4.0 Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja, estämällä korruptiota ja varmistamalla hankintojen vaatimustenmukaisuuden

Valtakunnallisena toimijana, yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ja laaja-alaisen palvelun tarjoajana ISS:llä on mahdollisuus vaikuttaa koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekomme asiakkaiden, henkilöstön ja ympäristön hyväksi ovat samalla tekoja koko yhteiskunnan hyväksi. Lisäksi torjumme aktiivisesti korruptiota, teemme hankintamme ammattitaitoisesti ja olemme merkittävä veronmaksaja.

4.1 Luottamusmiestoiminta ja työehtosopimusten kattavuus

Luottamusmiesten ja muiden henkilöstön edustajien näkemyksiä hyödynnetään organisaation kehittämisessä ja muutosten suunnittelussa.

ISS:llä on vahva ja monitasoinen henkilöstön edustuksen rakenne, joka tukee rakentavaa ja jatkuvaa vuoropuhelua työnantajan ja työntekijöiden välillä. ISS:llä toimii noin 40 luottamusmiestä kattavasti eri puolilla organisaatiota. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia tuetaan myös erilaisten osallistumisfoorumien kautta.

ISS:llä toimii European Works Council (EWC), joka mahdollistaa kansainvälisen tason henkilöstövuoropuhelun konsernin sisällä. Lisäksi järjestetään alueellisia ja valtakunnallisia luottamusmiestapaamisia, jotka vahvistavat paikallisen vuorovaikutuksen jatkuvuutta. Konserniyhteistyöryhmä tuo yhteen työnantajan ja henkilöstön edustajat keskustelemaan strategisista ja kehitykseen liittyvistä teemoista. Vuonna 2025 konserniyhteistyöryhmä kokoontui kuusi kertaa.

ISS:n yhteistyö henkilöstön ja ammattiliittojen kanssa on tunnistettu vahvuudeksi myös ISS:n toteuttamassa kaksoisolennaisuusarvioinnissa.

Henkilöstön osallistaminen on osa ISS:n vastuullisuusstrategiaa. Luottamusmiehillä ja muilla henkilöstön edustajilla on keskeinen rooli, ja heidän näkemyksiään hyödynnetään organisaation kehittämisessä ja muutosten suunnittelussa. Tämä monitasoinen yhteistyömalli vahvistaa työntekijöiden ääntä ja edistää vakaata, osallistavaa ja oikeudenmukaista työelämää ISS:llä.

Työehtosopimusten kattavuus

ISS:llä kaikki työntekijät ja toimihenkilöt kuuluvat työehtosopimusten piiriin. Koko ISS:n henkilöstöstä noin 98 prosenttia kuuluu työehtosopimusten piiriin. Työehtosopimuksia ei sovelleta ylempiin toimihenkilöihin eikä johtoon kuuluviin henkilöihin. Edellä mainittujen henkilöstöryhmien työehdot määräytyvät soveltuvan lainsäädännön mukaisesti.


4.2 Harmaan talouden ja korruption torjunta

ISS on sitoutunut vahvasti torjumaan korruptiota ja lahjontaa kaikkialla, missä se harjoittaa liiketoimintaa.

ISS on vahvasti sitoutunut torjumaan korruptiota ja lahjontaa kaikkialla, missä se harjoittaa liiketoimintaa. ISS on ollut osa Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact (UNGC) -aloitetta ja tukenut sitä sen perustamisesta lähtien.

Korruptio ja lahjonta ovat ehdottomasti kiellettyjä ISS:n toimintaohjeissa (Code of Conduct). Toimintaohjeeseen perustuen ISS on antanut lisäksi lahjoja ja vieraanvaraisuutta sekä korruption estämistä koskien erilliset tarkentavat menettelytapaohjeet, joita kaikkien ISS:n työntekijöiden on noudatettava. ISS kilpailee asiakkaista vain palveluidensa ja valikoimansa kaupallisten ansioiden perusteella. Toimittajien valinnassa arvioidaan tuotevalikoiman kaupallisten ansioiden lisäksi dokumentoituja vaatimuksia, kuten lakisääteisten velvoitteiden täyttämistä, ISS:n Supplier Code of Conductin hyväksymistä, tilaajavastuuvaatimuksia sekä soveltuvia ympäristö-, ihmisoikeus- ja työturvallisuuskriteerejä. ISS:n toimintaohjeet ja kaikki menettelytapaohjeet läpikäydään ja päivitetään säännöllisesti. Viitatut ohjeistukset vahvistavat entisestään ISS:n ja sen koko henkilöstön sitoutumista liiketoiminnan harjoittamiseen eettisesti ja rehellisesti.

Kaikki ISS:n esihenkilöt ovat velvollisia varmistamaan, että heidän työntekijänsä tuntevat ISS:n toimintaohjeet ja sen perusteella annetut tarkennetut menettelytapaohjeistukset sekä ymmärtävät ja noudattavat niitä. Pakolliset aiheeseen liittyvät koulutukset suoritetaan verkkokoulutusjärjestelmä MyLearningissä. Koulutukset kuuluvat myös ISS:n perehdytysohjelmaan. Näin varmistetaan koko henkilökunnan sitoutuminen muun muassa korruption vastaiseen toimintaan.

Harmaa talous koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja, kuten rakennus-, kiinteistöpalvelu-, ravitsemus-, majoitus- ja kuljetusalaa. ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa ja tekee jatkuvaa yhteistyötä vastuullisten tilaajien, viranomaisten ja ammattiliittojen kanssa harmaan talouden kitkemiseksi.

Harmaan talouden yleisenä toimintamallina on muun muassa ketjuttaa töitä eteenpäin alihankintaketjussa. ISS:n toimintamallina on alihankintaketjutuksen tietoinen vähentäminen. ISS kieltää alihankkijoitaan ketjuttamasta työtään ilman ISS:n kirjallista etukäteishyväksyntää. ISS noudattaa lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä.

Toimittajien edellytetään kuuluvan Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun sekä noudattavan toimittajia koskevaa menettelytapasääntöä. Sääntö velvoittaa muun muassa toimimaan soveltuvien lakien ja määräysten, mukaan lukien, muttei rajoittuen kilpailulainsäädännön, tietosuojalainsäädännön ja korruption vastaisten lakien ja määräysten mukaisesti. ISS:llä on nollatoleranssi petokseen, korruptioon tai muuhun vakavaan lainrikkomukseen syyllistyneeseen toimittajaan nähden.

ISS:llä on käytössä Speak Up -käytäntö sekä tähän kuuluva raportointijärjestelmä, jonka avulla eri sidosryhmät voivat anonyymisti ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä ja huolenaiheista.


4.3 Verojalanjälki

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä.

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä. Verojalanjäljen raportoinnin tarkoituksena on kuvata normaalien tuloverojen lisäksi myös kaikki muut verot ja veroluonteiset maksut, joiden suorittaminen on yrityksen vastuulla tai jotka liittyvät yrityksen toimintaan.

ISS:n verojalanjälki vuonna 2025 oli yhteensä 207,7 miljoonaa euroa. Henkilöstöön liittyviä veroluonteisia maksuja oli yhteensä 86 miljoonaa euroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä 43 miljoonaa euroa. Tuloveroa ISS maksoi yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron osuus oli 75 miljoonaa euroa.

Verojalanjälki, yhteensä 207,7 miljoonaa euroa


4.4 Ihmisoikeudet

Olemme vahvasti mukana kiinteistötoimialan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimialajärjestöjen toiminnassa ja osallistumme esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön torjumiseen liittyviin projekteihin. 

ISS tukee, kunnioittaa ja edistää yleismaailmallisten ihmisoikeuksien toteuttamista. Olemme sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden yksi tarkoitus on turvata ihmisoikeudet globaalisti. Kunnioitamme ja noudatamme kansainvälisen työjärjestö ILO:n Työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta. Ehkäisemme ihmisoikeusrikkomuksia sekä omassa toiminnassamme että arvoketjussamme yhteistyössä viranomaisten, toimialajärjestöjen ja toimittajiemme kanssa.

ISS:n ihmisoikeuksiin liittyvää toimintaa ohjaavat Code of Conduct -toimintaohje ja globaali henkilöstöstandardi (ISS Global People Standard). Koulutamme koko henkilöstömme Code of Conduct -toimintaohjeeseen. Tavoitteena on edelleen, että myös vuoden 2026 aikana 90 prosenttia henkilöstöstämme on suorittanut ISS Code of Conduct -kurssin. Kaikkien ISS:n toimittajien tulee sitoutua toimittajien menettelytapasääntöön (ISS Supplier Code of Conduct). Muita ihmisoikeuksiin liittyviä politiikkoja, joita noudatetaan koko ISS-konsernissa, ovat ISS Corporate Governance Policy, ISS Sustainability  Policy, ISS Policy on Safeguarding Children and Vulnerable Adults, ISS Speak Up Policy ja ISS Anti-Corruption Policy Statement.

Lue lisää Toiminnan periaatteet -kappaleesta.

Ihmisoikeusriskit kartoitetaan kansainvälisesti ja maakohtaisesti

ISS kartoittaa toimintaansa vaikuttavia ihmisoikeusriskejä osana laajempaa maakohtaista riskiarviota, joka pohjautuu ISS-konsernin kansainväliseen riskiarvioon. Sitoutumisemme ihmisoikeuksiin tarkoittaa, että meillä on nollatoleranssi epäeettisiin työkäytäntöihin, kuten lapsityövoimaan, ihmiskauppaan ja moderniin orjuuteen. Tuemme ja edistämme yksilöllisiä ja kollektiivisia ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, mukaan lukien yhdistymisvapaus, terveys ja turvallisuus, ihmisarvoiset työolot sekä henkilö- ja tietosuoja.

ISS:n toiminnassa ihmisoikeusriskit paikantuvat etenkin alihankintaketjuihin. Toimittajien menettelytapasäännön lisäksi riskiä torjutaan uusien alihankkijoiden ja toimittajien tarkastusprosessilla ja konsernitasolta määritellyillä kriittisten toimittajien auditoinneilla. Esimerkiksi työntekijöidemme vaatetuksessa ISS:llä käytetään globaalisti vain ISS-konsernin hyväksymiä toimittajia.

Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja yhtenä Suomen suurimpana yksityisenä työnantajana meillä on korostunut vastuu ihmisoikeuksien noudattamisessa. ISS varmistaa ihmisoikeuksien noudattamisen riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esihenkilöiden ja henkilöstön tukena muun muassa työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa.

Teemme jatkuvaa yhteistyötä kiinteistöpalvelualan sekä ravintola-alan toimialajärjestöjen kanssa ja osallistumme esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön torjumiseen liittyviin projekteihin. Harmaan talouden torjumiseksi olemme ottaneet työntekijöillämme käyttöön jo vuonna 2013 kuvallisen ja veronumerollisen henkilökortin.

ISS:llä on käytössään konsernitasoinen Speak Up -käytäntö, joka tukee rehellisyyttä, avoimuutta ja vastuullista toimintaa.

Käytössä olevat ilmoituskanavat 

ISS:llä on käytössään konsernitasoinen Speak Up -käytäntö. Se on osa ISS:n eettisen liiketoiminnan kokonaisuutta ja keskeinen väline väärinkäytösten ehkäisemisessä ja epäkohtien esiin nostamisessa.

Speak Up -kanava on työntekijöiden, toimittajien ja muiden sidosryhmien käytettävissä, ja sen kautta voi nimettömästi ja luottamuksellisesti ilmoittaa epäillyistä rikkomuksista, kuten korruptiosta, epäasiallisesta kohtelusta, syrjinnästä tai ISS:n toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) vastaisesta toiminnasta.

Kanava on ulkopuolisen ja riippumattoman palveluntarjoajan hallinnoima ja löytyy avoimesti ISS:n verkkosivuilta. Ilmoitukset seuloo ulkopuolinen lakiasiaintoimisto. Tämä varmistaa ilmoitusten puolueettoman käsittelyn ja suojaa mahdollisilta eturistiriidoilta. Ilmoitusten käsittelyssä noudatetaan tarkkaa prosessia, jossa varmistetaan ilmoittajan anonymiteetti ja asianmukainen jatkokäsittely konsernin sisällä.

Kanavan käyttöä seurataan säännöllisesti, ja johdolle raportoidaan anonyymisti ilmoitusten lukumäärät, aihealueet ja käsittelyajat. Vuonna 2025 Speak Up -kanavan kautta tehtiin yhteensä 27 ilmoitusta; yleisimmät aiheet liittyivät esihenkilötoimintaan ja henkilöstöjohtamiseen. Ilmoitusten analyysiä hyödynnetään myös ennaltaehkäisevän koulutuksen ja ohjeistuksen kehittämisessä.

Speak Up -kanavan rinnalla ISS:llä on Suunta-järjestelmä, joka on suunniteltu erityisesti epäasiallisesta kohtelusta työyhteisössä ilmoittamiseen. Suunta on henkilöstölle tarkoitettu, matalan kynnyksen väylä ottaa esiin tilanteita, jotka liittyvät esimerkiksi syrjintään, kiusaamiseen tai muihin työyhteisön haasteisiin. Suunta-ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti.

Vuonna 2025 ISS:n omassa toiminnassa ei tunnistettu yhtään todennettua syrjintätapausta tai ihmisoikeusrikkomusta. Vuoden 2026 osalta tavoitteemme on edelleen, että todennettuja syrjintätapauksia tai ihmisoikeusrikkomuksia ei ole. Ilmoituskanavat ovat osa tätä varmistavaa kokonaisuutta.

Koulutus ja perehdytys 

Speak Up -käytännön tuntemus on osa ISS:n jokaisen työntekijän osaamisperustaa:

Koko henkilöstö koulutetaan Speak Up -periaatteisiin osana ISS Code of Conduct -verkkokurssia, joka on pakollinen kaikille työntekijöille. Koulutus uusitaan kahden vuoden välein, ja suoritusten toteutumista seurataan MyLearning-järjestelmässä.

Speak Up -kanava esitellään myös perehdytyksessä uusille työntekijöille, osana eettisiä toimintaperiaatteita ja vastuullisuutta. Näin ISS varmistaa, että jokaisella työntekijällä on tietoisuus omista oikeuksistaan ja luottamuksellinen väylä puuttua havaittuihin epäkohtiin.

Esihenkilöt ovat velvollisia varmistamaan, että työntekijät tuntevat Speak Up -periaatteet ja tietävät, miten ja milloin niitä käytetään. Tarvittaessa tarjotaan lisätukea esihenkilöroolin näkökulmasta.


4.5 Hankintaketjun vastuullisuuskäytännöt

Yhteistyö toimittajiemme kanssa on avainasemassa hiilijalanjälkemme pienentämisessä.

Olemme sitoutuneet vähentämään raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta syntyviä Scope 3 -päästöjä, jotka muodostavat valtaosan hiilijalanjäljestämme. ISS-konserni on sitoutunut nettonollatavoitteeseen koko arvoketjun osalta vuoteen 2040 mennessä. Seuraamme etenemistä myös hankinnan KPI-mittarilla Spend with science-based targets, joka kuvaa tiedepohjaiset päästövähennystavoitteet asettaneiden toimittajien osuutta ostovolyymistämme. Vuonna 2024 käyttöönotettu uusi hankintastandardimme tukee tätä tavoitetta tiukentamalla ympäristövastuun vaatimuksia ja ihmisoikeuksien kunnioittamista toimitusketjussamme.

Ympäristövaikutuksemme syntyvät pääosin hankkimistamme materiaaleista ja palveluista, joten tiivis yhteistyö toimittajiemme kanssa on ratkaisevan tärkeää hiilijalanjälkemme pienentämisessä. Uusi hankintastandardimme sisältää entistä tarkempia vaatimuksia energiatehokkuudelle, päästövähennyksille sekä materiaalivalinnoille. Lisäksi tarjoajien on osoitettava, kuinka heidän tuotteensa ja toimintansa konkreettisesti edistävät vastuullisuustavoitteitamme. Hankintastandardin mukaisesti vastuullisuuskriteerien painotuksen tulee olla kilpailutuksissa vähintään 20 prosenttia.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään niin hankinnan henkilöstömme kuin toimittajiemme vastuullisuusosaamista. Vuonna 2025 hankinnan henkilöstömme osallistui mm. EcoVadiksen vastuullisuuskoulutuksiin ja vuonna 2026 ulkopuolisen tahon järjestämään Sustainable Procurement –koulutukseen. Yksi vuoden 2025 keskeisistä teemoista oli ISS Supplier Sustainability Engagement Program -ohjelman käynnistäminen. Ohjelman avulla sitoutamme ja tuemme merkittävimpiä toimittajiamme heidän päästövähennystavoitteidensa toteuttamisessa. Vuonna 2026 tavoitteenamme on laajentaa näiden ohjelmien vaikuttavuutta ja syventää toimittajayhteistyötä entisestään tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hankintastandardimme sisältää entistä tarkempia vaatimuksia energiatehokkuudelle, päästövähennyksille sekä materiaalivalinnoille.

Toimittajien ja yhteistyökumppaneiden arviointi ja valinta

Toimittajiemme valinta perustuu tarkasti määriteltyyn ja dokumentoituun valintaprosessiin. Olemme asettaneet toimittajillemme ehdottomat minimivaatimukset.

Hankintastandardimme edellyttää, että toimittajat arvioivat oman toimintansa ympäristövaikutukset ja sitoutuvat vähentämään päästöjään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä vähäpäästöisiin kuljetusratkaisuihin ja uusiutuvan energian käyttöön.

Analysoimme toimittajia myös toimialan, maantieteellisen toiminta-alueen sekä taloudellisen ja työvoimaprofiilin perusteella riskien hahmottamiseksi. Toimittajiemme on noudatettava ISS:n eettisiä periaatteita, kuten työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua ja turvallisten työolojen varmistamista.

Vuodesta 2024 lähtien jokaiselta uudelta toimittajalta on vaadittu ISS:n toimittajan toimintaperiaatteiden (ISS Supplier Code of Conduct) hyväksyntä ennen yhteistyön aloittamista. 100 prosenttia uusista toimittajistamme on sen hyväksynyt. Prosessi on ehdoton ja järjestelmämme automaattisesti ohjaama; ilman toimintaperiaatteiden hyväksyntää ei toimittajalle ole mahdollista tehdä ostotilauksia. Otamme vuoden 2026 aikana käyttöön mittarin, jonka avulla seuraamme periaatteet hyväksyneiden toimittajien osuutta koko toimittajakannastamme. Tavoitteenamme on, että vuoden 2027 loppuun mennessä kaikki toimittajamme ovat hyväksyneet ISS Supplier Code of Conductin.

Kaikkien toimittajiemme on kuuluttava Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -palveluun. Näin voimme jatkuvasti varmistaa tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden eli esimerkiksi verojen, eläkemaksujen ja työehtojen noudattamisen seurannan täyttymisen. Kaikki alihankintasopimukset solmitaan ISS:n omilla vakiosopimusmalleilla, joihin on sisällytetty lakisääteiset sekä ISS:n omat ympäristö-, vastuullisuus- ja työturvallisuusvaatimukset toimittajille. Lisäksi tapaamme keskeisiä toimittajiamme säännöllisesti ja käymme yhdessä läpi keskeisiä suorituskykymittareita, kuten toimitusvarmuutta, asiakkaidemme kohteissa tapahtuneiden työtapaturmien määriä sekä mahdollisia laatuun tai toimintaan liittyviä reklamaatioita.

Ihmisoikeuksien valvominen hankintaketjussamme

Edellytämme, että kaikki toimittajamme kunnioittavat kansainvälisiä työelämän oikeuksia koskevia sopimuksia ja normeja. Tämä tarkoittaa nollatoleranssia lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöön tai ihmiskauppaan, työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ammatillisesti sekä velvollisuutta taata heille turvalliset ja ihmisarvoiset työolot. Vaadimme toimittajiltamme myös läpinäkyvyyttä: heidän on raportoitava avoimesti havaitsemistaan työoloihin liittyvistä riskeistä ja niiden hallintatoimenpiteistä. Olemme sitoutuneet varmistamaan, ettei hankintaketjussamme tapahdu hyväksikäyttöä, syrjintää tai muita ihmisoikeusloukkauksia. Vuonna 2024 käyttöönotettu hankintastandardimme velvoittaa toimittajamme suorittamaan säännöllisiä due diligence -selvityksiä oman toimintansa vastuullisuudesta sekä osallistumaan ISS:n järjestämiin vastuullisuuskoulutuksiin osaamisensa kehittämiseksi.

Toimittajien vaatimustenmukaisuus ja valvonta

Ennen uuden toimittajan hyväksymistä yhteistyöhön teemme kattavan riskienarvioinnin, jossa kartoitamme mahdolliset riskit ja niiden todennäköisyyden niin ISS:lle kuin asiakkaillemme. Arvioimme jokaisen potentiaalisen toimittajan useasta eri näkökulmasta: lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen; sosiaalinen vastuu ja työelämän normit; maantieteelliset riskitekijät; ympäristövaikutuksiin liittyvät kriteerit; maineeseen liittyvät riskit; lahjonta- ja korruptioriskit; kyseiseen palveluun tai tuotteeseen liittyvät erityisriskit.

Valitsemme kumppaneiksi ainoastaan toimittajia, jotka täyttävät keskeiset ISS-standardien vaatimukset edellä mainituilla osa-alueilla. Mahdollisten vähäisempien riskien vaikutuksia pyritään pienentämään ennakoivilla toimenpiteillä, esimerkiksi erillisillä sopimusehdoilla tai yhdessä laadittavilla korjaavilla suunnitelmilla jo ennen yhteistyön alkua. Lisäksi seuraamme toimittajiamme säännöllisissä, vähintään vuosittaisissa uudelleenarvioinneissa, ja havaitut poikkeamat korjataan yhteistyössä kyseisen toimittajan kanssa. Tämän toimintamallin ansiosta riskien vaikutukset pienenevät, ja varmistamme, että hankintaketjumme toimittajat täyttävät vähintään ISS:n asettamat minimivaatimukset. ISS:n Speak Up -ilmiantopolitiikka koskee kaikkia toimittajiamme: ohjaamme ja kannustamme heitä raportoimaan avoimesti, mikäli he havaitsevat epäeettistä tai sääntöjenvastaista toimintaa toimitusketjussamme. Osana toimittajavalvontaa seuraamme myös hankintaketjusta tehtyjen Speak Up -ilmoitusten määrää ja aihealueita.

Teemme tiivistä yhteistyötä avaintoimittajiemme kanssa varmistaaksemme toimittajille asetettujen kriteerien ja vaatimusten täyttymisen: toteutamme vuosittain riskiperusteisia auditointeja ja syvennämme yhteistyötä yhteisten due diligence -selvitysten avulla kriittisillä riskialueilla. Vuoden 2025 aikana panostimme riskiperusteisten auditointien ohella erityisesti toimittajariskien arviointiin ja seurantaan sekä strategisten kumppanuuksien kehittämiseen, jotta asetetut kriteerit ja vaatimukset olisivat entistä vahvemmin integroitu hankintaprosessiimme. Arviointi kattaa toimintaperiaatteiden noudattamisen muun muassa työolojen, työterveyden ja -turvallisuuden, ympäristönsuojelun, alihankinnan sekä sopimusten ja taloudellisten velvoitteiden osalta.

ISS hallinnoi korkean riskin toimittajia tarkoin määritellyn prosessin avulla, joka kattaa toimittajasuhteen jokaisen vaiheen taustatarkastuksesta ja sopimuksen solmimisesta yhteistyön aloitukseen, jatkuvaan seuranta-arviointiin (sisältäen säännölliset suorituskykyarviot, poikkeamien raportoinnin sekä vuosittaiset riskiperusteiset auditoinnit) ja tarvittaessa aina toimittajasuhteen päättämiseen saakka. Ennalta määritellyn toimintamallin avulla varmistamme, että jopa korkeamman riskiprofiilin toimittajat täyttävät vähintään vaaditut standardit – tai yhteistyö heidän kanssaan päätetään hallitusti ennen merkittäviä ongelmia.

Arvoketjun vastuullisuustavoitteet ja mittarit

Keskeiset mittaritTavoite20252024
ISS Supplier Code of Conductin hyväksyneiden osuus uusista toimittajista (%)100 %100 %100 %
Ostojen osuus toimittajilta, joilla on Science Based Target -aloitteen mukaiset tavoitteetKasvatetaan ostojen osuutta SBT-aloitteeseen sitoutuneilta toimittajilta17 %17 %
Toimitusketjuun liittyvien Speak Up -ilmoitusten määrä (kpl)Kanavan toimivuus ja läpinäkyvyys00

Kehitämme jatkuvasti toimintaamme entistä tehokkaampien logististen ratkaisujen löytämiseksi.

Hankintaketjujen vaatimustenmukaisuus käytännössä

ISS kehittää jatkuvasti toimintaansa löytääkseen entistä tehokkaampia logistisia ratkaisuja. Kaikki ajoneuvomme ja työkoneemme on varustettu paikannus- ja ajonseurantajärjestelmillä reittioptimoinnin ja käyttöasteen parantamiseksi. ja sitä uudistetaan säännöllisesti operatiivisten tarpeiden mukaisesti. Sähkökäyttöisten ajoneuvojen osuus kalustossamme kasvaa vuosi vuodelta.

Olemme asettaneet nettonollatavoitteen vuodelle 2030 Scope 1:n ja 2:n osalta. Scope 1 sisältää tuotantoajoneuvoista ja työkoneista aiheutuvat suorat päästömme. Tähän tavoitteeseen pyrimme muun muassa sähköistämällä tuotantoautokantaamme sekä ottamalla laajamittaisesti käyttöön sähkökäyttöisiä pienkoneita.

Ajoneuvokalustoa koskeva standardimme ohjaa autokantamme sähköistämiseen. Lisäksi ISS:llä pyritään päästöjen vähentämiseen myös muilla keinoin, muun muassa ajoneuvokannan oikean koon määrittämisellä, uusiutuvien polttoaineiden käytöllä, ajokäyttäytymisen mukauttamisella, reitityksen ja hyötykuorman optimoinnilla sekä ajoneuvokannan sähköistämisellä. Näitä kaikkia keinoja tarvitaan vastuullisuustavoitteidemme saavuttamiseksi.

Siivous- ja ravintolapalveluiden osalta ISS:n hankinta varmistaa, että tilaukset ja toimitukset on keskitetty kilpailutuksissa valituille toimittajille. Keskittämällä tilaukset ja toimitukset sopimustoimittajille varmistamme toimitusketjun hallittavuuden ja tehokkaan koordinoinnin.

Hankinta on mukana edistämässä yrityksen vastuullisuustoimenpiteiden toteutumista yhdessä toimittajien kanssa. Sopimustoimittajiksi valitaan yrityksiä, joilla on konkreettisia vastuullisuustavoitteita ja -tekoja. Esimerkiksi päätukkurimme hyödyntää runkokuljetuksissa erikoispitkiä Ekorekkoja ja kaksikerrosperäkärryjä.

Elintarvikekilpailutuksissa varmistamme, että valituksi tulevilla sopimustoimittajilla on tuotantoeläinten hyvinvointiin ja kestävään kalastukseen liittyvät sertifikaatit sekä konkreettisia toimia ruokatuottajien toimeentulon, pakkausten ja luomutuotteiden valikoiman osalta.

Siivouksen osalta keskitymme yhteistyöhön sopimustoimittajien kanssa, jotka tukevat vastuullisuustavoitteitamme konkreettisin toimenpitein ja kehittävät yhteistyössä kanssamme siivoustuotteita ja -menetelmiä.


4.6 Sidosryhmäyhteistyö

Sidosryhmien odotuksia kartoitetaan jatkuvalla vuoropuhelulla ja tavoitteiden seurannalla.

ISS Suomi keskittyy liiketoimintansa kannalta olennaisiksi tunnistettuihin avainsidosryhmiin, joita ovat oma henkilöstö, asiakkaat, potentiaaliset työntekijät, toimittajat ja alihankkijat, viranomaiset, media sekä järjestöt. Näiden sidosryhmien odotukset ja tarpeet ohjaavat vastuullisuustyötämme, ja yhteistyön tavoitteena on varmistaa liiketoimintamme vastuullisuus, läpinäkyvyys ja jatkuva kehittäminen.

Sidosryhmien odotuksia kartoitetaan jatkuvalla vuoropuhelulla, tavoitteiden seurannalla sekä palautteen, kyselyiden ja haastattelujen avulla. Mittaamme vuosittain muun muassa henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyttä, minkä pohjalta tunnistamme kehitysalueet ja kehitämme sidosryhmäyhteistyötämme.

Vuoden 2025 henkilöstökyselyssä ISS:läisten sitoutumisaste nousi 62 prosenttiin, mikä kertoo myönteisestä kehityksestä edelliseen mittaukseen verrattuna. ISS:n vahvuuksiksi nousivat turvallisuudentunteen lisäksi kunnioituksen kokemus ja tunne, että oma osaaminen vastaa työtehtäviä. Kehityskohteina esiin nousivat tiedonkulku ja yhteistyö. Kehityskohteet liittyvät erityisesti työarjen sujuvuuteen, vuorovaikutukseen sekä yhteistyön vahvistamiseen eri toimialojen ja yksiköiden välillä. Tulosten pohjalta yhteisiksi kehitysteemoiksi valikoituivat viestinnän ja yhteisöllisyyden sekä oppimisen ja osaamisen kehittäminen – samat teemat kuin edellisellä kerralla, mikä korostaa niiden merkitystä pitkäjänteisessä kehitystyössä.

Vuoden 2025 avainasiakaskyselyssä NPS nousi tasolle 58, mikä oli merkittävä parannus edellisvuoteen verrattuna. ISS:n vahvuuksina korostuivat erityisesti työturvallisuus (4,3/5) ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen (4,1/5). Asiakkaat arvostivat myös ISS:n asiakasorganisaatiolähtöistä toimintamallia, joka koettiin useissa asiakkuuksissa selkeänä hyötynä. Keskeisimpänä kehityskohteena nousi esiin yhteistyön ja tiedonkulun vahvistaminen asiakkuuksissa, joissa ISS tuottaa palveluja usealla palvelualueella.

ISS on sitoutunut avoimeen ja aktiiviseen vuoropuheluun sidosryhmiensä kanssa. Varmistamme säännöllisellä viestinnällä, että toimintamme on läpinäkyvää ja että sidosryhmämme saavat ajantasaista tietoa toiminnastamme. Julkaisemme vuosittain yritysvastuuraportin, jossa käsittelemme toimintamme vaikutuksia ympäristön, henkilöstön ja hyvän hallintotavan näkökulmista. Lisäksi tarjoamme sidosryhmillemme ajankohtaista tietoa verkkosivuillamme, sosiaalisen median kanavissamme sekä asiakas- ja muissa sidosryhmätapaamisissa.

Teemme yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa ja osallistumme alan verkostoihin, joissa kehitetään eettisiä käytäntöjä ja yhdenvertaisempaa työelämää. Median kautta tarjoamme tietoa toimenpiteistämme ja liiketoimintamme vaikutuksista. Potentiaalisille työntekijöille viestimme ISS:stä työnantajana ja tarjoamme mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.

Alla oleva taulukko havainnollistaa, miten eri sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö toteutuu käytännössä.

Eettisen toiminnan varmistaminen

ISS Palveluiden toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka varmistavat läpinäkyvän päätöksenteon. Noudatamme tiukkoja toimintaperiaatteita hankinnoissamme, asiakassuhteissamme ja henkilöstöjohtamisessamme. Kaikkia työntekijöitämme koskee eettinen ohjeistus, joka ohjaa päätöksentekoa ja päivittäistä toimintaa.

Osana eettisen toiminnan varmistamista ylläpidämme anonyymia ilmoituskanavaa, jonka kautta työntekijät ja muut sidosryhmämme voivat ilmoittaa mahdollisista väärinkäytösepäilyistä tai eettisistä rikkomuksista luottamuksellisesti. Kaikki ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti ja niihin reagoidaan viipymättä. Lisäksi valvomme toimintaamme säännöllisten sisäisten tarkastusten sekä ulkoisten auditointien avulla.

Tuki ja sponsorointi

ISS Palvelut keskittyy tukemaan hankkeita, jotka edistävät yhdenvertaista työelämää ISS:n monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategian mukaisesti.

Vuonna 2025 ISS osallistui jälleen Taitaja SM-ammattitaitokilpailuun valtakunnallisena kumppanina. Tapahtuma toi yhteen tulevaisuuden osaajia eri aloilta ja tarjosi ISS:lle mahdollisuuden edistää vastuullisen työnantajakuvan rakentamista sekä tukea ammatillisen koulutuksen arvostusta. Taitaja-yhteistyö tukee ISS:n monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategiaa sekä pitkän aikavälin osaajapolitiikkaa.

ISS noudattaa globaalia sponsorointiohjeistusta sponsoroinnin ja tukimainonnan asianmukaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi. ISS:llä on lisäksi lahjonnan ja korruption vastaiset ohjeet, joilla varmistetaan eturistiriitojen välttäminen.

ISS:n järjestötoiminnan tavoite on turvata kiinteistöpalvelualan toimintaedellytykset.

Toiminta järjestöissä

ISS:n järjestötoiminnan tavoite on turvata kiinteistöpalvelualan toimintaedellytykset.

ISS:n toimitusjohtaja Jukka Jäämaa on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen. Henkilöstöjohtaja Maria Pajamo on Kiinteistötyönantajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen jäsen, Keskuskauppakamarin osaavan työvoiman valiokunnan jäsen ja Helsingin seudun kauppakamarin valtuuskunnan jäsen. Talousjohtaja Seppo Haapalainen on Työeläkevakuutusyhtiö Elon työnantajien neuvottelukunnan ja LähiTapiola Vahinkovakuutuksen hallintoneuvoston jäsen. Liiketoimintajohtaja Jukka-Pekka Tilus on Kiinteistötyönantajat ry:n elinkeinopoliittisen valiokunnan jäsen.

Läpinäkyvyys ja jatkuva kehittäminen

ISS Palvelut todentaa toimintansa tuloksia ulkoisten kumppaneiden myöntämillä sertifikaateilla ja vastuullisuusluokituksilla. Lue lisää 1.8.3 Toiminnan periaatteet -kappaleesta.

Kehitämme toimintamallejamme jatkuvasti varmistaaksemme, että vastuullisuustyömme vastaa sidosryhmien odotuksia sekä tukee kiinteistöpalvelualan kehitystä.

Sidosryhmät

HenkilöstöPalaute- ja kehityskeskustelut

Säännölliset tiimipalaverit (min. 4 krt/vuosi)

European Works Council -toiminta
Säännöllinen luottamusmiesyhteistyö
Alueelliset yhteistoimintakokoukset
Konsernin yhteistyöryhmän tilaisuudet
Työsuojelutoiminta

Sisäisen viestinnän kanavat, kuten MyISS, Esihenkilön intra ja kuukausittaiset johdon infot

MyVoice-henkilöstötutkimus ja tiimitulosten purkutilaisuudet
AsiakkaatVuoropuhelu
Yhteistyöpalaverit
Kehittämissuunnitelmat

Avainasiakkuuksien suositteluhalukkuutta mittaava asiakastyytyväisyyskysely (NPS)

Asiakaskohtaiset tyytyväisyyskyselyt kiinteistöjen käyttäjille
Toimittajat ja alihankkijatSäännölliset kehityskokoukset avaintoimittajien kanssa

Tavoitteiden seuranta suurimpien toimittajien kanssa

Toimittaja-arvioinnit ja toimittajapalautteet
Elinkeino- ja työnantajajärjestöt, viranomaisetKiinteistötyönantajat ry- ja Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut MaRa ry -työnantajaliittojen jäsen

Toiminta järjestöissä
Kyselyt
Yhteistyöhankkeet

Vuoropuhelu viranomaisten kanssa
Kyselyihin vastaaminen
Media, kansalaisjärjestöt sekä koulutussektoriMediapalvelu
Tiedotteet
Haastattelut
Kyselyihin vastaaminen

Vuoropuhelu eri järjestöjen kanssa monimuotoisen työelämän edistämiseksi

Yhteistyö koulutussektorin kanssa oman henkilöstön kouluttamiseksi sekä alan työvoiman lisäämiseksi (mm. harjoittelija- ja oppisopimusyhteistyö)