Vakaus syntyy uudistumiskyvystä

Vuonna 2025 epävarmuus ei ollut poikkeus, vaan toimintaympäristön pysyvä ominaisuus. Geopoliittinen jännite, kustannusten heilahtelut, tekoälyn nopea kehitys ja Suomen talouden pitkittynyt alavire muokkasivat asiakkaidemme arkea ja sitä kautta myös meidän työtämme.

Mitä epävakaampi ja kireämpi toimintaympäristö on, sitä suurempi on palvelujen toimintavarmuuden arvo. Asiakkaan työn on jatkuttava silloinkin, kun ympärillä muuttuu kaikki muu. Vakaus ei kuitenkaan synny pysähtymisestä, vaan kyvystä uudistua siellä, missä tilat, ihmiset ja palvelut kohtaavat.

Sen tekevät ammattilaiset, joita on jatkossa yhä vaikeampi saada. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu, ja leikkaukset osuvat moniin niistä ryhmistä, jotka ovat ISS:n palvelukyvylle keskeisiä. Juuri heidän työnsä pitää kunnossa Suomen kiinteistökantaa, joka muodostaa lähes kolme neljäsosaa kansallisvarallisuudestamme.

Kasvua kriittisissä ympäristöissä

Vuosi 2025 oli ISS Palveluille vakaan kasvun vuosi. Liikevaihtomme kasvoi odotusten mukaisesti 4,9 prosenttia 480 miljoonaan euroon. Useimpien palvelujemme kysyntä pysyi vakaana, vaikka erityisesti metsäteollisuuden heikko vientikysyntä heijastui myös meihin. Vahvinta kasvu oli projektiliiketoiminnassa, siivouksessa sekä julkisen sektorin kouluissa ja sairaaloissa, ja solmimme vuoden aikana useita merkittäviä uusia asiakassopimuksia. Näkymämme ovat vakaat, maksuvalmiutemme vahva ja kannattavuutemme alan suurimpien yhtiöiden tasolla.

Omat investointimme suuntasimme sinne, missä niiden vaikutus tuntuu eniten: sähköajoneuvoihin, kiinteistöhuollon ja siivouksen laitteisiin sekä henkilöstöjohtamisen ja työajanhallinnan järjestelmiin. Ne vahvistavat palvelutuotannon laatua, työn suunnittelua ja lähijohtamista valtakunnallisessa verkostossamme.

Vuosi ei kuitenkaan kulkenut ilman vastatuulia. Kustannuspaine säilyi sekä omassa toiminnassamme että asiakkaillamme, ja julkisten kilpailutusten hintapaine koveni edelleen. Vakaa kasvu tehtiin näistä reunaehdoista huolimatta, ei niitä sivuuttaen. Se vahvistaa uskoamme siihen, että palveluyrityksen kestävä etu ei rakennu hintakilpailussa, vaan siinä, miten työtä johdetaan ja miten palvelun laatu synnytetään ja tarvittaessa uudistetaan jokaisessa kohteessa.

Teknologia työn rinnalla, ei sen tilalla

Tekoälystä tuli vuoden aikana näkyvä osa kehitystyötämme. Käynnistimme seitsemän tekoälyhanketta ja avasimme yritysturvallisen tekoälytyökalun koko henkilöstön käyttöön. Vuoden loppuun mennessä työkalulla oli lähes tuhat käyttäjää ja yli 12 800 käyttötapausta. Luvut kertovat kuitenkin vain osan tarinasta. Ratkaisevaa on se, miten hyöty voidaan saada laajasti kaikkien käyttöön. Sen eteen olemme tehneet työtä koulutuksella, käytännön esimerkeillä, selkeillä pelisäännöillä ja yhteisellä oppimisella.

Sama periaate ohjaa meillä robotiikan käyttöä. ISS:llä toimii noin 200 siivousrobottia, ja vuoden 2025 lopussa robottien käytön johtamiseen kehitetty tehtävänkuvamme palkittiin Puhtausalan vuoden tekona. Robotiikka keventää fyysistä kuormitusta ja vapauttaa aikaa tehtäviin, joissa ratkaisevat ihmisen harkinta, vuorovaikutus ja tilannetaju. Tämä on meille teknologian kestävin lupaus: se ei korvaa ammattilaisuutta, vaan tekee siitä vaikuttavampaa.

Ihmiset, joiden työ kantaa

Palvelumme laatu syntyy tuhansien ISS:läisten osaamisesta, esihenkilöiden johtamisesta, yhteisestä turvallisuudesta ja jokaisen kokemuksesta, että oma työ on merkityksellistä. Mittaamme näitä kokemuksia säännöllisesti.

Viimeisimmän henkilöstökyselymme vastausvilkkaus nousi 84 prosenttiin ja kyselyllä kartoitettu henkilöstön sitoutumisaste oli 62. Vahvimmat yksittäiset tulokset koskivat turvallisuutta: 92 prosenttia ISS:läisistä kokee olonsa työssä turvalliseksi, ja 87 prosenttia kertoo voivansa olla työssään oma itsensä. Yhtiössä, jonka henkilöstö edustaa lähes sataa eri kansalaisuutta ja ikäjakauma kattaa useita sukupolvia, nämä luvut kertovat luottamuksesta ja hyväksyvästä ilmapiiristä. Emme silti ole valmiita, ja kehitystä tarvitaan erityisesti tiedonkulussa ja eri palvelujen välisessä yhteistyössä. Molemmissa olennaista on hyvä johtaminen, joka tekee tavoitteet ymmärrettäviksi, varmistaa tiedonkulun ja liittää yksittäisen työn osaksi kokonaisuutta.

Osaamisen kehittäminen on ollut ISS:n vahvuus jo vuosia. Se ei ole meille valinta, jonka voisimme kustannuspaineen tai koulutusleikkausten edessä siirtää myöhemmäksi. Osaamisen korkea taso on edellytys palvelumme laadulle ja turvallisuudelle ja sitä kautta Suomen kiinteistökannan toimintakunnolle myös tulevaisuudessa. Tulemmekin jatkamaan monipuolisten koulutusohjelmien tarjoamista ja viemällä digi- ja tekoälyosaamista kaikkiin palveluihimme.

Turvallisuudessa ja terveydessä suuntamme vahvistui edelleen. Poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä laski edellisvuodesta ja sairauspoissaolot vähenivät. Näiden kehityskaarien taustalla on järjestelmällinen, sertifioitu johtamisjärjestelmä, ennakoivat turvallisuushavainnot ja työkykyjohtaminen, jatkuva oppiminen ja vastuun jakautuminen jokaiselle työvuorolle. Uusin HSEQ-arviointi vahvistaa työmme tulokset: olimme toimialamme paras ja kaikkien arvioitujen yritysten joukossa toiseksi paras.

Vastuullisuus palvelun sisällä

Vaikutusmahdollisuutemme päästöihin syntyvät pääosin asiakkaidemme kiinteistöissä ja arvoketjuissamme. Energianhallintakeskuksemme seuraa jo 2 500 asiakaskiinteistön energiankulutusta ja tuottaa optimointiehdotuksia asiakkaiden omien päästötavoitteiden tueksi. Tukeaksemme keskeisiä toimittajiamme heidän päästövähennystavoitteissaan jatkoimme ISS Supplier Sustainability Engagement -ohjelman mukaisia toimia. Etenimme ilmastotiekarttamme mukaisesti myös omassa toiminnassamme, erityisesti liikkumisen ja kaluston päästöissä.

Vastuullisuutta johdetaan ISS:llä systemaattisesti, minkä EcoVadis-arvioinnin kultaluokitus jälleen vahvisti. Luokitusten todellinen arvo mitataan kuitenkin siinä, miten ne auttavat meitä, asiakkaitamme ja kumppaneitamme tekemään parempia päätöksiä. Siinä auttaa myös läpinäkyvyys, jota tuomme asiakkaillemme kehittyvällä asiakasraportoinnilla.

125 vuotta ja edelleen liikkeessä

Vuonna 2026 ISS täyttää 125 vuotta. Pitkä historia on opettanut meille, että palveluliiketoiminta säilyy elinvoimaisena vain uudistumalla.

Käytännössä uudistuminen tarkoittaa, että viemme teknologian hyödyt lähemmäs jokaista työvuoroa, vahvistamme lähijohtamista operatiivisessa toiminnassamme, tiivistämme yhteistyötä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa sekä jatkamme vastuullisuustyötä siellä, missä se vaikuttaa eniten, eli asiakkaidemme kiinteistöissä ja arvoketjuissamme.

Juhlavuoteen lähdimme tulevaisuuteen katsoen, emme historian varaan rakentaen. Yksi asia ratkaisee yli muiden: asiakkaan arjen on toimittava. Se lupaus pitää 125-vuotiaalla ISS:llä yhtä lujasti kuin vuonna 1901.

Helsingissä toukokuussa 2026

Jukka Jäämaa
toimitusjohtaja
ISS Palvelut Oy

Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla.

ISS Palvelut on Suomen johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ja yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. Tehtävänämme on luoda asiakkaillemme palvelukokonaisuus, joka kehittää asiakkaan liiketoimintaa tekemällä tiloista toimivia, älykkäitä ja tuottavia. Kun arki on sujuvaa, asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Lyhyesti sanottuna: Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla ja tarjoamalla ihmisille ja yrityksille tilaa menestyä.

Tarjoamme siivous-, kiinteistö-, ravintola- ja työpaikkapalveluita sekä näistä muodostuvia kokonaispalveluratkaisuja, jotka perustuvat asiakkaan toimintaympäristön ja ydinliiketoiminnan tuntemukseen.

ISS toimii Suomessa noin 270 kunnassa ja työllisti viime vuonna 7 429 työntekijää. Liikevaihtomme vuonna 2025 oli 480 miljoonaa euroa. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

ISS Palvelut on osa kansainvälistä, vuonna 1901 Tanskassa perustettua ISS-konsernia, joka toimii yli 30 maassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa. ISS:n maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2025 oli 11,3 miljardia euroa, ja globaalisti ISS:n palveluksessa oli noin 326 000 henkilöä.

1.2.1 ISS:n arvot

Toimintamme perustuu ISS:n arvoihin: rehellisyys, yrittäjyys, vastuullisuus, laatu ja yhtenäisyys. Arvot näkyvät niin asiakaspalvelussa kuin työkavereiden kohtelussa, johtamisessa ja lupauksista kiinni pitämisessä. Ne ohjaavat jokaisen ISS:läisen päivittäistä toimintaa ja opastavat meitä asiakaspalvelussa sekä olemaan vastuullisia toinen toisillemme.

Pyrimme ratkaisuillamme vahvistamaan toimintamme myönteisiä vaikutuksia.

ISS:n toiminnan olennaisimmat vaikutukset kohdistuvat omaan henkilöstöön, ilmastoon ja ympäristöön, resursseihin (energia ja materiaalit), tilojen ja toiminnan turvallisuuteen sekä liiketoiminnan harjoittamiseen. Pyrimme ratkaisuillamme vahvistamaan toimintamme myönteisiä vaikutuksia ja luomaamme arvoa sekä minimoimaan negatiivisia vaikutuksiamme.

ISS:n arvonluontiketju ja toiminnan vaikutukset on kuvattu kokonaisuudessaan alla olevassa arvonluontikuvassa.

1.5.1 Megatrendit

Yhteiskunnassa tapahtuvat suuret muutokset vaikuttavat jollain tavalla lähes jokaisen arkeen. Ne luovat organisaatioille paineita muutokseen, mutta myös mahdollisuuksia kehittää ja uudistaa palveluita, jotta ne ovat aiempaa vaikuttavampia ja merkityksellisempiä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle.

Teknologinen murros muuttaa palveluja ja osaamista

Digitalisaatio, tekoäly ja automaatio muovaavat jatkossakin tapoja, joilla palveluita tuotetaan, johdetaan ja koetaan. Tiedon hyödyntäminen, teknologian eettinen käyttö ja älykäs automaatio mahdollistavat palvelujen laadun, kustannustehokkuuden ja läpinäkyvyyden parantamisen.

ISS:lle tämä tarkoittaa uusien teknologioiden pilotointia, robotiikan ja datan integroimista arjen työhön sekä henkilöstön osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Samalla varmistamme, että asiakaskohtaaminen säilyy inhimillisenä ja vaikuttavana.

Ilmastonmuutos muokkaa rakennetun ympäristön vaatimuksia

Ilmastonmuutos, luontokato ja niukkenevat luonnonvarat ovat akuutteja kriisejä, joiden hillitseminen ja joihin sopeutuminen edellyttävät mittavia ja kiireellisiä toimenpiteitä globaalisti myös koko yritysmaailmalta.

Ilmaston lämpenemisen hidastaminen edellyttää erityisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tämän takia ISS:n päivittäisessä toiminnassa sekä pitkän aikavälin suunnittelussa huomioidaan muun muassa energiankäytön tehostaminen, fossiilisista energianlähteistä luopuminen, kasvipohjaisten ruokavaihtoehtojen lisääminen, resurssitehokkuus ja kaluston päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet. Jotta pystymme ehkäisemään palveluidemme aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja tukemaan asiakkaidemme tavoitteita, olemme sitoutuneet SBTI:n hyväksymiin lyhyen aikavälin ilmastotavoitteisiin.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttävät luontohaittojen systemaattista minimointia sekä resurssien tarkkaa, pitkäjänteistä ja tehokasta käyttöä ja kiertotalouden hyödyntämistä.

Ulkoistaminen

Yhä useammat yritykset ja julkinen sektori ulkoistavat toimintoja ja palveluita, mikä luo ISS:lle merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti kehitys asettaa entistä suuremmat odotukset palveluiden kustannustehokkuudelle, laadulle ja toimivuudelle. Vastaamme näihin odotuksiin hyvin johdetulla, jatkuvasti kehitettävällä ja asiakkaan näkökulmasta helposti hallittavalla kokonaispalveluratkaisullamme.

Työelämän murros

Digitalisaatio, globalisaatio ja joustavat työnteon muodot ovat tehneet työelämästä monimuotoisempaa ja teknologiapainotteisempaa. Samaan aikaan väestön ikärakenteen muutos ja maahanmuutto lisäävät työyhteisöjen kulttuurista moninaisuutta ja muuttavat työntekijöiden tarpeita. ISS vastaa näihin kehityskulkuihin panostamalla osaamisen kehittämiseen, tukemalla yksilöllisiä urapolkuja ja tarjoamalla joustavia työsuhteita, jotka huomioivat erilaiset elämäntilanteet. Kilpailussa osaavasta työvoimasta korostuvat työn merkityksellisyys, kulttuurinen ymmärrys ja mahdollisuudet kehittyä – jokaiselle, iästä tai taustasta riippumatta.

Geopoliittiset jännitteet ja toimitusketjujen riskeihin varautuminen

Geopoliittinen epävakaus ja toimitusketjujen haavoittuvuus korostavat luotettavien kumppanuuksien ja joustavien toimintamallien merkitystä. ISS tuottaa palveluja paikallisilla markkinoilla eikä vie tuotteita ulkomaille, mikä vähentää altistusta kansainvälisille riskeille. Toimitusvarmuutta rakennetaan paikallisten verkostojen avulla, ja toimitusketjujen vastuullisuutta hallitaan ennakoivasti ja eettisiä vaatimuksia noudattaen.

1.5.2 Strategia

Toimintamme tarkoitus on tehdä maailmasta toimiva luomalla tiloja, joissa on hyvä olla. Tavoitteemme on olla maailman arvostetuin kiinteistöpalvelualan kokonaispalveluratkaisun toimittaja ja vahvistaa entisestään ISS:n asemaa maailman johtavana siivouspalvelutoimijana.

Vuonna 2020 käyttöön otettu OneISS-strategia on vahvistanut ISS-konsernin yhtenäisyyttä ja luonut perustan yhtenäisille toimintamalleille. Vuonna 2024 ISS-konserni suoritti laajan strategiatarkastelun, jonka tuloksena strategiaa terävöitettiin vastaamaan paremmin asiakasodotuksia ja toimintaympäristön muutoksia. Strateginen suunta säilyi, mutta painopisteet määriteltiin uudelleen selkeämmin:

• Asiakaskeskeinen kasvu (Customer centric growth)
• Paras työnantaja palveluntekijöille (Leading frontline employer)
• Tehokkuus (Efficiency)

Vuoden 2024 strategiapäivityksen yhteydessä lanseerattiin myös päivitetty konsernitason missio: We make space for people and businesses to thrive – Luomme ihmisille ja yrityksille tilaa menestyä.

ISS:llä on Suomessa maakohtainen strateginen suunnitelma, jota tarkasteltiin ja päivitettiin vuonna 2025. Edistämme henkilöstökokemusta panostamalla johtamiseen, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen sekä tarjoamalla monipuolisia ja monimuotoisia ura- ja etenemismahdollisuuksia. Haemme kannattavaa kasvua tarjoamalla kokonaisvaltaisia palveluita, panostamalla tuotekehitykseen sekä vahvistamalla strategisiin kasvusegmentteihimme liittyvää erikoisosaamista. Täytämme asiakkaidemme odotukset laadukkaasti sekä keskitymme arvoa tuottavaan ja toimivaan sekä kustannuskilpailukykyiseen palveluun. Näitä kaikkia tuemme modernin ja jatkuvasti kehittyvän teknologian avulla.

ISS Palvelut tuottaa suomalaiselle yhteiskunnalle arvoa etenkin vakaana työnantajana. 

1.5.3 Arvoa yhteiskunnalle

ISS Palvelut tuottaa suomalaiselle yhteiskunnalle arvoa ennen kaikkea vakaana työnantajana. Työllistämme yli 7 400 ammattilaista, jotka edustavat eri kansalaisuuksia, ikäryhmiä ja sukupuolia – ja toimimme työpaikkana, jossa monimuotoisuus on olennainen vahvuus. Palveluliiketoimintamme tarjoaa matalan kynnyksen työllistymismahdollisuuksia eri taustoista tuleville ihmisille – olipa kyse nuorista, maahanmuuttajista tai ammatinvaihtajista.

Joustavat työsuhteet tukevat työn ja muun elämän yhteensovittamista erilaisissa elämäntilanteissa. Työskentelyn ohella mahdollistamme myös kehittymisen: tarjoamme laajan valikoiman koulutuspolkuja yksittäisistä valmennuksista kokonaisiin tutkinto-ohjelmiin. Vuonna 2025 koulutustunteja kertyi yhteensä noin 69 000. Työntekijämme voivat hakeutua esimerkiksi talotekniikan AMK-insinööri-, liiketalouden tradenomi- tai johtamisen erikoisammattitutkintokoulutuksiin (JYEAT).

Monimuotoisuus ja osallisuus ovat keskeinen osa toimintakulttuuriamme. Tuemme maahanmuuttajataustaisten työntekijöidemme kotoutumista varmistamalla, että arjen työkalut toimivat jokaisen ymmärtämällä kielellä – aina monikielisestä MyISS-henkilöstösovelluksesta työpuhelimen kääntäjään, joka kattaa yli 170 kieltä. Myös työturvallisuuden ohjeistuksia on visualisoitu, jotta ne on helppo sisäistää kielitaidosta riippumatta. Näin puramme työllistymisen esteitä ja vahvistamme yhteiskuntaan kiinnittymistä.

Yhteiskunnallinen roolimme ulottuu myös veronmaksuun. Vuonna 2025 ISS:n verojalanjälki oli yhteensä 207,7 miljoonaa euroa. Tästä henkilöstöön liittyviä veroluonteisia maksuja kertyi 86 miljoonaa euroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä 43 miljoonaa euroa. Tuloveroa maksettiin yhteensä 3,7 miljoonaa euroa.

Lisäksi vaikutamme koko toimialamme kehitykseen. Teemme tiivistä yhteistyötä toimialajärjestöjen ja viranomaisten kanssa muun muassa harmaan talouden torjumiseksi, eettisten käytäntöjen edistämiseksi ja alan houkuttelevuuden vahvistamiseksi. Näin rakennamme osaltamme toimivaa ja reilua yhteiskuntaa.

Luomme yhdessä asiakkaidemme kanssa palveluratkaisuja, jotka tukevat heidän strategisia tavoitteitaan.

1.5.4 Arvoa asiakkaille

Asiakasarvon tuottaminen on ISS:n liiketoiminnan ytimessä. Uskomme, että asiakkaan menestys syntyy yhdistelmästä arjen laatua ja asiakasymmärrystä. Luomme yhdessä asiakkaidemme kanssa palveluratkaisuja, jotka tukevat heidän strategisia tavoitteitaan – niin ihmisten hyvinvoinnin, turvallisuuden, ympäristön kuin toiminnallisen tehokkuuden näkökulmasta.

ISS Palvelut tuottaa arvoa asiakkailleen kokonaisvaltaisten ja räätälöityjen palvelukokonaisuuksien avulla. Autamme asiakkaitamme keskittymään ydinliiketoimintaansa varmistamalla, että heidän hallinnoimansa tilat ovat siistejä, turvallisia, tehokkaita ja viihtyisiä. Palvelumme vaikuttavat positiivisesti asiakkaidemme työntekijöiden arkeen sekä siihen ensivaikutelmaan, jonka heidän omat asiakkaansa ja sidosryhmänsä saavat.

Vuorovaikutus ja yhteiskehittäminen ovat keskeisiä asiakkuuksien kehittämisen osia. Toimintaa ohjaavat säännölliset asiakastapaamiset ja työpajat sekä palautejärjestelmät.

Vahvistimme vuoden 2025 aikana asiakkaidemme näkyvyyttä ISS:n tuottamiin palveluihin jatkamalla asiakasraportoinnin ja -viestinnän kehittämistä. Vuonna 2024 käyttöön otettua tekoälypohjaista laskujen työselostusten kirjoittajaa kehitettiin edelleen. Tekoäly kokoaa työn kirjauksista selkeän ja yhtenäisen kuvauksen, jonka asiantuntija tarkastaa ennen laskun lähettämistä. Vuoden aikana tehty kehitystyö paransi laskuilla olevan palvelukuvauksen laatua ja luettavuutta sekä sujuvoitti laskutusta.

Asiakasraportoinnin kehittämistä jatkettiin vuoden 2025 aikana kohti kokonaisvaltaisempaa mallia. Osana tätä työtä veimme eteenpäin asiakkuuskohtaista päästöraportointia, jotta voimme jatkossa tarjota asiakkaillemme läpinäkyvän näkymän palveluidemme ympäristövaikutuksiin ja tukea heidän vastuullisuustavoitteitaan.

Kehittyneen teknologian avulla tuemme asiakkaitamme heidän vastuullisuustavoitteissaan. Energianhallintakeskuksemme ISS REC seuraa ja optimoi kiinteistöjen olosuhteita, automatiikkaa ja energiatehokkuutta valtakunnallisesti. Päivittäisessä työssämme vaikutamme asiakaskohteidemme hiilijalanjälkeen esimerkiksi siirtymällä sähköisiin ajoneuvoihin, lisäämällä kasvispainotteisen ruokavalion osuutta tarjonnassamme, vähentämällä puhdistusaineiden käyttöä siivouspalveluissamme ja parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta.

Henkilöstömme osaaminen, paikallinen läsnäolo ja henkilökohtainen palvelu takaavat onnistuneen asiakaskokemuksen. Ja turvallisuus on meillä aina etusijalla – ennakoiva työturvallisuustyö suojelee niin asiakkaiden, omien työntekijöidemme kuin muidenkin sidosryhmien hyvinvointia.

1.5.5 Palvelukohtainen arvonluonti

Kokonaispalveluratkaisut

Räätälöimme aina kokonaispalveluratkaisut asiakaskohtaisesti. Toimintamme perustuu asiakkaan tavoitteisiin, tarpeisiin ja asiakkaalle annettuun arvolupaukseen. Kokonaispalveluratkaisujen arvo syntyy kustannustehokkuudesta ja kohteeseen täsmäkoulutetun ISS:n henkilöstön tekemistä havainnoista ja parannuksista, jotka tekevät työstä tehokkaampaa ja tiloista viihtyisämpiä.

Siivouspalvelut

Laadukas ja oikein tehty siivous takaa tilojen turvallisuuden, puhtauden ja viihtyisyyden. Toteutamme ylläpitosiivousta kemikaaleja minimoiden aina mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi hyödynnämme siivouksessa enenevissä määrin robotteja, jotka tuovat tehokkuutta isojen lattiapinta-alojen siivoukseen ja vapauttavat työntekijöidemme työaikaa muihin tehtäviin.

Kiinteistöpalvelut

Kiinteistöpalvelujemme katkeamaton palveluketju kiinteistön suunnittelusta sen hallintaan ja päivittäiseen ylläpitoon varmistaa, että asiakkaidemme kiinteistöt toimivat moitteettomasti, säästävät energiaa ja säilyttävät arvonsa tavoitellun elinkaarensa loppuun asti. Kiinteistöhuoltomme huolehtii, että kiinteistö ja sen piha- ja viheralueet ovat toimivat ja turvalliset vuodesta toiseen. Tekniset palvelumme vastaavat kiinteistöjen talotekniikan, paloturvallisuuden sekä tele- ja turvajärjestelyjen toimivuudesta ja korjauksista. Energia- ja ekotehokkuuspalvelut optimoivat kiinteistöjen olosuhteita ja energiankäyttöä.

Ravintolapalvelut

Ravintolapalvelumme tukevat asiakkaidemme hyvinvointia, tuottavuutta ja luovuutta. Palvelumme joustavat asiakkaan tarpeiden muuttuessa ja kehittyvät yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Panostamme asiakaspalveluun ja seuraamme säännöllisesti asiakkaiden tyytyväisyyttä. Ravintolapalvelujemme vastuullisuutta ohjaavat myös useat hankintastandardimme. Tähtäämme hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen raaka-ainehankinnoilla, kasvispainotteisen ruoan menekkiä lisäämällä, hybridireseptiikkaa kehittämällä sekä ruokahävikkiä vähentämällä.

Työpaikka- ja turvallisuuspalvelut

Työpaikka- ja turvallisuuspalvelumme tekevät kiinteistön käyttäjien arjesta sujuvaa niin turvallisuuden kuin viihtyvyyden näkökulmasta. Työpaikkapalvelumme sopivat kaikille toimialoille, ja ne suunnitellaan asiakkaan liiketoimintaan ja toimitiloihin sopiviksi. Turvallisuuspalvelumme ovat osa kokonaispalveluratkaisujamme. Kehitämme palveluiden mallin asiakaskohtaisesti uusimpia turvatekniikan ratkaisuja ja asiakkaan dataa hyödyntäen. Turvalliset tilat yhdessä onnistuneiden työpaikka- ja palvelukokemusten kanssa saavat ihmiset viihtymään ja vierailijat tuntemaan olonsa tervetulleiksi. Tämä lisää kiinteistön käyttäjien tuottavuutta ja luovuutta sekä vaikuttaa positiivisesti henkilöstön sitoutumiseen ja parhaiden osaajien rekrytoimiseen.

Käynnistimme vuoden 2025 aikana seitsemän tekoälyhanketta.

ISS Palvelut on sitoutunut hyödyntämään tekoälyä ja automaatiota toimintansa tehostamiseksi ja vastuullisuuden edistämiseksi. Yhtiö on jatkanut tekoälystrategiansa mukaista kehitystä ja hankkeita, joissa tekoälyä sovelletaan monipuolisesti eri toimintoihin. Vuoden 2025 aikana käynnistettiin seitsemän tekoälyhanketta, joiden tavoitteena on muun muassa helpottaa työn arkea, lisätä tehokkuutta sekä löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

ISS Palvelut laajensi maaliskuussa 2025 koko henkilöstön käyttöön yritysturvallisen tekoälytyökalun. Työkalu saavutti loppuvuoden aikana lähes tuhannen käyttäjän rajapyykin. Analyysin mukaan työkalua käytetään laajasti päivittäisen työnteon tukena sekä toimihenkilö- että työntekijätehtävissä. Tekoälytyökalun laajennettu käyttö on tekoälystrategian mukaista. Strategia painottaa digitaalisten taitojen kehittämisen mahdollistamista kaikille työntekijöille. Tekoälytyökalun lisäksi 2025 aloitettiin matalan kynnyksen Tekoälytiistai-tietoiskut, joissa keskitytään tekoälyosaamisen jakamiseen ja kehittämiseen.

Automaatio on jo osa ISS:n arkipäivää. Yhtiö hyödyntää ohjelmistorobotiikkaa tietotyön rutiinitehtävien automatisoimiseksi, mikä vapauttaa henkilöstön aikaa vaativampiin ja mielekkäämpiin tehtäviin. Suomessa ISS:llä on käytössä yli 20 ohjelmistorobottia, jotka käsittelevät muun muassa muistiotositepyyntöjä ja avustavat uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

Tekoälyn ja automaation hyödyntäminen tukee myös ISS:n vastuullisuustavoitteita. Esimerkiksi kiinteistöjen energiankulutusta optimoidaan etähallintakeskuksen avulla, jossa uudet teknologiat mahdollistavat energiankulutuksen seurannan ja analysoinnin reaaliajassa. Tämä auttaa havaitsemaan poikkeamat nopeasti ja reagoimaan niihin tehokkaasti.

ISS:llä on teknologian hyödyntämiseen kokonaisvaltainen lähestymistapa, jonka avulla tuodaan hyötyjä niin yritykselle, sen työntekijöille kuin asiakkaillekin, mahdollistaen tehokkaamman, vastuullisemman ja innovatiivisemman toimintaympäristön.

ISS Palvelut noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta.

ISS Palvelut on osa ISS-konsernin Northern Europe -liiketoiminta-aluetta. Konsernin johdon ja sen hallituksen päätösten toimeenpanoa Suomessa seuraa liiketoiminta-alueen johto tiiviissä yhteistyössä ISS Palveluiden johdon kanssa. Suomessa noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta ja täydentää sitä tarvittaessa maakohtaisella ohjeistuksella. Konsernin sisäinen tarkastus valvoo säännöllisesti, että ISS Palvelut noudattaa ISS-konsernin määrittelemiä ohjeita.

Vuoden 2025 alussa ISS Palvelut Oy:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Carl-Fredrik Bjor, jäsenet Maciej Wąsek ja Maria Hultengren Larsson, sekä henkilöstön hallintoedustaja Markku Heikkinen. Hänen varajäsenenään toimi Paavo Hiitola.

Huhtikuussa henkilöstön hallintoedustajan varajäseneksi valittiin eronneen Paavo Hiitolan tilalle Maria Brunberg.

Hallituksen jäsenistä kolme on miehiä ja yksi nainen. Heistä kolme on 30–50-vuotiaita ja yksi yli 50-vuotias.

ISS Palveluiden johtoryhmä kokoontui vuoden 2025 aikana 12 kertaa.

Vuoden 2025 alussa johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Jukka Jäämaa, talousjohtaja Seppo Haapalainen, henkilöstöjohtaja Maria Pajamo, kaupallinen johtaja Kimmo Kaunisvaara, tietohallintojohtaja Jenni Heinisuo sekä liiketoimintajohtajat Jukka-Pekka Tilus, Lasse Forsman, Veli-Pekka Kortelainen, Henri Häyrinen ja Veijo Pitkäniemi, joka toimii lisäksi Operations Performance -johtajana.

Elokuussa johtoryhmään nimitettiin lakiasiainjohtaja Minna Marttiini.

Johtoryhmän jäsenistä kolme on naisia ja kahdeksan miehiä. Kuusi jäsentä on 30–50-vuotiaita ja viisi jäsentä yli 50-vuotiaita.

Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

ISS:llä johtaminen perustuu yrityksen arvoihin, strategiaan ja konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja periaatteisiin. Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

Liiketoimintaa johtaa johtoryhmä, joka vastaa pitkän aikavälin strategisesta suunnittelusta sekä vuosittaisesta liiketoimintasuunnittelusta. ISS:n strategiset tavoitteet asetetaan kolmevuotiselle strategiakaudelle osana liiketoimintastrategiaa, joka käsitellään johtoryhmässä ja hyväksytään hallituksessa. Siitä johdetaan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan vuositavoitteet ja toimenpiteet liiketoimintayksiköittäin. Toimintaa ja tavoitteita seurataan säännöllisesti johtoryhmässä. Niiden edistymisestä raportoidaan hallitukselle.

Organisaation johtamiskyvykkyyttä arvioidaan vuosittain Johtamisen kehyksen avulla osana kehityskeskusteluja.

1.8.1 Yritysvastuun johtaminen

Vastuullisuus on ISS:llä kiinteä osa liiketoimintaa: Se kytkeytyy strategiaan, päivittäiseen palvelutuotantoon ja konsernin johtamiseen. Pohjana ovat ISS:n tarkoitus, missio, ihmisoikeussitoumus, arvot ja strategia, joita konkretisoivat ISS-konsernin politiikat, standardit ja ohjeet. ISS:n politiikat ja käytännöt on linjattu suhteessa kansainvälisiin viitekehyksiin. Keskeisiä viitekehyksiä ovat YK:n Global Compact -aloite, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (UNGP) sekä ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskeva julistus.

ISS:n vastuullisuustyötä ohjaavat seuraavat konsernin politiikat:

• Code of Conduct
• Sustainability Policy
• Corporate Governance Policy
• Speak Up Policy
• Anti-corruption Policy
• Sanctions Policy
• Competition Law Policy
• Escalation Policy
• Data Ethics & AI Policy
• Data Protection Policy
• Tax Policy
• Global People Standards
• Group HSEQ Policy
• Diversity, Inclusion & Belonging Policy
• Supplier Code of Conduct

Vastuullisuuden johtamisvastuut on jaettu hallituksen, konsernin johtoryhmän ja maaorganisaatioiden välillä. Konsernitasolla ISS:n hallitus vastaa vastuullisuusstrategiasta ja sen tavoitteista sekä vastuullisuusasioiden kokonaisvaltaisesta valvonnasta. Hallituksen alaisuudessa toimivat tarkastus- ja riskitoimikunta sekä palkitsemistoimikunta. Tarkastus- ja riskitoimikunta arvioi muun muassa ulkoista vastuullisuusraportointia ja siihen liittyviä sisäisiä kontrolleja, ja palkitsemistoimikunta hyväksyy johdon palkitsemisen, johon on kytketty myös vastuullisuustavoitteita.

Päivittäisestä johtamisesta vastaa ISS-konsernin johtoryhmä (Executive Group Management). Sen tukena toimii eettisen liiketoiminnan toimikunta, joka käsittelee eettiseen liiketoimintaan liittyviä asioita, kuten Speak Up -ilmoituksia sekä korruptioon ja lahjontaan liittyvien tutkintojen havaintoja.

Vastuullisuustyön operatiivinen toteutus on delegoitu konsernin ESG-osa-alueille ja integroitu niitä johtaviin toimintoihin. Vastuullisuustyön poikkitoiminnallista yhteistyötä ja päätöksentekoa tukee vastuullisuuden johtamisfoorumi, joka kokoaa ESG-osa-alueiden edustajat yhteen. Foorumia johtaa konsernin ESG-toiminnosta vastaava johtaja (Head of Group ESG), joka vastaa vastuullisuusstrategian operatiivisen toimeenpanon koordinoinnista. Palvelulinjakohtaiset vastuullisuuden ohjausryhmät puolestaan kytkevät vastuullisuuden palveluiden kehittämiseen ja käytännön tuotantoon.

Jokainen toiminta-alue vastaa strategian ja politiikkojen toimeenpanosta omilla markkinoillaan paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Keskeiset ESG-mittarit kootaan ja raportoidaan neljännesvuosittain osana taloushallintoa. Raportoinnin ja kehitystyön perustana on kaksoisolennaisuusanalyysi, joka toteutettiin viimeksi vuonna 2023 ja päivitettiin vuonna 2025.

Johtamismalli Suomessa

Vuonna 2024 ISS Palvelut päivitti vastuullisuuden johtamismallinsa vastaamaan tiukentuvia sääntelyvaatimuksia ja sidosryhmien odotuksia. Suomessa vastuullisuustyötä johtaa vastuullisuusjohtaja, joka toimii vastuullisuuden ohjausryhmän puheenjohtajana. Ryhmään kuuluu johtoryhmän jäseniä, ESG-osa-alueiden nimetyt omistajat sekä viestinnän ja asiakasymmärryksen edustajia. Ohjausryhmä seuraa maakohtaisten vastuullisuustavoitteiden toteutumista sekä globaalien ja paikallisten vastuullisuushankkeiden edistymistä.

Vastuullisuuden projektiryhmä koostuu ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun, hyvän hallintotavan ja taloushallinnon edustajista. Ryhmä koordinoi vastuullisuustavoitteiden ja toimenpidesuunnitelmien laatimista sekä ohjaa paikallisia ESG-toimia kohti asetettuja tavoitteita.

ISS-konsernin toteuttama kaksoisolennaisuusanalyysi ohjaa myös ISS Palveluiden toimintaa ja olennaisia vastuullisuusteemoja. Alkuvuonna 2024 ISS Palvelut toteutti oman, maakohtaisen kaksoisolennaisuusanalyysin (double materiality assessment), joka toimii lisänä vastuullisuusohjelman jatkokehitykselle ja raportoinnille. Analyysi tunnisti ISS Palveluiden kannalta maakohtaisesti olennaisimmat vaikutusperustaiset ja taloudelliset vastuullisuusteemat. Maakohtaisen analyysin ajantasaisuutta ja mahdollista päivitystarvetta arvioidaan säännöllisesti osana vastuullisuuden johtamista sekä aina olennaisten muutosten yhteydessä.

ISS:n vastuullisuustyöhön osallistuu laaja joukko sidosryhmiä, kuten henkilöstö, asiakkaat, toimittajat ja viranomaiset. Näiden sidosryhmien odotuksia kartoitettiin osana kaksoisolennaisuusanalyysiä ja huomioidaan vastuullisuuden kehittämisessä.

EcoVadis-vastuullisuusarviointi

Arviointi kattaa EcoVadiksen arviointimallin mukaisesti ympäristövastuun, työ- ja ihmisoikeudet, eettisen liiketoiminnan sekä hankinnan. ISS sai arvioinnista jälleen kultaa ja kokonaispisteet sijoittuivat arvioitujen alan yritysten joukossa kolmen prosentin parhaimmistoon maailmanlaajuisesti. Ympäristöosiossa ISS sijoittui parhaan prosentin joukkoon ja sai ilmasto -kategoriassa korkeimman Leader-arvosanan.

Sertifioidut toimintatavat ja vastuullinen hankinta

ISS:n johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001-, ISO 14001- ja ISO 45001 -standardien mukaisesti. Järjestelmä kattaa valtakunnallisesti kaikki ISS:n kiinteistö- ja toimitilapalvelut ja toimii työkaluna jatkuvan parantamisen varmistamisessa.

Käytössämme oleva hankinnan ohjelma asettaa toimittajille vaatimuksia muun muassa lakisääteisten velvoitteiden, ihmisoikeuksien, työturvallisuuden, ympäristövaikutusten hallinnan ja eettisen toiminnan osalta. Lue lisää hankintaketjun hallinnasta ja vastuullisuuskriteereistä.

1.8.2 Henkilöstöjohtaminen

Johtamisen mallimme tarjoaa selkeät kriteerit päivittäiseen johtamistyöhön ja tukee esihenkilöitä palautteen antamisessa.

Laadukkaiden palveluiden tuottaminen asiakkaillemme edellyttää sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöä. Hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi tärkeimmistä henkilöstökokemuksen tekijöistä. Johdonmukainen ja oikeudenmukainen johtaminen luo positiivista asennetta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä puolestaan sitouttaa ja motivoi henkilöstöä.

Henkilöstöstrategiamme pohjautuu henkilöstöpolitiikkojen ja -suunnitelmien lisäksi yhteiseen johtamisen malliin, joka tarjoaa selkeät kriteerit päivittäiseen johtamistyöhön ja tukee esihenkilöitä palautteen antamisessa. Arvioimme ja seuraamme johtamista osana vuosittaisia kehityskeskusteluita. Keskusteluilla varmistamme myös, että jokaisella on ymmärrys omasta työstään sekä riittävä osaaminen ja toimintaedellytykset työssä menestymiselle.

Kiinnitämme erityistä huomiota esihenkilöidemme tukemiseen. Jokaisella liiketoimintayksiköllä on oma henkilöstöpäällikkö tukemassa esihenkilöiden arkea. Johtamisvalmennuksilla vahvistamme yhtenäistä johtamiskulttuuria, monimuotoisten tiimien johtamista sekä työsuhteen elinkaaren eri vaiheiden ymmärrystä. Vuosittaiset Leading OneISS -johtamiskoulutukset ja Placemakers-palvelukulttuurityöpajat ovat keskeisiä välineitä koko henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Perehdytys on räätälöity eri työntekijäryhmien tarpeisiin, ja järjestämme esihenkilöille kvartaaleittain syventäviä perehdytysmoduuleja, joissa käsitellään esimerkiksi ISS:n yrityskulttuuria ja henkilöstöjohtamisen eri osa-alueita.

1.8.3 Toiminnan periaatteet

Toimintaperiaatteet muodostavat selkärangan ISS:n liiketoiminnalle. Ne ohjaavat kaikkea tekemistä, päätöksentekoa ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Sertifioitu johtamisjärjestelmä toimii keskeisenä työkaluna periaatteiden toimeenpanossa ja jatkuvassa kehittämisessä.

Lakien noudattaminen

Paikallisia lakeja ja määräyksiä noudatetaan aina.

ISS:n arvot

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ja noudattaa ISS:n yhteisesti määriteltyjä arvoja – yhtenäisyys, rehellisyys, yrittäjyys, vastuu ja laatu.

Code of Conduct ohjaa eettistä toimintaa

ISS:n Code of Conduct -toimintaohje kokoaa yhteen yhtiön eettiset periaatteet ja ohjaa jokapäiväistä toimintaa globaalisti. Se kattaa muun muassa yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden, korruption ja lahjonnan torjunnan, kilpailulainsäädännön noudattamisen, hankinnat sekä ympäristö- ja ihmisoikeusperiaatteet.

ISS:llä on nollatoleranssi korruptiolle, lapsityövoimalle ja pakkotyölle. Työntekijöillä on oikeus järjestäytyä, ja yksityisyyden suoja sekä turvallinen työympäristö ovat keskeisiä arvoja. Kaikkien toimittajien edellytetään sitoutuvan ISS:n toimittajille suunnattuun eettiseen ohjeistukseen.

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ISS:n eettiset periaatteet. Esihenkilöiden tehtävänä on varmistaa, että liiketoimintaa johdetaan näiden periaatteiden mukaisesti ja että henkilöstö niitä noudattaa. Periaatteet on alun perin yhdenmukaistettu YK:n Global Compact -aloitteen kanssa vuonna 2010. ISS arvioi ja päivittää eettisiä toimintaohjeitaan joka vuosi. Jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan niitä työsopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä.

Koko henkilöstö koulutetaan Code of Conduct -ohjeeseen ja siihen liittyviin politiikkoihin, kuten ihmisoikeuksia ja korruption torjuntaa koskeviin ohjeistuksiin. Koulutus on pakollinen, ja se tulee uusia kahden vuoden välein. Ohjeiden noudattamista tuetaan muun muassa Speak Up -ilmoituskanavalla, jonka kautta voi anonyymisti raportoida epäillyistä väärinkäytöksistä. Toimintaohjeita ja menettelytapoja arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti, ja niitä sovelletaan johdonmukaisesti myös toimitusketjussa.

Puhumisen kulttuuri ja ilmoituskanavat

ISS kannustaa jokaista työntekijää toimimaan vastuullisesti ja ottamaan esiin huolenaiheet ajoissa. Käytössämme on Speak Up -kanava, jossa voi ilmoittaa nimettömästi tilanteista, joissa epäillään toimintaohjeiden rikkomista, epäasiallista käytöstä tai muita epäkohtia.

Speak Up -kanava on ulkopuolisen toimijan hallinnoima ja varmistaa ilmoittajan turvallisuuden sekä asian puolueettoman käsittelyn. Kanava on kaikkien ISS:läisten sekä ulkoisten sidosryhmien käytössä, ja siihen voi jättää ilmoituksen anonyymisti.

Lisäksi meillä on käytössä Suunta-järjestelmä, joka on suunnattu epäasiallisen kohtelun ilmoittamiseen työyhteisössä. Molemmat kanavat tukevat avointa kulttuuria, jossa jokainen voi puhua turvallisesti ja luottaa siihen, että asiat otetaan vakavasti.

Lue lisää Speak Up -toimintamallista luvussa Hyvä hallinto: Ihmisoikeudet.

ISS:n sertifioitua toimintajärjestelmää parannetaan jatkuvasti hyödyntämällä palautetta sekä sisäisiä ja ulkoisia arviointeja.

Politiikat ja toimintaohjeet

Vastuullisuustoimintaamme ohjaavat koko ISS-konsernille yhteisesti luodut politiikat ja standardit.

Nämä myös ISS Suomen toiminnassa noudatettavat politiikat on listattu täällä.

ISS:n toimintapolitiikkojen ja -ohjeiden noudattaminen on ISS:n maajohdon vastuulla ja jokaisen ISS:läisen työn perusta. ISS:n Suomessa määrittelemä toimintapolitiikka kuvaa, miten yrityksen toimintaa ohjataan ja johdetaan niin, että tavoitteet ja päämäärät toteutuvat. Toimintapolitiikan tueksi on määritelty ja dokumentoitu ISS:n toimintajärjestelmä.

ISS:n toimintajärjestelmä on kuvaus ISS:n tavasta toimia (The ISS Way). Toimintajärjestelmä määrittää yhdessä sovitut toimintatavat, jotka selkeyttävät ja yhtenäistävät organisaation toimintaa ja sen myötä parantavat ISS:n kilpailukykyä ja tehokkuutta.

Toimintajärjestelmän avulla

• varmistamme asiakastyytyväisyyden ja asiakkaalle annetun arvolupauksen toteutumisen
• varmistamme henkilöstömme tyytyväisyyden, osaamisen ja työhyvinvoinnin systemaattisen kehittämisen
• varmistamme päivittäisten toimintaprosessien sujuvuuden, yhdenmukaisuuden ja tasalaatuisuuden kaikissa palveluissa, yksiköissä ja paikkakunnilla
• varmistamme liiketoimintamme vastuulliset ja turvalliset käytännöt
• luomme pohjan systemaattiselle toiminnan kehittämiselle sekä jatkuvalle parantamiselle jakamalla parhaita käytäntöjä palveluiden ja yksiköiden välillä.

ISS:n sertifioitua toimintajärjestelmää parannetaan jatkuvasti hyödyntämällä palautetta sekä sisäisiä ja ulkoisia arviointeja.

Toimintajärjestelmä perustuu seuraaviin standardeihin:

• ISO 9001:2015, laadunhallintajärjestelmät
• ISO 14001:2015, ympäristöjärjestelmät
• ISO 22000:2018, elintarviketurvallisuusjärjestelmät
• ISO 45001:2018, työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät

Toimintajärjestelmä kuvaa toiminnan prosessit, mittaamisen, organisaation toimintaperiaatteet sekä sen, miten toimintaa kehitetään. Toimintajärjestelmässä määriteltyjen prosessien, dokumenttien, tietojärjestelmien, lomakkeiden, mallien ja ohjeiden avulla uudet ja nykyiset työntekijät tietävät, kuinka heidän kuuluu toimia ISS:n tavalla.

HSEQ-arviointi

ISS Palveluiden toimintaa on arvioitu Kiwa Oy:n ja HSEQ-klusterin toimesta. HSEQ-arviointi varmistaa, että ISS Palvelut toimii tilaajayritysten hyväksymien periaatteiden mukaisesti työterveys-, työturvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioissa. Arvioinnin pistemäärän 739/750 mukaan ISS on HSEQ-asioissa toimialansa paras ja toiseksi paras kaikista arvioiduista yrityksistä.

Riskienhallinnalla parannetaan suorituskykyä, kannustetaan innovaatioihin ja tuetaan tavoitteiden saavuttamista.

Riskien hallinta on olennainen osa koko ISS-konsernin liiketoimintaa, jatkuvaa menestystä ja kasvua sekä osa arvonluontia asiakkaille sekä muille sidosryhmille. Tarkka ja kattava riskienhallinta luo vakautta, vaikuttaa välillisesti tulokseen ja on keskeinen osa myös maineenhallintaa.

ISS:n riskienhallintajärjestelmä on ISS-konsernin laatima ohjeisto, jonka avulla varmistetaan, että riskejä hallitaan määriteltyjen riskinottohalujen puitteissa ja organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti. Riskienhallintajärjestelmä kattaa kaikki ISS:n toiminnot, maat ja ISS:llä työskentelevät henkilöt.

Käytössämme ovat jatkuvat prosessit, joiden avulla tunnistetaan liiketoimintaan liittyvät riskit ja arvioidaan ne todennäköisyyden ja seurausten perusteella, määritellään riskien minimoimis- ja hallinnoimistoimenpiteet sekä nimetään riskien vastuutahot. Jatkuvan riskinarviointiprosessin lisäksi tehdään konsernitason riskinarviointi kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2025 päivitettiin konsernin riskinarvioinneissa käytettävä riskiluokitusjärjestelmä.

ISS-konserni on määritellyt avainriskit, joita seurataan myös maatasolla. Tunnistetut avainriskit liittyvät strategian edistämiseen, makrotaloudellisiin ja poliittisiin olosuhteisiin, työvoiman saatavuuteen ja työvoimakilpailuun, tapaturmien ehkäisemiseen, sopimusriskien hallintaan, tietoturvaan, toimitusketjujen päästövähennystavoitteiden edistämiseen, teknisten palveluiden kilpailukykyyn (uusi) ja kaupalliseen kilpailuun (uusi). Suomen osalta olennaisimmat ovat makrotaloudelliset ja poliittiset olosuhteet, tapaturmien ehkäiseminen, tietoturva, sopimusriskien hallinta, ja kaupallinen kilpailu.

1.9.1 Kestävyysriskit osana riskienhallintaa ja johtamista

Kestävyysriskien hallinta on osa ISS:n riskien hallintaa ja kiinteä osa riskienhallintamenettelyjämme. Liiketoimintamme päästöintensiteetti ei ole korkea, mutta olemme alttiina fyysisille ilmastoriskeille, kuten äärimmäisille sääilmiöille. Siirtymäriskit liittyvät päästövähennystavoitteisiin ja sidosryhmien odotuksiin, mutta ne tarjoavat myös liiketoimintamahdollisuuksia.

Vuoden 2024 alussa valmistunut kaksoisolennaisuusarviointi syvensi ymmärrystämme kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista, mikä mahdollistaa negatiivisten vaikutusten minimoinnin ja positiivisten kasvattamisen.

Kaksoisolennaisuusanalyysi tunnistaa maakohtaiset riskit ja mahdollisuudet

Kaksoisolennaisuusarviointi syvensi ymmärrystämme kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista.

ISS Suomen toteuttamassa kaksoisolennaisuusanalyysissa merkittävimmät yritystason riskit liittyvät työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen johtuen erityisesti Suomen työmarkkinoiden ikääntymisestä ja alan vetovoimasta. Liiketoiminnan riskeinä on myös tunnistettu päästövähennystavoitteiden toteutuminen aikataulussa sekä ISS:n tuottamien palvelujen kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin hillitä ilmastonmuutosta.

Muut olennaiset vastuullisuusriskit liittyivät ihmisten turvallisuuteen, työntekijöiden ja arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja yhdenvertaiseen kohteluun, energiankulutukseen, kemikaalien hallintaan sekä eettisen liiketoiminnan varmistamiseen.

Arvoketjuihin liittyvissä riskeissä ISS kiinnittää huomioita erityisesti ihmisoikeuksien turvaamiseen, toimitusketjujen eettisyyteen sekä harmaan talouden ja korruption torjuntaan. Näitä on kuvattu lisää kappaleissa 4.4 Ihmisoikeudet, 4.5 Hankintaketjun vastuullisuuskäytännöt ja 4.2 Harmaan talouden ja korruption torjunta.

Työntekijöiden työoloja ja yhdenvertaisuutta varmistetaan muun muassa palkka- ja HR-järjestelmien avulla, rekrytoinnin avoimuudella, vahvalla henkilöstöedustuksella, anonyymilla ilmoitusjärjestelmällä, kattavilla henkilöstöpolitiikoilla sekä kouluttamalla esihenkilöitä johtamiskäytäntöihin ja monimuotoisten tiimien johtamiseen sekä työsuhteen hallintaan. ISS tukee muuta kuin suomea äidinkielenä puhuvia suomen kielen koulutuksella ja on ottanut käyttöön monimuotoisuutta tukevia visuaalisia työturvallisuusohjeita sekä viestintäsovelluksen, jonka sisältö kääntyy yli 60 kielelle. Syrjinnälle on nollatoleranssi, ja ISS puuttuu jokaiseen havaitsemaansa epäkohtaan.

Työntekijöiden turvallisuus varmistetaan tavoitteellisella ja osallistavalla toimintatavalla. Olemme rakentaneet ennakoivan turvallisuustyön prosessin, jossa jokaisella työntekijällä on oma tärkeä roolinsa. Palvelutuotekohtaiset riskienarvioinnit ja turvallisuusohjeet perehdytetään heti työsuhteen alussa. Suunnittelun ja ohjauksen lisäksi esihenkilöt viestivät turvallisuuden tärkeydestä järjestelmällisesti. Ennen työn aloittamista teemme oman työn riskienarviointeja ja työn aikana turvallisuushavaintoja. Työturvallisuusasiantuntijamme auttavat ja ohjaavat työntekijöitämme työturvallisuudessa helppokäyttöisten ja suoraviivaisten työkalujen avulla.

Palveluihimme liittyviä ympäristöriskejä hallitaan osana työturvallisuuden riskienhallintaprosessia ja ympäristökatselmointia. Ympäristöriskit tunnistetaan palveluittain ja arvioidaan asiakaskohteissa. Riskinarvioinnin yhteydessä hallintakeinot ja vastuuhenkilöt määritellään ja toimenpiteet kirjataan ja aikataulutetaan sähköiseen järjestelmään. Työntekijät tekevät turvallisuushavaintojen tapaan ympäristöhavaintoja. Havaintojen avulla tunnistetaan kohdekohtaisia ympäristöriskejä ja kirjataan tarvittavia hallintatoimenpiteitä. Turvallisuustyöstä kerrotaan lisää kappaleessa 2.3 Työturvallisuus.

Työkykyä varmistetaan ennakoivilla tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä mielen hyvinvointiin liittyvillä toimintamalleilla ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmalla sekä kouluttamalla ISS:n esihenkilöitä varhaiseen puuttumiseen. Työkykyä seurataan kuukausittaisissa johdon palavereissa ja ISS:n oman työkykyjärjestelmän sekä työhyvinvointitiimin toimesta. ISS:n työkyvyn hallinnasta kerrotaan lisää kappaleessa 2.2 Henkilöstön hyvinvointi.

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja päästöjen vähentämisen hallitsemiseksi ISS:llä on käytössä selkeät roolit ja vastuut, jotka on kuvattu vuonna 2024 julkaistussa Climate Impact Standardissa; määritellyt päästövähennystavoitteet (SBTi, Net Zero, Cool Food); järjestelmä tavoitteiden ja toteumien etenemisen seuraamiseksi ja raportoimiseksi; vuonna 2024 laaditussa ilmastotiekartassa määritellyt palvelukohtaiset toimenpideohjelmat.

Asiakkaiden turvallisuutta varmistamme niin ruoan laadun, liikkumisturvallisuuden kuin tietoturvan osalta.

ISS:n ravintoloilla on omavalvontasuunnitelma, jolla varmistetaan ruokaturvallisuus. Suunnitelma sisältää esimerkiksi raaka-aineiden laadunvalvonnan, elintarvikkeiden kylmäsäilytyksen ja ruokaturvallisuuden kannalta kriittisten pisteiden tunnistamisen ja hallinnan. ISS:n digitaaliseen omavalvontajärjestelmään kirjataan ruokien lämpötilatiedot sekä keittiön ja ravintolasalin siivouksen taso. Valmistettujen ruokien näytteet pakastetaan vähintään kahdeksi viikoksi ruoan laadun varmentamiseksi tarvittaessa myös jälkikäteen. ISS:n operoimat keittiöt ovat elintarvikevalvonnan piirissä, ja OIVA-raportti todistaa elintarvikehygienian toimivuuden.

Kehitämme yhteisen työpaikan turvallisuutta yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Turvallisuusriskit tunnistetaan palveluittain ja arvioidaan asiakaskohteissa. Työntekijät tekevät turvallisuushavaintoja, joilla edistetään työkohteen turvallisuutta ja vähennetään riskejä. Työturvallisuuden prosessit on kuvattu kappaleessa 2.3 Työturvallisuus. ISS:llä on Suomessa oma, konsernin politiikkaan perustuva tietosuojapolitiikka, joka antaa vahvan perustan kaikkien kansallisten toimijoiden ja sidosryhmien tietosuojalle. Lue lisää kappaleesta 1.9.3 Tietosuoja ISS:llä.

Muutosten keskellä on mahdollisuuksia

Kaksoisolennaisuusanalyysissa mahdollisuuksina tunnistettiin muun muassa työnantajamielikuvan, koulutuksen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen, ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sopeutumistarpeisiin liittyvät uudet palveluratkaisut, luonnon monimuotoisuuden edistäminen asiakkaan liiketoiminnassa sekä vastuullisuuteen liittyvän tiedon tarjoaminen asiakkaiden omaa raportointia ja päätöksentekoa varten.

Riskit ja niihin liittyvät mittarit ja toimenpiteet on kuvattu tarkemmin ISS-konsernin vuosikertomuksessa.

1.9.2 Yritysturvallisuus ja valmius

Yritysturvallisuus kattaa yrityksen kaikkien toimintojen turvallisuuden. Turvallisuustoiminnalla ehkäistään häiriöitä sekä suojataan henkilöitä, tietoa, mainetta, omaisuutta ja ympäristöä. Turvallisuustoiminta vaikuttaa ISS:n kilpailukykyyn ja parantaa yrityksen tuottavuutta.

ISS:n turvallisuustoiminnan pääpainopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Tavoitteena on turvallisuuden kiinteä integroituminen yrityksen johtamiseen, prosesseihin, palveluihin ja henkilöstön toimintaan. Turvallisuus ja sen toteutuminen ovat jokaisen ISS:n työntekijän vastuulla.

Turvallisuuteen liittyen vuonna 2025 tehtiin muun muassa seuraavia päivityksiä:

• ISS-konsernin toimitilaturvallisuuden uusi standardi julkaistiin ja otettiin käyttöön (ISS Standard on Physical Security on ISS Buildings)

• Uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyvä webinaari ja uhkatilanteiden koulutusmalli järjestettiin henkilöstölle

Vuoden 2025 MyVoice-henkilöstökyselyssä 92 prosenttia vastaajista kertoi tuntevansa töissä ollessaan olonsa turvalliseksi.

Valmiuden kehittämiseen tähtäävällä varautumisella ja suunnittelulla ISS pyrkii tunnistamaan toimintaa uhkaavia tai haasteita aiheuttavia tilanteita ja suojautumaan niiltä. Tavoitteena on säilyttää riittävä ja hallittu toimintakyky kriisitilanteissa sekä pyrkiä mahdollistamaan nopea toipuminen niiden vaikutuksista.

ISS tunnistaa elinkeinoelämän edustajana oman roolinsa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyvänä toimijana ja huomioi omassa varautumisessaan muun muassa yhteiskunnan turvallisuusstrategian (2025) sekä Suomen kansallisen riskiarvion (2023).

Vuoden 2025 aikana tehtiin aktiivista yhteistyötä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa turvallisuuden ja varautumistoimintojen yhteistyö- ja toimintamalleihin sekä harjoitteluun liittyen.

Valmiuteen ja varautumiseen liittyen vuonna 2025 tehtiin muun muassa seuraavia päivityksiä:

• Projekti, jolla otettiin käyttöön ISS-konsernin uudistettu liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma ja siihen liittyvä järjestelmä sekä toteuttamiseen tarvittava organisaatio

• Kriittisten ja tärkeimpien IT-järjestelmien varautumissuunnitelmien päivittäminen
• Kaikkien ISS:läisten MyISS-alustalle lisättiin ominaisuus, joka mahdollistaa sisältöjen lataamisen offline-tilassa eli tilanteissa, joissa verkkoyhteys ei ole saatavilla. Henkilöstöä ohjeistettiin ottamaan ominaisuus käyttöön mm. hätätilanneohjeiden, turvallisuusohjeen ja ISS:n turvaoppaan osalta.

Yhteiskunnallisen varautumisen näkökulmasta ISS teki aiempien positiivisten kokemusten pohjalta päätöksen osallistua vuonna 2026 järjestettävään Tieto26-harjoitukseen, jonka tavoitteena on testata ja kehittää valmiuksia vastata kyberuhkiin sekä harjoittaa viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa laajassa yhteiskunnan häiriötilanteessa.

ISS:n poikkeustilannetyöryhmä kokoontui 2 kertaa vuoden 2025 aikana.

1.9.3 Tietosuoja ISS:llä

ISS:llä on Suomessa oma tietosuojapolitiikka, joka antaa vahvan perustan kaikkien kansallisten toimijoiden ja sidosryhmien tietosuojalle.

Suurena työnantajana ja palveluntarjoajana ISS suhtautuu hyvin vakavasti velvollisuuteensa käsitellä henkilötietoja turvallisesti ja asianmukaisesti. ISS:llä on Suomessa oma tietosuojapolitiikka, joka antaa vahvan perustan kaikkien kansallisten toimijoiden ja sidosryhmien tietosuojalle.

ISS Palvelut Oy ja sen sisaryhtiöt panostavat merkittävästi resursseja tietosuoja-asioiden asianmukaiseen hoitamiseen ja kehittää toimintatapojaan jatkuvasti. Yllä mainittu tietosuojapolitiikka perustuu ISS-konsernin politiikkaan. Tietosuojapolitiikassa määritellään, miten ISS käsittelee henkilötietoja sekä millä toimenpiteillä varmistetaan, että asiakkaidemme, työntekijöidemme ja liikekumppaneidemme henkilötietojen käsittely on turvallista ja vaatimustenmukaista. Tietosuojapolitiikan tarkoituksena on yhdenmukaistaa koko ISS-konsernin pakolliset vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat henkilötietojen keräämisessä ja käsittelyssä sovellettavia prosesseja ja menettelyjä.

ISS Palveluilla tietosuojapolitiikan seuraamisesta ja päivittämisestä vastaa lakiasiainosasto. Politiikan jalkauttamisesta vastaa eri sidosryhmien edustajista koottu tietosuojatiimi, jonka tehtävänä on jatkuvasti arvioida nykyisiä käytänteitä ja seurata kehittyvää lainsäädäntöä.

Tietosuojaa tukevat myös ISS:n Group Information Security Policy sekä ISO 27001:2022 -standardiin pohjautuva tietoturvaohjeistus, joka kattaa organisatoriset, henkilöstöön liittyvät, fyysiset ja tekniset suojatoimet. Kaikki henkilötietojen käsittelyyn osallistuvat työntekijät suorittavat pakollisen tietosuojakoulutuksen konsernin MyLearning-koulutusjärjestelmässä.

ISS toimii usein alihankkijana asiakkailleen ja voi tätä kautta saada pääsyn myös loppukäyttäjien henkilötietoihin. Näissä tilanteissa tietosuojavastuu jakautuu ISS:n ja asiakkaan kesken. ISS viestii pääasiallisesti tietosuoja-asioista asiakkaiden kanssa, mutta myös loppukäyttäjiin ollaan yhteydessä esimerkiksi palvelutilanteissa ja asiakastyytyväisyyskyselyiden myötä.

Tietosuojatiimin lisäksi tietosuojan toteuttamista tukee ISS-konsernin tietosuojayksikkö. Yksikön tehtävänä on tukea kansallisia toimijoita politiikan toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Jokaisessa toimintamaassa toimii nimetty Data Protection Manager, joka vastaa paikallisten käytäntöjen kehittämisestä ja mahdollisten tietoturvaloukkausten hallinnasta. Tietosuojaprosessit dokumentoidaan, ja niitä hallitaan OneTrust-järjestelmässä.

ISS:n toiminnalla on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia.

ISS:n toiminnalla on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Toiminnan eri piirteet, vaikutukset sekä sidosryhmien näkemykset ja odotukset huomioidaan niin tavoitteiden asetannassa kuin päivittäisen toiminnan ja viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.

1.10.1 Kaksoisolennaisuusanalyysi ohjaa vastuullisuustyötämme

ISS-konserni teki vuonna 2023 kaksoisolennaisuusanalyysi, jota päivitettiin vuonna 2025.  ISS Suomi toteutti oman maakohtaisen kaksoisolennaisuusanalyysin (Double Materiality Assessment) vuonna 2024. Analyysi toteutettiin EU:n kestävyysraportointidirektiivin raportointistandardien sisältämien periaatteiden mukaisesti, ja siinä tunnistettiin yrityksen toiminnalle olennaisimmat vastuullisuuden aihealueet ja arvioitiin niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Tavoitteenamme oli kartoittaa maakohtaisesti toimintamme vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät huomioiden sekä valmistautua yhä läpinäkyvämpään vastuullisuusraportointiin.

Kaksoisolennaisuusanalyysi on merkittävässä roolissa viitoittamassa ISS Suomen omaa vastuullisuus- ja strategiatyötä. Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistetaan vastuullisuuteen liittyvät riskit, joita tulee priorisoida ja hallita taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi tunnistetaan vastuullisuuteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Kaksoisolennaisuusarviointi tehtiin yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa. Arviointia päivitetään säännöllisesti.

ISS:n kaksoisolennaisuusanalyysin vaiheet:

1. Kartoitusvaihe: Kaksoisolennaisuusanalyysin pohjaksi taustoitettiin ISS Suomen toimintaympäristöä ja siihen liittyviä megatrendejä ISS:lle olennaisten teemojen tunnistamiseksi. Arvioinnissa käytiin läpi EU:n ESRS-kestävyysaihekategoriat sekä koko arvoketju sisältäen esimerkiksi tuotteiden elinkaaren ja toimitusketjumme toiminnan.
2. Sidosryhmänäkemys: Jatkuvasti käytävän vuoropuhelun lisäksi ISS kartoitti osana kaksoisolennaisuusanalyysia tärkeitä koko toimialan asiantuntijatahoja sekä edelläkävijäasiakkuuksia eri segmenteistä. Tavoitteena oli osallistaa avainsidosryhmiä, ymmärtää yhä kattavammin sidosryhmien odotuksia ja liittää samalla vastuullisuusaiheet yhä tiiviimmin osaksi sidosryhmäyhteistyötä. Ulkopuolinen kumppanimme toteutti syventäviä haastatteluja sekä ulkoisille että sisäisille sidosryhmille tammikuussa 2024.
3. Olennaisuusarviointi: Vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin vastuullisuuteen liittyvät positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ympäristöön tai ihmisiin konsernitasolla. Taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin ISS:n taloudelliseen kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Arviointiin osallistui kattava joukko ISS Suomen asiantuntijoita. Arvioinnissa hyödynnettiin arviointityökalua sekä työpajaa, jossa aiheita priorisoitiin ja arvioitiin.
4. Olennaisuusarvioinnin tulosten validointi: Tulokset validoitiin ESG-projektiryhmässä. Tärkeimmät havainnot ja tulokset käytiin läpi ISS Suomen johtoryhmässä.
5. Tulosten jalkauttaminen: Varmistaaksemme, että keskitymme strategiassamme, vastuullisuusohjelmassamme ja sidosryhmäviestinnässä olennaisimpiin vastuullisuusaiheisiin, esitimme kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset ja olennaisiksi nousevat teemat kaikille toimihenkilöille suunnatussa webinaarissa.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä ISS Suomelle merkittävimmät kestävyysaiheet liittyivät henkilöstön terveyteen, turvallisuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun, ilmastonmuutoksen hillintään, energia- ja materiaalitehokkuuteen, tilojen ja toiminnan turvallisuuteen sekä eettisen liiketoiminnan harjoittamiseen ja vastuullisiin arvoketjuihin.

Jokaisen kestävyysaiheen kohdalla eriteltiin siihen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Esimerkiksi oman henkilöstön kohdalla mahdollisuuksiksi tunnistettiin muun muassa työnantajamielikuvan kehittäminen entisestään, joustavien työmahdollisuuksien tarjoaminen sekä koulutus- ja uramahdollisuudet.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa ilmastonmuutoksen hillintä nousi olennaisimmaksi ympäristövastuullisuuden aiheeksi. Ympäristöteemojen osalta mahdollisuuksiksi nähtiin asiakkaiden tukeminen energiatehokkuudessa, päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvät palvelut nähtiin nousevana mahdollisuutena. Jatkossa vastuullisuuteen liittyvien tietojen tarjoaminen asiakkaille korostuu entisestään.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistimme liiketoiminnallemme olennaiset vastuullisuusseikat, jotka muodostavat vastuullisuustyön sekä vastuullisuusraportoinnin sisältämien aiheiden ja tietojen perustan. Tunnistetut aiheet ovat linjassa strategiamme kanssa ja jo osittain osana nykyistä vastuullisuusohjelmaamme. Nämä teemat tulevat toimimaan vastuullisuustyömme perustana.

ISS on valinnut YK:n kestävän kehityksen kahdeksan tavoitetta, joita sitoutuu edistämään toiminnassaan.

1.10.2 YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tukeminen

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia, poistaa äärimmäinen köyhyys, turvata maapallon kantokyky ja ympäristömme tulevaisuus sekä mahdollistaa kestävä ja rauhanomainen globaali kehitys. Vaikutamme niin koko ISS-konsernissa kuin ISS Palveluissa näihin tavoitteisiin.

YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteen joukosta on valittu kahdeksan tavoitetta, joita ISS Suomi erityisesti sitoutuu edistämään toiminnassaan. Tavoitteet ovat yhteneväiset koko ISS-konsernin kanssa. Alla on esitetty nämä tavoitteet ja piirteet, jotka ISS:n toiminnassa tukevat kyseisen tavoitteen saavuttamista.

ISS:n vastuullisuusohjelma kokoaa päivitetyt vastuullisuustavoitteemme sekä keskeiset keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi ohjelmassa määritellään keskeiset mittarit toiminnan ja tavoitteiden edistymisen seuraamiseksi. Ohjelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Tarjoamme työpaikan, jossa yhdistyvät turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja mahdollisuus kasvaa.

ISS:n menestys rakentuu ihmisten varaan. Työntekijämme luovat asiakkaillemme tiloja, joissa on hyvä olla – ja tekevät samalla mahdolliseksi koko palveluliiketoimintamme. Tarjoamme työpaikan, jossa yhdistyvät turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja mahdollisuus kasvaa.

Haluamme olla paras työnantaja palveluntekijöille. Tämä näkyy käytännössä turvallisina työoloina, selkeinä toimintatapoina ja työyhteisönä, jossa jokainen voi tulla kohdatuksi omana itsenään. Mahdollistamme oppimisen ja kehittymisen uran eri vaiheissa sekä tuemme työn merkityksellisyyden kokemusta arjessa.

Toimintamme perustuu lakien, työehtosopimusten ja ISS:n eettisten periaatteiden noudattamiseen koko työsuhteen ajan. Huolehdimme työkyvystä, hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Edistämme monimuotoisuutta globaalin monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategiamme mukaisesti ja rakennamme osallistavaa työyhteisöä, jossa jokainen voi kokea olevansa arvostettu osa kokonaisuutta.

ISS:llä työskentelevät ihmiset edustavat lähes sataa eri kansalaisuutta ja useita eri ikäryhmiä. Tarjoamme yksilöllisiä urapolkuja, koulutusta aina perehdytyksestä johtamisvalmennuksiin sekä mahdollisuuksia kehittää osaamista myös kansainvälisissä koulutusohjelmissa. Sitoutunut ja osaava henkilöstö on paitsi arvomme, myös lupaus asiakkaillemme laadukkaasta, luotettavasta ja inhimillisestä palvelusta.

2.1.1 ISS:n lupaus työntekijöille

ISS:n työnantajalupaus perustuu ajatukseen, että jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään, löytää oma paikkansa ja rakentaa mielekäs urapolku osana merkityksellistä yhteisöä. Lupauksemme – Paikka juuri sinulle – kiteytyy kolmeen periaatteeseen:

• Ole oma itsesi – Uskomme siihen, että jokaiselle löytyy yhteisöstämme paikka ja jokainen voi olla ISS:llä oma itsensä. Kunnioitamme toisiamme ja luotamme toisiimme.
• Luo oma polkusi – Tarjoamme osallistavan yhteisön ja kannustavan ympäristön, jossa voi kasvaa ja kehittyä. Urapolku ISS:llä voi johtaa uusiin tehtäviin, uusiin palveluihin tai jopa toiseen maahan.
• Ole osa jotain suurempaa – Luomme tiloja, joissa on hyvä olla, ja työllämme on vaikutusta. Olemme sitoutuneet eettiseen toimintaan ja luomaan turvallisia, osallistavia ja monimuotoisia työpaikkoja.

Tavoitteemme on työyhteisö, jossa ihmiset kokevat arvostusta, yhteenkuuluvuutta ja mahdollisuuksia – ja jossa työn merkitys näkyy jokaisessa päivässä.

2.1.2 Henkilöstön sitoutuminen ja työntekijäkokemus

Henkilöstökyselyn vastaukset kertovat siitä, että yhdenvertaisuus ja hyväksyvä ilmapiiri toteutuvat ISS:läisten arjessa.

Sitoutunut henkilöstö on ISS:lle keskeinen menestystekijä. Kun työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi ja työyhteisönsä arvostavaksi, hän viihtyy työssään – ja mahdollistaa osaltaan asiakaslupaustemme toteutumisen. Työntekijäkokemus on olennainen osa ISS:n strategiaa, ja sen kehittäminen tukee suoraan ISS-konsernin tavoitetta olla paras työnantaja palveluntekijöille (Leading Frontline Employer).

Konsernitasolla työntekijäkokemus rakentuu kolmen osa-alueen ympärille: turvallinen, osallistava ja yhdenvertainen työympäristö; mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen; merkityksellinen työ ja osallisuuden kokemus. Nämä painopisteet ovat vahvasti läsnä myös ISS Suomen arjessa.

Työntekijäkokemusta mitattiin vuonna 2025 konserninlaajuisella MyVoice-henkilöstökyselyllä.

Kysely jakautui työnantajalupausta noudattaen viiteen eri osa-alueeseen: sitoutuminen, olennaiset perusasiat, ole oma itsesi, luo oma polkusi, ole osa jotain suurempaa. ISS:n työnantajalupaus on kuvattu kohdassa 2.1.1.

Vuonna 2025 MyVoice-kyselyn vastausvilkkaus kasvoi tuntuvasti edellisvuodesta ja oli nyt 84 prosenttia. Luku oli kaikkien ISS-maiden korkein. MyVoice-kyselyllä mitattava työntekijöiden sitoutumisaste nousi 62 prosenttiin (61 % vuonna 2024). Sitoutumista mitataan kysymyksillä, jotka kuvaavat työntekijän kokemusta työyhteisöön kuulumisesta, halukkuutta suositella työnantajaa, ajatuksia työpaikan vaihtamisesta sekä luottamusta siihen, että oma palaute voi johtaa myönteisiin muutoksiin. Nämä kuvaavat kokonaisvaltaisesti työntekijän tunnetta yhteenkuuluvuudesta, luottamuksesta ja työpaikan vetovoimasta.

Sitoutumisindeksin lisäksi ISS mittaa työnantajalupauksensa toteutumista neljällä osa-alueella. ”Ole oma itsesi” mittaa psykologista turvallisuutta ja tunnetta siitä, että työyhteisössä saa olla oma itsensä – tämän koki todeksi 76 prosenttia vastaajista. ”Olennaiset perusasiat” liittyy arjen sujuvuuteen ja perustarpeiden toteutumiseen (75 %). ”Luo oma polkusi” kuvaa mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä (74 %). ”Ole osa jotain suurempaa” tarkastelee kokemusta työn merkityksellisyydestä ja siitä, että oma työ on osa laajempaa kokonaisuutta (74 %).

Yksittäisistä väittämistä vahvimmaksi nousi ”tunnen töissä ollessani oloni turvalliseksi”: peräti 92 prosenttia ISS:läisistä vastasi tähän myöntävästi. Se kertoo paitsi ISS:n panostuksesta työturvallisuuteen, mutta myös psykologisesta turvallisuudesta. Tätä tukee toiseksi korkeimmat arviot saanut kysymys siitä, voiko töissä olla oma itsensä. Näin koki 87 prosenttia vastaajista. Vastaukset kertovat myös siitä, että yhdenvertaisuus ja hyväksyvä ilmapiiri toteutuvat ISS:läisten arjessa.

MyVoice-kyselyn perusteella ISS:n vahvuuksiksi nousivat turvallisuudentunteen lisäksi kunnioituksen kokemus ja tunne, että oma osaaminen vastaa työtehtäviä. Kehityskohteina esiin nousivat tiedonkulku ja yhteistyö. Tulosten perusteella vuoden 2026 painopisteinä jatketaan viestinnän ja yhteisöllisyyden sekä osaamisen ja oppimisen vahvistamista. Viestintää ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan kehittämällä tiimipalaverikäytäntöjä sekä liiketoimintayksiköiden omia ajankohtaiskatsauksia. Jatkuvaa osaamisen kehittämistä tuetaan kehityskeskustelujen, tavoitteellisen seurannan ja arjen esihenkilötyön kautta.

Yksi työntekijäkokemuksen indikaattori on henkilöstön vaihtuvuus, jota ISS tarkastelee paitsi tunnuslukuna, myös osana sitoutumisen ymmärtämistä. Vuonna 2025 ISS Suomen heijastaa työuran eri vaiheita, osa-aikatyön tarjoamaa joustavuutta tai elämäntilanteiden muutoksia – ja siksi sen rinnalla korostuu työn jatkuvuutta tukevien rakenteiden merkitys.

ISS vahvistaa työssä viihtymistä ja sitoutumista kehittämällä palkitsemismalleja, arvostamalla onnistumisia ja pitkiä palvelusuhteita sekä tarjoamalla monipuolisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen muodostavat perustan turvalliselle arjelle.

Sitoutuminen rakentuu arjessa: luottamuksessa, kohtaamisissa ja siinä, että jokainen työntekijä kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään – ja olevansa osa ISS:ää.

2.1.3 Monimuotoinen ja yhdenvertainen ISS

Kehitämme johtamisosaamista niin, että se tukee monimuotoisuutta eri rooleissa ja organisaatiotasoilla.

Ihmiset ovat ISS:n toiminnan ytimessä. Vaalimme reiluutta, tasa-arvoa ja osallisuutta sekä näemme monimuotoisuuden merkittävänä vahvuutena ja kilpailuetuna. Uskomme, että monimuotoiset tiimit parantavat päätöksentekoa, lisäävät innovatiivisuutta ja edistävät työyhteisön hyvinvointia. Tavoitteenamme on työpaikka, jossa jokainen voi olla oma itsensä, tulla arvostetuksi ja kehittyä omalla urapolullaan.

ISS:llä on konsernitasolla kattava monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategia (Diversity, Inclusion & Belonging Strategy), joka painottuu viiteen keskeiseen näkökulmaan: eri ikä- ja sukupolvien huomioiminen; kulttuuritaustojen ja etnisyyden moninaisuus; sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen monimuotoisuus (Pride); toimintakykyisyyden ja vammaisuuden huomioiminen; sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Strategia sitoo koko organisaation monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen ja kuuluu organisaatiokulttuurimme ytimeen. Se ohjaa toimintaamme rekrytoinnista arjen esihenkilötyöhön.

Monimuotoisuuden edistäminen näkyy konkreettisesti muun muassa ISS:n maailmanlaajuisessa Employee Resource Group -toiminnassa, jossa käsitellään esimerkiksi kulttuuritaustojen, sukupuolen moninaisuuden ja toimintakyvyn kysymyksiä. Osallisuutta tukee myös MyISS, joka on kaikille avoin ja monikielinen viestintäalusta. Sen helppo saavutettavuus mahdollistaa keskustelun ja tiedon jakamisen monimuotoisuudesta koko henkilöstölle.

Kehitämme johtamisosaamista niin, että se tukee monimuotoisuutta eri rooleissa ja organisaatiotasoilla. Tarjoamme esihenkilöille työkaluja, koulutusta ja tietoa osallistavan työyhteisön rakentamiseen.

Monimuotoisuutta käsitellään ja vahvistetaan ISS:n koulutuksissa ja valmennuksissa. Kaikille työntekijöille suunnattu Placemakers-palvelukulttuurikoulutus rakentaa yhteistä ymmärrystä yhdenvertaisista kohtaamisista, osallisuudesta ja palveluasenteesta. Esihenkilöiden osaamista tuetaan ohjelmilla, jotka edistävät osallistavaa ja monimuotoisuustietoista johtamista. Näihin kuuluvat muun muassa konsernin Leading OneISS –johtamisohjelma ja DiSC-profiilityökalun hyödyntäminen.

Työkyvyn haasteisiin vastataan monipuolisilla tukimuodoilla, kuten tilapäisten työjärjestelyjen mallilla, henkilökohtaista palautumista tukevilla materiaaleilla ja digitaalisen työhyvinvointikirjaston sisällöillä. Tavoitteena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus työskennellä omien voimavarojensa mukaisesti.

Monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole meille vain arvolähtökohta – asetamme sille myös konkreettisia tavoitteita. Tavoitteemme on, että jokainen ISS:läinen kokee olevansa arvostettu omana itsenään ja osana työyhteisöä. Seuraamme kehitystä muun muassa henkilöstökyselyjen avulla sekä analysoimalla tiimien ja johdon monimuotoisuutta. Vuoden 2025 MyVoice-henkilöstökyselyssä 87 prosenttia ISS:läisistä koki voivansa olla töissä oma itsensä. Tämä yksittäinen kysymys on osa laajempaa kysymyskokonaisuutta, mutta sen vastaus antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka hyvin tavoiteltu hyväksyvä ilmapiiri toteutuu työyhteisössämme.

Sukupuolten tasa-arvoa toteutetaan ISS-konsernin tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2025 ISS Palveluiden johtoryhmiin kuuluvista henkilöistä 52 prosenttia oli naisia ja 48 prosenttia miehiä. Kaikista esihenkilötehtävässä toimivista ISS:läisistä oli 50,6 prosenttia naisia ja 49,4 prosenttia miehiä.

ISS Suomi osallistuu aktiivisesti myös yhteiskunnallisiin hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaista työelämää. Vuonna 2025 olimme mukana Taitaja-ammattitaitokilpailussa tuomari- ja palkintokumppanina. Tapahtuma tuo näkyväksi nuorten huippuosaajien taitoja eri aloilla – mukaan lukien erityistä tukea tarvitseville suunnatut lajit. Olimme vuonna 2025 Suomen toiseksi suurimman Pride-tapahtuman, Oulu Priden, yhteistyökumppani. Osallistumisella haluamme vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta oman henkilöstömme kesken sekä välittää kuvaa monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta arvostavana yrityksenä.

2.1.4 Yhdenvertainen rekrytointi

Rekrytointimme perustuu syrjimättömyyteen, läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen, jotka ohjaavat kaikkea henkilöstöjohtamistamme.

ISS on yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ja merkittävä työllistäjä eri puolilla maata. Vuonna 2025 ISS:llä oli avoinna noin 2 200 työpaikkaa. Nämä työpaikat tarjoavat väyliä työelämään monille erilaisista taustoista tuleville ihmisille. Rekrytointimme perustuu syrjimättömyyteen, läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen, jotka ohjaavat kaikkea henkilöstöjohtamistamme.

ISS:n rekrytointi perustuu keskeisiin periaatteisiin, jotka tukevat yhdenvertaista työelämää. Noudatamme lainsäädäntöä ja konsernitason eettisiä ohjeita, kohtelemme kaikkia hakijoita tasapuolisesti ja tarjoamme jokaiselle selkeän ja kunnioittavan hakijakokemuksen. Tavoitteenamme on monimuotoinen työyhteisö, johon hakeutuminen on mahdollista erilaisista taustoista ja elämäntilanteista käsin.

Tasapuolisuus tarkoittaa myös sitä, että avaamme työpaikat koko henkilöstömme nähtäville. Kaikki avoimet työpaikkamme julkaistaan vähintään sisäiseen hakuun. Sisäinen näkyvyys tukee ISS:läisten urapolkuja ja mahdollistaa etenemisen omassa organisaatiossa. Näillä keinoilla haluamme varmistaa, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittyä urallaan.

Rekrytointiprosessimme on suunniteltu tarjoamaan selkeä ja oikeudenmukainen hakijapolku. Prosessin kulku on kuvailtu ISS:n verkkosivuilla – näin hakija tietää jo etukäteen, miten prosessi etenee. Hyödynnämme digitaalista rekrytointialustaa, joka kokoaa hakemukset ja mahdollistaa niiden tasapuolisen tarkastelun. Käytämme työpaikkailmoituksissamme selkeää ja neutraalia kieltä. Hakijalle annetaan aina palaute valinnasta. Vuonna 2025 ISS:lle saapui hakemuksia lähes 90 000 kappaletta, joka on noin 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tämä kertoo paitsi työmarkkinatilanteesta, myös kasvavasta kiinnostuksesta ISS:ää kohtaan sekä rekrytointiviestinnän onnistumisesta ja saavutettavuudesta.

Tavoitteenamme on tarjota väyliä työelämään opiskelijoille ja vastavalmistuneille, kokeneille ammattilaisille, vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille, pitkään ilman työtä olleille aikuisille, alan vaihtajille, osatyökykyisille, maahanmuuttajataustaisille sekä oppisopimusopiskelijoille ja harjoittelijoille. ISS on kaikenikäisten työnantaja; vuonna 2025 palkatut työntekijät ovat monipuolisesti jokaisesta ikäryhmästä, ja kesätyöpaikan tarjosimme noin 550 henkilölle ympäri Suomen. Vuonna 2025 olemme entisestään tiivistäneet yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja käynnistimme yhteistyöprojektin ammattiopisto Liven kanssa opiskelujen aikaisesta työharjoittelusta ISS Palveluissa. ISS:llä on myös yhteistyötä ammatillisen erityisoppilaitos Luovin kanssa erilaisten oppijoiden työssäoppimisen mahdollistamisessa.

Vastuullinen rekrytointi ei tarkoita ainoastaan tavoittavuutta ja prosessin oikeudenmukaisuutta – se edellyttää myös toiminnan läpinäkyvyyttä ja lainmukaisuutta. Rekrytointikäytäntömme noudattavat lakeja, työehtosopimuksia ja hyvää hallintotapaa. Niitä tukevat konsernitasoiset ohjeistukset kuten ISS:n Code of Conduct ja ISS Global People Standards.

Myös harmaan talouden torjunta on osa vastuullista rekrytointiketjua. Työntekijöidemme henkilökorttiin liitetty veronumero osoittaa sitoutumisemme avoimeen toimintaan. Noudatamme lisäksi tilaajavastuulakia ja edellytämme vastuullista toimintaa niin rekrytointikumppaneiltamme kuin alihankkijoiltamme.

Vastuullisuus toteutuu rekrytoinnissa myös osaamisen kautta. Rekrytointia koskevat koulutukset ovat osa esihenkilöiden perehdytystä. Uudet työntekijät puolestaan perehdytetään organisaation arvoihin ja toimintaperiaatteisiin jo työsuhteen alussa, mikä luo pohjan yhdenvertaiselle työelämälle.

2.1.5 Sisäinen viestintä

Varmistamme, että jokainen ISS:llä työskentelevä on tietoinen itseään ja työtään koskevista asioista ja voi osallistua työyhteisön kehittämiseen.

Avoin viestintä on olennainen osa hyvää henkilöstöjohtamista ja työyhteisön rakentamista. Sen tehtävänä on varmistaa, että jokainen ISS:llä työskentelevä on tietoinen itseään ja työtään koskevista asioista ja voi osallistua työyhteisön kehittämiseen. Hyvä viestintä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, sitoutumista ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Keskeisiä sisäisen viestinnän kanaviamme ovat:

• Esihenkilön intra: Esihenkilöille suunnattu verkkosivusto, joka kokoaa yhteen henkilöstöhallintoon, työsuhdeasioihin ja palkkaukseen liittyvän tuen ja ohjeistukset. Intran materiaali auttaa esihenkilöitä johtamaan tiimejään yhtenäisten periaatteiden mukaisesti.
• MyISS-viestintäalusta: Yrityksen oma sosiaalinen alusta, josta jokainen ISS:läinen saa ajankohtaista tietoa yhtiöstä. Alustan kautta voi myös olla yhteydessä kollegoihin tietoturvallisen chatin avulla, käyttää keskeisiä työkaluja ja järjestelmiä sekä lukea sisältöjä omalla äidinkielellään yli 60 käännöskielen avulla. Vuoden 2024 loppuun mennessä 90 prosenttia ISS Suomen työntekijöistä oli rekisteröitynyt MyISS:ään, ja heistä yli 70 prosenttia käytti alustaa säännöllisesti.
• Kuukausi-infot: Kuukausittaiset tilaisuudet, joissa yrityksen johto jakaa ajankohtaista tietoa esimerkiksi työturvallisuudesta, taloudesta ja henkilöstöasioista. Infoja voi seurata paikan päällä, etäyhteydellä tai tallenteelta.
• Henkilöstöjohtamisen uutiskirje: Kuukausittain julkaistava esihenkilöille suunnattu uutiskirje, joka auttaa viestimään henkilöstöasioista tiimitasolla. Jokaisessa uutiskirjeessä on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin osio.
• Finland Leadership -konferenssi: Vuoden alussa järjestettävä tilaisuus, jossa käydään läpi ISS:n strategiset pääviestit ja palkitaan yhtiön arvoja esiin tuoneita työntekijöitä.

Näiden lisäksi eri liiketoiminnoillamme ja alueillamme on omia viestintäfoorumeita sekä MyISS-uutiskanavia ja -yhteisöjä, joissa jaetaan juuri kyseiselle ryhmälle tärkeitä ja ajankohtaisia asioita.

ISS:llä on myös kattavat viestintäpolitiikat ja -käytännöt, jotka auttavat työntekijöitä toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa. Poikkeustilanteissa viestintä toimii osana kriisinhallintaa.

Koska ihmiset ovat ISS:n toiminnan keskiössä, on viestintä meillä keskeinen osa niin johtamista kuin arjen esihenkilötyötä. Tavoitteemme on ylläpitää avointa, osallistavaa ja luottamusta rakentavaa kulttuuria, jossa jokainen tulee kuulluksi ja arvostetuksi.

2.1.6 Henkilöstö lukuina 2025

Työkykyjohtamisemme perustuu vahvaan esihenkilötyöhön sekä ennakointiin, seurantaan ja reagointiin.

ISS on palveluntuottaja, jonka kilpailukyky rakentuu osaavien työntekijöiden tiedoista, taidoista, motivaatiosta ja kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista. Henkilöstömme terveysturvallinen työskentely on ensiarvoisen tärkeä osa strategiaamme.

Terveys-, turvallisuus- ja työkykyjohtamisemme perustuvat vahvaan esihenkilötyöhön sekä ennakointiin, seurantaan ja reagointiin. Olennaista on tiivis yhteistyö ja yhteisesti sovitut toimintamallit muun muassa työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Tästä muodostuu vahva ja saumaton työkykyketju.

Noudatamme ISS-konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmää (HSEQ Management System) sekä ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Toimintaohjeissamme on kuvattu terveys- ja turvallisuusasioiden hallinta ja kehittäminen ISO 45001 -standardin mukaisesti.

2.2.1 Työterveyshuolto

Yhteistyössä korostuu työterveyshuollon ja esihenkilön välinen säännöllinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus.

Panostamme työkyvyn hallinnassa ennakoivaan otteeseen ja varhaiseen tukeen: esihenkilöt, työterveyshuolto, Kela ja vakuutusyhtiöt toimivat yhdessä, jotta jokaiselle työntekijälle voidaan tarjota oikea-aikaista ja yksilöllistä tukea koko työuran ajan.

Pitkä ja luottamuksellinen kumppanuus työterveyshuollon kanssa mahdollistaa rakentavan ja kehittävän yhteistyön, jota toteutetaan vuosikellon mukaisesti. Yhteistyössä korostuu työterveyshuollon ja esihenkilön välinen säännöllinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus. Prosesseja on kehitetty aktiivisesti, ja yhteistyön painopisteet ovat siirtyneet entistä enemmän terveysturvallisen työskentelyn varmistamiseen ennaltaehkäisevästi.

Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu jokaiselle ISS:läiselle. Vuosittain tarkastettava työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen sisältyvät palvelut pyrkivät vaikuttamaan kattavasti sekä oikea-aikaisesti henkilöstön terveyden ylläpitämiseen ja sairaudenhoitoon. Suunnitelma sisältää muun muassa ISS:n päihdeohjelman, varhaisen tuen mallin, ohjeistuksen epäasiallisen kohtelun varalle, terveystarkastus- ja työpaikkaselvitysprosessin sekä työterveyshuollon tarjoaman sairaanhoidon ja ennaltaehkäisevän toiminnan kuvauksen. Vuonna 2025 painopisteenämme olivat tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyn tehostaminen sekä raportoinnin edelleen kehittäminen liiketoiminnan tueksi.

Erilaiset digitaaliset ratkaisut työterveyshuollon palveluina ovat monipuolisesti käytössä ISS:llä. ISS:llä on oma työhyvinvoinnin johtamisen järjestelmä ISS Polku, joka on käytössä myös kaikilla työterveyshuollon tiimeillä. Jokaisella työntekijällä on käytössä kattava digitaalinen työhyvinvointikirjasto ja useita digitaalisia hoitopolkuja, jotka sisältävät niin verkkokursseja kuin valmennusta työterveyshuollon ammattilaisen avulla. Yli 90 prosenttia ISS:läisistä hyödyntää digitaalisia työterveyshuollon palveluratkaisuja.

2.2.2 Työhyvinvointi ISS:llä

Hyvin johdettu työhyvinvointi kasvattaa työtyytyväisyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä ja näkyy parempana palveluna asiakkaillemme.

Työhyvinvointi on ISS:llä strateginen painopiste – varmistamme sen avulla, että henkilöstömme jaksaa lunastaa palvelulupauksemme asiakkaille. Hyvin johdettu työhyvinvointi luo henkilöstölle iloa, yhteisöllisyyttä ja oikeanlaisia toimintatapoja arkityöhön. Se kasvattaa työtyytyväisyyttä, alentaa henkilöstökustannuksia, lisää tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä näkyy parempana palveluna asiakkaillemme.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tule) aiheuttavat eniten työkyvyttömyyttä. ISS:n tule-malli on jalostunut pysyväksi yhteistyömalliksi työterveyshuollon ja ISS:n välille. Panostus tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn sekä jatkuva prosessin tarkastelu ja ylläpito ovat osoittautuneet oikeiksi toimenpiteiksi. Vuonna 2025 kehitimme työterveyshuollon kanssa yhteistyössä uuden tuki- ja liikuntaelinklinikkamallin tukemaan ISS:n prosesseja ja työntekijöidemme ohjautumista entistä ennaltaehkäisevämmin työfysioterapeutin palveluihin. Tule-klinikka toteutettiin seitsemällä paikkakunnalla, ja mallin tuella saimme tule- sairauspoissaolojemme trendin edelleen laskevaksi.

Tule-sairauksista johtuvien poissaolojen määrä on laskenut 27 prosenttia vuodesta 2019, ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa olemme saavuttaneet merkittäviä säästöjä sairauspoissaolokustannuksissa.

Mielen hyvinvointi

Vuonna 2025 kehitimme edelleen vuonna 2022 käyttöön otettua ISS Mieli kuntoon -toimintamallia. Tiivistimme entisestään mielenterveysperäisten poissaolojen seurantaa ja ennaltaehkäisyä. Nykyinen työelämä ja maailman tilanne korostavat tarvetta huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. ISS:lle myönnettiin vuonna 2025 jo viidettä kerran MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Hyvän mielen työpaikka -merkki tunnustuksena suunnitelmallisesta mielenterveyden edistämisestä, voimavarojen vahvistamisesta ja epäkohtiin puuttumisesta.

Osallistuimme myös työelämän asiantuntijajäsenenä MIELI Ry:n ja Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa työyhteisöjen ja esihenkilöiden kykyä vastaanottaa ja tukea nuoria työuran alussa sekä vahvistaa työyhteisöjen mieliystävällisyyttä. Hankkeen aikana olimme myös puhujana SuomiAreenan Nuoret työelämässä -tilaisuudessa.

Mielenterveydestä johtuvien poissaolojen määrä on laskenut 23 prosenttia vuodesta 2022.

Muu työhyvinvoinnin tukeminen

Vuonna 2025 toteutimme monia työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä. Jatkoimme edelleen aivoystävällisen työelämän teemoja mm. tuottamalla esihenkilöille materiaaleja tiimipalavereiden tueksi ja integroimalla aivoterveyden huomioimista arkityöhön.

Järjestimme edelleen vuonna 2025 vaativien keskustelujen valmennuksia hyödyntäen koulutuksellista lautapeliä. Lisäksi toteutimme ISS Directin kaikille palveluohjaajille tiimityöpajan vaativista keskusteluista, työhyvinvoinnista ja oman työn hallinnasta. Lisäksi valmensimme ja koulutimme useissa työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvissä sisäisissä tilaisuuksissa sekä perehdytysohjelman sisältämässä työhyvinvoinnin johtamisen koulutuksessa.

ISS:llä työskentelee monenlaisia ammattilaisia. Haluamme olla mukana toteuttamassa inhimillistä työelämää ja tarjoamassa harjoittelu- sekä työmahdollisuuksia myös silloin, kun työkyky on osittain rajoittunut. Aloitimme yhteistyöprojektin Ammattiopisto Liven (ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus) kanssa opiskelujen aikaisesta työharjoittelusta ISS Palveluissa. ISS:llä on myös yhteistyötä Ammatillisen erityisoppilaitos Luovin kanssa erilaisten oppijoiden työssäoppimisen mahdollistamisessa.

Vuonna 2025 starttasimme kehittämiskumppanina Työterveyslaitoksen Uusi työ tekoälyllä osatyökykyiselle – UuTTO -hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten tekoälyä voi hyödyntää uusien työmahdollisuuksien havaitsemisessa osatyökykyisille henkilöille. Hankkeeseen osallistuu useita ISS:n ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Hankkeen tuloksia pääsemme tarkastelemaan vuoden 2026 lopussa.

Osallistuimme myös aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueen työsuojelulautakuntaan EK:n nimeämänä työnantajajäsenenä vuonna 2025.

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolojen seuranta ja työhyvinvoinnin johtaminen kuuluvat ISS:llä jokaisen liiketoiminnan johtoryhmän ja esihenkilön perusjohtamistyöhön sekä liiketoiminnan strategiaan. ISS:llä jokainen esihenkilö ymmärtää työkykyjohtamisen vaikutukset sairauspoissaoloihin ja henkilöstökustannuksiin.

Toimivien sairauspoissaolojohtamisen prosessien sekä hyvän esihenkilötyön ansiosta saimme sairauspoissaolot jälleen laskusuuntaan. Vuonna 2025 sairauspoissaoloprosenttimme oli 4,4.

Asetamme korkean tason niin oman henkilöstömme kuin kumppaneidemme työturvallisuudelle ja kehitämme toimintatapojamme jatkuvasti ennakoivasti.

Pidämme huolta kiinteistöistä ja niiden käyttäjistä kokonaisvaltaisesti. Varmistamme palveluillamme toimivat, turvalliset ja hyvinvointia tukevat tilat asiakkaillemme. Asetamme korkean tason niin oman henkilöstömme kuin kumppaneidemme työturvallisuudelle ja kehitämme toimintatapojamme jatkuvasti ennakoivasti.

Toimintamallimme perustuu selkeään suunnitelmallisuuteen, aktiiviseen vuoropuheluun ja matalaan puheeksi ottamisen kynnykseen. Näin pystymme huomioimaan kaikkien sidosryhmien tarpeet ja varmistamaan laadukkaan asiakaskokemuksen sekä turvallisen arjen tilojen käyttäjille.

ISS-konsernin uudistettu visio, Creating SAFE Spaces together – Luomme yhdessä turvallisia tiloja, ohjaa meitä rakentamaan turvallisuutta ja hyvinvointia joka päivä ja jokaisessa palvelukohtaamisessa.

Asiakkaidemme turvallisuus

ISS:llä turvallisuus on keskeinen osa kaikkia palveluita – olipa kyse kiinteistötekniikasta, siivous- ja ravintolapalveluista tai turvapalveluista. Huolehdimme, että tilat ovat terveellisiä, toimivia ja turvallisia kaikille käyttäjilleen.

Siivouspalvelumme varmistavat terveysturvalliset työskentely- ja asiointiympäristöt sekä hygieniavaatimusten mukaiset tuotantolaitteet. Vähennämme päivittäisessä siivouksessa tarvittavien puhdistusaineiden käyttöä hyödyntämällä puhdistettuja vesiä ylläpitosiivouksessa. Puhdistettujen vesien käytöllä voidaan vähentää ympäristön kemikaalikuormaa, muovijätteen määrää ja ylläpitää pintojen hyvää puhtaustasoa. Ravintolapalveluissa panostamme terveellisiin vaihtoehtoihin, kuten Sydänmerkki-aterioihin, jotka edistävät asiakkaidemme arjen hyvinvointia.

Kiinteistöjen oikea-aikainen ylläpito ja suunnitelmalliset perusparannukset ovat olennainen osa turvallisen työympäristön rakentamista. Näillä toimenpiteillä ehkäisemme riskejä ja varmistamme kiinteistöjen pitkäjänteisen toimivuuden.

Yhteinen turvallisuustyö ISS:llä rakentuu jatkuvan dialogin, kehitystoimenpiteiden seurannan ja tavoitteellisen yhteistyön varaan, jotta voimme luoda kaikille käyttäjille mahdollisimman turvalliset ja toimivat tilat. Palveluiden laatu ja turvallisuus varmistetaan säännöllisillä havainnointikierroksilla. Vuonna 2025 toteutimme asiakaskohteissamme yhteensä 43 924 kierrosta. Järjestelmällinen turvallisuustyö näkyy korkeana laatuna ja luotettavuutena asiakkaillemme. Tästä on todisteena myös erinomainen tulos HSEQ-klusteriauditoinnissa; auditoinnissa ISS Suomen HSEQ-toiminnan todettiin olevan poikkeuksellisen hyvällä tasolla, järjestelmällistä ja yhdenmukaista. ISS Palvelut sai auditoinnissa 739/750 pistettä, joka on koko toimialan paras tulos ja toiseksi paras tulos kaikista arvioiduista yrityksistä.

HSEQ-auditoinnin arviointitulos on ISS:lle arvokas tunnustus ja kaikkien yhteisen työn tulos. Tulokseen vaikuttavat esihenkilöiden määrätietoinen työ ja ISS:läisten aito välittäminen HSEQ-asioista jokaisena työpäivänä.

Aktivoiva ja ennakointiin perustuva turvallisuuskulttuuri opettaa havainnoimaan ja tarttumaan toimenpiteitä vaativiin asioihin.

Henkilöstömme turvallisuus

Turvallisuustyömme perustuu DNV:n sertifioimaan globaaliin HSEQ-johtamisjärjestelmään, joka varmistaa parhaisiin käytäntöihin perustuvan OneISS-toimintatavan. Johtamisjärjestelmä perustuu tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen, osaamiseen ja ennakointiin sekä tuloksellisuuden varmistamiseen. Henkilöstöä kattavasti aktivoiva ja ennakointiin perustuva turvallisuuskulttuuri opettaa havainnoimaan ja tarttumaan toimenpiteitä vaativiin asioihin.

Tapaturmataajuus ja ennakoivat mittarit

Vuonna 2025 poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä väheni 7 prosenttia edellisvuodesta. Kaikkien työtapaturmien määrää kuvaava taajuusluku TRIF (Total Recordable Injury Frequency) nousi 3,7 prosenttia, mutta poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrästä kertova LTIF-taajuus (Lost Time Injury Frequency) laski edelleen 8 prosenttia – 5,7:sta 5,2:een.

Työturvallisuushaasteidemme luonne pysyi kuitenkin ennallaan; merkittävimmät työturvallisuushaasteet liittyvät liikkumisen turvallisuuteen eli liukastumisiin ja kompastumisiin sekä työssä että työmatkoilla. Kaikkien työtapaturmien vuoksi vuonna 2025 menetettiin 1 595 työpäivää, 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Poissaoloissa on huomioitu sekä työpaikkatapaturmat että työmatkoilla sattuneet tapaturmat.

Ennakoivan työturvallisuuden osalta painotettiin jokaisen ilmoituksen merkitystä ja sitä, että saamme kaikki mukaan tekemään ennakoivia toimia. Ennakoivan työturvallisuuden mittarit kehittyivätkin edelleen positiivisesti edellisvuodesta: henkilöstömme raportoi 52 291 turvallisuushavaintoa (noin 7 havaintoa henkilöä kohti); esihenkilöt pitivät yhteensä 4 310 turvavarttia, (+47 prosenttia edellisvuoteen); turvallisuuskierroksia tehtiin yhteensä 12 578 kappaletta (+39 prosenttia). Seuraavan kolmivuotiskauden tavoitteena on saada ennakoivan työturvallisuustyön kehitystoimenpiteillä TRIF tasolle 10,4 ja LTIF tasolle 3,9.

Työturvallisuuden kehittäminen ja ennakoiva työturvallisuustyö

Jatkoimme työturvallisuuden kehittämistä kolmivuotissuunnitelmamme mukaisesti. Vuonna 2025 lanseerasimme uuden turvallisuusvision Creating SAFE Spaces together, jonka jalkauttaminen käytäntöön on aloitettu. Turvallisuusvision painopisteitä ovat:

• Puhutaan avoimesti. Keskustelemme avoimesti huolista sekä mahdollisuuksista. Tartumme rohkeasti myös haasteisiin.
• Toimitaan turvallisesti. Teemme turvallisia valintoja, kannamme vastuun emmekä tingi terveydestä tai turvallisuudesta.
• Keskitytään oppimaan. Opimme virheistä ja onnistumisista, jaamme oppeja ja juhlistamme saavutuksia.
• Osallistutaan yhdessä. Teemme yhteistyötä riskien hallitsemiseksi ja pidämme turvallisuuden aina etusijalla.

Lisäksi jatkoimme ennakoivan työturvallisuustyön jalkauttamista, mikä näkyy ennakoivien turvallisuusmittareiden positiivisena kehityksenä. Olemme parantaneet alihankkijayhteistyötä turvallisuuden osalta mm. selkeyttämällä ja parantamalla turvallisuusraportointikäytänteitä ja panostaneet käytettyjen alihankkijoiden turvallisuusauditointeihin.

Osaamisen kehittäminen vaikuttaa henkilöstömme työmotivaatioon ja työviihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen ja vetovoimaan.

Arvostamme ISS:llä henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ja osoitamme sen panostamalla systemaattisesti sekä ammattiteknisen että muun osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstömme työmotivaatioon, -hyvinvointiin ja -viihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen ja vetovoimaan työmarkkinoilla.

ISS:n monipuolinen koulutustarjonta kattaa perusammatillisen osaamisen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen sekä esihenkilötyötä, johtamista ja asiantuntijatyötä kehittävää valmennusta.

Lisäksi tuemme ja kannustamme henkilöstöämme kehittymään muun muassa projektitoimeksiantojen, urakierron ja työssä oppimisen avulla. Tarjoamme tarvittaessa myös mahdollisuuden mentorointiin tai uravalmennukseen.

Koulutus- ja valmennusohjelmien avulla varmistamme, että henkilöstömme osaamistaso pysyy korkealla, strategiamme toteutuu ja asiakaslupauksemme lunastetaan jokaisessa kohtaamisessa. Haluamme tarjota henkilöstöllemme työpaikan, jossa voi kasvaa. Tavoitteeseen pääsemme pitkäjänteisellä kehitystyöllä ja kyvyllä mukautua muutoksiin unohtamatta jokaisen sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen.

Osaamisen kehittämisestä vastaa keskitetysti ISS:n People & Culture -tiimi yhdessä liiketoiminnan ja muiden tukiyksiköiden kanssa. Teemme jatkuvaa yhteistyötä myös muiden ISS-maiden kanssa: esimerkiksi asiakkuuksien kehittämisen ja johtamisen valmennusohjelmat suunnitellaan kansainvälisessä yhteistyössä. Näin hyödynnämme laajasti osaamista maiden välillä ja jaamme parhaat käytännöt globaalisti.

Teemme myös merkittävää yhteistyötä eri koulutustoimijoiden kanssa – muun muassa Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa toteutamme ISS:lle räätälöityjä insinööri- ja tradenomiohjelmia, ja useiden ammattioppilaitosten kanssa järjestämme muita ammatillisia tutkintoja sekä osatutkintoja. Näistä yhtenä esimerkkinä on jo viides toteutuksessa oleva ISS:lle räätälöity johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (JYET) -koulutus yhteistyössä Taitotalon kanssa.

2.4.1 Perehdyttäminen ja työhön opastus

Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Haluamme tukea uuden työntekijän matkaa ISS:läiseksi. Oikeanlaisella tuella ja koulutuksella sekä huolellisella perehdyttämisellä varmistamme henkilöstöllemme hyvät eväät työn aloittamiseen. People & Culture -tiimi vastaa perehdytyksen sisällöistä ja menetelmistä, ylläpitää kaikille yhteisiä perehdytysohjelmia ja seuraa perehdytysten suorittamista.

ISS-konserni on tuottanut kaikille ISS:läisille tarkoitettuja, perehdytystä tukevia verkkokoulutuksia. Palvelutuotteiden perehdytysmateriaalia ja toteutusta tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä Operations Performance -kehitysyksikön kanssa. Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Jokainen uusi työntekijä perehdytetään niin ISS:ään yrityksenä kuin yhteisiin toimintatapoihin sekä omiin työtehtäviin. Esihenkilö vastaa siitä, että prosessi sujuu sovitusti. Hän nimeää jokaiselle uudelle työntekijälle työkummin, joka tukee uutta työntekijää ensimmäisten työpäivien aikana sekä auttaa arjessa ja työtehtäviin opastamisessa.

Uusien henkilöiden lisäksi perehdytämme määräaikaiset työntekijät, harjoittelijat, tehtävästä toiseen vaihtavat ja pitkiltä vapailta palaavat henkilöt sekä vuokratyöntekijät. Perehdytys koostuu yritykseen, työtehtävään, työturvallisuuteen, tuotettaviin palveluihin ja asiakkuuteen perehdyttämisestä. Dokumentoimme perehdytyksen ja seuraamme sen toteutumista yritys- ja liiketoimintayksikkötasoilla säännöllisesti.

Esihenkilöille ja toimihenkilöille on tarjolla olennaisia perusasioita, kuten työturvallisuutta, työsuhdeasioita tai vastuullisuutta käsitteleviä perehdytyswebinaareja, joihin ovat tervetulleita niin uudet kuin kokeneetkin ISS:läiset.

ISS:llä on globaalisti käytössä MyLearning-oppimisjärjestelmä, jonka kautta kaikilla on pääsy koulutustarjontaan ja verkkokurssimuotoisiin perehdytyksiin. Kun koulutuksia ja perehdytyskursseja on saatavilla heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen, on myös perehtyminen helpompaa ja joustavampaa. MyLearning-järjestelmässä esihenkilöt saavat näkymän koko tiimin koulutustilanteeseen. Koulutuksia voidaan nimetä suoritettaviksi työprofiilien perusteella ja lisäksi jokainen voi valita avoimesta tarjonnasta itselleen tarpeellisia koulutuksia.

2.4.2 Jatkuva kehittyminen ja koulutukset

Kehityskeskusteluissa vahvistamme työntekijöiden motivaatiota ja varmistamme, että jokainen tietää tehtäväänsä liittyvät odotukset ja tavoitteet.

Koulutusohjelmiemme kehittäminen perustuu strategiaamme, työtehtävien osaamisvaatimuksiin, liiketoimintatarpeisiin sekä asiakkailta saatuihin palautteisiin ja kehitysehdotuksiin. Kehityskeskusteluissa esille nousevat toiveet ohjaavat myös koulutusten suunnittelua.

Kehityskeskustelut ovat olennainen ja systemaattinen osa henkilöstöjohtamistamme, ja niiden toteutumista ja laatua seurataan kaikilla organisaatiotasoilla. Tällä henkilöstöjohtamisen avainprosessilla on vahva historia ISS:llä, ja olemme toteuttaneet sitä eri muodoissaan jo kahden vuosikymmenen ajan.

Kehityskeskusteluissa vahvistamme työntekijöiden motivaatiota ja varmistamme, että jokainen tietää tehtäväänsä liittyvät odotukset ja tavoitteet. Samalla käydään läpi työntekijän kehittymistarpeita ja -toiveita, työssä jaksamista sekä hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita ja varmistetaan, että koulutus- ja pätevyysasiat ovat ajan tasalla. Keskustelut ovat myös tilaisuus antaa palautetta puolin ja toisin sekä puhua tiimin yhteishengestä. Kehityskeskustelu pidetään vähintään kerran vuodessa. Toimihenkilöillä on lisäksi erillinen seurantakeskustelu vuosittain. Vuonna 2025 työntekijöiden kehityskeskustelut toteutuivat 98,8-prosenttisesti ja toimihenkilöiden 100-prosenttisesti.

Kriittiset koulutukset

ISS on määritellyt tietyt koulutukset kriittisiksi, ja niiden toteutumista seurataan erityisen huolellisesti ja järjestelmällisesti. Kriittisyys näkyy MyLearning-järjestelmässä koulutuksen statuksessa, ja koulutukset on nimetty pakollisiksi työprofiilikohtaisesti. Esihenkilöt näkevät suoraan tiiminsä suoritustilanteen, ja järjestelmä aktivoi puuttuvista suorituksista muistutuksen. Mikäli koulutus puuttuu määräajan jälkeen, siitä ilmoitetaan myös People & Culture -yksikölle, ja esihenkilö ohjeistetaan varmistamaan suorituksen toteutuminen.

Vuoden 2025 kriittisten koulutusten suorittamisasteet:

• ISS Toimintaohjeet toimihenkilöille (Code of Conduct) – 94,71 %
• ISS Toimintaohjeet työntekijöille (Code of Conduct) – 86,93 %
• ISS Tietosuoja (Data Protection) – 91 %
• ISS Työturvallisuus, työterveys ja ympäristö (Health, Safety and Environment) – 83,74 %
• ISS Tietoturva (Information Security) – 87,65 %

Ohjelmien avulla kehitetään johtamiskäytäntöjä ja yhtenäistä ajattelutapaa eri maissa.

ISS-konsernin koulutus- ja talent-ohjelmat

ISS-konsernilla on useita yhteisiä koulutus- ja talent-ohjelmia, jotka tukevat strategian toteutusta ja yhtenäisen yrityskulttuurin rakentumista.

Placemaker’s Path -palvelukulttuuriohjelma

Vuonna 2021 lanseerattu, palvelukulttuuria kehittävä ohjelma kulkee ISS:läisen mukana koko työsuhteen ajan rekrytoinnista ja perehdytyksestä alkaen. Vuonna 2025 Placemaker’s Path -työpajoihin osallistui noin 270 ISS:läistä. Ohjelma kehittää myös esihenkilöiden taitoja luoda tiimeilleen työssä onnistumisen edellytykset.

Leading OneISS

Kattava johtamisohjelma avartaa esihenkilöidemme ajattelua ja tarjoaa uusia työkaluja johtamiseen. Tavoitteena on vahvistaa OneISS-kulttuuria rakentamalla yhteistä arvopohjaa ja vahvistamalla yhteisiä toimintatapoja. Vuonna 2025 johtamiskoulutukseen osallistui 37 ISS:läistä.

OneISS Key Account Manager Certification Programme (OneISS KAMC)

Jokainen ISS:n avainasiakasvastuullinen suorittaa OneISS KAMC -koulutusohjelmassa sertifioinnin ja saa näin valmiuksia entistä parempaan asiakkuuksien johtamiseen.

Vuonna 2025 koulutusohjelmaa ei toteutettu paikallisesti Suomessa, vaan yksittäiset henkilöt osallistuivat yhteispohjoismaalaiseen toteutukseen.

Global Management Trainee Programme

ISS:n kansainvälinen Global Management Trainee Programme tarjoaa lahjakkaille ja kunnianhimoisille nuorille kyvyille mahdollisuuden liittyä osaksi ISS:n menestystarinaa ja viedä yritystä kohti strategisia päämääriämme keskitettyjen kokonaispalveluratkaisujen tuottajana. Ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2013 lähtien. 18 kuukauden mittaisessa ohjelmassa harjoittelijat työskentelevät liiketoimintajaksoilla eri puolilla palveluorganisaatiotamme sekä ulkomaanvaihdossa toisessa ISS-maassa. Ohjelman jälkeen traineet jatkavat ISS-uraansa avainasiakkuuksissamme esihenkilö- ja asiantuntijarooleissa.

Everything DiSC® Työyhteisöprofiili tukee monimuotoisten tiimien kehittymistä

Ymmärtääksemme paremmin erilaisia vuorovaikutustyylejä sekä näkyvää käyttäytymistä ISS:llä on käytössä Everything DiSC® Työyhteisöprofiili. DiSC-työpajoja toteuttavat ISS:n omat valmentajat. Lisäksi DiSC-profiili on osa Leading OneISS -lippulaivaohjelmaamme sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa (JYEAT).

360-palaute tukee esihenkilönä kehittymistä

Esihenkilöille tarkoitettu 360°-arviointimenetelmä on osa Leading OneISS -ohjelmaa sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa (JYEAT). Arvioinnissa henkilö saa palautetta omasta toiminnastaan niin omalta esihenkilöltään, kollegoiltaan, tiimiltään kuin muilta sidosryhmiltä. Prosessin päätteeksi käydään palaute läpi ja laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. 360°-arviointi on koettu hyödylliseksi esihenkilöiden kehittymisessä ja palautekulttuurin vahvistamisessa.

2.4.3 Tutkintotavoitteinen koulutus

Tavoitteenamme on varmistaa henkilöstön oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin.

Ammatillisen osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa henkilöstömme oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen vuosittaiset tavoitteet hyväksytään konserniyhteistyöryhmässä, jossa on sekä ylimmän johdon että henkilöstön edustus.

Tutkintotavoitteiseen koulutukseen esimerkiksi oppisopimuksella osallistuu ISS:llä vuosittain yli 300 henkilöä, ja vuonna 2025 tutkintoon valmistui noin 150 ISS:läistä. Jo kolmas Metropolian kanssa toteutettu ISS Insinööri AMK -ohjelma alkoi tammikuussa 2025, ja ISS:n oma, toteutusjärjestyksessään toinen tradenomiohjelma käynnistyi elokuussa 2025.

Koulutamme henkilöstöä tutkintotavoitteisten koulutusten ohella monin tavoin. Järjestämme asiakaskohtaisesti räätälöityjä koulutusohjelmia, työturvallisuuskoulutuksia, asiakaspalvelu- ja palvelukonseptikoulutuksia sekä ympäristö- ja laatuasioiden koulutuksia. Esihenkilöidemme osaamista vahvistetaan erilaisilla johtamisen valmennusohjelmilla.

Joka vuosi merkittävä osa ammatillisen osaamisen tavoitteista ja koulutuksesta ISS:llä liittyy erilaisiin lakisääteisiin tai asiakasympäristön vaatimiin lupa- ja pätevyyskoulutuksiin. Seuraamme pätevyyksien voimassaoloja ennakoivasti ja ohjaamme henkilöstöä ajoissa suorittamaan vaadittavat koulutukset, jotta kaikki asetusten vaatimukset täyttyvät työtehtävissämme. Esimerkiksi työturvallisuuskortti on monessa tehtävässä pakollinen. Luokkahuonekoulutuksen ohella ja tukena koko henkilöstöllämme on mahdollisuus suorittaa koulutuksia verkossa joustavasti.

2.4.4 Koulutusinvestoinnit

Panostamme merkittävästi henkilöstömme koulutukseen. Vuonna 2025 yhteensä 6 888 ISS:läistä osallistui työnantajan tarjoamiin koulutuksiin. Koulutuspäiviä kertyi 11 520 (noin 69 000 tuntia) eli keskimäärin kymmenen tuntia koulutusta osallistujaa kohti. Osaamisen kehittämisen investointimme oli yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa.

Työnantajan tukemaan koulutukseen osallistuminen pohjautuu aina työhön liittyviin osaamisvaatimuksiin tai nähtävissä oleviin asiakastarpeisiin. Koulutuksiin ja valmennuksiin osallistuminen on tasapuolisesti mahdollista kaikille ISS:n työntekijöille silloin, kun se on edellä kuvatulla tavalla perusteltua.

ISS:llä on käytössä noin 130 erilaista verkkokoulutusohjelmaa liittyen muun muassa perehdytykseen, turvallisuuteen, henkilöstön ja asiakkuuden johtamiseen, ympäristövastuuseen ja tuotekoulutukseen. Lisäksi tarjoamme runsaasti koulutuksia myös perinteisinä lähiopetuksina – sekä omana tuotantonamme että yhteistyössä eri koulutuskumppaneiden kanssa.

Palkitsemisen ja etujen avulla huomioidaan onnistuneita työsuorituksia ja pitkiä työuria sekä edistetään työhyvinvointia ja työturvallisuuskulttuuria.

ISS Palveluissa palkka määräytyy työehtosopimusten, työn vaativuuden ja lakisääteisten ehtojen perusteella. Suomessa työehtosopimusten kattavuus on poikkeuksellisen laaja, ja ISS:llä kaikki työntekijät sekä toimihenkilöt kuuluvat työehtosopimusten piiriin. Koko ISS:n henkilöstöstä noin 98 prosenttia kuuluu työehtosopimusten piiriin. Johdon ja ylempien toimihenkilöiden (noin 2 prosenttia henkilöstöstä) työehtoihin sovelletaan kansallista työlainsäädäntöä.

ISS:n tavoitteena on varmistaa tasa-arvoinen palkkaus. ISS tekee joka toinen vuosi tasa-arvolain mukaisen palkkakartoituksen, jonka tulokset käydään läpi luottamushenkilöiden kanssa. Seuraava kartoitus tehdään vuonna 2026.

Suurin osa työsuhteista on vakituisia (92,1 prosenttia). Työsuhteiden vakaus ja TES-palkkataso tukevat työntekijöiden riittävää toimeentuloa. Palkkaus ja sen ennakoitavuus ovatkin olennainen osa ISS:n työnantajamielikuvaa sekä henkilöstövastuuta.

ISS:llä on lisäksi käytössä erilaisia palkitsemismalleja sekä etuja, joiden avulla huomioidaan onnistuneita työsuorituksia ja pitkiä työuria sekä edistetään työhyvinvointia ja työturvallisuuskulttuuria. Osana johdon tavoiteasetantaa on kestävyyden mittaristo, joka pitää sisällään muun muassa päästövähennykset ja työturvallisuuden tavoitteet.

Tarjoamme työntekijöillemme liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointietuja. Lisäksi käytössä on kertapalkitsemisen malli, jonka avulla esihenkilöt voivat palkita sekä yksilöitä että tiimejä erinomaisista tai poikkeuksellisista työsuorituksista. Vuonna 2025 jaoimme 2 124 kertapalkkiota. Suurin osa palkkioista annettiin erinomaisista työsuorituksista sekä tavoitteiden saavuttamisesta, mutta palkintoja myönnettiin myös asiakkailta saadun positiivisen palautteen perusteella sekä ennakoivasta ja vahvasta työturvallisuuskäyttäytymisestä.

Arvostamme ISS:llä pitkiä työuria ja palkitsemme työntekijöitämme 10, 20, 30 ja 40 vuoden palveluksesta. Vuonna 2025 yhteensä 236 ISS:läistä sai palvelusvuosipalkkion. Lisäksi haimme itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä kolmelle ansioituneelle työntekijällemme. Suomen tasavallan presidentti myönsi Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin Seppo Haapalaiselle ja Maria Pajamolle, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin Pia Forsstedtille, Antti Kutilalle, Samuli Liuskalle ja Pirkko Vornelle, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein Manna Aakkulalle, Johanna Karille, Jukka Lindforsille ja Tuija Ylijoutsijärvelle sekä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin Pauli Hyväriselle ja Ari Leinolle.

Vuonna 2025 jatkoimme myös Omena-palkitsemisohjelmaa, jonka tarkoituksena on antaa tunnustusta esimerkillisille työntekijöille. Omena-palkinnolla huomioidaan henkilöitä, jotka tuottavat poikkeuksellisen hyviä palvelukokemuksia ja tukevat omalla työllään asiakkaidemme liiketoimintaa. Jokainen Omena-ehdokas sai pikapalkkion ja kiitoksen. Kuukauden Omena -voittajia valittiin kuukausittain kuusi (yksi kustakin liiketoimintayksiköstämme) – usein ehdolla oli kokonainen tiimi, joka oli tehnyt onnistunutta yhteistyötä yli palvelurajojen asiakkaan hyväksi. Yhteensä 164 ISS:läistä palkittiin Kuukauden Omena -tunnustuksella vuoden 2025 aikana. Vuoden lopussa kuukausivoittajista valittiin yksikkökohtaiset finalistit ja heistä valittiin koko ISS Suomen Vuoden Omena -voittaja. Vuoden Omena -palkinnon voittaja – ISS:n siivous- ja monipalveluyksikön palveluohjaaja Eija Supperi – palkittiin 5 000 euron stipendillä. Muut finalistit saivat 1 500 euron palkkion.

Toimintamme keskittyy kiinteistöjen käytönaikaisten ympäristövaikutusten hallintaan sekä työympäristöjen kehittämiseen.

Kiinteistöjen käytön ja ylläpidon rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa muodostaa perustan ISS:n ympäristövastuullisuustyölle. Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, joista merkittävä osa syntyy kiinteistöjen käytön aikana.

Ympäristövastuullisuus sisältyy yrityksemme arvoihin ja on osa palvelutuotantoamme sekä asiakasyhteistyötä. ISS:n liiketoimintamalli kytkeytyy kiinteästi rakennettuun ympäristöön ja perustuu kokonaisvaltaisiin kiinteistöpalveluihin. Toimintamme keskittyy kiinteistöjen käytönaikaisten ympäristövaikutusten hallintaan sekä työympäristöjen kehittämiseen osana asiakasyhteistyötä. Sään ääri‑ilmiöiden yleistyminen lisää kiinteistöjen ylläpidon vaatimuksia ja korostaa ennakoivan sekä järjestelmällisen toimintamallin merkitystä.

Päästöprofiilissamme korostuvat muun muassa ravintolapalvelut, joissa päästöt liittyvät elintarvikkeiden arvoketjuun. Lisäksi päästöjä syntyy muiden kiinteistöpalveluiden tuottamisesta asiakkaidemme kohteissa sekä ajoneuvojen käytöstä ja ostoenergiasta.

ISS‑konserni raportoi vastuullisuudestaan EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaisesti osana vuosikertomustaan noudattaen kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) vaatimuksia. ISS‑konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa keskeisimmäksi ympäristöteemaksi tunnistettiin ilmastonmuutoksen hillintä. ISS Palveluissa olennaisiksi teemoiksi on arvioitu lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energian kulutus sekä kemikaalien ja resurssien käytön hallinta.

Ympäristövastuullisuuttamme ohjaavat konsernitason tavoitteet ja sitoumukset sekä siirtymäsuunnitelma. ISS Palveluiden ilmastotiekartassa on määritelty ja aikataulutettu toimenpiteet, jotka tukevat tavoitteiden edistämistä. Seuraavissa luvuissa käsittelemme tarkemmin päästöjen hallintaan ja seurantaan liittyviä toimenpiteitä.

Lue lisää yritysvastuun johtamisesta ISS Palveluissa.

3.1.1 Nettonollatavoitteet ohjaavat ilmastotyötämme

Olemme sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen hillitä maapallon lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen. Lähitulevaisuuden päästötavoitteemme ovat Science Based Targets (SBTi) ‑aloitteen hyväksymät. Tavoitteenamme on saavuttaa nettonollapäästöt Scope 1‑ ja Scope 2 ‑päästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä sekä Scope 3 ‑päästöjen osalta koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä.

Olemme asettaneet seuraavat tavoitteita tukevat sitoumukset:

• ravintolapalveluiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä
• ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2027 mennessä
• ajoneuvokannan sähköistäminen vuoteen 2030 mennessä

Ilmastotiekarttamme kokoaa päästöjen hallintaan liittyvät toimenpiteet, investoinnit ja kehityshankkeet, jotka ohjaavat ilmastotyötämme kohti tavoitteita.

Vastuullisuustyötämme ohjaavat lisäksi YK:n Global Compact ‑aloite sekä kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals). Ympäristövastuullisuuden osalta keskeisimmät ovat Ilmastoteot (SDG 13) sekä Vastuullinen kuluttaminen ja tuotanto (SDG 12), joihin toimintamme kytkeytyy erityisesti kiinteistöjen käytön ja palvelutuotannon kautta.

3.1.2 Toimiemme vaikuttavuuden seuranta

Ilmastotiekartta määrittää keskeiset toimenpiteet ja investoinnit ja ohjaa toimintaamme kohti nettonollapäästöjä.

Olemme laskeneet palveluidemme hiilijalanjälkeä vuodesta 2019 lähtien. Vuodesta 2023 alkaen ravintolapalveluiden päästölaskennassa on huomioitu maankäytön ilmastovaikutukset FLAG‑ohjeistuksen mukaisesti. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin.

ISS on palveluyritys, jossa henkilöstö on keskeinen tuotannontekijä. Toimintamme edellyttää kuitenkin myös erilaisten laitteiden ja materiaalien käyttöä, kuten työvaatteita, siivousvälineitä ja ‑koneita, keittiölaitteita ja hygieniatuotteita. Lisäksi käytössämme on ajoneuvokanta ja vuokrattuja toimitiloja.

Vuonna 2025 Scope 1‑päästöt muodostivat hieman alle 5  prosenttia kokonaispäästöistä ja syntyivät pääosin ajoneuvojen polttoaineen käytöstä. Scope 2 ‑päästöjen osuus oli alle yhden prosentin, ja päästöt liittyivät ostoenergiaan eli toimipisteidemme energiankulutukseen. Valtaosa päästöistä syntyi Scope 3 ‑luokassa, jonka osuus oli vajaa 95 prosenttia kokonaispäästöistä. Scope 3 -päästöt aiheutuivat erityisesti ostetuista tuotteista ja palveluista, palveluiden tuottamisesta asiakaskohteissa sekä henkilöstön työmatkaliikkumisesta.

ISS Palveluiden ilmastotiekartta määrittää keskeiset toimenpiteet ja investoinnit, jotka tukevat Science Based Targets initiative (SBTi) ‑hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamista, ja ohjaa toimintaa kohti nettonollapäästöjä. Suunnitelma on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa. Suomen ilmastotiekartta tunnustettiin vuonna 2025 ISS‑konsernissa edelläkävijäesimerkiksi, ja konsernin Executive Group Management on sen hyväksynyt. Ilmastotiekartta on laadittu laajassa yhteistyössä eri toimintojen asiantuntijoiden kanssa.

Ympäristövaikutukset syntyvät sekä omasta toiminnastamme että hankituista tuotteista ja palveluista. Hankintaa ja toimitusketjua koskevat periaatteet sekä toimittajien eettinen ohjeistus (Supplier Code of Conduct) ohjaavat yhteistyötä toimittajien kanssa ja määrittävät odotukset tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten osalta. Edellytämme toimittajiemme sitoutumista näihin periaatteisiin. Strategisten toimittajien osalta odotamme sitoutumista nettonollatavoitteisiin, Science Based Targets ‑aloitteeseen, päästöjen raportointiin sekä vastaavien käytäntöjen edistämistä omassa toimitusketjussaan.

Toimintaamme arvioivat säännöllisesti ulkoiset tahot. EcoVadis‑arvioinnissa ISS sai vuonna 2025 kultaluokituksen. Ympäristöosa‑alueella sijoituimme parhaaseen yhden prosentin joukkoon. Lisäksi EcoVadisin Carbon‑arvioinnissa saavutimme korkeimman eli Leader‑tason. Vuoden 2025 Kiwa Inspectan toteuttamassa HSEQ‑arvioinnissa ISS saavutti historiansa parhaan tuloksen. Ympäristöjärjestelmämme on ISO 14001:2015 ‑sertifioitu ja auditoidaan säännöllisesti. Lisäksi konsernin vastuullisuustyötä arvioidaan kansainvälisissä ESG‑arvioinneissa, kuten CDP‑, MSCI‑ ja Sustainalytics‑arvioinneissa.

Mikäli päästöjen hallinta ja toiminnan sopeuttaminen eivät ole riittäviä, altistumme siirtymäriskeille, kuten kiristyvälle sääntelylle, hiilen hinnoittelulle ja muuttuville asiakasvaatimuksille. Lisäksi fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa toimipaikkoihin ja toimitusketjuihin, mikä voi heijastua kustannuksiin, kilpailukykyyn ja liiketoiminnan kannattavuuteen. ISS‑konserni seuraa ilmastoriskejä ja ‑mahdollisuuksia TCFD‑viitekehyksen mukaisesti. Lue lisää ISS-konsernin vuosikertomuksesta.

3.1.3 Yhteistyötä asiakkaidemme kanssa

Kehitämme raportointia ja toimintamalleja osana asiakasyhteistyötä tavoitteena parantaa tiedon läpinäkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä.

Rakennettu ympäristö on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde ja keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Kiinteistöalan ammattilaisina toimimme päivittäin tuhansissa asiakaskohteissa ja tuotamme räätälöityjä palvelukokonaisuuksia, joilla voimme tukea kiinteistöjen käytönaikaisten ympäristövaikutusten hallintaa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten lämpötilan nousu ja sään ääri‑ilmiöiden yleistyminen, muuttavat kiinteistöjen ylläpidon vaatimuksia. Palveluillamme ylläpidämme kiinteistöjen toimintakykyä muuttuvissa olosuhteissa. Palveluratkaisujamme kehittämällä vaikutamme ensisijaisesti oman toimintamme päästöjen hallintaan, mutta palvelumme linkittyvät myös asiakkaidemme energiankäyttöön ja arvoketjuun sekä rakennusten elinkaaren hallintaan ja kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

Asiakkaiden kiinnostus päästöraportointia ja vastuullisuusdataa kohtaan kasvoi vuonna 2025. Päästölaskennan kysyntä laajeni myös pienempiin asiakaskohteisiin, ja raportointi sekä asiakaskohtainen päästötieto ovat yhä useammin osa asiakasodotuksia. Kehitämme raportointia ja toimintamalleja jatkuvasti tavoitteena parantaa tiedon läpinäkyvyyttä, vertailtavuutta ja hyödynnettävyyttä osana asiakasyhteistyötä.

3.1.4 ISS:läiset muuttavat sanat teoiksi

Ympäristövastuullisuutta tukevat toimenpiteet on sisällytetty osaksi palveluitamme, ohjeistuksiamme ja henkilöstön osaamisen kehittämistä.

ISS:llä työskentelee Suomessa yli 7 400 ammattilaista. Käytössämme olevassa Climate Impact ‑standardissa on kuvattu ilmastotyön roolit ja vastuut eri organisaatiotasoilla. Siinä määritetään viitekehys päästöjen hallintaan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä korostetaan tiedolla johtamista, käytännön toimenpiteiden toteuttamista ja jatkuvaa kehittämistä seurannan ja raportoinnin avulla.

Ympäristövastuullisuutta tukevat toimenpiteet on sisällytetty osaksi palveluitamme, ohjeistuksiamme ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Vuonna 2025 jatkoimme ilmastotiekartan mukaisia toimenpiteitä sekä tarkensimme ympäristövastuuseen liittyviä rooleja, vastuita ja KPI‑mittareita eri organisaatiotasoilla osana johtamismallin kehittämistä.

ISS:n henkilöstöä koulutetaan ympäristövastuullisuuteen osana perehdytystä ja roolikohtaista osaamisen kehittämistä sekä erillisillä ympäristökoulutuksilla. Koulutuksissa käsitellään muun muassa ilmastotyötä, kiertotalouden ratkaisuja ja resurssitehokkuutta eri työrooleihin sovellettuna. Vastuullisuuswebinaarit, kampanjat ja teemapäivät tukevat osaamisen kehittämistä ja tietoisuuden lisäämistä. Vuonna 2025 webinaareissa käsiteltiin muun muassa energiansäästöä ja ilmastotavoitteita. Lisäksi osallistuimme kansalliseen hävikkiviikkoon ja energiansäästöviikkoon.

Henkilöstön käytössä on useita työkaluja toiminnan kehittämiseksi asiakaskohteissa. Ideakatalogit tukevat muun muassa energiansäästö- ja hävikinhallintakäytäntöjen kehittämistä. Vuonna 2025 ISS:läiset tekivät yhteensä 815 ympäristöhavaintoa, jotka toimivat konkreettisten kehitystoimenpiteiden ideoina.

Toimenpiteiden ja tulosten systemaattinen seuranta sekä koko organisaation sitoutuminen tukevat tavoitteiden edistämistä.

Vuoden 2025 aikana jatkoimme ilmastotiekartan mukaisten päästöjenhallintatoimenpiteiden toteuttamista. Tavoitteiden toteutusta tukee laaja asiantuntijaverkosto, joka vastaa ilmastotiekartan mukaisten toimenpiteiden edistämisestä eri liiketoiminnoissa. Resursseja kohdistettiin muun muassa uusiutuvan sähkön hankintaan, sähköisen tuotantoautokannan ja latausinfrastruktuurin laajentamiseen, vähäpäästöisten työkoneiden käyttöönottoon sekä energiatehokkuustoimenpiteisiin. Lisäksi kehitimme raportoinnin työkaluja ja otimme käyttöön ilmastotavoitteita tukevan sisäisen kannustinmallin.

Vuonna 2023 käynnistetty päästöseurannan ja raportoinnin automatisointihanke jatkui vuosina 2024–2025. Olemme systemaattisesti kehittäneet raportointia, tiedonhallintaa ja tiedolla johtamista sekä niihin liittyviä validointi‑ ja kontrolliprosesseja. Toimenpiteiden ja tulosten systemaattinen seuranta sekä koko organisaation sitoutuminen tukevat tavoitteiden edistämistä, ja lähtödatan laatua kehitetään edelleen vastaamaan kasvavia vaatimuksia.

Toimittajayhteistyöllä on keskeinen rooli arvoketjun päästöjen hallinnassa. Vuonna 2025 ISS järjesti hankinnoista vastaaville henkilöille koulutuksen toimitusketjun päästöistä ja niiden hallinnasta sekä nettonollatavoitteista. Lisäksi suurimmille toimittajille järjestettiin kansainvälinen ilmastowebinaari, joka on osa toimittajayhteistyön kehittämistä (Supplier Engagement -ohjelma).

3.2.1 Kohti sähköistä tuotantoautokantaa

Scope 1 -päästömme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvasta liikkumisesta sekä työkoneiden käytöstä kiinteistön ylläpitopalveluissa. ISS:n käyttämät autot ovat leasing-autoja. Vähentääksemme liikkumisesta aiheutuvia päästöjä olemme aloittaneet siirtymän kohti sähköistä tuotantoautokantaa, jotta saavutamme nettonollatavoitteemme vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 otimme käyttöön sisäisiä kannustimia, joilla tuetaan sähköisten tuotantoautojen käyttöönottoa tai vähäpäästöisiin ajoneuvoihin siirtymistä palvelutuotannossa. Vuonna 2025 sähköautojen määrälle asetettu tavoite ylitettiin ja sisäiset kannustimet tukivat sähköisten tuotantoautojen käyttöönottoa. Sähköautoilla ajettujen kilometrien määrä kasvoi noin 42 prosenttia edellisvuodesta. Tuotanto- ja työsuhdeajoneuvoilla sekä työkoneilla aiheutuvat päästömme ovat vähentyneet 36 prosenttia vuodesta 2019. Sähköautojen käyttöönoton haaste palvelutuotannon näkökulmasta on edelleen latausinfrastruktuurin kattavuus. Vuonna 2025 jatkoimme latauspisteiden asentamista toimitilojemme yhteyteen yhteistyössä vuokranantajiemme kanssa. Latausinfrastruktuurin kehittämistä jatketaan myös tulevina vuosina.

3.2.2  Joustava työskentelytapa vähentää tilantarvetta

Olemme toteuttaneet tilatehokkuusprojekteja sekä lisänneet tilojen monikäyttöisyyttä.

Hybridityön myötä tilatarpeemme on vähentynyt viime vuosina. Vuonna 2025 jatkoimme vuonna 2023 päivitetyn toimitilastrategian toteutusta mukauttaen tilojamme uusiin työskentelytapoihin ja tukien ilmastotavoitteita. Toteutimme tilatehokkuusprojekteja ja lisäsimme tilojen monikäyttöisyyttä.

Kehitimme kiinteistöjen energiankulutuksen seurantaa muun muassa IoT-teknologian avulla ja jatkoimme energiatehokkuustoimenpiteitä vuonna 2023 toteutetun energiakatselmoinnin pohjalta. Näihin sisältyivät energiatehokkuutta ja olosuhteiden hallintaa tukevat panostukset sekä energiankulutuksen seurannan kehittäminen.

Omistamme ainoastaan yhden kiinteistön, ja muissa toimipisteissämme olemme vuokralaisina. Pääkonttorimme sijaitsee business parkissa, jonka saama LEED Platina -luokitus näkyy muun muassa materiaalivalinnoissa sekä energiatehokkaissa ratkaisuissa, kuten tarpeen mukaan säätyvänä valaistuksena ja ilmanvaihtona.

Vuonna 2025 omien toimipisteidemme sähkösopimukset perustuivat uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan. Vuonna 2025 hankimme alkuperätakuumerkittyä uusiutuvaa sähköä 338 MWh ja ydinvoimalla tuotettua sähköä 656 MWh, mikä vastaa omien sähkösopimusten energiankulutusta. Muun sähkönkulutuksen osalta hankimme eurooppalaisen alkuperätakuujärjestelmän mukaisia uusiutuvan sähkön alkuperätakuita (GO) 1664 MWh, mikä vastaa ISS:n sähkösopimusten ulkopuolelle jäävää kulutusta. Vuonna 2025 jatkoimme sähkön- ja lämmönkulutuksen seurannan kehittämistä ja yhteistyötä vuokranantajiemme kanssa.

3.2.3 Ilmastoteot palveluissamme

Lähes 95 prosenttia päästöistämme syntyy arvoketjussamme. Ostetut tuotteet ja palvelut muodostavat suurimman päästökokonaisuuden, noin 61 prosenttia kokonaispäästöistä. Tämän vuoksi ilmastotyössämme korostuvat palvelukohtaiset ratkaisut, joiden tavoitteena on vähentää päästöjä omassa toiminnassamme sekä vaikuttaa asiakkaidemme arvoketjuun.

Tavoitteena on vähentää ravintolapalveluiden päästöjä 25 % vuoteen 2030 mennessä.

Toimenpiteet ravintolapalveluissa

Ravintolapalveluilla on palveluistamme suurin päästöintensiteetti, mikä johtuu erityisesti raaka-aineiden maankäytön ilmastovaikutuksista. Päästöjen vähentämiseksi olemme mukana World Resources Instituten (WRI) Cool Food -ohjelmassa, jonka tavoitteena on vähentää ravintolapalveluiden absoluuttisia päästöjä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Raaka-ainehankintojemme ohjaavat useat hankintastandardit.

Vuonna 2025 ravintolapalveluidemme päästöt vähenivät 17,47 prosenttia vertailuvuoteen 2022 nähden (päästöt/1000 kcal, Cool Food). Laskennassa on huomioitu maankäytön ilmastovaikutukset FLAG-ohjeistuksen mukaisesti. Muutokset liittyvät ilmastotiekarttamme mukaisiin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat erityisesti raaka-ainevalintoihin ja reseptiikkaan: punaisen lihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen, kasvipohjaisten juomien ja proteiinien käytön lisääminen sekä hybridireseptiikan kehittäminen, jossa eläinperäisiä raaka-aineita korvataan osittain kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla. Lisäsimme valikoimaan myös uusia hybridituotteita ja otimme käyttöön uusissa lounasravintoloissa Green-konseptin, joka lisää kasvisten ja kasvipohjaisen ruoan tarjontaa. Käyttämämme liha- ja maitotuotteet, kananmunat sekä vilja- ja leipomotuotteet ovat pääosin kotimaisia.

Kehitystyön seurauksena puhdistusaineiden käyttö on vähentynyt merkittävästi.

Kemikaalien käytön vähentäminen siivouspalveluissa

Ammattimaisesti suunnitellulla ja mitoitetulla siivouspalvelulla voidaan vaikuttaa kiinteistön pintamateriaalien elinkaareen. Olemme kehittäneet ylläpitosiivouksen toimintamalleja usean vuoden ajan, mikä on mahdollistanut ylläpitoaineiden käytön sekä materiaalien, kuten muovin, kulutuksen vähentämisen. Vuonna 2025 jatkoimme kehitystyötä päivittämällä Pure Space ‑siivouskonseptia, laajentamalla siivousratkaisujen käyttöä sekä ottamalla käyttöön uusia menetelmiä kemikaalien käytön vähentämiseksi pyykkihuollossa.

Kehitystyön seurauksena puhdistusaineiden käyttö on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2025 käytimme ylläpitoaineita 54 prosenttia vähemmän verrattuna vuoteen 2019 (litraa/siivooja). Puhdistusratkaisuja täydennetään tarvittaessa kasvipohjaisilla tuotteilla. Olemme poistaneet valikoimastamme haitallisiksi arvioituja tahranpoistoaineita ja tuoneet valikoimaan uusia astianpesuaineita, joiden ympäristökuormitus on arvioitu aiempaa vähäisemmäksi. Käsihygieniassa olemme korvanneet nestesaippuoita vaahtosaippuoilla, joiden on arvioitu vähentävän materiaalin kulutusta.

Siivouskoneiden hankinnoissa huomioimme energiatehokkuuden sekä laitteiden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Käytössämme on yhä enemmän litiumioniakkuja hyödyntäviä siivouskoneita, joiden käytön on arvioitu vähentävän energiankulutusta ja pidentävän laitteiden käyttöikää.

Vuonna 2025 päästöjenhallintatoimenpiteet kohdistuivat erityisesti liikkumiseen ja kalustoon.

Päästöjen vähentäminen kiinteistön ylläpitopalveluissa

Kiinteistön ylläpitopalveluissa keskeisiä päästölähteitä ovat liikkuminen, työkoneet sekä huoltotoimintaan liittyvät materiaalit.

Vuonna 2025 päästöjenhallintatoimenpiteet kohdistuivat erityisesti liikkumiseen ja kalustoon. Laajensimme sähköautojen käyttöönottoa, uudistimme työkonekalustoa sekä optimoimme laitteiden käyttöä ja reititystä. Lisäksi pyrimme vähentämään tarpeetonta liikkumista sekä huomioimaan laitteiden ja työkoneiden monikäyttöisyyden ja elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset niiden valinnassa.

Pyrimme vastaamaan palvelutarpeisiin ensisijaisesti kohteeseen kiinnitetyllä henkilöstöllä. Kehitämme henkilöstön moniosaamista; näin voimme vaikuttaa liikkumistarpeisiin. Uusien pienkoneiden hankinnassa olemme siirtyneet sähkökäyttöisiin ratkaisuihin päästöjen vähentämiseksi.

Asiakaskohteiden jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmissä käytettävät kylmäaineet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja ilmakehään päästessään. Kylmäaineisiin liittyviä päästöjä hallitsemme muun muassa toimittamalla käytöstä poistettuja kylmäaineita regeneroitavaksi ja käyttämällä regeneroituja kylmäaineita uuden kylmäaineen sijaan. Regeneroinnin myötä kylmäaineista aiheutuneiden päästöjen on arvioitu vähentyneen 86,3 tCO₂e vuosina 2017–2025.

Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää jatkuvaa olosuhteiden seurantaa, ennakoivaa ylläpitoa ja poikkeamiin reagointia.

Energianhallintapalveluilla lisäarvoa asiakkaille

Energianhallintapalveluillamme ja kokonaisvaltaisella vastuulla kiinteistön olosuhteista voimme tukea kiinteistöjen energiatehokkuutta, päästöjen vähentämistä ja toimintavarmuutta. Kiinteistön omistajalle hyödyt näkyvät energiakustannusten ja korjausvelan pienenemisenä sekä arvon säilymisenä, kun taas käyttäjille palvelu konkretisoituu tasaisina lämpö-, valaistus- ja sisäilmaolosuhteina.

Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää jatkuvaa olosuhteiden seurantaa, ennakoivaa ylläpitoa ja poikkeamiin reagointia. Ratkaisumme perustuu asiakkaan prosessien ja taloteknisten laitteistojen kokonaisvaltaiseen hallintaan tiedolla johtamisen ja jatkuvan parantamisen keinoin. Palvelu toteutetaan kiinteistönhoitajan päivittäisen työn, ISS RECin (Remote Engineering Centre) 24/7-etävalvonnan sekä taloteknisten erikoisosaajien toteuttamien ylläpitotoimenpiteiden kokonaisuutena. Kohteesta riippuen ammattilaisemme voivat tunnistaa energiansäästöpotentiaalia, jonka suuruusluokka on tyypillisesti muutaman prosentin tasolla talotekniikkaa optimoimalla ja tätä vielä suurempi investointeja toteuttamalla.

Vuonna 2025 ISS RECiin oli liitetty noin 2 500 rakennusta ja yli 47 000 yksittäistä laitetta. ISS RECin ammattilaiset tekivät vuoden aikana noin 6 000 havaintoa ja kehitysehdotusta liittyen kiinteistöjen taloteknisiin järjestelmiin. Lisäksi tuemme asiakkaitamme energiatehokkuussopimuksissa toteuttamalla energiakatselmuksia sekä laatimalla toimenpidesuunnitelmia ja päästövaikutusten arvioita.

Tuemme talotekniikan asiantuntijoidemme energiatehokkuusosaamista kehittämillämme laskentatyökaluilla, joilla voidaan arvioida energiansäästöjä, päästövaikutuksia ja toimenpiteiden taloudellista kannattavuutta. Työkalut tukevat energiatehokkuustoimien tunnistamista sekä kentällä että työnjohdossa. Tunnistettujen toimenpiteiden osalta laadimme asiakkaalle erilliset ehdotukset arvioituine takaisinmaksuaikoineen.

Kiertotalous ja materiaalitehokkuus tarjoavat keinoja vähentää luonnonvarojen kulutusta, päästöjä ja jätteen syntyä. Palvelutuotannossa pyrimme hyödyntämään uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, pitkäikäisiä, monikäyttöisiä tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita sekä vähentämään materiaalien kulutusta koko palvelun elinkaaren aikana.

Omien toimitilojemme jäteraportoinnin tiedot ovat saatavilla vain osasta kohteita ja jätevirtoja. Toimimme useissa kohteissa vuokralaisina, mikä rajoittaa kattavan tiedon saatavuutta. Tavoitteenamme on nostaa kierrätysasteemme 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi seuraamme kierrätyksen toimivuutta kohdekohtaisesti ja vahvistamme henkilöstön osaamista materiaalitehokkuudessa ja jätteiden lajittelussa. Noudatamme jätehierarkiaa kaikessa toiminnassamme – ensisijaisesti pyrimme vähentämään jätteen syntyä, edistämään materiaalitehokkuutta ja ohjaamaan jätteet uusiotuotantoon raaka-aineiksi. Vuonna 2025 päätoimipisteemme tuottivat yhteensä 34,6 tonnia jätteitä, joista materiaalikierrätykseen toimitettiin 46 prosenttia ja energiahyötykäyttöön 53,6 prosenttia. Vaarallisten jätteiden, kuten sähkö- ja elektroniikkaromun, osuus oli 0,4 prosenttia.

Jätemäärien ja hyötykäyttöasteen raportointi kattaa noin kymmenen ISS:n päätoimipisteen tiedot, jotka perustuvat jätehuoltoyritysten raportteihin. Suurin osa jätehuollosta on vuokranantajan vastuulla, ja lisäksi käytössämme on useita pieniä varasto- ja varikkotiloja.

3.3.1 Kiertotalous ja materiaalitehokkuus palveluissamme

Pyrimme vähentämään toiminnassamme kemikaalien käyttöön ja materiaalikiertoon liittyviä ympäristövaikutuksia.

Huolehdimme asiakkaidemme kiinteistöistä pitämällä kohteet käyttö- ja toimintakunnossa. Kiinteistöjen ylläpidolla, huollolla ja oikea-aikaisilla toimenpiteillä on mahdollista pidentää rakennusten, materiaalien ja teknisten laitteiden käyttöikää sekä vähentää uusien materiaalien tarvetta. Pyrimme vähentämään toiminnassamme kemikaalien käyttöön ja materiaalikiertoon liittyviä ympäristövaikutuksia. Käyttämämme kylmäaineet ohjautuvat yhä enenevässä määrin regenerointiprosessin kautta takaisin käyttöön, mikä edistää niiden uudelleenkäyttöä. Hyödynnämme viemärinavauksessa ensisijaisesti mekaanisia puhdistusmenetelmiä kemiallisten menetelmien sijasta, kun se on teknisesti mahdollista. Lisäksi hyödynnämme torjunta-aineettomia menetelmiä soveltuvin osin esimerkiksi vieraslajien hallinnassa ja rikkakasvien torjunnassa. Käytössämme on ISS Myyntipörssi työvälineiden ja koneiden käyttöiän pidentämiseksi ja uudelleenkäytön lisäämiseksi.

Ylläpidon lisäksi myös tilamuutosprojekteihin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta käytännössä. Materiaalivalinnoilla, kalustehankinnoilla ja purkutöiden suunnittelulla on mahdollista vähentää jätteen syntyä ja lisätä materiaalien uudelleenkäyttöä. Vuonna 2025 laadimme toimintatavan ja raportointimallin vastuullisten tilamuutosten toteuttamiseksi. Aktiivisella toimittajayhteistyöllä pyrimme löytämään keinoja lisätä kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa palveluissamme.

Siivouspalveluissa voimme vähentää kemikaalien ja materiaalien kulutusta kehittämällä työmenetelmiä sekä ohjaamalla hankintoja. Päivittäisessä ylläpitosiivouksessa hyödynnämme puhdistettua vettä, mikä mahdollistaa puhdistusaineiden käytön vähentämisen. Vuonna 2025 ylläpitoaineiden käyttö siivoojaa kohden oli 54 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2019. Tuemme ilman puhdistusaineita toteutettavaa ylläpitosiivousta tarvittaessa kasvipohjaisilla, elintarviketeollisuuden sivutuotteista valmistetuilla puhdistusaineilla silloin, kun puhdistusaineiden käyttö on välttämätöntä. Muovin kulutusta pyrimme vähentämään optimoimalla jäte- ja roskapussien käyttöä. Keskitetyt jätepisteet sekä kestosäkkien ja kestokäsineiden käyttö ovat esimerkkejä käytännön toimenpiteistä, joilla pyrimme vähentämään kertakäyttöisten tuotteiden tarvetta.

Tutustu tarkemmin ISS:n tarjoamaan kemikaalivapaaseen siivouspalveluun.

Hankinnat ovat tärkeä osa siivouspalveluidemme kehittämistä. Tuotevalinnoissa kiinnitämme huomiota tuotteen ympäristömerkintöihin sekä raaka-aineisiin. Valikoimastamme löytyy kierrätysmateriaaleista valmistettuja pyyhkeitä, moppeja ja siivousvaunujen osia sekä kierrätetyistä PET-pulloista valmistettuja twister-laikkoja. Lisäksi olemme lisänneet biomuovista valmistettujen pussien ja säkkien käyttöä sekä kehittäneet ratkaisuja yhdessä toimittajiemme kanssa kierrätysraaka-aineiden osuuden kasvattamiseksi käyttämissämme tuotteissa.

Ravintolapalveluissa tavoitteenamme on luoda kestävää ruokakulttuuria. Tässä onnistuaksemme kehitämme jatkuvasti reseptiikkaa, jolla vaikutamme raaka-ainehankintoihin ja minimoimme ruokahävikin syntyä. Vuodesta 2022 lähtien olemme vähentäneet asiakaskohtaista ruokahävikkiä yli 30 prosenttia (g/asiakas). Seuraamme hävikkiä sähköisellä työkalulla, ja hävikkiraportointiin osallistuu jokainen valmistus- ja jakelukeittiömme.  Käytössämme on henkilöstölle suunnattu hävikkikoulutus sekä ideakatalogi hävikin hallintaan. Syksyllä 2025 vietimme jokaisessa ravintolassamme hävikkiviikkoa. Lisäksi ravintoloiden suositulla hävikkiruoan myynnillä vähennetään syntynyttä hävikkiä päivän päätteeksi.

Hyödynnämme siivouspalveluiden osaamista ja menetelmiä myös ravintolatilojen siivouksessa, ja käytössämme on siivousmenetelmä, jossa puhdistusaineiden käyttöä on minimoitu ja sitä tukee tarvittaessa kasvipohjaiset puhdistusaineet.

3.3.2 Kiertotalouspalvelumme asiakaskohteissa

Asiakkaamme hyödyntävät raportointityökaluja jätetietojen sekä jätehuollon hiilijalanjäljen seurannassa.

Kiertotalouspalveluillamme voimme tukea asiakkaitamme kierrätysasteen ja materiaalitehokkuuden parantamisessa. Asiakkaidemme vastuullisuustavoitteet sekä kiertotalouteen liittyvät raportointi- ja viranomaisvaatimukset näkyvät yhä vahvemmin myös palveluiden kehittämisessä ja käytännön toiminnassa. Vuonna 2025 ISS:n asiakkuuksista syntyneestä jätteestä yli 87 prosenttia ohjattiin materiaali- tai energiahyötykäyttöön. Oikein lajitellut materiaalit voidaan hyödyntää uusio- tai energiantuotannossa, mikä vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja tukee päästövähennyksiä.

ISS:n palveluratkaisut räätälöidään asiakaskohtaisesti lainsäädäntö, jätehierarkia ja asiakkaan omat vastuullisuustavoitteet huomioon ottaen. Kehitämme ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, ja henkilöstömme havainnot konkretisoituvat usein käytännön toimenpiteiksi kiertotalouden edistämiseksi.

ISS:n ympäristöhoitajilla on keskeinen rooli kohteiden päivittäisessä ohjauksessa ja jätehuoltoketjun toimivuuden varmistamisessa. Jätteiden sisälogistiikkapalveluilla tuemme kohteiden kierrätysjärjestelyjen toimivuutta, mikä voi vaikuttaa kuljetustarpeeseen ja edelleen kuljetuksista aiheutuviin päästöihin. Vuonna 2025 asiakkuuksissamme lajiteltiin kymmeniä eri jätejakeita, jotka toimitettiin jatkokäsittelyyn.

Asiakkaamme hyödyntävät raportointityökaluja jätetietojen sekä jätehuollon hiilijalanjäljen seurannassa. Vastuullisuusdatan merkitys on kasvanut, ja raportoinnilta edellytetään yhä läpinäkyvämpää ja asiakaskohtaisempaa tietoa. Kehitämme raportointia yhteistyössä kumppaneidemme kanssa tukemaan asiakkaidemme vastuullisuustavoitteita. Näin asiakkailla on mahdollisuus seurata tavoitteidensa etenemistä ja hyödyntää tietoa päätöksenteon tukena.

Olemme tunnistaneet ne ekosysteemipalvelut, joita käytämme ja joihin palveluillamme vaikutamme.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmastonmuutos ovat tiiviisti toisiinsa liittyviä ilmiöitä. Hyvinvoiva ja monimuotoinen luonto tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä tuottaa yhteiskunnalle ja liiketoiminnalle keskeisiä ekosysteemipalveluja.

Kiinteistöjen ylläpidolla ja palveluratkaisuilla voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen esimerkiksi piha-alueiden hoidossa, materiaalivalinnoissa, kemikaalien käytössä ja hulevesien hallinnassa. Olemme tunnistaneet keskeiset ekosysteemipalvelut, joita hyödynnämme ja joihin palveluillamme vaikutamme. Näitä ovat muun muassa ruokaan ja raaka-aineisiin, makeaan veteen, pölytykseen sekä ravinteiden kiertoon ja hulevesien hallintaan liittyvät palvelut. Kehitämme osaamistamme ja palveluratkaisujamme tämän huomioimiseksi osana kiinteistöjen ylläpitoa ja rakennettua ympäristöä.

3.4.1 Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen palveluillamme

Vaikutamme palvelutuotannollamme luonnon monimuotoisuuteen ja sen ylläpitämiseen monin tavoin. Ravintolapalveluissa keskeisiä keinojamme ovat raaka-ainevalinnat, reseptiikan kehittäminen sekä ruokahävikin vähentäminen. Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Lisäksi suomalaiset järvikalat ovat osa lounastarjontaamme. Valikoimaamme kuuluu myös Reilun kaupan ja Rainforest Alliancen tuotteita sekä luomu- ja lähituotteita.

Suomen kansallisessa luomuohjelmassa (Luomu 2.0) on asetettu tavoitteeksi kasvattaa luomun osuutta julkisella sektorilla 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Olemme edistäneet tätä tavoitetta muun muassa osallistumalla alan yhteisiin kehittämishankkeisiin. Osallistuimme vuosina 2022–2024 Luomutetaan Ruokapalvelut ‑hankkeeseen, jossa edistettiin luomutuotteiden saatavuutta ammattikeittiöille kehittämällä koko luomuketjun yhteistyötä. Syksyllä 2024 voitimme yksityisen sektorin suurten toimijoiden sarjan Luomu SM ‑kilpailussa. Vuonna 2025 jatkoimme hankkeessa kehitettyjen toimintamallien jalkauttamista ravintoloihimme osana kehittämistoimiamme.

Siivouspalveluissa vähennämme kemikaalien käyttöä muun muassa lisäämällä puhdistetulla vedellä toteutettavan ylläpitosiivouksen osuutta. Samalla pienenee kemikaalipäästöjen riski ympäristöön ja vesistöihin. Kiinteistön ylläpitopalveluissa hyödynnämme muun muassa torjunta-aineettomia rikkakasvien hallintamenetelmiä ja mahdollistamme niittymäisten alueiden toteuttamisen osaksi asiakkaidemme piha-alueita. Lisäksi toteutamme asiakkaillemme vieraslajien torjuntaa.

Asiakkaiden kiinnostus luonnon monimuotoisuuteen liittyviä ratkaisuja kohtaan on kasvanut, ja kehitämme jatkuvasti osaamistamme myös tällä alueella. Vuonna 2025 aloimme kehittää kiinteistön ylläpitohenkilöstölle verkkokurssikokonaisuutta luonnon monimuotoisuutta tukevista käytännön toimenpiteistä. Koulutuksissa käsitellään muun muassa pölyttäjäystävällisiä piha-alueita, niittyjä sekä haitallisten vieraslajien tunnistamista ja torjuntaa.

Siivouspalveluissa vedenkulutusta minimoidaan erityisesti menetelmä- ja välinevalinnoilla.

Palveluratkaisujemme ja käyttämiemme tuotteiden kautta vaikutamme vedenkulutukseen kaikissa palveluissamme, kuten siivous‑, ravintola‑ ja kiinteistön ylläpitopalveluissa.

Toimipisteissämme käytetään kunnallista vedenjakelua, ja toiminnastamme syntyvät jätevedet ohjautuvat kunnalliseen viemäriverkostoon. Vedenkulutus syntyy pääosin päivittäisestä palvelutuotannosta sekä siihen liittyvistä tukitoiminnoista.

Pääkonttorimme sijaitsee business parkissa, jonka saama LEED Platina ‑luokitus näkyy esimerkiksi vettä säästävinä vesikalusteina.

3.5.1 Vesivastuullisuus palveluissamme

Maatalous on maailman suurin vedenkäyttäjä, ja raaka-ainevalinnoilla on keskeinen merkitys vedenkulutukseen ja vesivarojen kestävään käyttöön. Ravintolapalveluissa vaikutamme vedenkulutukseen sekä vesistöjen tilaan raaka-ainehankintojen ja -valintojen kautta. Tarjoamamme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Vähennämme ravintoloidemme vedenkulutusta tehostamalla pesuprosesseja, kuten optimoimalla tiskikoneiden käyttöä ja vesikalusteiden säätöjä. Lisäksi joissakin asiakaskohteissa tarjottimista luopuminen on vähentänyt tiskiprosessiin liittyvää vedenkäyttöä.

Siivouspalveluissa vedenkulutusta minimoidaan erityisesti menetelmä- ja välinevalinnoilla. Mikrokuitumenetelmät, tekstiilien matalalämpöpesu ja resurssitehokkaat siivouskoneet ovat vähentäneet veden käyttöä useiden vuosien ajan. Modernien siivouskoneiden käyttöönoton ansiosta arvioimme säästyneen yli 20 miljoonaa litraa vettä vuosien 2017–2025 aikana. Vastaavasti olemme lahjoittaneet vastaavan määrän puhdasta juomavettä Made Blue -organisaation kautta alueille, joissa puhtaan veden saatavuus on rajallista. Vuonna 2025 jatkoimme robotiikan hyödyntämistä siivouspalveluissa. Siivousrobotit puhdistavat lattioita ilman puhdistusaineita ja vähentävät vedenkulutusta tehokkaan vedenkierrätyksen avulla.

Kiinteistön ylläpitopalveluilla vaikutamme asiakkaidemme kiinteistöjen vedenkäyttöön huolehtimalla vesikalusteiden kunnosta sekä suositusten mukaisista virtaamista. Poikkeamien havainnointia tukee ISS RECin 24/7-olosuhdehallintakeskus. Kiinteistön ylläpitopalveluissa vettä käytetään esimerkiksi hiekannostossa pölyämisen ehkäisemiseksi. Vedenkulutuksen minimoimiseksi hyödynnämme nykyaikaista kalustoa sekä ajoitamme toimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti.

Luottamusmiesten ja muiden henkilöstön edustajien näkemyksiä hyödynnetään organisaation kehittämisessä ja muutosten suunnittelussa.

ISS:llä on vahva ja monitasoinen henkilöstön edustuksen rakenne, joka tukee rakentavaa ja jatkuvaa vuoropuhelua työnantajan ja työntekijöiden välillä. ISS:llä toimii noin 40 luottamusmiestä kattavasti eri puolilla organisaatiota. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia tuetaan myös erilaisten osallistumisfoorumien kautta.

ISS:llä toimii European Works Council (EWC), joka mahdollistaa kansainvälisen tason henkilöstövuoropuhelun konsernin sisällä. Lisäksi järjestetään alueellisia ja valtakunnallisia luottamusmiestapaamisia, jotka vahvistavat paikallisen vuorovaikutuksen jatkuvuutta. Konserniyhteistyöryhmä tuo yhteen työnantajan ja henkilöstön edustajat keskustelemaan strategisista ja kehitykseen liittyvistä teemoista. Vuonna 2025 konserniyhteistyöryhmä kokoontui kuusi kertaa.

ISS:n yhteistyö henkilöstön ja ammattiliittojen kanssa on tunnistettu vahvuudeksi myös ISS:n toteuttamassa kaksoisolennaisuusarvioinnissa.

Henkilöstön osallistaminen on osa ISS:n vastuullisuusstrategiaa. Luottamusmiehillä ja muilla henkilöstön edustajilla on keskeinen rooli, ja heidän näkemyksiään hyödynnetään organisaation kehittämisessä ja muutosten suunnittelussa. Tämä monitasoinen yhteistyömalli vahvistaa työntekijöiden ääntä ja edistää vakaata, osallistavaa ja oikeudenmukaista työelämää ISS:llä.

Työehtosopimusten kattavuus

ISS:llä kaikki työntekijät ja toimihenkilöt kuuluvat työehtosopimusten piiriin. Koko ISS:n henkilöstöstä noin 98 prosenttia kuuluu työehtosopimusten piiriin. Työehtosopimuksia ei sovelleta ylempiin toimihenkilöihin eikä johtoon kuuluviin henkilöihin. Edellä mainittujen henkilöstöryhmien työehdot määräytyvät soveltuvan lainsäädännön mukaisesti.

ISS on sitoutunut vahvasti torjumaan korruptiota ja lahjontaa kaikkialla, missä se harjoittaa liiketoimintaa.

ISS on vahvasti sitoutunut torjumaan korruptiota ja lahjontaa kaikkialla, missä se harjoittaa liiketoimintaa. ISS on ollut osa Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact (UNGC) -aloitetta ja tukenut sitä sen perustamisesta lähtien.

Korruptio ja lahjonta ovat ehdottomasti kiellettyjä ISS:n toimintaohjeissa (Code of Conduct). Toimintaohjeeseen perustuen ISS on antanut lisäksi lahjoja ja vieraanvaraisuutta sekä korruption estämistä koskien erilliset tarkentavat menettelytapaohjeet, joita kaikkien ISS:n työntekijöiden on noudatettava. ISS kilpailee asiakkaista vain palveluidensa ja valikoimansa kaupallisten ansioiden perusteella. Toimittajien valinnassa arvioidaan tuotevalikoiman kaupallisten ansioiden lisäksi dokumentoituja vaatimuksia, kuten lakisääteisten velvoitteiden täyttämistä, ISS:n Supplier Code of Conductin hyväksymistä, tilaajavastuuvaatimuksia sekä soveltuvia ympäristö-, ihmisoikeus- ja työturvallisuuskriteerejä. ISS:n toimintaohjeet ja kaikki menettelytapaohjeet läpikäydään ja päivitetään säännöllisesti. Viitatut ohjeistukset vahvistavat entisestään ISS:n ja sen koko henkilöstön sitoutumista liiketoiminnan harjoittamiseen eettisesti ja rehellisesti.

Kaikki ISS:n esihenkilöt ovat velvollisia varmistamaan, että heidän työntekijänsä tuntevat ISS:n toimintaohjeet ja sen perusteella annetut tarkennetut menettelytapaohjeistukset sekä ymmärtävät ja noudattavat niitä. Pakolliset aiheeseen liittyvät koulutukset suoritetaan verkkokoulutusjärjestelmä MyLearningissä. Koulutukset kuuluvat myös ISS:n perehdytysohjelmaan. Näin varmistetaan koko henkilökunnan sitoutuminen muun muassa korruption vastaiseen toimintaan.

Harmaa talous koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja, kuten rakennus-, kiinteistöpalvelu-, ravitsemus-, majoitus- ja kuljetusalaa. ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa ja tekee jatkuvaa yhteistyötä vastuullisten tilaajien, viranomaisten ja ammattiliittojen kanssa harmaan talouden kitkemiseksi.

Harmaan talouden yleisenä toimintamallina on muun muassa ketjuttaa töitä eteenpäin alihankintaketjussa. ISS:n toimintamallina on alihankintaketjutuksen tietoinen vähentäminen. ISS kieltää alihankkijoitaan ketjuttamasta työtään ilman ISS:n kirjallista etukäteishyväksyntää. ISS noudattaa lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä.

Toimittajien edellytetään kuuluvan Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun sekä noudattavan toimittajia koskevaa menettelytapasääntöä. Sääntö velvoittaa muun muassa toimimaan soveltuvien lakien ja määräysten, mukaan lukien, muttei rajoittuen kilpailulainsäädännön, tietosuojalainsäädännön ja korruption vastaisten lakien ja määräysten mukaisesti. ISS:llä on nollatoleranssi petokseen, korruptioon tai muuhun vakavaan lainrikkomukseen syyllistyneeseen toimittajaan nähden.

ISS:llä on käytössä Speak Up -käytäntö sekä tähän kuuluva raportointijärjestelmä, jonka avulla eri sidosryhmät voivat anonyymisti ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä ja huolenaiheista.

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä.

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä. Verojalanjäljen raportoinnin tarkoituksena on kuvata normaalien tuloverojen lisäksi myös kaikki muut verot ja veroluonteiset maksut, joiden suorittaminen on yrityksen vastuulla tai jotka liittyvät yrityksen toimintaan.

ISS:n verojalanjälki vuonna 2025 oli yhteensä 207,7 miljoonaa euroa. Henkilöstöön liittyviä veroluonteisia maksuja oli yhteensä 86 miljoonaa euroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä 43 miljoonaa euroa. Tuloveroa ISS maksoi yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron osuus oli 75 miljoonaa euroa.

Olemme vahvasti mukana kiinteistötoimialan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimialajärjestöjen toiminnassa ja osallistumme esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön torjumiseen liittyviin projekteihin. 

ISS tukee, kunnioittaa ja edistää yleismaailmallisten ihmisoikeuksien toteuttamista. Olemme sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden yksi tarkoitus on turvata ihmisoikeudet globaalisti. Kunnioitamme ja noudatamme kansainvälisen työjärjestö ILO:n Työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta. Ehkäisemme ihmisoikeusrikkomuksia sekä omassa toiminnassamme että arvoketjussamme yhteistyössä viranomaisten, toimialajärjestöjen ja toimittajiemme kanssa.

ISS:n ihmisoikeuksiin liittyvää toimintaa ohjaavat Code of Conduct -toimintaohje ja globaali henkilöstöstandardi (ISS Global People Standard). Koulutamme koko henkilöstömme Code of Conduct -toimintaohjeeseen. Tavoitteena on edelleen, että myös vuoden 2026 aikana 90 prosenttia henkilöstöstämme on suorittanut ISS Code of Conduct -kurssin. Kaikkien ISS:n toimittajien tulee sitoutua toimittajien menettelytapasääntöön (ISS Supplier Code of Conduct). Muita ihmisoikeuksiin liittyviä politiikkoja, joita noudatetaan koko ISS-konsernissa, ovat ISS Corporate Governance Policy, ISS Sustainability  Policy, ISS Policy on Safeguarding Children and Vulnerable Adults, ISS Speak Up Policy ja ISS Anti-Corruption Policy Statement.

Lue lisää Toiminnan periaatteet -kappaleesta.

Ihmisoikeusriskit kartoitetaan kansainvälisesti ja maakohtaisesti

ISS kartoittaa toimintaansa vaikuttavia ihmisoikeusriskejä osana laajempaa maakohtaista riskiarviota, joka pohjautuu ISS-konsernin kansainväliseen riskiarvioon. Sitoutumisemme ihmisoikeuksiin tarkoittaa, että meillä on nollatoleranssi epäeettisiin työkäytäntöihin, kuten lapsityövoimaan, ihmiskauppaan ja moderniin orjuuteen. Tuemme ja edistämme yksilöllisiä ja kollektiivisia ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, mukaan lukien yhdistymisvapaus, terveys ja turvallisuus, ihmisarvoiset työolot sekä henkilö- ja tietosuoja.

ISS:n toiminnassa ihmisoikeusriskit paikantuvat etenkin alihankintaketjuihin. Toimittajien menettelytapasäännön lisäksi riskiä torjutaan uusien alihankkijoiden ja toimittajien tarkastusprosessilla ja konsernitasolta määritellyillä kriittisten toimittajien auditoinneilla. Esimerkiksi työntekijöidemme vaatetuksessa ISS:llä käytetään globaalisti vain ISS-konsernin hyväksymiä toimittajia.

Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja yhtenä Suomen suurimpana yksityisenä työnantajana meillä on korostunut vastuu ihmisoikeuksien noudattamisessa. ISS varmistaa ihmisoikeuksien noudattamisen riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esihenkilöiden ja henkilöstön tukena muun muassa työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa.

Teemme jatkuvaa yhteistyötä kiinteistöpalvelualan sekä ravintola-alan toimialajärjestöjen kanssa ja osallistumme esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön torjumiseen liittyviin projekteihin. Harmaan talouden torjumiseksi olemme ottaneet työntekijöillämme käyttöön jo vuonna 2013 kuvallisen ja veronumerollisen henkilökortin.

ISS:llä on käytössään konsernitasoinen Speak Up -käytäntö, joka tukee rehellisyyttä, avoimuutta ja vastuullista toimintaa.

Käytössä olevat ilmoituskanavat 

ISS:llä on käytössään konsernitasoinen Speak Up -käytäntö. Se on osa ISS:n eettisen liiketoiminnan kokonaisuutta ja keskeinen väline väärinkäytösten ehkäisemisessä ja epäkohtien esiin nostamisessa.

Speak Up -kanava on työntekijöiden, toimittajien ja muiden sidosryhmien käytettävissä, ja sen kautta voi nimettömästi ja luottamuksellisesti ilmoittaa epäillyistä rikkomuksista, kuten korruptiosta, epäasiallisesta kohtelusta, syrjinnästä tai ISS:n toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) vastaisesta toiminnasta.

Kanava on ulkopuolisen ja riippumattoman palveluntarjoajan hallinnoima ja löytyy avoimesti ISS:n verkkosivuilta. Ilmoitukset seuloo ulkopuolinen lakiasiaintoimisto. Tämä varmistaa ilmoitusten puolueettoman käsittelyn ja suojaa mahdollisilta eturistiriidoilta. Ilmoitusten käsittelyssä noudatetaan tarkkaa prosessia, jossa varmistetaan ilmoittajan anonymiteetti ja asianmukainen jatkokäsittely konsernin sisällä.

Kanavan käyttöä seurataan säännöllisesti, ja johdolle raportoidaan anonyymisti ilmoitusten lukumäärät, aihealueet ja käsittelyajat. Vuonna 2025 Speak Up -kanavan kautta tehtiin yhteensä 27 ilmoitusta; yleisimmät aiheet liittyivät esihenkilötoimintaan ja henkilöstöjohtamiseen. Ilmoitusten analyysiä hyödynnetään myös ennaltaehkäisevän koulutuksen ja ohjeistuksen kehittämisessä.

Speak Up -kanavan rinnalla ISS:llä on Suunta-järjestelmä, joka on suunniteltu erityisesti epäasiallisesta kohtelusta työyhteisössä ilmoittamiseen. Suunta on henkilöstölle tarkoitettu, matalan kynnyksen väylä ottaa esiin tilanteita, jotka liittyvät esimerkiksi syrjintään, kiusaamiseen tai muihin työyhteisön haasteisiin. Suunta-ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti.

Vuonna 2025 ISS:n omassa toiminnassa ei tunnistettu yhtään todennettua syrjintätapausta tai ihmisoikeusrikkomusta. Vuoden 2026 osalta tavoitteemme on edelleen, että todennettuja syrjintätapauksia tai ihmisoikeusrikkomuksia ei ole. Ilmoituskanavat ovat osa tätä varmistavaa kokonaisuutta.

Koulutus ja perehdytys 

Speak Up -käytännön tuntemus on osa ISS:n jokaisen työntekijän osaamisperustaa:

Koko henkilöstö koulutetaan Speak Up -periaatteisiin osana ISS Code of Conduct -verkkokurssia, joka on pakollinen kaikille työntekijöille. Koulutus uusitaan kahden vuoden välein, ja suoritusten toteutumista seurataan MyLearning-järjestelmässä.

Speak Up -kanava esitellään myös perehdytyksessä uusille työntekijöille, osana eettisiä toimintaperiaatteita ja vastuullisuutta. Näin ISS varmistaa, että jokaisella työntekijällä on tietoisuus omista oikeuksistaan ja luottamuksellinen väylä puuttua havaittuihin epäkohtiin.

Esihenkilöt ovat velvollisia varmistamaan, että työntekijät tuntevat Speak Up -periaatteet ja tietävät, miten ja milloin niitä käytetään. Tarvittaessa tarjotaan lisätukea esihenkilöroolin näkökulmasta.

Yhteistyö toimittajiemme kanssa on avainasemassa hiilijalanjälkemme pienentämisessä.

Olemme sitoutuneet vähentämään raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta syntyviä Scope 3 -päästöjä, jotka muodostavat valtaosan hiilijalanjäljestämme. ISS-konserni on sitoutunut nettonollatavoitteeseen koko arvoketjun osalta vuoteen 2040 mennessä. Seuraamme etenemistä myös hankinnan KPI-mittarilla Spend with science-based targets, joka kuvaa tiedepohjaiset päästövähennystavoitteet asettaneiden toimittajien osuutta ostovolyymistämme. Vuonna 2024 käyttöönotettu uusi hankintastandardimme tukee tätä tavoitetta tiukentamalla ympäristövastuun vaatimuksia ja ihmisoikeuksien kunnioittamista toimitusketjussamme.

Ympäristövaikutuksemme syntyvät pääosin hankkimistamme materiaaleista ja palveluista, joten tiivis yhteistyö toimittajiemme kanssa on ratkaisevan tärkeää hiilijalanjälkemme pienentämisessä. Uusi hankintastandardimme sisältää entistä tarkempia vaatimuksia energiatehokkuudelle, päästövähennyksille sekä materiaalivalinnoille. Lisäksi tarjoajien on osoitettava, kuinka heidän tuotteensa ja toimintansa konkreettisesti edistävät vastuullisuustavoitteitamme. Hankintastandardin mukaisesti vastuullisuuskriteerien painotuksen tulee olla kilpailutuksissa vähintään 20 prosenttia.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään niin hankinnan henkilöstömme kuin toimittajiemme vastuullisuusosaamista. Vuonna 2025 hankinnan henkilöstömme osallistui mm. EcoVadiksen vastuullisuuskoulutuksiin ja vuonna 2026 ulkopuolisen tahon järjestämään Sustainable Procurement –koulutukseen. Yksi vuoden 2025 keskeisistä teemoista oli ISS Supplier Sustainability Engagement Program -ohjelman käynnistäminen. Ohjelman avulla sitoutamme ja tuemme merkittävimpiä toimittajiamme heidän päästövähennystavoitteidensa toteuttamisessa. Vuonna 2026 tavoitteenamme on laajentaa näiden ohjelmien vaikuttavuutta ja syventää toimittajayhteistyötä entisestään tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hankintastandardimme sisältää entistä tarkempia vaatimuksia energiatehokkuudelle, päästövähennyksille sekä materiaalivalinnoille.

Toimittajien ja yhteistyökumppaneiden arviointi ja valinta

Toimittajiemme valinta perustuu tarkasti määriteltyyn ja dokumentoituun valintaprosessiin. Olemme asettaneet toimittajillemme ehdottomat minimivaatimukset.

Hankintastandardimme edellyttää, että toimittajat arvioivat oman toimintansa ympäristövaikutukset ja sitoutuvat vähentämään päästöjään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä vähäpäästöisiin kuljetusratkaisuihin ja uusiutuvan energian käyttöön.

Analysoimme toimittajia myös toimialan, maantieteellisen toiminta-alueen sekä taloudellisen ja työvoimaprofiilin perusteella riskien hahmottamiseksi. Toimittajiemme on noudatettava ISS:n eettisiä periaatteita, kuten työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua ja turvallisten työolojen varmistamista.

Vuodesta 2024 lähtien jokaiselta uudelta toimittajalta on vaadittu ISS:n toimittajan toimintaperiaatteiden (ISS Supplier Code of Conduct) hyväksyntä ennen yhteistyön aloittamista. 100 prosenttia uusista toimittajistamme on sen hyväksynyt. Prosessi on ehdoton ja järjestelmämme automaattisesti ohjaama; ilman toimintaperiaatteiden hyväksyntää ei toimittajalle ole mahdollista tehdä ostotilauksia. Otamme vuoden 2026 aikana käyttöön mittarin, jonka avulla seuraamme periaatteet hyväksyneiden toimittajien osuutta koko toimittajakannastamme. Tavoitteenamme on, että vuoden 2027 loppuun mennessä kaikki toimittajamme ovat hyväksyneet ISS Supplier Code of Conductin.

Kaikkien toimittajiemme on kuuluttava Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -palveluun. Näin voimme jatkuvasti varmistaa tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden eli esimerkiksi verojen, eläkemaksujen ja työehtojen noudattamisen seurannan täyttymisen. Kaikki alihankintasopimukset solmitaan ISS:n omilla vakiosopimusmalleilla, joihin on sisällytetty lakisääteiset sekä ISS:n omat ympäristö-, vastuullisuus- ja työturvallisuusvaatimukset toimittajille. Lisäksi tapaamme keskeisiä toimittajiamme säännöllisesti ja käymme yhdessä läpi keskeisiä suorituskykymittareita, kuten toimitusvarmuutta, asiakkaidemme kohteissa tapahtuneiden työtapaturmien määriä sekä mahdollisia laatuun tai toimintaan liittyviä reklamaatioita.

Ihmisoikeuksien valvominen hankintaketjussamme

Edellytämme, että kaikki toimittajamme kunnioittavat kansainvälisiä työelämän oikeuksia koskevia sopimuksia ja normeja. Tämä tarkoittaa nollatoleranssia lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöön tai ihmiskauppaan, työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ammatillisesti sekä velvollisuutta taata heille turvalliset ja ihmisarvoiset työolot. Vaadimme toimittajiltamme myös läpinäkyvyyttä: heidän on raportoitava avoimesti havaitsemistaan työoloihin liittyvistä riskeistä ja niiden hallintatoimenpiteistä. Olemme sitoutuneet varmistamaan, ettei hankintaketjussamme tapahdu hyväksikäyttöä, syrjintää tai muita ihmisoikeusloukkauksia. Vuonna 2024 käyttöönotettu hankintastandardimme velvoittaa toimittajamme suorittamaan säännöllisiä due diligence -selvityksiä oman toimintansa vastuullisuudesta sekä osallistumaan ISS:n järjestämiin vastuullisuuskoulutuksiin osaamisensa kehittämiseksi.

Toimittajien vaatimustenmukaisuus ja valvonta

Ennen uuden toimittajan hyväksymistä yhteistyöhön teemme kattavan riskienarvioinnin, jossa kartoitamme mahdolliset riskit ja niiden todennäköisyyden niin ISS:lle kuin asiakkaillemme. Arvioimme jokaisen potentiaalisen toimittajan useasta eri näkökulmasta: lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen; sosiaalinen vastuu ja työelämän normit; maantieteelliset riskitekijät; ympäristövaikutuksiin liittyvät kriteerit; maineeseen liittyvät riskit; lahjonta- ja korruptioriskit; kyseiseen palveluun tai tuotteeseen liittyvät erityisriskit.

Valitsemme kumppaneiksi ainoastaan toimittajia, jotka täyttävät keskeiset ISS-standardien vaatimukset edellä mainituilla osa-alueilla. Mahdollisten vähäisempien riskien vaikutuksia pyritään pienentämään ennakoivilla toimenpiteillä, esimerkiksi erillisillä sopimusehdoilla tai yhdessä laadittavilla korjaavilla suunnitelmilla jo ennen yhteistyön alkua. Lisäksi seuraamme toimittajiamme säännöllisissä, vähintään vuosittaisissa uudelleenarvioinneissa, ja havaitut poikkeamat korjataan yhteistyössä kyseisen toimittajan kanssa. Tämän toimintamallin ansiosta riskien vaikutukset pienenevät, ja varmistamme, että hankintaketjumme toimittajat täyttävät vähintään ISS:n asettamat minimivaatimukset. ISS:n Speak Up -ilmiantopolitiikka koskee kaikkia toimittajiamme: ohjaamme ja kannustamme heitä raportoimaan avoimesti, mikäli he havaitsevat epäeettistä tai sääntöjenvastaista toimintaa toimitusketjussamme. Osana toimittajavalvontaa seuraamme myös hankintaketjusta tehtyjen Speak Up -ilmoitusten määrää ja aihealueita.

Teemme tiivistä yhteistyötä avaintoimittajiemme kanssa varmistaaksemme toimittajille asetettujen kriteerien ja vaatimusten täyttymisen: toteutamme vuosittain riskiperusteisia auditointeja ja syvennämme yhteistyötä yhteisten due diligence -selvitysten avulla kriittisillä riskialueilla. Vuoden 2025 aikana panostimme riskiperusteisten auditointien ohella erityisesti toimittajariskien arviointiin ja seurantaan sekä strategisten kumppanuuksien kehittämiseen, jotta asetetut kriteerit ja vaatimukset olisivat entistä vahvemmin integroitu hankintaprosessiimme. Arviointi kattaa toimintaperiaatteiden noudattamisen muun muassa työolojen, työterveyden ja -turvallisuuden, ympäristönsuojelun, alihankinnan sekä sopimusten ja taloudellisten velvoitteiden osalta.

ISS hallinnoi korkean riskin toimittajia tarkoin määritellyn prosessin avulla, joka kattaa toimittajasuhteen jokaisen vaiheen taustatarkastuksesta ja sopimuksen solmimisesta yhteistyön aloitukseen, jatkuvaan seuranta-arviointiin (sisältäen säännölliset suorituskykyarviot, poikkeamien raportoinnin sekä vuosittaiset riskiperusteiset auditoinnit) ja tarvittaessa aina toimittajasuhteen päättämiseen saakka. Ennalta määritellyn toimintamallin avulla varmistamme, että jopa korkeamman riskiprofiilin toimittajat täyttävät vähintään vaaditut standardit – tai yhteistyö heidän kanssaan päätetään hallitusti ennen merkittäviä ongelmia.

Kehitämme jatkuvasti toimintaamme entistä tehokkaampien logististen ratkaisujen löytämiseksi.

Hankintaketjujen vaatimustenmukaisuus käytännössä

ISS kehittää jatkuvasti toimintaansa löytääkseen entistä tehokkaampia logistisia ratkaisuja. Kaikki ajoneuvomme ja työkoneemme on varustettu paikannus- ja ajonseurantajärjestelmillä reittioptimoinnin ja käyttöasteen parantamiseksi. ja sitä uudistetaan säännöllisesti operatiivisten tarpeiden mukaisesti. Sähkökäyttöisten ajoneuvojen osuus kalustossamme kasvaa vuosi vuodelta.

Olemme asettaneet nettonollatavoitteen vuodelle 2030 Scope 1:n ja 2:n osalta. Scope 1 sisältää tuotantoajoneuvoista ja työkoneista aiheutuvat suorat päästömme. Tähän tavoitteeseen pyrimme muun muassa sähköistämällä tuotantoautokantaamme sekä ottamalla laajamittaisesti käyttöön sähkökäyttöisiä pienkoneita.

Ajoneuvokalustoa koskeva standardimme ohjaa autokantamme sähköistämiseen. Lisäksi ISS:llä pyritään päästöjen vähentämiseen myös muilla keinoin, muun muassa ajoneuvokannan oikean koon määrittämisellä, uusiutuvien polttoaineiden käytöllä, ajokäyttäytymisen mukauttamisella, reitityksen ja hyötykuorman optimoinnilla sekä ajoneuvokannan sähköistämisellä. Näitä kaikkia keinoja tarvitaan vastuullisuustavoitteidemme saavuttamiseksi.

Siivous- ja ravintolapalveluiden osalta ISS:n hankinta varmistaa, että tilaukset ja toimitukset on keskitetty kilpailutuksissa valituille toimittajille. Keskittämällä tilaukset ja toimitukset sopimustoimittajille varmistamme toimitusketjun hallittavuuden ja tehokkaan koordinoinnin.

Hankinta on mukana edistämässä yrityksen vastuullisuustoimenpiteiden toteutumista yhdessä toimittajien kanssa. Sopimustoimittajiksi valitaan yrityksiä, joilla on konkreettisia vastuullisuustavoitteita ja -tekoja. Esimerkiksi päätukkurimme hyödyntää runkokuljetuksissa erikoispitkiä Ekorekkoja ja kaksikerrosperäkärryjä.

Elintarvikekilpailutuksissa varmistamme, että valituksi tulevilla sopimustoimittajilla on tuotantoeläinten hyvinvointiin ja kestävään kalastukseen liittyvät sertifikaatit sekä konkreettisia toimia ruokatuottajien toimeentulon, pakkausten ja luomutuotteiden valikoiman osalta.

Siivouksen osalta keskitymme yhteistyöhön sopimustoimittajien kanssa, jotka tukevat vastuullisuustavoitteitamme konkreettisin toimenpitein ja kehittävät yhteistyössä kanssamme siivoustuotteita ja -menetelmiä.

Sidosryhmien odotuksia kartoitetaan jatkuvalla vuoropuhelulla ja tavoitteiden seurannalla.

ISS Suomi keskittyy liiketoimintansa kannalta olennaisiksi tunnistettuihin avainsidosryhmiin, joita ovat oma henkilöstö, asiakkaat, potentiaaliset työntekijät, toimittajat ja alihankkijat, viranomaiset, media sekä järjestöt. Näiden sidosryhmien odotukset ja tarpeet ohjaavat vastuullisuustyötämme, ja yhteistyön tavoitteena on varmistaa liiketoimintamme vastuullisuus, läpinäkyvyys ja jatkuva kehittäminen.

Sidosryhmien odotuksia kartoitetaan jatkuvalla vuoropuhelulla, tavoitteiden seurannalla sekä palautteen, kyselyiden ja haastattelujen avulla. Mittaamme vuosittain muun muassa henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyttä, minkä pohjalta tunnistamme kehitysalueet ja kehitämme sidosryhmäyhteistyötämme.

Vuoden 2025 henkilöstökyselyssä ISS:läisten sitoutumisaste nousi 62 prosenttiin, mikä kertoo myönteisestä kehityksestä edelliseen mittaukseen verrattuna. ISS:n vahvuuksiksi nousivat turvallisuudentunteen lisäksi kunnioituksen kokemus ja tunne, että oma osaaminen vastaa työtehtäviä. Kehityskohteina esiin nousivat tiedonkulku ja yhteistyö. Kehityskohteet liittyvät erityisesti työarjen sujuvuuteen, vuorovaikutukseen sekä yhteistyön vahvistamiseen eri toimialojen ja yksiköiden välillä. Tulosten pohjalta yhteisiksi kehitysteemoiksi valikoituivat viestinnän ja yhteisöllisyyden sekä oppimisen ja osaamisen kehittäminen – samat teemat kuin edellisellä kerralla, mikä korostaa niiden merkitystä pitkäjänteisessä kehitystyössä.

Vuoden 2025 avainasiakaskyselyssä NPS nousi tasolle 58, mikä oli merkittävä parannus edellisvuoteen verrattuna. ISS:n vahvuuksina korostuivat erityisesti työturvallisuus (4,3/5) ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen (4,1/5). Asiakkaat arvostivat myös ISS:n asiakasorganisaatiolähtöistä toimintamallia, joka koettiin useissa asiakkuuksissa selkeänä hyötynä. Keskeisimpänä kehityskohteena nousi esiin yhteistyön ja tiedonkulun vahvistaminen asiakkuuksissa, joissa ISS tuottaa palveluja usealla palvelualueella.

ISS on sitoutunut avoimeen ja aktiiviseen vuoropuheluun sidosryhmiensä kanssa. Varmistamme säännöllisellä viestinnällä, että toimintamme on läpinäkyvää ja että sidosryhmämme saavat ajantasaista tietoa toiminnastamme. Julkaisemme vuosittain yritysvastuuraportin, jossa käsittelemme toimintamme vaikutuksia ympäristön, henkilöstön ja hyvän hallintotavan näkökulmista. Lisäksi tarjoamme sidosryhmillemme ajankohtaista tietoa verkkosivuillamme, sosiaalisen median kanavissamme sekä asiakas- ja muissa sidosryhmätapaamisissa.

Teemme yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa ja osallistumme alan verkostoihin, joissa kehitetään eettisiä käytäntöjä ja yhdenvertaisempaa työelämää. Median kautta tarjoamme tietoa toimenpiteistämme ja liiketoimintamme vaikutuksista. Potentiaalisille työntekijöille viestimme ISS:stä työnantajana ja tarjoamme mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.

Alla oleva taulukko havainnollistaa, miten eri sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö toteutuu käytännössä.

Eettisen toiminnan varmistaminen

ISS Palveluiden toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka varmistavat läpinäkyvän päätöksenteon. Noudatamme tiukkoja toimintaperiaatteita hankinnoissamme, asiakassuhteissamme ja henkilöstöjohtamisessamme. Kaikkia työntekijöitämme koskee eettinen ohjeistus, joka ohjaa päätöksentekoa ja päivittäistä toimintaa.

Osana eettisen toiminnan varmistamista ylläpidämme anonyymia ilmoituskanavaa, jonka kautta työntekijät ja muut sidosryhmämme voivat ilmoittaa mahdollisista väärinkäytösepäilyistä tai eettisistä rikkomuksista luottamuksellisesti. Kaikki ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti ja niihin reagoidaan viipymättä. Lisäksi valvomme toimintaamme säännöllisten sisäisten tarkastusten sekä ulkoisten auditointien avulla.

Tuki ja sponsorointi

ISS Palvelut keskittyy tukemaan hankkeita, jotka edistävät yhdenvertaista työelämää ISS:n monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategian mukaisesti.

Vuonna 2025 ISS osallistui jälleen Taitaja SM-ammattitaitokilpailuun valtakunnallisena kumppanina. Tapahtuma toi yhteen tulevaisuuden osaajia eri aloilta ja tarjosi ISS:lle mahdollisuuden edistää vastuullisen työnantajakuvan rakentamista sekä tukea ammatillisen koulutuksen arvostusta. Taitaja-yhteistyö tukee ISS:n monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategiaa sekä pitkän aikavälin osaajapolitiikkaa.

ISS noudattaa globaalia sponsorointiohjeistusta sponsoroinnin ja tukimainonnan asianmukaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi. ISS:llä on lisäksi lahjonnan ja korruption vastaiset ohjeet, joilla varmistetaan eturistiriitojen välttäminen.

ISS:n järjestötoiminnan tavoite on turvata kiinteistöpalvelualan toimintaedellytykset.

Toiminta järjestöissä

ISS:n järjestötoiminnan tavoite on turvata kiinteistöpalvelualan toimintaedellytykset.

ISS:n toimitusjohtaja Jukka Jäämaa on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen. Henkilöstöjohtaja Maria Pajamo on Kiinteistötyönantajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen jäsen, Keskuskauppakamarin osaavan työvoiman valiokunnan jäsen ja Helsingin seudun kauppakamarin valtuuskunnan jäsen. Talousjohtaja Seppo Haapalainen on Työeläkevakuutusyhtiö Elon työnantajien neuvottelukunnan ja LähiTapiola Vahinkovakuutuksen hallintoneuvoston jäsen. Liiketoimintajohtaja Jukka-Pekka Tilus on Kiinteistötyönantajat ry:n elinkeinopoliittisen valiokunnan jäsen.

Läpinäkyvyys ja jatkuva kehittäminen

ISS Palvelut todentaa toimintansa tuloksia ulkoisten kumppaneiden myöntämillä sertifikaateilla ja vastuullisuusluokituksilla. Lue lisää 1.8.3 Toiminnan periaatteet -kappaleesta.

Kehitämme toimintamallejamme jatkuvasti varmistaaksemme, että vastuullisuustyömme vastaa sidosryhmien odotuksia sekä tukee kiinteistöpalvelualan kehitystä.

Yritysvastuuraportissa esitetyt tiedot perustuvat ISS:n ja sen yhteistyökumppaneiden järjestelmien lukuihin.

ISS Palvelut Oy:n yritysvastuuraportti 2025 sisältää perustiedot ISS Palvelut Oy:n taloudellisesta, yhteiskunnallisesta sekä ympäristöön ja henkilöstöön liittyvästä toiminnasta 1.1.–31.12.2025. ISS:n edellinen yritysvastuuraportti julkaistiin 2.6.2025. Seuraava ISS:n yritysvastuuraportti julkaistaan keväällä 2027.

ISS on raportoinut toiminnastaan Global Reporting Initiativen (GRI) kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisesti vuosittain vuodesta 2012 lähtien. Tämä raportti on laadittu GRI-standardien peruslaajuutta (Core) soveltaen.

Raportissa esitetyt tiedot perustuvat ISS:n ja sen yhteistyökumppaneiden järjestelmien lukuihin. Raportti kattaa talous-, henkilöstö- ja ympäristölukujen osalta kaikki ISS-konserniin kuuluvat yhtiöt Suomessa. Raportti sisältää GRI-tietojen lisäksi myös ISS:n omia tunnuslukuja.

Raportin sisällön vertailu GRI-standardeihin on esitetty alla olevassa GRI-taulukossa. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen toimijan toimesta. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden ja prosessien toimivuuden tarkastaa Ernst & Young Oy.

Raportti julkaistaan suomeksi. Raportin pdf-version voi ladata Lataa raportti -sivulta.

Olennaisten vaikutusten tunnistaminen

ISS Suomi toteutti kaksoisolennaisuusanalyysin (Double Materiality Assessment) alkuvuonna 2024. Tavoitteena oli kartoittaa toimintamme vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät huomioiden ja valmistautua yhä läpinäkyvämpään vastuullisuusraportointiin.

Kaksoisolennaisuusanalyysi on merkittävässä roolissa viitoittamassa ISS Suomen omaa vastuullisuus- ja strategiatyötä. Analyysissä tunnistetaan vastuullisuuteen liittyvät riskit, joita tulee priorisoida ja hallita taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi tunnistetaan vastuullisuuteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Kaksoisolennaisuusarviointi tehtiin yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa. Edellinen sidosryhmätutkimus oli toteutettu syksyllä 2021.

Analyysin ajantasaisuutta ja mahdollista päivitystarvetta arvioidaan säännöllisesti osana vastuullisuuden johtamista sekä aina olennaisten muutosten yhteydessä. ISS Palvelut hyödyntää tämän lisäksi ISS-konsernin tasolla tehtyä kaksoisolennaisuusanalyysiä.

Lue tarkemmin olennaisuusanalyysin toteuttamisesta.

Tässä raportissa kerrotaan ISS:n toiminnasta sekä vuodesta 2025 asiakas-, henkilöstö-, ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten kautta. Lisäksi kerrotaan ISS:stä yrityksenä.