4.0 Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja, estämällä korruptiota ja tekemällä kestäviä hankintoja

Valtakunnallisena toimijana, yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ja laaja-alaisen palvelun tarjoajana ISS:llä on mahdollisuus vaikuttaa koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin. Vastuulliset tekomme asiakkaiden, henkilöstön ja ympäristön hyväksi ovat samalla tekoja koko yhteiskunnan hyväksi. Lisäksi torjumme aktiivisesti korruptiota, teemme hankintamme ammattitaitoisesti ja vastuullisesti sekä olemme merkittävä veronmaksaja.

4.1 Harmaan talouden ja korruption torjunta

ISS on sitoutunut vahvasti torjumaan korruptiota ja lahjontaa kaikkialla, missä se harjoittaa liiketoimintaa.

Lahjonta ja korruptio ovat ISS:n ydinarvojen (yhtenäisyys, rehellisyys, yrittäjyys, vastuullisuus ja laatu) vastaisia. ISS onkin sitoutunut vahvasti torjumaan korruptiota ja lahjontaa kaikkialla, missä se harjoittaa liiketoimintaa. ISS on ollut osa Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact (UNGC) -aloitetta ja tukenut sitä sen perustamisesta lähtien.

Korruptio ja lahjonta ovat ehdottomasti kiellettyjä ISS:n toimintaohjeissa (Code of Conduct). Toimintaohjeeseen perustuen ISS on antanut lisäksi lahjoja ja vieraanvaraisuutta sekä korruption estämistä koskien erilliset tarkentavat menettelytapaohjeet, joita kaikkien ISS:n työntekijöiden on noudatettava. ISS kilpailee asiakkaista vain palveluidensa ja valikoimansa kaupallisten ansioiden perusteella. Toimittajat valitaan tuotevalikoiman kaupallisten ansioiden ja vastuullisuuden perusteella. ISS:n toimintaohjeet ja kaikki menettelytapaohjeet läpikäydään ja päivitetään säännöllisesti. Viimeisin päivitys on tehty vuonna 2023. Viitatut ohjeistukset vahvistavat entisestään ISS:n ja sen koko henkilöstön sitoutumista liiketoiminnan harjoittamiseen vastuullisesti ja rehellisesti.

Kaikki ISS:n esihenkilöt ovat velvollisia varmistamaan, että heidän työntekijänsä tuntevat ISS:n toimintaohjeet ja sen perusteella annetut tarkennetut menettelytapaohjeistukset sekä ymmärtävät ja noudattavat niitä. Pakolliset aiheeseen liittyvät koulutukset suoritetaan verkkokoulutusjärjestelmä MyLearningissä. Koulutukset kuuluvat myös ISS:n perehdytysohjelmaan. Näin varmistetaan koko henkilökunnan sitoutuminen muun muassa korruption vastaiseen toimintaan.

Harmaa talous koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja, kuten rakennus-, kiinteistöpalvelu-, ravitsemus-, majoitus- ja kuljetusalaa. ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa ja tekee jatkuvaa yhteistyötä vastuullisten tilaajien, viranomaisten ja ammattiliittojen kanssa harmaan talouden kitkemiseksi.

Harmaan talouden yleisenä toimintamallina on muun muassa ketjuttaa töitä eteenpäin alihankintaketjussa. ISS:n toimintamallina on alihankintaketjutuksen tietoinen vähentäminen. ISS kieltää alihankkijoitaan ketjuttamasta työtään ilman ISS:n kirjallista etukäteishyväksyntää. ISS noudattaa lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä.

Toimittajien edellytetään kuuluvan Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun sekä noudattavan toimittajia koskevaa menettelytapasääntöä. Sääntö velvoittaa muun muassa toimimaan soveltuvien lakien ja määräysten, mukaan lukien, muttei rajoittuen kilpailulainsäädännön, tietosuojalainsäädännön ja korruption vastaisten lakien ja määräysten mukaisesti. ISS:llä on nollatoleranssi petokseen, korruptioon tai muuhun vakavaan lainrikkomukseen syyllistyneeseen toimittajaan nähden.

ISS on myös ottanut käyttöön Speak Up -käytännön sekä tähän kuuluvan raportointijärjestelmän, jonka avulla työntekijät, liikekumppanit ja muut sidosryhmät voivat tarpeen mukaan anonyymisti ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä ja huolenaiheista. Speak Up -järjestelmä on kolmannen riippumattoman osapuolen ylläpitämä palvelu, jonka kautta esitetyt huomautukset seuloo ulkopuolinen lakiasiaintoimisto. Näin prosessi voidaan suojata eturistiriidoilta.


4.2 Verojalanjälki

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä.

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä. Verojalanjäljen raportoinnin tarkoituksena on kuvata normaalien tuloverojen lisäksi myös kaikki muut verot ja veroluonteiset maksut, joiden suorittaminen on yrityksen vastuulla tai jotka liittyvät yrityksen toimintaan.

ISS:n verojalanjälki vuonna 2023 oli yhteensä 151,3 miljoonaa euroa. Henkilöstöön liittyviä veroluonteisia maksuja oli yhteensä 48 miljoonaa euroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä 33 miljoonaa euroa. Tuloveroa ISS maksoi yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron osuus oli 67 miljoonaa euroa.


4.3 Ihmisoikeudet

Olemme vahvasti mukana kiinteistötoimialan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimialajärjestöjen toiminnassa ja osallistumme esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön torjumiseen liittyviin projekteihin. 

ISS kunnioittaa ja edistää yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. Olemme sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden yksi tarkoitus on turvata ihmisoikeudet globaalisti. Ehkäisemme ihmisoikeusrikkomuksia sekä omassa toiminnassamme että arvoketjussamme yhteistyössä viranomaisten, toimialajärjestöjen ja toimittajiemme kanssa.

ISS:n ihmisoikeuksiin liittyvää toimintaa ohjaavat Code of Conduct -toimintaohje ja globaali henkilöstöstandardi (ISS Global People Standard). Koulutamme koko henkilöstömme Code of Conduct -toimintaohjeeseen. Kaikkien ISS:n toimittajien tulee sitoutua toimittajien menettelytapasääntöön (ISS Supplier Code of Conduct). Muita ihmisoikeuksiin liittyviä politiikkoja, joita noudatetaan koko ISS-konsernissa, ovat ISS Corporate Governance Policy, ISS Corporate Responsibility Policy, ISS Policy on Safeguarding Children and Vulnerable Adults, ISS Speak Up Policy ja ISS Anti-Corruption Policy Statement.

Lue lisää Toiminnan periaatteet -kappaleesta.

Ihmisoikeusriskit kartoitetaan kansainvälisesti ja maakohtaisesti

ISS kartoittaa toimintaansa vaikuttavia ihmisoikeusriskejä osana laajempaa maakohtaista riskiarviota, joka pohjautuu ISS-konsernin kansainväliseen riskiarvioon. Sitoutumisemme ihmisoikeuksiin tarkoittaa, että meillä on nollatoleranssi epäeettisiin työkäytäntöihin, kuten lapsityövoimaan, ihmiskauppaan ja moderniin orjuuteen. Tuemme ja edistämme yksilöllisiä ja kollektiivisia ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, mukaan lukien yhdistymisvapaus, terveys ja turvallisuus, ihmisarvoiset työolot sekä henkilö- ja tietosuoja.

ISS:n toiminnassa ihmisoikeusriskit paikantuvat etenkin alihankintaketjuihin. Toimittajien menettelytapasäännön lisäksi riskiä torjutaan uusien alihankkijoiden ja toimittajien tarkastusprosessilla ja konsernitasolta määritellyillä kriittisten toimittajien auditoinneilla. Esimerkiksi työntekijöidemme vaatetuksessa ISS:llä käytetään globaalisti vain ISS-konsernin hyväksymiä toimittajia.

Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja yhtenä Suomen suurimpana yksityisenä työnantajana meillä on korostunut vastuu ihmisoikeuksien noudattamisessa. ISS varmistaa ihmisoikeuksien noudattamisen riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esihenkilöiden ja henkilöstön tukena muun muassa työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa. Henkilöstöjohtamisessa esihenkilöitä tukee HRM-järjestelmä, joka kokoaa kaikki työsuhteen elinkaareen liittyvät tiedot ja ehdot. Lisäksi asiakkaamme auditoivat toimintaamme säännöllisesti esimerkiksi liittyen ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön.

Teemme jatkuvaa yhteistyötä kiinteistöpalvelualan sekä ravintola-alan toimialajärjestöjen kanssa ja osallistumme esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön torjumiseen liittyviin projekteihin. Harmaan talouden torjumiseksi olemme ottaneet työntekijöillämme käyttöön toimialajärjestötasolla kehitetyn kuvallisen ja veronumerollisen henkilökortin.

Käytössä olevat ilmoituskanavat

ISS:llä on käytössään anonyymi Speak Up -käytäntö ja tähän kuuluva raportointijärjestelmä, jonka kautta työntekijät, toimittajat, sopimuskumppanit ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa ISS:n toimintaan liittyvistä epäilemistään väärinkäytöksistä, sopimusrikkomuksista tai huolenaiheista. Lisäksi ISS:n työntekijöillä on käytössään anonyymi Suunta-järjestelmä, jonka kautta he voivat ilmoittaa työssään kohtaamastaan epäasiallisesta kohtelusta tai väkivallan uhasta.

Vuonna 2023 ISS:n omassa tai sen alihankkijoiden toiminnassa ei tullut tietoon yhtään tunnistettua ihmisoikeusrikkomusta.


4.4 Vastuullinen hankintaketju

Ympäristötavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan koko toimitusketjun sitoutuminen.

Olemme asettaneet kunnianhimoiset vähennystavoitteet raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta syntyville Scope 3 -päästöille, jotka muodostavat noin 97 prosenttia hiilidioksidipäästöistämme. Tavoitteenamme on saavuttaa Net Zero koko arvoketjumme osalta vuoteen 2040 mennessä.

Ympäristövaikutuksemme muodostuu pääasiassa hankkimistamme materiaaleista ja palveluista, joten yhteistyö toimittajiemme kanssa on avainasemassa hiilijalanjälkemme pienentämisessä. Keskityimmekin vuonna 2023 entistä vahvemmin vastuullisten hankintakäytäntöjen kehittämiseen sekä toimitusketjumme hallinnointiin. Teemme yhä tiiviimpää yhteistyötä läpi toimitusketjun toimittajiemme ja kumppaneidemme kanssa kannustaaksemme heitä päästövähennyksiin.

Toimittajien ja yhteistyökumppaneiden arviointi ja valinta

Olemme asettaneet kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, joiden saavuttaminen on riippuvaista siitä, että toimittajamme ja kumppanimme jakavat arvopohjan kanssamme. Todellisen muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan koko toimitusketjun sitoutuminen. Globaalin yhteisön jäseninä uskomme, että jokainen meistä voi vaikuttaa toiminnallaan ja jokaisen osallistuminen on merkityksellistä.

Analysoimme toimittajia toimialaan, maantieteellisen toiminta-alueeseen sekä taloudelliseen työvoimaprofiiliin perustuen. Näin voimme arvioida, miten toimittajien toimenpiteet osaltaan auttavat meitä saavuttamaan toimitusketjullemme asetetut päästövähennystavoitteet. Voimme tarvittaessa tehdä yhteistyötä toimittajan tai yhteistyökumppanin kanssa, joka ei vielä ole saavuttanut vastuullisuustavoitetasoamme. Tärkeintä on toimittajan kehitysvalmius.

Työvoimaan liittyvien standardien kehittäminen

Olemme päivittäneet eettistä liiketoimintaa, korruption vastaista toimintaa, ihmisoikeuksia sekä työvoimaa koskevat hankinnan standardimme. Vuoden 2024 aikana otamme käyttöön uuden, koko ISS:ää koskevan hankintastandardin, joka toimii myös Vastuullisen hankintaketjun standardina. Kaikki toimittajamme ovat sitoutuneet noudattamaan minimistandardimme eli toimittajien menettelytapasäännön (ISS Supplier Code of Conduct) periaatteita. Suomessa paikallisesti käyttämämme toimittajat kuuluvat lisäksi Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -palveluun. Kaikki paikalliset alihankintasopimukset tehdään ISS:n valmiille sopimuspohjille, joissa on huomioitu lakisääteiset sekä ISS:n ympäristö-, vastuullisuus- ja turvallisuusasiat.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa kehityskohteiksi nousivat arvoketjun työntekijöiden työolojen ja yhdenmukaisen kohtelun varmistaminen sekä suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt.

Toimittajien vaatimustenmukaisuus

Kaikille uusille toimittajille suoritetaan tarkka riskienarviointi.

Ryhdymme yhteistyöhön uusien toimittajien kanssa suoritettuamme ensin riskienarvioinnin, jossa arvioidaan riskejä ja niiden todennäköisyyttä ISS:lle ja asiakkaillemme. Kaikki toimittajat arvioidaan osa-alueittain (lain ja säädösten vaatimukset; sosiaalisen vastuun vaatimustenmukaisuus; maantieteelliset riskit; ympäristövastuullisuus; maineriskit; lahjonta ja korruptio sekä kyseisen toimittajan tuottamaan palveluun liittyvät riskit.)

Valitsemme kumppaniksemme toimittajat, jotka toimivat yhdenmukaisesti ISS:n pääasiallisten vaatimusten osalta. Tunnistettujen pienempien riskien vaikutuksia pyritään vähentämään toimintasuunnitelmien ja sopimusehtojen kautta. Riskejä seurataan vuosittaisissa uudelleenarvioinneissa, ja poikkeamat ratkotaan tiiviissä yhteistyössä toimittajien kanssa. Näin varmistetaan, että riskien vaikutukset vähenevät ja ISS:n hankintaketjun toimittajat täyttävät ISS:n standardien minimivaatimukset. Myös Speak Up -ilmiantopolitiikkamme koskee toimittajiamme.

Työskentelemme tiiviissä yhteistyössä avaintoimittajiemme ja kumppaneidemme kanssa arvioidaksemme tietyt riskialueet due diligence -selvityksillä sekä vuosittaisilla riskiperusteisilla auditoinneilla. Tämä kattaa arvioinnin ISS:n hallinnon ja politiikan vaatimusten noudattamisesta epäeettisen toiminnan suhteen: yhdistymisvapaus; työterveys ja -turvallisuus; työehdot; lapsityövoima; ympäristönsuojelu; alihankinta sekä talous ja sopimusten noudattaminen. Tämän yhteistyön kautta löydämme lisää keinoja nostaa kumppanuutemme tasoa avaintoimittajien ja kumppaneiden kanssa.

ISS hallinnoi korkean riskin toimittajia sekä ISS:n kumppaneita tarkoin määritellyn prosessin avulla. Prosessi kattaa toimittajien tarkastuksen, sopimusten teon, yhteistyön aloittamisen, jatkuvan toimittajasuhteen seurannan (suorituskykyarvioinnit, poikkeamien hallinta ja vuosittainen riskiperusteinen auditointi) sekä toimittajasuhteen päättämisen prosessin.

Vastuullisuus hankintaketjussamme on käytännön tekoja ja valintoja

Keskittämällä toimituksia tietyille yhteistyökumppaneille varmistamme mahdollisimman pienet logistiikan päästöt.

ISS kehittää jatkuvasti toimintaansa entistä tehokkaampien logististen ratkaisujen löytämiseksi. Työkoneissa ja tuotantoautoissa on käytössä paikannus- ja ajonseurantalaitteet käytön ja liikkumisen optimoimiseksi. Koneet ovat uudenaikaisia, jolloin niiden päästöt ja melutaso ovat alhaiset. Tuotantoautoista osa on sähköautoja, ja sähkökäyttöisten tuotantoautojen määrä kasvaa merkittävästi vuoden 2024 aikana.

Lisäksi ISS on määritellyt, että työsuhdeautojen CO2-päästöt saavat olla enintään 120 g/km (WLTP). Tavoitteenamme on saavuttaa Net Zero vuonna 2030 Scope 1:n ja 2:n osalta. Scope 1 sisältää tuotantoajoneuvoista ja työkoneista aiheutuvat päästömme. Tähän tavoitteeseen pyrimme muun muassa sähköistämällä tuotantoautokantaamme sekä ottamalla laajamittaisesti käyttöön sähkökäyttöisiä pienkoneita.

Ajoneuvokalustoa koskeva standardimme ohjaa autojen sähköistämiseen. Lisäksi ISS:llä pyritään päästöjen vähentämiseen myös muilla keinoin, muun muassa moottorin koon pienentämisellä, ajoneuvokannan oikean koon määrittämisellä, ajokäyttäytymisen mukauttamisella, reitityksen ja hyötykuorman optimoinnilla sekä ajoneuvokannan sähköistämisellä. Näitä kaikkia tulee käyttää yhdessä.

Siivous- ja ravintolapalveluiden osalta hankinta varmistaa, että tilaukset ja toimitukset on keskitetty kilpailutuksissa valituille tukkureille ja tuoretuotteiden suoratoimittajille. Keskittämällä toimituksia tietyille yhteistyökumppaneille varmistamme muun muassa mahdollisimman pienet logistiikan päästöt. Yhteistyökumppaneiksi valitaan yrityksiä, joilla on konkreettisia vastuullisuustavoitteita ja -tekoja. Esimerkiksi ruokatuotteen päätukkurimme hyödyntää runkokuljetuksissa erikoispitkiä Ekorekkoja ja kaksikerrosperäkärryjä.

Elintarvikekilpailutuksissa varmistamme muun muassa, että valituksi tulevalla yhteistyökumppanilla on tuotantoeläinten hyvinvointiin ja kestävään kalastukseen liittyvät sertifikaatit ja konkreettisia tekoja ruokatuottajien toimeentulon, ympäristöystävällisten pakkausten ja luomutuotteiden valikoiman osalta.

Siivouksen osalta keskitämme ostoja yhteistyökumppaneille, jotka konkreettisin teoin ovat tukemassa meitä omassa vastuullisuustavoitteessamme. Lisäksi yhteistyökumppanimme kehittävät kanssamme vastuullisempia siivoustuotteita ja -menetelmiä.


4.5 Sidosryhmäyhteistyö

Sidosryhmien odotuksia kartoitetaan jatkuvalla vuoropuhelulla ja tavoitteiden seurannalla.

ISS Suomi keskittyy liiketoimintansa kannalta olennaisiksi tunnistettuihin avainsidosryhmiin, joita ovat oma henkilöstö, asiakkaat, potentiaaliset työntekijät, toimittajat ja alihankkijat, viranomaiset, media sekä järjestöt.

Globaali viestintä- ja sidosryhmäpolitiikka on perusta, jonka pohjalta toimimme sidosryhmiemme kanssa. Sidosryhmien odotuksia kartoitetaan jatkuvalla vuoropuhelulla, tavoitteiden seurannalla ja palautteen, kyselyiden sekä haastattelujen kautta. Mittaamme lisäksi muun muassa henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyttä. Näiden eri toimenpiteiden avulla pystymme tunnistamaan ja määrittelemään sidosryhmätyön kehitysalueet.

Tuomme toimintaamme avoimesti esille ISS:n verkkosivuilla sekä sosiaalisen median tileillä, sekä vuosittain tuotettavassa yritysvastuuraportissamme. Todennamme toimintamme tuloksia läpinäkyvästi ulkoisten kumppaneiden myöntämillä sertifikaateilla ja vastuullisuusluokituksilla.

Tuki ja sponsorointi

ISS Suomi keskittyy tukemaan hankkeita, jotka edistävät yhdenvertaista työelämää ISS:n monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategian mukaisesti.

ISS noudattaa globaalia sponsorointiohjeistusta ja erikseen määriteltyä maakohtaista menettelyä sponsoroinnin ja tukimainonnan asianmukaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi. ISS:llä on lisäksi lahjonnan ja korruption vastaiset ohjeet, joilla varmistetaan eturistiriitojen välttäminen.

Toiminta järjestöissä

ISS:n järjestötoiminnan tavoite on turvata kiinteistöpalvelualan toimintaedellytykset.

ISS:n toimitusjohtaja Jukka Jäämaa on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen. Henkilöstöjohtaja Maria Pajamo on Kiinteistötyönantajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen jäsen sekä Keskuskauppakamarin osaavan työvoiman valiokunnan jäsen. Talousjohtaja Seppo Haapalainen on Työeläkevakuutusyhtiö Elon työnantajien neuvottelukunnan ja LähiTapiola Vahinkovakuutuksen hallintoneuvoston jäsen.

Sidosryhmät

HenkilöstöPalaute- ja kehityskeskustelut

Säännölliset tiimipalaverit (min. 4 krt/vuosi)

European Works Council -toiminta
Säännöllinen luottamusmiesyhteistyö
Alueelliset yhteistoimintakokoukset
Konsernin yhteistyöryhmän tilaisuudet
Työsuojelutoiminta

Sisäisen viestinnän kanavat, kuten MyISS, Esihenkilön intra ja kuukausittaiset johdon infot

MyVoice-henkilöstötutkimus ja tiimitulosten purkutilaisuudet
AsiakkaatVuoropuhelu
Yhteistyöpalaverit
Kehittämissuunnitelmat

Avainasiakkuuksien suositteluhalukkuutta mittaava asiakastyytyväisyyskysely (NPS)

Asiakaskohtaiset tyytyväisyyskyselyt kiinteistöjen käyttäjille
Toimittajat ja alihankkijatSäännölliset kehityskokoukset avaintoimittajien kanssa

Tavoitteiden seuranta suurimpien toimittajien kanssa

Toimittaja-arvioinnit ja toimittajapalautteet
Elinkeino- ja työnantajajärjestöt, viranomaisetKiinteistötyönantajat ry- ja Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut MaRa ry -työnantajaliittojen jäsen

Toiminta järjestöissä
Kyselyt
Yhteistyöhankkeet

Vuoropuhelu viranomaisten kanssa
Kyselyihin vastaaminen
Media, kansalaisjärjestöt sekä koulutussektoriMediapalvelu
Tiedotteet
Haastattelut
Kyselyihin vastaaminen

Vuoropuhelu eri järjestöjen kanssa monimuotoisen työelämän edistämiseksi

Yhteistyö koulutussektorin kanssa oman henkilöstön kouluttamiseksi sekä alan työvoiman lisäämiseksi (mm. harjoittelija- ja oppisopimusyhteistyö)