June Toomthong kertoo auttavansa mielellään thaimaalaisia kollegoitaan, jos he tarvitsevat tulkkausapua.

”Meillä saa muutenkin kysyä apua ja neuvoa keneltä tahansa. Tämä tiimi on avulias ja auttaa toisiaan yli rajojen. Kaikkea ei todellakaan tarvitse kysyä vain minulta. Myös yhteydenpito asiakkaan kanssa onnistuu jokaiselta työntekijältä”, Puistosalo kertoo.

Työturvallisuus ja laadukas perehdytys etusijalla

Kuten missä tahansa työyhteisössä, myös monikulttuurisessa tiimissä yhteistyö, työturvallisuus ja onnistunut perehdytys ovat keskeisessä roolissa. Ennen kuin uusi työntekijä pääsee työskentelemään tehdasalueelle, hänen tulee suorittaa sekä asiakkaan tarjoama perehdytys että ISS:n omat koulutukset. ISS:n koulutuksia voi suorittaa monella eri kielellä, minkä ansiosta asiat on helppo opiskella ja painaa mieleen.

”Toki monet siivoojamme ovat kokeneita ammattilaisia ja tuntevat pelisäännöt varsin hyvin jo ennakkoon. Meillä työntekijät ovat kuitenkin innokkaita oppimaan lisää, ja moni on suorittanut työn ohessa toimitilahuoltajan ammattitutkinnon”, Puistosalo lisää.

Koska Teollisuuspuiston tehtaissa liikkuu paljon isoja koneita, työturvallisuuden merkitys korostuu kaikissa päivittäisissä työtehtävissä. Kohdekohtaisissa perehdytyksissä pyritään siihen, että paikalla olisi aina perehdytettävän kanssa samaa äidinkieltä puhuva henkilö. ISS:llä perehdytys selvästi toimii, sillä Puistosalon mukaan kieliongelmista johtuvia työturvallisuushavaintoja tulee harvoin, keskimäärin vain kerran vuodessa.

”Asiakas myös järjestää viikoittaiset turvavartit, joissa jaetaan ajankohtaiset tiedot. Yhteistyömme toimii myös asiakkaan kanssa erinomaisesti.”

Hyvä yhteishenki lähtee esihenkilöstä

Siivoustiimi näkee toisiaan päivittäin töissä, minkä lisäksi yhteyttä pidetään tiiviisti myös vapaa-ajalla. Syyskuussa tiimi järjesti yhteisen illanvieton, johon melkein kaikki pääsivät paikalle – yksi työntekijä liittyi seuraan jopa kesken oman kesälomansa. Puistosalo kuvaa tätä erinomaiseksi esimerkiksi tiimin ryhmähengestä ja yhteenkuuluvuudesta.

”Kun olemme yhdessä, puheensorina kuuluu kauas. Voimme keskustella mistä vain, ja mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan aina puhumalla. Kommunikaatio on kaiken A ja O”, Puistosalo miettii.

Yksi syy vahvaan yhteishenkeen on Tuire Puistosalon tapa johtaa. Työntekijät arvostavat sitä, kuinka Puistosalo vaalii matalaa hierarkiaa, jossa kaikki työyhteisön jäsenet ovat keskenään samanarvoisia.

”Tuire luottaa meihin, ja hänelle voi puhua tasavertaisesti. Tuire on yksi meistä”, Toomthong kertoo.

Koska asiakkailta tulee positiivista palautetta tiimin työstä, on Puistosalon helppo olla ylpeä työntekijöistään ja heidän työnsä jäljestä.

”Kun annan työtehtävän, voin luottaa siihen, että se tehdään huolellisesti. Haluan ehdottomasti kannustaa kaikkia muodostamaan rohkeasti monikulttuurisia tiimejä rekrytoimalla erilaisista taustoista olevia henkilöitä.”

2.1.4 Yhdenvertainen rekrytointi

Rekrytointimme perustuu syrjimättömyyteen, läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen, jotka ohjaavat kaikkea henkilöstöjohtamistamme.

ISS on yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ja merkittävä työllistäjä eri puolilla maata. Vuonna 2025 ISS:llä oli avoinna noin 2 200 työpaikkaa. Nämä työpaikat tarjoavat väyliä työelämään monille erilaisista taustoista tuleville ihmisille. Rekrytointimme perustuu syrjimättömyyteen, läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen, jotka ohjaavat kaikkea henkilöstöjohtamistamme.

ISS:n rekrytointi perustuu keskeisiin periaatteisiin, jotka tukevat yhdenvertaista työelämää. Noudatamme lainsäädäntöä ja konsernitason eettisiä ohjeita, kohtelemme kaikkia hakijoita tasapuolisesti ja tarjoamme jokaiselle selkeän ja kunnioittavan hakijakokemuksen. Tavoitteenamme on monimuotoinen työyhteisö, johon hakeutuminen on mahdollista erilaisista taustoista ja elämäntilanteista käsin.

Tasapuolisuus tarkoittaa myös sitä, että avaamme työpaikat koko henkilöstömme nähtäville. Kaikki avoimet työpaikkamme julkaistaan vähintään sisäiseen hakuun. Sisäinen näkyvyys tukee ISS:läisten urapolkuja ja mahdollistaa etenemisen omassa organisaatiossa. Näillä keinoilla haluamme varmistaa, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittyä urallaan.

Rekrytointiprosessimme on suunniteltu tarjoamaan selkeä ja oikeudenmukainen hakijapolku. Prosessin kulku on kuvailtu ISS:n verkkosivuilla – näin hakija tietää jo etukäteen, miten prosessi etenee. Hyödynnämme digitaalista rekrytointialustaa, joka kokoaa hakemukset ja mahdollistaa niiden tasapuolisen tarkastelun. Käytämme työpaikkailmoituksissamme selkeää ja neutraalia kieltä. Hakijalle annetaan aina palaute valinnasta. Vuonna 2025 ISS:lle saapui hakemuksia lähes 90 000 kappaletta, joka on noin 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tämä kertoo paitsi työmarkkinatilanteesta, myös kasvavasta kiinnostuksesta ISS:ää kohtaan sekä rekrytointiviestinnän onnistumisesta ja saavutettavuudesta.

Tavoitteenamme on tarjota väyliä työelämään opiskelijoille ja vastavalmistuneille, kokeneille ammattilaisille, vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille, pitkään ilman työtä olleille aikuisille, alan vaihtajille, osatyökykyisille, maahanmuuttajataustaisille sekä oppisopimusopiskelijoille ja harjoittelijoille. ISS on kaikenikäisten työnantaja; vuonna 2025 palkatut työntekijät ovat monipuolisesti jokaisesta ikäryhmästä, ja kesätyöpaikan tarjosimme noin 550 henkilölle ympäri Suomen. Vuonna 2025 olemme entisestään tiivistäneet yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja käynnistimme yhteistyöprojektin ammattiopisto Liven kanssa opiskelujen aikaisesta työharjoittelusta ISS Palveluissa. ISS:llä on myös yhteistyötä ammatillisen erityisoppilaitos Luovin kanssa erilaisten oppijoiden työssäoppimisen mahdollistamisessa.

Vastuullinen rekrytointi ei tarkoita ainoastaan tavoittavuutta ja prosessin oikeudenmukaisuutta – se edellyttää myös toiminnan läpinäkyvyyttä ja lainmukaisuutta. Rekrytointikäytäntömme noudattavat lakeja, työehtosopimuksia ja hyvää hallintotapaa. Niitä tukevat konsernitasoiset ohjeistukset kuten ISS:n Code of Conduct ja ISS Global People Standards.

Myös harmaan talouden torjunta on osa vastuullista rekrytointiketjua. Työntekijöidemme henkilökorttiin liitetty veronumero osoittaa sitoutumisemme avoimeen toimintaan. Noudatamme lisäksi tilaajavastuulakia ja edellytämme vastuullista toimintaa niin rekrytointikumppaneiltamme kuin alihankkijoiltamme.

Vastuullisuus toteutuu rekrytoinnissa myös osaamisen kautta. Rekrytointia koskevat koulutukset ovat osa esihenkilöiden perehdytystä. Uudet työntekijät puolestaan perehdytetään organisaation arvoihin ja toimintaperiaatteisiin jo työsuhteen alussa, mikä luo pohjan yhdenvertaiselle työelämälle.

Ikäviisas työyhteisö – jokainen on aina oikean ikäinen työelämässä

Meillä työskentelee sekä uransa alussa olevia nuoria että eläkeiän ylittäneitä konkareita. Moninaisuus ei ole este työllistymiselle tai uralla etenemiselle, vaan haluamme, että jokainen kokee olevansa arvostettu omana itsenään. Näin kirjoittaa ISS Palveluiden henkilöstöjohtaja Maria Pajamo.

Osallistuin hiljattain paneelikeskusteluun ikätasa-arvosta työelämässä. Keskustelu muistutti, ettei yhdenvertaisuus ole itsestäänselvyys, vaan arvo, jota on vahvistettava tietoisesti joka päivä.

ISS:llä monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja yhteenkuuluvuus ovat osa arkea: kulttuurien, sukupuolten, toimintakykyjen ja sukupolvien kirjo on meillä laaja. Uskomme, että kun erilaiset ihmiset työskentelevät yhdessä ja jokainen tuntee kuuluvansa joukkoon, kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Ikä on yksi monimuotoisuuden ulottuvuus. ISS:llä jokainen on aina “oikean ikäinen” tehtäväänsä. Ikä ei määritä ihmisen arvoa tai mahdollisuuksia työyhteisössämme, vaan arvostamme jokaista iästä riippumatta. Tämä näkyy arjessa: meillä työskentelee sekä uransa alussa olevia nuoria että eläkeiän ylittäneitä konkareita – ja kaikkea siltä väliltä. Moninaisuus ei ole este työllistymiselle tai uralla etenemiselle, vaan haluamme, että jokainen kokee olevansa arvostettu omana itsenään.

Yhdenvertaisuus näkyy konkreettisesti rekrytoinnissa. Julkaisemme työpaikat sekä ulkoisesti että sisäisesti, jotta kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus hakea. Kohtelemme hakijoita tasapuolisesti, ja tavoitteenamme on mahdollisimman monipuolinen henkilöstö myös iän suhteen. Olemmekin aidosti kaikenikäisten työnantaja: vuonna 2024 palkkasimme uusia työntekijöitä kaikista ikäryhmistä. Nuoria tuemme uran alkuun ja viime vuonna meillä työskenteli lähes 600 kesätyöntekijää eri puolilla Suomea.

Rekrytointidatamme mukaan iäkkäämmät hakijat etenevät prosessissa vähintään yhtä hyvin kuin nuoremmat. Esimerkiksi yli 54-vuotiaita oli noin 5 % hakijoista, heitä oli 8 % haastatelluista ja 7 % palkatuista. Tämä kertoo, että rekrytointimme on tasapuolista: ikä ei meillä ole este, vaan osaamista ja motivaatiota arvostetaan jokaisessa elämänvaiheessa.

Panostamme myös jatkuvaan kehittymiseen uran kaikissa vaiheissa. Haluamme, että jokaisella ISS:läisellä on mahdollisuus kasvaa ja oppia uutta läpi koko työuran, ei vain alussa. Olemme pyrkineet rakentamaan kulttuuria, jossa jatkuva oppiminen on mahdollista ja esihenkilöt tukevat kehittymistä iästä riippumatta.

Meillä ei ajatella, että vasta 55-vuotiaana olisi aika pohtia oman osaamisen kehittämistä vaan jatkuva oppiminen on työnantajan ja työntekijän jaettu vastuu alusta alkaen. Työelämä muuttuu koko ajan, eikä yhdellä tutkinnolla välttämättä pärjää koko uraa. Tämä ei tarkoita loputonta uudelleenkouluttautumista, vaan avointa mieltä oppia uutta ja seurata oman alan kehitystä.

Seuraamme säännöllisesti, että hyvät periaatteet toteutuvat käytännössä. Tarkkailemme esimerkiksi henkilöstön ikäjakaumaa ja muita monimuotoisuuden tunnuslukuja. Pitkäjänteinen seuranta ohjaa päätöksiämme: jos jokin ryhmä kohtaa poikkeavia haasteita, puutumme asiaan. Ensi vuonna aiomme syventää monimuotoisuuden arviointia entisestään. Mittaamme asioita ymmärtääksemme toimenpiteidemme vaikuttavuuden ja tehdäksemme tarvittaessa korjausliikkeitä, emme mittaamisen vuoksi.

Ikäviisaaseen työyhteisöön kuuluu huolehtia siitä, että henkilöstö jaksaa jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. ISS:llä ymmärrettiin jo varhain, että työkyvyn tukeminen on avain työurien pidentämiseen. Työhyvinvointi ei ole meillä kertaluonteinen projekti, vaan olennainen osa jokapäiväistä johtamista. Tarjoamme joustoja ja etsimme ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin, jotta työ voi jatkua elämäntilanteen tai terveydentilan muutoksista huolimatta.

Viime vuonna työterveys teki meidän henkilöstöllemme 1 200 tilapäisen työjärjestelyn suositusta. Näiden pohjalta kevensimme työn kuormitusta määräajaksi, jotta kokenut työntekijä pystyi jatkamaan työssään akuutista vaivasta huolimatta. Tuemme myös uudelleenkouluttautumista talon sisällä, jos nykyinen työ käy liian raskaaksi – näin kokenut työntekijä voi siirtyä kevyempiin tehtäviin sen sijaan, että jäisi pois työelämästä. Nämä toimet kannattavat: seurantamme mukaan oikeilla tukitoimilla työntekijät pysyvät työkykyisinä pidempään, ja esimerkiksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi.

Lopulta ikätasa-arvo, kuten muukin tasa-arvo kiteytyy työyhteisön arjen kulttuuriin. Haluamme, että jokainen kokee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Tätä mittaamme vuosittain henkilöstökyselyllä. Tänä vuonna kyselyyn vastasi ennätykselliset 84 % ISS:läisistä, ja 87 % heistä kokee voivansa olla töissä oma itsensä – sama osuus kuin edellisvuonna. Tämä kertoo, että hyväksyvä ilmapiiri toteutuu käytännössä ja eri-ikäiset ja eritaustaiset ihmiset kokevat olevansa tasavertaisia työyhteisön jäseniä.

On silti tunnustettava, että monimuotoisuustyö ei ole koskaan valmis – uusia ihmisiä tulee aina omine ajatuksineen. Siksi avoin keskustelukulttuuri on välttämätön. Välttämätöntä on myös nollatoleranssi epäasialliselle kohtelulle ja sitä varten meillä on matalan kynnyksen kanavat huolten esiin tuomiselle.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on matka, joka vaatii tekoja, seurantaa ja aitoa välittämistä. Uskon vahvasti, että yhteisöllisyys ja keskinäinen kunnioitus vievät meitä oikeaan suuntaan. Työnantajina ja johtajina vaikutamme paljon, mutta yhtä lailla jokaisella työntekijällä on vastuunsa. Jokaisen tulee kohdata muut kunnioittavasti, toimia rakentavasti työyhteisössä ja ylläpitää osaamistaan. Kun tätä vastuuta kannetaan yhdessä, työelämä kestää paremmin.

Paneelikeskustelussa korostettiin, että yhä useampi organisaatio haluaa työelämän, jossa ikä on vain yksi taustatekijä ja ihmiset nähdään yksilöinä. Kuten eräs kollegani viisaasti totesi: tärkeintä on olla ihminen ihmiselle. Silloin asiat yleensä hoituvat.

2.1.5 Sisäinen viestintä

Varmistamme, että jokainen ISS:llä työskentelevä on tietoinen itseään ja työtään koskevista asioista ja voi osallistua työyhteisön kehittämiseen.

Avoin viestintä on olennainen osa hyvää henkilöstöjohtamista ja työyhteisön rakentamista. Sen tehtävänä on varmistaa, että jokainen ISS:llä työskentelevä on tietoinen itseään ja työtään koskevista asioista ja voi osallistua työyhteisön kehittämiseen. Hyvä viestintä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, sitoutumista ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Keskeisiä sisäisen viestinnän kanaviamme ovat:

Esihenkilön intra: Esihenkilöille suunnattu verkkosivusto, joka kokoaa yhteen henkilöstöhallintoon, työsuhdeasioihin ja palkkaukseen liittyvän tuen ja ohjeistukset. Intran materiaali auttaa esihenkilöitä johtamaan tiimejään yhtenäisten periaatteiden mukaisesti.
MyISS-viestintäalusta: Yrityksen oma sosiaalinen alusta, josta jokainen ISS:läinen saa ajankohtaista tietoa yhtiöstä. Alustan kautta voi myös olla yhteydessä kollegoihin tietoturvallisen chatin avulla, käyttää keskeisiä työkaluja ja järjestelmiä sekä lukea sisältöjä omalla äidinkielellään yli 60 käännöskielen avulla. Vuoden 2024 loppuun mennessä 90 prosenttia ISS Suomen työntekijöistä oli rekisteröitynyt MyISS:ään, ja heistä yli 70 prosenttia käytti alustaa säännöllisesti.
Kuukausi-infot: Kuukausittaiset tilaisuudet, joissa yrityksen johto jakaa ajankohtaista tietoa esimerkiksi työturvallisuudesta, taloudesta ja henkilöstöasioista. Infoja voi seurata paikan päällä, etäyhteydellä tai tallenteelta.
Henkilöstöjohtamisen uutiskirje: Kuukausittain julkaistava esihenkilöille suunnattu uutiskirje, joka auttaa viestimään henkilöstöasioista tiimitasolla. Jokaisessa uutiskirjeessä on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin osio.
Finland Leadership -konferenssi: Vuoden alussa järjestettävä tilaisuus, jossa käydään läpi ISS:n strategiset pääviestit ja palkitaan yhtiön arvoja esiin tuoneita työntekijöitä.

Näiden lisäksi eri liiketoiminnoillamme ja alueillamme on omia viestintäfoorumeita sekä MyISS-uutiskanavia ja -yhteisöjä, joissa jaetaan juuri kyseiselle ryhmälle tärkeitä ja ajankohtaisia asioita.

ISS:llä on myös kattavat viestintäpolitiikat ja -käytännöt, jotka auttavat työntekijöitä toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa. Poikkeustilanteissa viestintä toimii osana kriisinhallintaa.

Koska ihmiset ovat ISS:n toiminnan keskiössä, on viestintä meillä keskeinen osa niin johtamista kuin arjen esihenkilötyötä. Tavoitteemme on ylläpitää avointa, osallistavaa ja luottamusta rakentavaa kulttuuria, jossa jokainen tulee kuulluksi ja arvostetuksi.

2.1.6 Henkilöstö lukuina 2025

Henkilöstön sukupuolijakauma

Henkilöstön ikäjakauma

Henkilöstön määrä palveluittain

Henkilöstön sukupuolijakauma eri tehtävissä ja eri työsuhteissa

Määräaikaiset ja vakituiset työntekijät

Osa- ja kokoaikaiset työntekijät

Toimihenkilöt ja työntekijät

Työsuhteiden kesto

Perhevapaita pitäneiden määrä

Henkilöstön määrä alueittain

2.2 Henkilöstön hyvinvointi

Työkykyjohtamisemme perustuu vahvaan esihenkilötyöhön sekä ennakointiin, seurantaan ja reagointiin.

ISS on palveluntuottaja, jonka kilpailukyky rakentuu osaavien työntekijöiden tiedoista, taidoista, motivaatiosta ja kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista. Henkilöstömme terveysturvallinen työskentely on ensiarvoisen tärkeä osa strategiaamme.

Terveys-, turvallisuus- ja työkykyjohtamisemme perustuvat vahvaan esihenkilötyöhön sekä ennakointiin, seurantaan ja reagointiin. Olennaista on tiivis yhteistyö ja yhteisesti sovitut toimintamallit muun muassa työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Tästä muodostuu vahva ja saumaton työkykyketju.

Noudatamme ISS-konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmää (HSEQ Management System) sekä ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Toimintaohjeissamme on kuvattu terveys- ja turvallisuusasioiden hallinta ja kehittäminen ISO 45001 -standardin mukaisesti.

2.2.1 Työterveyshuolto

Yhteistyössä korostuu työterveyshuollon ja esihenkilön välinen säännöllinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus.

Panostamme työkyvyn hallinnassa ennakoivaan otteeseen ja varhaiseen tukeen: esihenkilöt, työterveyshuolto, Kela ja vakuutusyhtiöt toimivat yhdessä, jotta jokaiselle työntekijälle voidaan tarjota oikea-aikaista ja yksilöllistä tukea koko työuran ajan.

Pitkä ja luottamuksellinen kumppanuus työterveyshuollon kanssa mahdollistaa rakentavan ja kehittävän yhteistyön, jota toteutetaan vuosikellon mukaisesti. Yhteistyössä korostuu työterveyshuollon ja esihenkilön välinen säännöllinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus. Prosesseja on kehitetty aktiivisesti, ja yhteistyön painopisteet ovat siirtyneet entistä enemmän terveysturvallisen työskentelyn varmistamiseen ennaltaehkäisevästi.

Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu jokaiselle ISS:läiselle. Vuosittain tarkastettava työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen sisältyvät palvelut pyrkivät vaikuttamaan kattavasti sekä oikea-aikaisesti henkilöstön terveyden ylläpitämiseen ja sairaudenhoitoon. Suunnitelma sisältää muun muassa ISS:n päihdeohjelman, varhaisen tuen mallin, ohjeistuksen epäasiallisen kohtelun varalle, terveystarkastus- ja työpaikkaselvitysprosessin sekä työterveyshuollon tarjoaman sairaanhoidon ja ennaltaehkäisevän toiminnan kuvauksen. Vuonna 2025 painopisteenämme olivat tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyn tehostaminen sekä raportoinnin edelleen kehittäminen liiketoiminnan tueksi.

Erilaiset digitaaliset ratkaisut työterveyshuollon palveluina ovat monipuolisesti käytössä ISS:llä. ISS:llä on oma työhyvinvoinnin johtamisen järjestelmä ISS Polku, joka on käytössä myös kaikilla työterveyshuollon tiimeillä. Jokaisella työntekijällä on käytössä kattava digitaalinen työhyvinvointikirjasto ja useita digitaalisia hoitopolkuja, jotka sisältävät niin verkkokursseja kuin valmennusta työterveyshuollon ammattilaisen avulla. Yli 90 prosenttia ISS:läisistä hyödyntää digitaalisia työterveyshuollon palveluratkaisuja.

2.2.2 Työhyvinvointi ISS:llä

Hyvin johdettu työhyvinvointi kasvattaa työtyytyväisyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä ja näkyy parempana palveluna asiakkaillemme.

Työhyvinvointi on ISS:llä strateginen painopiste – varmistamme sen avulla, että henkilöstömme jaksaa lunastaa palvelulupauksemme asiakkaille. Hyvin johdettu työhyvinvointi luo henkilöstölle iloa, yhteisöllisyyttä ja oikeanlaisia toimintatapoja arkityöhön. Se kasvattaa työtyytyväisyyttä, alentaa henkilöstökustannuksia, lisää tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä näkyy parempana palveluna asiakkaillemme.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tule) aiheuttavat eniten työkyvyttömyyttä. ISS:n tule-malli on jalostunut pysyväksi yhteistyömalliksi työterveyshuollon ja ISS:n välille. Panostus tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn sekä jatkuva prosessin tarkastelu ja ylläpito ovat osoittautuneet oikeiksi toimenpiteiksi. Vuonna 2025 kehitimme työterveyshuollon kanssa yhteistyössä uuden tuki- ja liikuntaelinklinikkamallin tukemaan ISS:n prosesseja ja työntekijöidemme ohjautumista entistä ennaltaehkäisevämmin työfysioterapeutin palveluihin. Tule-klinikka toteutettiin seitsemällä paikkakunnalla, ja mallin tuella saimme tule- sairauspoissaolojemme trendin edelleen laskevaksi.

Tule-sairauksista johtuvien poissaolojen määrä on laskenut 27 prosenttia vuodesta 2019, ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa olemme saavuttaneet merkittäviä säästöjä sairauspoissaolokustannuksissa.

Mielen hyvinvointi

Vuonna 2025 kehitimme edelleen vuonna 2022 käyttöön otettua ISS Mieli kuntoon -toimintamallia. Tiivistimme entisestään mielenterveysperäisten poissaolojen seurantaa ja ennaltaehkäisyä. Nykyinen työelämä ja maailman tilanne korostavat tarvetta huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. ISS:lle myönnettiin vuonna 2025 jo viidettä kerran MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Hyvän mielen työpaikka -merkki tunnustuksena suunnitelmallisesta mielenterveyden edistämisestä, voimavarojen vahvistamisesta ja epäkohtiin puuttumisesta.

Osallistuimme myös työelämän asiantuntijajäsenenä MIELI Ry:n ja Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa työyhteisöjen ja esihenkilöiden kykyä vastaanottaa ja tukea nuoria työuran alussa sekä vahvistaa työyhteisöjen mieliystävällisyyttä. Hankkeen aikana olimme myös puhujana SuomiAreenan Nuoret työelämässä -tilaisuudessa.

Mielenterveydestä johtuvien poissaolojen määrä on laskenut 23 prosenttia vuodesta 2022.

Muu työhyvinvoinnin tukeminen

Vuonna 2025 toteutimme monia työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä. Jatkoimme edelleen aivoystävällisen työelämän teemoja mm. tuottamalla esihenkilöille materiaaleja tiimipalavereiden tueksi ja integroimalla aivoterveyden huomioimista arkityöhön.

Järjestimme edelleen vuonna 2025 vaativien keskustelujen valmennuksia hyödyntäen koulutuksellista lautapeliä. Lisäksi toteutimme ISS Directin kaikille palveluohjaajille tiimityöpajan vaativista keskusteluista, työhyvinvoinnista ja oman työn hallinnasta. Lisäksi valmensimme ja koulutimme useissa työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvissä sisäisissä tilaisuuksissa sekä perehdytysohjelman sisältämässä työhyvinvoinnin johtamisen koulutuksessa.

ISS:llä työskentelee monenlaisia ammattilaisia. Haluamme olla mukana toteuttamassa inhimillistä työelämää ja tarjoamassa harjoittelu- sekä työmahdollisuuksia myös silloin, kun työkyky on osittain rajoittunut. Aloitimme yhteistyöprojektin Ammattiopisto Liven (ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus) kanssa opiskelujen aikaisesta työharjoittelusta ISS Palveluissa. ISS:llä on myös yhteistyötä Ammatillisen erityisoppilaitos Luovin kanssa erilaisten oppijoiden työssäoppimisen mahdollistamisessa.

Vuonna 2025 starttasimme kehittämiskumppanina Työterveyslaitoksen Uusi työ tekoälyllä osatyökykyiselle – UuTTO -hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten tekoälyä voi hyödyntää uusien työmahdollisuuksien havaitsemisessa osatyökykyisille henkilöille. Hankkeeseen osallistuu useita ISS:n ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Hankkeen tuloksia pääsemme tarkastelemaan vuoden 2026 lopussa.

Osallistuimme myös aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueen työsuojelulautakuntaan EK:n nimeämänä työnantajajäsenenä vuonna 2025.

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolojen seuranta ja työhyvinvoinnin johtaminen kuuluvat ISS:llä jokaisen liiketoiminnan johtoryhmän ja esihenkilön perusjohtamistyöhön sekä liiketoiminnan strategiaan. ISS:llä jokainen esihenkilö ymmärtää työkykyjohtamisen vaikutukset sairauspoissaoloihin ja henkilöstökustannuksiin.

Toimivien sairauspoissaolojohtamisen prosessien sekä hyvän esihenkilötyön ansiosta saimme sairauspoissaolot jälleen laskusuuntaan. Vuonna 2025 sairauspoissaoloprosenttimme oli 4,4.

Sairauspoissaolot

2.3 Työturvallisuus

Asetamme korkean tason niin oman henkilöstömme kuin kumppaneidemme työturvallisuudelle ja kehitämme toimintatapojamme jatkuvasti ennakoivasti.

Pidämme huolta kiinteistöistä ja niiden käyttäjistä kokonaisvaltaisesti. Varmistamme palveluillamme toimivat, turvalliset ja hyvinvointia tukevat tilat asiakkaillemme. Asetamme korkean tason niin oman henkilöstömme kuin kumppaneidemme työturvallisuudelle ja kehitämme toimintatapojamme jatkuvasti ennakoivasti.

Toimintamallimme perustuu selkeään suunnitelmallisuuteen, aktiiviseen vuoropuheluun ja matalaan puheeksi ottamisen kynnykseen. Näin pystymme huomioimaan kaikkien sidosryhmien tarpeet ja varmistamaan laadukkaan asiakaskokemuksen sekä turvallisen arjen tilojen käyttäjille.

ISS-konsernin uudistettu visio, Creating SAFE Spaces together – Luomme yhdessä turvallisia tiloja, ohjaa meitä rakentamaan turvallisuutta ja hyvinvointia joka päivä ja jokaisessa palvelukohtaamisessa.

Asiakkaidemme turvallisuus

ISS:llä turvallisuus on keskeinen osa kaikkia palveluita – olipa kyse kiinteistötekniikasta, siivous- ja ravintolapalveluista tai turvapalveluista. Huolehdimme, että tilat ovat terveellisiä, toimivia ja turvallisia kaikille käyttäjilleen.

Siivouspalvelumme varmistavat terveysturvalliset työskentely- ja asiointiympäristöt sekä hygieniavaatimusten mukaiset tuotantolaitteet. Vähennämme päivittäisessä siivouksessa tarvittavien puhdistusaineiden käyttöä hyödyntämällä puhdistettuja vesiä ylläpitosiivouksessa. Puhdistettujen vesien käytöllä voidaan vähentää ympäristön kemikaalikuormaa, muovijätteen määrää ja ylläpitää pintojen hyvää puhtaustasoa. Ravintolapalveluissa panostamme terveellisiin vaihtoehtoihin, kuten Sydänmerkki-aterioihin, jotka edistävät asiakkaidemme arjen hyvinvointia.

Kiinteistöjen oikea-aikainen ylläpito ja suunnitelmalliset perusparannukset ovat olennainen osa turvallisen työympäristön rakentamista. Näillä toimenpiteillä ehkäisemme riskejä ja varmistamme kiinteistöjen pitkäjänteisen toimivuuden.

Yhteinen turvallisuustyö ISS:llä rakentuu jatkuvan dialogin, kehitystoimenpiteiden seurannan ja tavoitteellisen yhteistyön varaan, jotta voimme luoda kaikille käyttäjille mahdollisimman turvalliset ja toimivat tilat. Palveluiden laatu ja turvallisuus varmistetaan säännöllisillä havainnointikierroksilla. Vuonna 2025 toteutimme asiakaskohteissamme yhteensä 43 924 kierrosta. Järjestelmällinen turvallisuustyö näkyy korkeana laatuna ja luotettavuutena asiakkaillemme. Tästä on todisteena myös erinomainen tulos HSEQ-klusteriauditoinnissa; auditoinnissa ISS Suomen HSEQ-toiminnan todettiin olevan poikkeuksellisen hyvällä tasolla, järjestelmällistä ja yhdenmukaista. ISS Palvelut sai auditoinnissa 739/750 pistettä, joka on koko toimialan paras tulos ja toiseksi paras tulos kaikista arvioiduista yrityksistä.

HSEQ-auditoinnin arviointitulos on ISS:lle arvokas tunnustus ja kaikkien yhteisen työn tulos. Tulokseen vaikuttavat esihenkilöiden määrätietoinen työ ja ISS:läisten aito välittäminen HSEQ-asioista jokaisena työpäivänä.

Aktivoiva ja ennakointiin perustuva turvallisuuskulttuuri opettaa havainnoimaan ja tarttumaan toimenpiteitä vaativiin asioihin.

Henkilöstömme turvallisuus

Turvallisuustyömme perustuu DNV:n sertifioimaan globaaliin HSEQ-johtamisjärjestelmään, joka varmistaa parhaisiin käytäntöihin perustuvan OneISS-toimintatavan. Johtamisjärjestelmä perustuu tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen, osaamiseen ja ennakointiin sekä tuloksellisuuden varmistamiseen. Henkilöstöä kattavasti aktivoiva ja ennakointiin perustuva turvallisuuskulttuuri opettaa havainnoimaan ja tarttumaan toimenpiteitä vaativiin asioihin.

Tapaturmataajuus ja ennakoivat mittarit

Vuonna 2025 poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä väheni 7 prosenttia edellisvuodesta. Kaikkien työtapaturmien määrää kuvaava taajuusluku TRIF (Total Recordable Injury Frequency) nousi 3,7 prosenttia, mutta poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrästä kertova LTIF-taajuus (Lost Time Injury Frequency) laski edelleen 8 prosenttia – 5,7:sta 5,2:een.

Työturvallisuushaasteidemme luonne pysyi kuitenkin ennallaan; merkittävimmät työturvallisuushaasteet liittyvät liikkumisen turvallisuuteen eli liukastumisiin ja kompastumisiin sekä työssä että työmatkoilla. Kaikkien työtapaturmien vuoksi vuonna 2025 menetettiin 1 595 työpäivää, 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Poissaoloissa on huomioitu sekä työpaikkatapaturmat että työmatkoilla sattuneet tapaturmat.

Ennakoivan työturvallisuuden osalta painotettiin jokaisen ilmoituksen merkitystä ja sitä, että saamme kaikki mukaan tekemään ennakoivia toimia. Ennakoivan työturvallisuuden mittarit kehittyivätkin edelleen positiivisesti edellisvuodesta: henkilöstömme raportoi 52 291 turvallisuushavaintoa (noin 7 havaintoa henkilöä kohti); esihenkilöt pitivät yhteensä 4 310 turvavarttia, (+47 prosenttia edellisvuoteen); turvallisuuskierroksia tehtiin yhteensä 12 578 kappaletta (+39 prosenttia). Seuraavan kolmivuotiskauden tavoitteena on saada ennakoivan työturvallisuustyön kehitystoimenpiteillä TRIF tasolle 10,4 ja LTIF tasolle 3,9.

Turvallisuustulosten kehitys

Ennakoivat turvallisuustoimenpiteet eriteltyinä

	2024	2025
Turvallisuushavainnot	44 150	52 291
Turvakierrokset	9 053	12 578
Riskienarvioinnit	17 054	37 088
Turvavartit	2 930	4 310
Yhteensä	73 187	106 267

Sattuneet työtapaturmat (oma henkilöstö)

	2024	2025
Kuolemaan johtaneet työtapaturmat	0	0
TRI-tapaturmat	138	145

Työturvallisuuden kehittäminen ja ennakoiva työturvallisuustyö

Jatkoimme työturvallisuuden kehittämistä kolmivuotissuunnitelmamme mukaisesti. Vuonna 2025 lanseerasimme uuden turvallisuusvision Creating SAFE Spaces together, jonka jalkauttaminen käytäntöön on aloitettu. Turvallisuusvision painopisteitä ovat:

Puhutaan avoimesti. Keskustelemme avoimesti huolista sekä mahdollisuuksista. Tartumme rohkeasti myös haasteisiin.
Toimitaan turvallisesti. Teemme turvallisia valintoja, kannamme vastuun emmekä tingi terveydestä tai turvallisuudesta.
Keskitytään oppimaan. Opimme virheistä ja onnistumisista, jaamme oppeja ja juhlistamme saavutuksia.
Osallistutaan yhdessä. Teemme yhteistyötä riskien hallitsemiseksi ja pidämme turvallisuuden aina etusijalla.

Lisäksi jatkoimme ennakoivan työturvallisuustyön jalkauttamista, mikä näkyy ennakoivien turvallisuusmittareiden positiivisena kehityksenä. Olemme parantaneet alihankkijayhteistyötä turvallisuuden osalta mm. selkeyttämällä ja parantamalla turvallisuusraportointikäytänteitä ja panostaneet käytettyjen alihankkijoiden turvallisuusauditointeihin.

2.4 Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittäminen vaikuttaa henkilöstömme työmotivaatioon ja työviihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen ja vetovoimaan.

Arvostamme ISS:llä henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ja osoitamme sen panostamalla systemaattisesti sekä ammattiteknisen että muun osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstömme työmotivaatioon, -hyvinvointiin ja -viihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen ja vetovoimaan työmarkkinoilla.

ISS:n monipuolinen koulutustarjonta kattaa perusammatillisen osaamisen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen sekä esihenkilötyötä, johtamista ja asiantuntijatyötä kehittävää valmennusta.

Lisäksi tuemme ja kannustamme henkilöstöämme kehittymään muun muassa projektitoimeksiantojen, urakierron ja työssä oppimisen avulla. Tarjoamme tarvittaessa myös mahdollisuuden mentorointiin tai uravalmennukseen.

Koulutus- ja valmennusohjelmien avulla varmistamme, että henkilöstömme osaamistaso pysyy korkealla, strategiamme toteutuu ja asiakaslupauksemme lunastetaan jokaisessa kohtaamisessa. Haluamme tarjota henkilöstöllemme työpaikan, jossa voi kasvaa. Tavoitteeseen pääsemme pitkäjänteisellä kehitystyöllä ja kyvyllä mukautua muutoksiin unohtamatta jokaisen sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen.

Osaamisen kehittämisestä vastaa keskitetysti ISS:n People & Culture -tiimi yhdessä liiketoiminnan ja muiden tukiyksiköiden kanssa. Teemme jatkuvaa yhteistyötä myös muiden ISS-maiden kanssa: esimerkiksi asiakkuuksien kehittämisen ja johtamisen valmennusohjelmat suunnitellaan kansainvälisessä yhteistyössä. Näin hyödynnämme laajasti osaamista maiden välillä ja jaamme parhaat käytännöt globaalisti.

Teemme myös merkittävää yhteistyötä eri koulutustoimijoiden kanssa – muun muassa Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa toteutamme ISS:lle räätälöityjä insinööri- ja tradenomiohjelmia, ja useiden ammattioppilaitosten kanssa järjestämme muita ammatillisia tutkintoja sekä osatutkintoja. Näistä yhtenä esimerkkinä on jo viides toteutuksessa oleva ISS:lle räätälöity johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (JYET) -koulutus yhteistyössä Taitotalon kanssa.

2.4.1 Perehdyttäminen ja työhön opastus

Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Haluamme tukea uuden työntekijän matkaa ISS:läiseksi. Oikeanlaisella tuella ja koulutuksella sekä huolellisella perehdyttämisellä varmistamme henkilöstöllemme hyvät eväät työn aloittamiseen. People & Culture -tiimi vastaa perehdytyksen sisällöistä ja menetelmistä, ylläpitää kaikille yhteisiä perehdytysohjelmia ja seuraa perehdytysten suorittamista.

ISS-konserni on tuottanut kaikille ISS:läisille tarkoitettuja, perehdytystä tukevia verkkokoulutuksia. Palvelutuotteiden perehdytysmateriaalia ja toteutusta tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä Operations Performance -kehitysyksikön kanssa. Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Jokainen uusi työntekijä perehdytetään niin ISS:ään yrityksenä kuin yhteisiin toimintatapoihin sekä omiin työtehtäviin. Esihenkilö vastaa siitä, että prosessi sujuu sovitusti. Hän nimeää jokaiselle uudelle työntekijälle työkummin, joka tukee uutta työntekijää ensimmäisten työpäivien aikana sekä auttaa arjessa ja työtehtäviin opastamisessa.

Uusien henkilöiden lisäksi perehdytämme määräaikaiset työntekijät, harjoittelijat, tehtävästä toiseen vaihtavat ja pitkiltä vapailta palaavat henkilöt sekä vuokratyöntekijät. Perehdytys koostuu yritykseen, työtehtävään, työturvallisuuteen, tuotettaviin palveluihin ja asiakkuuteen perehdyttämisestä. Dokumentoimme perehdytyksen ja seuraamme sen toteutumista yritys- ja liiketoimintayksikkötasoilla säännöllisesti.

Esihenkilöille ja toimihenkilöille on tarjolla olennaisia perusasioita, kuten työturvallisuutta, työsuhdeasioita tai vastuullisuutta käsitteleviä perehdytyswebinaareja, joihin ovat tervetulleita niin uudet kuin kokeneetkin ISS:läiset.

ISS:llä on globaalisti käytössä MyLearning-oppimisjärjestelmä, jonka kautta kaikilla on pääsy koulutustarjontaan ja verkkokurssimuotoisiin perehdytyksiin. Kun koulutuksia ja perehdytyskursseja on saatavilla heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen, on myös perehtyminen helpompaa ja joustavampaa. MyLearning-järjestelmässä esihenkilöt saavat näkymän koko tiimin koulutustilanteeseen. Koulutuksia voidaan nimetä suoritettaviksi työprofiilien perusteella ja lisäksi jokainen voi valita avoimesta tarjonnasta itselleen tarpeellisia koulutuksia.

2.4.2 Jatkuva kehittyminen ja koulutukset

Kehityskeskusteluissa vahvistamme työntekijöiden motivaatiota ja varmistamme, että jokainen tietää tehtäväänsä liittyvät odotukset ja tavoitteet.

Koulutusohjelmiemme kehittäminen perustuu strategiaamme, työtehtävien osaamisvaatimuksiin, liiketoimintatarpeisiin sekä asiakkailta saatuihin palautteisiin ja kehitysehdotuksiin. Kehityskeskusteluissa esille nousevat toiveet ohjaavat myös koulutusten suunnittelua.

Kehityskeskustelut ovat olennainen ja systemaattinen osa henkilöstöjohtamistamme, ja niiden toteutumista ja laatua seurataan kaikilla organisaatiotasoilla. Tällä henkilöstöjohtamisen avainprosessilla on vahva historia ISS:llä, ja olemme toteuttaneet sitä eri muodoissaan jo kahden vuosikymmenen ajan.

Kehityskeskusteluissa vahvistamme työntekijöiden motivaatiota ja varmistamme, että jokainen tietää tehtäväänsä liittyvät odotukset ja tavoitteet. Samalla käydään läpi työntekijän kehittymistarpeita ja -toiveita, työssä jaksamista sekä hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita ja varmistetaan, että koulutus- ja pätevyysasiat ovat ajan tasalla. Keskustelut ovat myös tilaisuus antaa palautetta puolin ja toisin sekä puhua tiimin yhteishengestä. Kehityskeskustelu pidetään vähintään kerran vuodessa. Toimihenkilöillä on lisäksi erillinen seurantakeskustelu vuosittain. Vuonna 2025 työntekijöiden kehityskeskustelut toteutuivat 98,8-prosenttisesti ja toimihenkilöiden 100-prosenttisesti.

Kriittiset koulutukset

ISS on määritellyt tietyt koulutukset kriittisiksi, ja niiden toteutumista seurataan erityisen huolellisesti ja järjestelmällisesti. Kriittisyys näkyy MyLearning-järjestelmässä koulutuksen statuksessa, ja koulutukset on nimetty pakollisiksi työprofiilikohtaisesti. Esihenkilöt näkevät suoraan tiiminsä suoritustilanteen, ja järjestelmä aktivoi puuttuvista suorituksista muistutuksen. Mikäli koulutus puuttuu määräajan jälkeen, siitä ilmoitetaan myös People & Culture -yksikölle, ja esihenkilö ohjeistetaan varmistamaan suorituksen toteutuminen.

Vuoden 2025 kriittisten koulutusten suorittamisasteet:

ISS Toimintaohjeet toimihenkilöille (Code of Conduct) – 94,71 %
ISS Toimintaohjeet työntekijöille (Code of Conduct) – 86,93 %
ISS Tietosuoja (Data Protection) – 91 %
ISS Työturvallisuus, työterveys ja ympäristö (Health, Safety and Environment) – 83,74 %
ISS Tietoturva (Information Security) – 87,65 %

Ohjelmien avulla kehitetään johtamiskäytäntöjä ja yhtenäistä ajattelutapaa eri maissa.

ISS-konsernin koulutus- ja talent-ohjelmat

ISS-konsernilla on useita yhteisiä koulutus- ja talent-ohjelmia, jotka tukevat strategian toteutusta ja yhtenäisen yrityskulttuurin rakentumista.

Placemaker’s Path -palvelukulttuuriohjelma

Vuonna 2021 lanseerattu, palvelukulttuuria kehittävä ohjelma kulkee ISS:läisen mukana koko työsuhteen ajan rekrytoinnista ja perehdytyksestä alkaen. Vuonna 2025 Placemaker’s Path -työpajoihin osallistui noin 270 ISS:läistä. Ohjelma kehittää myös esihenkilöiden taitoja luoda tiimeilleen työssä onnistumisen edellytykset.

Leading OneISS

Kattava johtamisohjelma avartaa esihenkilöidemme ajattelua ja tarjoaa uusia työkaluja johtamiseen. Tavoitteena on vahvistaa OneISS-kulttuuria rakentamalla yhteistä arvopohjaa ja vahvistamalla yhteisiä toimintatapoja. Vuonna 2025 johtamiskoulutukseen osallistui 37 ISS:läistä.

OneISS Key Account Manager Certification Programme (OneISS KAMC)

Jokainen ISS:n avainasiakasvastuullinen suorittaa OneISS KAMC -koulutusohjelmassa sertifioinnin ja saa näin valmiuksia entistä parempaan asiakkuuksien johtamiseen.

Vuonna 2025 koulutusohjelmaa ei toteutettu paikallisesti Suomessa, vaan yksittäiset henkilöt osallistuivat yhteispohjoismaalaiseen toteutukseen.

Global Management Trainee Programme

ISS:n kansainvälinen Global Management Trainee Programme tarjoaa lahjakkaille ja kunnianhimoisille nuorille kyvyille mahdollisuuden liittyä osaksi ISS:n menestystarinaa ja viedä yritystä kohti strategisia päämääriämme keskitettyjen kokonaispalveluratkaisujen tuottajana. Ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2013 lähtien. 18 kuukauden mittaisessa ohjelmassa harjoittelijat työskentelevät liiketoimintajaksoilla eri puolilla palveluorganisaatiotamme sekä ulkomaanvaihdossa toisessa ISS-maassa. Ohjelman jälkeen traineet jatkavat ISS-uraansa avainasiakkuuksissamme esihenkilö- ja asiantuntijarooleissa.

Everything DiSC® Työyhteisöprofiili tukee monimuotoisten tiimien kehittymistä

Ymmärtääksemme paremmin erilaisia vuorovaikutustyylejä sekä näkyvää käyttäytymistä ISS:llä on käytössä Everything DiSC® Työyhteisöprofiili. DiSC-työpajoja toteuttavat ISS:n omat valmentajat. Lisäksi DiSC-profiili on osa Leading OneISS -lippulaivaohjelmaamme sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa (JYEAT).

360-palaute tukee esihenkilönä kehittymistä

Esihenkilöille tarkoitettu 360°-arviointimenetelmä on osa Leading OneISS -ohjelmaa sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa (JYEAT). Arvioinnissa henkilö saa palautetta omasta toiminnastaan niin omalta esihenkilöltään, kollegoiltaan, tiimiltään kuin muilta sidosryhmiltä. Prosessin päätteeksi käydään palaute läpi ja laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. 360°-arviointi on koettu hyödylliseksi esihenkilöiden kehittymisessä ja palautekulttuurin vahvistamisessa.

2.4.3 Tutkintotavoitteinen koulutus

Tavoitteenamme on varmistaa henkilöstön oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin.

Ammatillisen osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa henkilöstömme oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen vuosittaiset tavoitteet hyväksytään konserniyhteistyöryhmässä, jossa on sekä ylimmän johdon että henkilöstön edustus.

Tutkintotavoitteiseen koulutukseen esimerkiksi oppisopimuksella osallistuu ISS:llä vuosittain yli 300 henkilöä, ja vuonna 2025 tutkintoon valmistui noin 150 ISS:läistä. Jo kolmas Metropolian kanssa toteutettu ISS Insinööri AMK -ohjelma alkoi tammikuussa 2025, ja ISS:n oma, toteutusjärjestyksessään toinen tradenomiohjelma käynnistyi elokuussa 2025.

Koulutamme henkilöstöä tutkintotavoitteisten koulutusten ohella monin tavoin. Järjestämme asiakaskohtaisesti räätälöityjä koulutusohjelmia, työturvallisuuskoulutuksia, asiakaspalvelu- ja palvelukonseptikoulutuksia sekä ympäristö- ja laatuasioiden koulutuksia. Esihenkilöidemme osaamista vahvistetaan erilaisilla johtamisen valmennusohjelmilla.

Joka vuosi merkittävä osa ammatillisen osaamisen tavoitteista ja koulutuksesta ISS:llä liittyy erilaisiin lakisääteisiin tai asiakasympäristön vaatimiin lupa- ja pätevyyskoulutuksiin. Seuraamme pätevyyksien voimassaoloja ennakoivasti ja ohjaamme henkilöstöä ajoissa suorittamaan vaadittavat koulutukset, jotta kaikki asetusten vaatimukset täyttyvät työtehtävissämme. Esimerkiksi työturvallisuuskortti on monessa tehtävässä pakollinen. Luokkahuonekoulutuksen ohella ja tukena koko henkilöstöllämme on mahdollisuus suorittaa koulutuksia verkossa joustavasti.

JYEAT-koulutuksesta johtajuutta arkeen ja kehitystä uralle

Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto JYEAT on monelle selkeä askel urapolulla eteenpäin ja mahdollisuus kehittää esihenkilö- ja asiantuntijatyössä tarvittavaa johtamisosaamista.

ISS:läisillä esihenkilöillä ja asiantuntijoilla on jo pitkään ollut mahdollisuus kehittää osaamistaan työn ohessa JYEAT-koulutuksen avulla. Noin kymmenen kuukauden mittainen oppisopimuskoulutus järjestettiin yhteistyössä Taitotalon kanssa. Johtamisen kokonaisuutta tarkastellaan koulutuksen aikana useasta näkökulmasta: opinnoissa syvennytään muun muassa itsensä ja henkilöstön johtamiseen, strategiseen ajatteluun ja projektinhallintaan.

– Ei ole itsestäänselvyys, että saa tällaisen mahdollisuuden. Halusin kehittää itseäni ja nähdä, mitä jo osaan – ja missä pitää vielä kasvaa, kertoo palveluesimies Annika Honkala, yksi koulutuksesta valmistuneista.

Osaamisen kehittäminen on ISS:llä strateginen valinta. JYEAT on osa ISS:n laajaa ja monitasoista koulutuskokonaisuutta, johon kuuluu muun muassa ammatillisia tutkintoja, korkeakouluyhteistyötä, mentorointia ja uravalmennuksia.

– Meillä ISS:llä halutaan tarjota työpaikka, jossa voi kasvaa ja luoda oman urapolkunsa. Koulutusohjelmat, kuten JYEAT ja erilaiset palveluiden tuottamista tukevat ammattitutkinnot, vahvistavat henkilöstömme osaamista ja työhyvinvointia ja varmistavat samalla, että lunastamme asiakaslupauksemme jokaisessa kohtaamisessa, kertoo henkilöstönkehityspäällikkö Elli Velling.

Konkreettisia hyötyjä työarkeen

– Minusta tuntuu kuin JYEAT-koulutus olisi tehty juuri minun työtäni varten. Se tukee lähiesimiestyötä todella hyvin: saa juridista taustaa ja oppii, mistä löytää sen tiedon, mitä tarvitsee pärjätäkseen, Honkala kuvaa.

Yksi koulutuksen vaikuttavimmista osista on oma kehitysprojekti, jonka osallistuja toteuttaa osana opintoja. Honkala kertoo projektistaan ylpeänä:

–Kyseessä on ihan oikea tuote, jota aidosti käytetään siellä asiakkaan luona. Käyttöönotto alkaa pian, ja toive on, että sen avulla pystytään tehostamaan palveluamme. Oli todella mielenkiintoista saada olla mukana kehittämässä tällaista!

Tommi Sallinen, pitkän linjan ISS:läinen ja kiinteistömanageri, hyödynsi projektityössään kokemustaan päivystyksen johtamisesta:

– Lopputyö oli minulle tärkeä, sillä tein sen omasta työstäni eli kiinteistöhuollon päivystyksen johtamisesta. Se auttaa ymmärtämään, mitä kaikkea kyseiseen työhön oikeasti kuuluu – paljon sellaista, mitä ei sopimuksista tai työehtosopimuksista näe.

Kumpikin painottaa, että koulutuksesta saatuja oppeja voi hyödyntää arjessa – oli kyse sitten itsensä kuuntelemisesta, uusista johtamisen työkaluista tai työyhteisön tukemisesta.

Opin ohella yhteys toisiin

Vaikka koulutus kehittää vahvasti ammatillista osaamista, monille tärkeintä antia ovat uudet verkostot ja kollegiaalinen tuki. Valmistuneet kokivat silmiä avaavaksi sen, miten eri alojen ja roolien ihmiset lähestyvät johtamista eri tavoin. Keskustelut lisäsivät ymmärrystä toisten työstä ja vahvistivat organisaation sisäistä yhteistyötä.

– Ryhmän tuki oli ihan huikea. Tuli sellainen tunne, että uskaltaa kysyä kollegalta, jos tarvitsee apua. Se madaltaa kynnystä yhteistyöhön jatkossakin ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, Honkala sanoo.

– Meitä oli tosi kirjava porukka eri puolilta Suomea. Oli hienoa nähdä, miten muut tekevät asioita ja saada ideoita omaankin työhön, Sallinen lisää.

2.4.4 Koulutusinvestoinnit

Panostamme merkittävästi henkilöstömme koulutukseen. Vuonna 2025 yhteensä 6 888 ISS:läistä osallistui työnantajan tarjoamiin koulutuksiin. Koulutuspäiviä kertyi 11 520 (noin 69 000 tuntia) eli keskimäärin kymmenen tuntia koulutusta osallistujaa kohti. Osaamisen kehittämisen investointimme oli yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa.

Työnantajan tukemaan koulutukseen osallistuminen pohjautuu aina työhön liittyviin osaamisvaatimuksiin tai nähtävissä oleviin asiakastarpeisiin. Koulutuksiin ja valmennuksiin osallistuminen on tasapuolisesti mahdollista kaikille ISS:n työntekijöille silloin, kun se on edellä kuvatulla tavalla perusteltua.

ISS:llä on käytössä noin 130 erilaista verkkokoulutusohjelmaa liittyen muun muassa perehdytykseen, turvallisuuteen, henkilöstön ja asiakkuuden johtamiseen, ympäristövastuuseen ja tuotekoulutukseen. Lisäksi tarjoamme runsaasti koulutuksia myös perinteisinä lähiopetuksina – sekä omana tuotantonamme että yhteistyössä eri koulutuskumppaneiden kanssa.

2.5 Palkitseminen

Palkitsemisen ja etujen avulla huomioidaan onnistuneita työsuorituksia ja pitkiä työuria sekä edistetään työhyvinvointia ja työturvallisuuskulttuuria.

ISS Palveluissa palkka määräytyy työehtosopimusten, työn vaativuuden ja lakisääteisten ehtojen perusteella. Suomessa työehtosopimusten kattavuus on poikkeuksellisen laaja, ja ISS:llä kaikki työntekijät sekä toimihenkilöt kuuluvat työehtosopimusten piiriin. Koko ISS:n henkilöstöstä noin 98 prosenttia kuuluu työehtosopimusten piiriin. Johdon ja ylempien toimihenkilöiden (noin 2 prosenttia henkilöstöstä) työehtoihin sovelletaan kansallista työlainsäädäntöä.

ISS:n tavoitteena on varmistaa tasa-arvoinen palkkaus. ISS tekee joka toinen vuosi tasa-arvolain mukaisen palkkakartoituksen, jonka tulokset käydään läpi luottamushenkilöiden kanssa. Seuraava kartoitus tehdään vuonna 2026.

Suurin osa työsuhteista on vakituisia (92,1 prosenttia). Työsuhteiden vakaus ja TES-palkkataso tukevat työntekijöiden riittävää toimeentuloa. Palkkaus ja sen ennakoitavuus ovatkin olennainen osa ISS:n työnantajamielikuvaa sekä henkilöstövastuuta.

ISS:llä on lisäksi käytössä erilaisia palkitsemismalleja sekä etuja, joiden avulla huomioidaan onnistuneita työsuorituksia ja pitkiä työuria sekä edistetään työhyvinvointia ja työturvallisuuskulttuuria. Osana johdon tavoiteasetantaa on kestävyyden mittaristo, joka pitää sisällään muun muassa päästövähennykset ja työturvallisuuden tavoitteet.

Tarjoamme työntekijöillemme liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointietuja. Lisäksi käytössä on kertapalkitsemisen malli, jonka avulla esihenkilöt voivat palkita sekä yksilöitä että tiimejä erinomaisista tai poikkeuksellisista työsuorituksista. Vuonna 2025 jaoimme 2 124 kertapalkkiota. Suurin osa palkkioista annettiin erinomaisista työsuorituksista sekä tavoitteiden saavuttamisesta, mutta palkintoja myönnettiin myös asiakkailta saadun positiivisen palautteen perusteella sekä ennakoivasta ja vahvasta työturvallisuuskäyttäytymisestä.

Arvostamme ISS:llä pitkiä työuria ja palkitsemme työntekijöitämme 10, 20, 30 ja 40 vuoden palveluksesta. Vuonna 2025 yhteensä 236 ISS:läistä sai palvelusvuosipalkkion. Lisäksi haimme itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä kolmelle ansioituneelle työntekijällemme. Suomen tasavallan presidentti myönsi Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin Seppo Haapalaiselle ja Maria Pajamolle, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin Pia Forsstedtille, Antti Kutilalle, Samuli Liuskalle ja Pirkko Vornelle, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein Manna Aakkulalle, Johanna Karille, Jukka Lindforsille ja Tuija Ylijoutsijärvelle sekä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin Pauli Hyväriselle ja Ari Leinolle.

Vuonna 2025 jatkoimme myös Omena-palkitsemisohjelmaa, jonka tarkoituksena on antaa tunnustusta esimerkillisille työntekijöille. Omena-palkinnolla huomioidaan henkilöitä, jotka tuottavat poikkeuksellisen hyviä palvelukokemuksia ja tukevat omalla työllään asiakkaidemme liiketoimintaa. Jokainen Omena-ehdokas sai pikapalkkion ja kiitoksen. Kuukauden Omena -voittajia valittiin kuukausittain kuusi (yksi kustakin liiketoimintayksiköstämme) – usein ehdolla oli kokonainen tiimi, joka oli tehnyt onnistunutta yhteistyötä yli palvelurajojen asiakkaan hyväksi. Yhteensä 164 ISS:läistä palkittiin Kuukauden Omena -tunnustuksella vuoden 2025 aikana. Vuoden lopussa kuukausivoittajista valittiin yksikkökohtaiset finalistit ja heistä valittiin koko ISS Suomen Vuoden Omena -voittaja. Vuoden Omena -palkinnon voittaja – ISS:n siivous- ja monipalveluyksikön palveluohjaaja Eija Supperi – palkittiin 5 000 euron stipendillä. Muut finalistit saivat 1 500 euron palkkion.

Omena-voittaja Pauli Hyvärinen edistää työelämän monimuotoisuutta

Pitkän uran ISS:n kiinteistöhuollossa ja palveluohjaajana tehnyt Pauli Hyvärinen ammentaa omaa rautaista osaamistaan myös ammattiin opiskeleville nuorille. Hänet palkittiin vuoden Omena-voittajana tärkeästä työstään työpaikkaohjaajana.

Kun kiinteistöhuollon palveluohjaaja Pauli Hyvärinen palkittiin ISS:n Omena-palkinnolla, se oli samalla tunnustus vuosien työstä uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden työpaikkaohjaajana. Ensi töikseen Hyvärinen vei ohjaamansa kiinteistöpalvelualan opiskelijat syömään ja juhlistamaan voittoa, koska kiitos kuuluu myös heille.

– Tämä palkinto antaa minulle paljon motivaatiota työskennellä nuorten kanssa. Minun mielestäni tällä on iso merkitys koko meidän Itä-Suomen kiinteistönhoidon yksikölle, Hyvärinen summaa.

Jo 15 vuoden ajan Hyvärinen on tehnyt oman kiinteistöhuollon palveluohjaajan työnsä ohessa merkittävää työtä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämisessä sekä monimuotoisen ja yhdenvertaisen työelämän edistäjänä.

– Pauli on todellinen ammattilainen kiinteistöhuollossa, mistä on paljon apua myös työnjohdolle ja esihenkilöille. Hänen luokseen on helppo ohjata omaakin porukkaa lisäoppia saamaan, tiivistää kiinteistö- ja toimitilapalveluiden toimialapäällikkö Hannu Tiilikainen, jonka tiimissä Hyvärinen työskentelee.

ISS:n Omena-palkinto on merkittävä tunnustus esimerkillisten palvelualan ammattilaisten saavutuksista. Omena-ohjelmassa palkitaan kuukausittain työntekijöitä jokaisessa liiketoimintayksikössä, ja heidän joukostaan yksi palkitaan koko vuoden Omena-voittajana.

Jo 37 vuotta omannäköistä ISS-uraa

Hyvärisen työura kiinteistöhuollon tehtävissä juontaa juurensa jo 1980-luvulle, jolloin hän lähti isänsä jalanjäljissä tuuraajaksi Juankosken vesi- ja viemärilaitokseen. Opiskeltuaan LVI-työteknikoksi hän aloitti vuonna 1988 työt kiinteistöhuollon yrityksessä, josta tuli myöhemmin osa ISS Palveluja.

– Tulin tähän osoitteessa Puijonkatu 25 sijaitsevaan pankkiin, ja edelleen tämä kyseinen pankki on minulla hallinnassa muiden liikekiinteistöjen ohessa, Hyvärinen kertoo.

Jo 37 vuotta ISS:n palveluksessa ollut kiinteistöhuollon moniammattilainen pitää laajasta ja monipuolisesta työnkuvastaan sekä uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden opastamisesta työhön.

– Tykkään työstä, koska rakennan päiväni itse. Opiskelijoista on minulle tosi paljon apua: pystyn keskittymään kaikkiin muihinkin asioihin, kun harjoittelijat tekevät niitä asioita, mitkä he ovat jo oppineet ja osaavat tehdä itsenäisesti, Hyvärinen kertoo.

Työturvallisuus ja ammatillinen kehittyminen etusijalla

Palveluohjaajana Hyvärinen saa ammentaa kaikki työvuosien myötä karttuneet käytännön opit harjoitteluun tuleville kiinteistöpalvelualan opiskelijoille. Noin puolet ohjattavista opiskelijoista on nuoria, joilla on fyysisiä tai psyykkisiä erityistarpeita.

Työssä tärkeintä on aina työturvallisuus. Hyvärinen käy opiskelijoiden kanssa tarkkaan läpi, että kaikilla on suojavarusteet ja työ tehdään oikein ja turvallisesti. Ohjauksessa hän huomioi opiskelijoiden tarpeet yksilöllisesti. Jos joku pelkää korkeita paikkoja, ei mennä ensimmäisenä katolle. Jos taas kirjoittaminen tai lukeminen on vaikeaa, harjoitellaan niitä taitoja yhdessä.

– Käymme asiat läpi etukäteen, enkä sitten laita harjoittelijalle hirveästi sellaisia töitä, jotka aiheuttavat ylimääräistä stressiä, Hyvärinen kertoo.

Työpaikkaohjaus solahtaa luontevaksi osaksi jokaista työpäivää ja työnkiertoa. Esimerkiksi talviaikaan aamulla tehdään lumityöt ja liukkauden esto yhdessä opiskelijoiden kanssa, minkä jälkeen voidaan istua alas ja paneutua tutkinnon edellyttämiin tehtäviin, käydä asioita läpi esimerkiksi tulevia näyttökokeita varten tai muuten kerrata jo opittua.

– Tänään kun meillä oli hiljaisempi hetki, menimme kiinteistövalvomoon ja kävimme läpi teknisiä järjestelmiä. Osa opiskelijoista on ollut jo pidempään harjoittelussa, joten hekin pääsevät opastamaan nuorempia, Hyvärinen kertoo.

Oikeiden työtehtävien tekeminen konkarin ohjauksessa saa aikaan onnistumisen kokemuksia ja huimaa kehitystä työssäoppimisjaksojen aikana.

Vahvaa, työelämälähtöistä näkemystä

Hyvärisen osaamista arvostetaan myös valtakunnallisesti. Merkittävä virstanpylväs Hyvärisen uralla oli keväällä 2024, kun hänet kutsuttiin vuosittain järjestettävän ammattitaitoa mittaavan Taitaja-kilpailun P2-kiinteistönhoitolajin lajiohjausryhmän jäseneksi ja työelämätuomariksi erityistä tukea tarvitsevien sarjaan. Tuomarina Hyvärinen pääsi näkemään tuomaristotyöskentelyä ja muista kouluista tulevia opiskelijoita sekä tuomaan vahvan, työelämälähtöisen näkemyksensä kilpailutehtävien suunnitteluun. Kuopion Taitaja-kilpailun tuomaritehtävä on poikinut myös kutsun jatkamaan tehtävässä vuoden 2025 Taitaja-kilpailussa Turussa.

Savon ammattiopiston lehtori Esa Manninen kertoo, että Hyvärisen osaaminen ja halu jakaa omaa osaamistaan kiinteistöpalvelualan opiskelijoille ja opettajille oman työnsä ohella on ollut vuosien aikana merkittävää.

– Hän on omalta osaltaan ollut vahvistamassa usean nuoren alalla vasta ensiaskeliaan ottavan kiinteistönhoitajaopiskelijan itsetuntoa sekä kannustanut esimerkillään hankkimaan lisää oppia alaan liittyvistä aiheista, Manninen kertoo.

Rohkaisua ja kannustusta matkalle työelämään

Vuosien varrella Hyvärinen on rohkaissut, kannustanut ja tukenut valtavaa määrää opiskelijoita heidän siirtyessään työelämään. Tarkkaa määrää hän ei ole laskenut, mutta joukkoon on mahtunut niin eri kansalaisuuksia ja kieliä kuin kaksi isää ja poikaakin.

– Ja kaikkien kanssa olen aina tullut toimeen, Hyvärinen summaa.

Opiskelijoilta saatu palaute kertoo kaiken: “Paras työpaikkaohjaaja, mitä minulla on koskaan ollut.” “Hän on kannustava.” “Hän osaa opettaa asiat niin, että ne oppii.” Hyvärisen mukaan parasta nuorten kanssa työskentelyssä ovat juuri nuoret itse.

– Jokainen on omanlaisensa ja oppii eri tavalla. Heitä on mukava opastaa ja neuvoa. Itselläni alkavat viimeiset työvuodet hissunkissun tulla, niin on hienoa pystyä antamaan oma tietonsa ja taitonsa nuorille oppilaille, jotka pystyvät työllistymään opiskelemalleen alalle, Hyvärinen sanoo.