1.0 Luomme kestävää hyvinvointia

ISS Palvelut on yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ja siten merkittävä toimija koko yhteiskuntamme kannalta. 7 613 ammattilaistamme edustaa 107 eri kansalaisuutta. Olemme myös palveluyritys, jonka toiminnan tarkoituksena on tehdä maailmasta toimiva. Toteutamme tämän luomalla tiloja, joissa on hyvä olla. Huolehdimme niin toimistoista kuin teollisuuskiinteistöistä, niin kouluista kuin lentoasemista – ja näitä tiloja käyttävistä ihmisistä. Vaikutamme palveluosaamisellamme ympäristön hyvinvointiin, autamme asiakkaitamme pääsemään vastuullisuustavoitteisiinsa ja pidämme huolen oman liiketoimintamme läpinäkyvyydestä.

1.1 Toimitusjohtajan katsaus

Sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä vaativat toimia yhteiskunnan kaikilla tasoilla. ISS on yhtiönä vahvasti sitoutunut edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä. Vastuullisuuslupauksemme mukaisesti kestävä liiketoimintamallimme tukee maailmaa, jossa elämme ja toimimme. Vastuullisuus on integroitu osaksi kaikkea toimintaamme ja näkyy meillä konkreettisina tekoina ja avainlukuina.

Aikamme megatrendit, kuten digitalisaatio, ekologinen kriisi, kustannusten nousu ja työelämän muutokset tekevät tulevaisuudesta arvaamattomampaa ja liiketoiminnan suunnittelusta haastavampaa. Toisaalta muutos luo aina myös mahdollisuuksia. Rakennettu ympäristö on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Meillä on ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sopeutumistarpeisiin liittyviä palveluratkaisuja, osaamista edistää luonnon monimuotoisuutta ja kykyä kehittää teknologian avulla toimintamalleja, jotka lisäävät tehokkuuden lisäksi työn turvallisuutta, mielekkyyttä ja yhdenvertaisuutta – ja siten työelämän vastuullisuutta.

Loppuvuodesta 2023 käynnistimme EU:n kestävyysraportoinnin mukaisen kaksoisolennaisuusarvioinnin, jossa esille nousivat tutut teemat henkilöstön hyvinvointiin, oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja vastuullisiin arvoketjuihin liittyen. Nämä teemat ovat jo pitkälti osana nykyistä vastuullisuusohjelmaamme ja toimivat vastuullisuustyömme jatkokehityksen perustana.

Vastuullisuusodotukset näkyvätkin yhä vahvemmin asiakkaidemme odotuksissa ja erilaisissa ulkoisten toimijoiden arvioinneissa. Olemme saavuttaneet merkittäviä virstanpylväitä, kuten Euroopan puhtaimman lentoaseman palkinnon, Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokituksen ja tunnustuksen hyvän mielen työpaikkana toimimisesta. Viime vuonna juhlimme myös ylpeänä Pride-kuukautta ja saimme tunnustusta EcoVadis-vastuullisuusarvioinnissa. Merkittävimmät asiakkaamme ovat puolestaan osoittaneet luottavansa toimintaamme antamalla meille NPS-arvon 50.

Olemme asettaneet Net Zero -tavoitteen koko arvoketjullemme vuoteen 2040 mennessä. Viime vuonna jatkoimme hankintakäytäntöjen kehittämistä ja keskityimme toimitusketjumme ympäristövaikutusten hallintaan, sillä noin 97 prosenttia päästöistämme tulee arvoketjustamme. Tänä vuonna vahvistamme entisestään yhteistyötä toimittajiemme kanssa koko toimitusketjumme kestävyyden vauhdittamiseksi.

Tuotamme arvoa suomalaiselle yhteiskunnalle etenkin vastuullisena ja vakaana työnantajana. Haluamme luoda työpaikkoja, jotka ovat turvallisia, monimuotoisia ja osallistavia. Kun työllistämme erilaisia ihmisiä, voimme myös tukea yhteiskunnan tasa-arvoa.

Työyhteisömme on jo nyt monimuotoisuudessaan mielestäni jopa poikkeuksellinen. Monimuotoisuus tuo mukanaan ainutlaatuisia näkökulmia ja innovaatioita. Se kuitenkin vaatii myös sitä, että huomioimme yhdenvertaisuuden ja osallisuuden haasteet. Meidän onkin jatkuvasti parannettava toimintaamme varmistaaksemme, että jokainen työntekijä kokee itsensä kuulluksi, arvostetuksi ja ymmärretyksi.

Turvallisuus on ensisijainen prioriteettimme ja se ulottuu työntekijöihimme, asiakkaisiimme ja kumppaneihimme. Turvallisuutta parannetaan ennen kaikkea ennaltaehkäisemällä riskejä. Viime vuonna henkilöstömme teki yli 30 000 turvallisuushavaintoa, jotka osaltaan varmistivat, että kaikkien työtapaturmien määrä väheni ja loukkaantumisten aiheuttamat poissaolot harvenivat edellisvuoteen verrattuna.

Nykypäivän työelämä edellyttää jatkuvaa oppimista. Olen ilahtunut siitä, että ISS:läiset käyttivät viime vuonna yhteensä 9 100 päivää kouluttautumiseen, mikä vastaa yli 68 000 tuntia. Taitojen kehittäminen luo arvoa oppijalle itselleen ja tukee yrityksemme liiketoimintaa ja kilpailuetua pitkällä tähtäimellä. Kyse onkin investoinnista tulevaisuuteen sekä yksilön että yrityksen näkökulmasta.

Oleellisinta kaikessa vastuullisuustyössämme on jatkuva, tiivis yhteistyö koko arvoketjumme osalta. Haluankin kiittää kaikkia asiakkaitamme, jotka ovat luottaneet meihin ja antaneet meille mahdollisuuden kehittyä entistä paremmiksi. Vain yhdessä voimme saavuttaa aitoja ja pitkäkestoisia muutoksia ja luoda arvoa koko yhteiskunnalle. Tänä vuonna aiommekin asettaa itsellemme uusia tavoitteita kestävän kehityksen edistämiseksi.

Helsingissä toukokuussa 2024

Jukka Jäämaa
toimitusjohtaja

1.2 ISS lyhyesti

Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla.

ISS Palvelut on Suomen johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ja yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. Tehtävänämme on luoda asiakkaillemme palvelukokonaisuus, joka kehittää asiakkaan liiketoimintaa tekemällä ympäristöstä toimivan, älykkään ja tuottavan. Kun arki on sujuvaa, asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Lyhyesti sanottuna: Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla.

Kokonaispalvelumme koostuu siivous-, kiinteistö-, ravintola- ja työpaikkapalveluista. Rakennamme palveluratkaisustamme aina asiakkaan näköisen: ratkaisu perustuu asiakkaan toimintaympäristön ja ydinliiketoiminnan tuntemukseen.

ISS toimii Suomessa noin 300 kunnassa ja työllisti viime vuonna 7 613 työntekijää. Liikevaihtomme vuonna 2023 oli 445 miljoonaa euroa. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

ISS Palvelut on osa kansainvälistä, vuonna 1901 Tanskassa perustettua ISS-konsernia, joka toimii yli 30 maassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa. ISS:n maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2023 oli 10,6 miljardia euroa, ja globaalisti ISS:n palveluksessa oli noin 350 000 henkilöä.

1.2.1 ISS:n arvot

Jokainen ISS:n työntekijä on tärkeä, kun teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa ihmisten on hyvä olla. Siksi me kaikki elämme ISS:n arvojen mukaisesti. Arvot ovat periaatteita, jotka ohjaavat päivittäistä toimintaamme. Ne opastavat meitä olemaan erinomaisia palveluammattilaisia ja vastuullisia kansalaisia.

Arvomme, jotka ohjaavat jokaisen ISS:läisen päivittäistä toimintaa, ovat yhtenäisyys, rehellisyys, vastuullisuus, yrittäjyys ja laatu.

1.3 Taloudelliset tunnusluvut

Taloudelliset tunnusluvut

ISS Palvelut202120222023
Liikevaihto, milj. €423443445
Liikevoitto, milj. €242726
Liikevoitto, %5,66,15,8
Maksetut verot, milj. €33,33,5
Henkilöstökulut, milj. €241255259
Palkkojen osuus henkilöstökuluista, %838281
Maksetut palkat, milj. €201208211
Palkoista ennakonpidätyksiä, milj. €34,333,033,0
Eläkemaksuja, milj. €313233
Muut henkilöstökulut, milj. €101515
Ostetut tavarat, materiaalit ja palvelut, milj. €130139133
Investoinnit, milj. €6,77,99,0
Nettorahoituskulut, milj. €2,93,23,8
Arvonlisäverot, milj. €67,265,366,9

1.4 Vuoden kohokohdat

Tammikuu

ISS:n Omena-ohjelman tarkoitus on antaa tunnustusta ja palkita esimerkillisiä työntekijöitä, jotka tuottavat erinomaisia palvelukokemuksia ja tukevat omalla työllään asiakkaan liiketoiminnan kehittymistä. He toimivat ISS:n arvojen – yhtenäisyys, rehellisyys, vastuullisuus, yrittäjyys ja laatu – mukaisesti ja tekevät niin asiakkaan kuin työkavereiden elämästä helpompaa, tuottavampaa ja mukavampaa. Vuoden 2022 Omena-voittajana palkittiin tammikuussa kohdepäällikkö Riitta-Liisa Karjalainen, jolla on takana ISS-uraa lähes 40 vuotta.


Helmikuu

Helmikuussa saimme kiitettävän arvosanan tilaajayritysten HSEQ-arvioinnissa, jossa olimme toimialamme paras ja kaikista auditoiduista yrityksistä kuudenneksi paras. Saimme kiitosta erityisesti toimintaamme ohjaavista yhteisistä arvoista sekä HSEQ-ajattelun mukaisesta toimintapolitiikastamme. Edistämme jatkuvaa parantamista aktiivisesti mm. ISO-sertifioitujen johtamisjärjestelmien avulla.


Maaliskuu

ISS on siivonnut Helsinki-Vantaan lentoasemalla yhtäjaksoisesti jo 70-luvulta lähtien. Maaliskuussa ISS:n lentoaseman siivoustiimi sai ansaitsemaansa huomiota ja kiitosta, kun Helsinki-Vantaan lentoasema palkittiin Euroopan puhtaimpana lentoasemana. Voittajista päättivät lentomatkustajat itse, ja mukana äänestyksessä oli yli 550 lentoasemaa ympäri maailmaa.


Huhtikuu

Saavutimme jälleen Nolla tapaturmaa -foorumin työturvallisuuden tasoluokituksen: olemme tasolla III – Suuntana työturvallisuuden maailman kärki. Foorumin tavoitteena on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen. Tasoluokitus on merkki sitoutumisesta ja tuloksellisesta työstä kohti nollan tapaturman tavoitettamme.


Toukokuu

ISS Palveluille myönnettiin kolmatta kertaa Hyvän mielen työpaikka® -merkki. Se on tunnustus työpaikoille, jotka ovat valmiita sitoutumaan henkilöstön mielenterveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmalliseen vahvistamiseen. ISS saa erityistä kiitosta sinnikkäästä ja määrätietoisesta työstä, jota olemme tehneet keskustelukulttuurin avoimuuden lisäämiseksi ja mielenterveyskysymyksiin liittyvän leiman hälventämiseksi.


Kesäkuu

Kasper Fangel nimitettiin ISS-konsernin toimitusjohtajaksi kesäkuussa Jacob Aarup-Andersenin jatkettua uraansa ISS:n ulkopuolella. Fangelilla on yli 15 vuoden kokemus globaalien ja monialaisten tiimien rakentamisesta ja johtamisesta ISS:llä. Hän on toiminut ISS:llä useissa tehtävissä: Vice President Finance, Pohjois-Amerikan alueen IFS Division and Interim CFO, Länsi-Euroopan alueen CFO ja globaalin Barclays-asiakkuuden Commercial Director.


Heinäkuu

ISS oli Helsinki Priden virallinen kumppani kolmatta kertaa peräkkäin. Pride-kumppanuus on strategiamme mukaista yhteistyötä, joka tuo näkyväksi monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden kulttuuriamme. Yhteistyö näkyi muun muassa sosiaalisen median kanavissa sekä erilaisissa oheistapahtumissa. Helsinki Pride -viikko huipentui paraatiin ja suureen puistojuhlaan 1. heinäkuuta.


Elokuu

ISS:n työturvallisuuden kehityssuunnitelmassa painopistettä on siirretty entistä enemmän ennakoivien rutiinien juurruttamiseen. Vahvaan vuorovaikutukseen nojaava ennakoiva turvallisuustyö on keskeisessä roolissa, ja sen mukaisesti luotiin kuvalliset turvallisuusohjeet siivoustyöhön. Tarkoituksena on myös kielimuurien murtaminen: ohjeet visualisoitiin helposti omaksuttaviksi kuvapareiksi.


Syyskuu

Ympäristövastuullisuus on yksi ISS:n viidestä prioriteetista sekä monen asiakkaamme strateginen painopistealue. Vietämme syyskuussa Planet Weekiä, jonka tarkoituksena on muistuttaa, että ympäristövastuullisuus on osa päivittäistä toimintaamme. Olemme sitoutuneet kehittämään kestäviä palveluratkaisuja, ja tavoitteenamme on Net Zero vuonna 2040 koko arvoketjumme osalta. Planet Weekin aikana osallistuimme myös World Cleanup Dayhin. 


Lokakuu

Vuoden 2023 aikana ISS:llä otettiin käyttöön MyISS, kaikille ISS:läisille yhteinen työkalu ja alusta, joka kokoaa uutiset, yritystämme koskevat tiedot sekä työhön liittyvät työkalut ja järjestelmät yhteen paikkaan. MyISS:n tarkoitus on yksinkertaistaa digitaalista työympäristöä. Lokakuun alussa MyISS:n käyttö mahdollistui kaikille Suomen ISS:läisille työtehtävästä, työpaikasta tai käytettävissä olevasta laitteesta riippumatta.


Marraskuu

ISS Palveluissa suoritettiin marraskuussa vaalit työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojeluasiamiesten valitsemiseksi 1.1.2024 alkavalle kaksivuotiselle työsuojelun toimikaudelle. Työntekijöille valittiin 9 alueellista työsuojeluvaltuutettua sekä varavaltuutetut. Toimihenkilöille valittiin niin ikään 9 työsuojeluvaltuutettua, joista osalle varavaltuutetut. Ylemmille toimihenkilöille valittiin yksi työsuojeluvaltuutettu. Lisäksi valittiin 4 valtakunnallista toimialakohtaista työsuojeluasiamiestä.


Joulukuu

Vuonna 2023 ISS haki itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä viidelle ansioituneelle ammattilaiselle. Suomen tasavallan presidentti myönsi Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin Kristian Wickströmille ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein Jaana KumlinilleLeena NevalaiselleKai Niemiselle ja Riitta Väisäselle.


1.5 Toimintaympäristö, strategia ja arvonluonti

Pyrimme ratkaisuillamme vahvistamaan toimintamme myönteisiä vaikutuksia.

ISS:n toiminnan olennaisimmat vaikutukset kohdistuvat omaan henkilöstöön, ilmastoon ja ympäristöön, resursseihin (energia ja materiaalit), tilojen ja toiminnan turvallisuuteen sekä liiketoiminnan harjoittamiseen. Pyrimme ratkaisuillamme vahvistamaan toimintamme myönteisiä vaikutuksia ja luomaamme arvoa sekä minimoimaan negatiivisia vaikutuksiamme.

ISS:n arvonluontiketju ja toiminnan vaikutukset on kuvattu kokonaisuudessaan alla olevassa arvonluontikuvassa.

 

Toimintaamme vaikuttavat megatrendit

1.5.1 Megatrendit

ISS:n toimintaan vaikuttavat sekä globaalit megatrendit että suomalaisen yhteiskunnan ja työskentelykulttuurin muutokset. Toimintaympäristömme on murroksessa. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen epävarmuus on yleisesti lisääntynyt Venäjän hyökkäyssodan, poliittisten ääriliikkeiden vahvistumisen, teknologian roolin kasvun, yhteiskunnallisen polarisaation lisääntymisen ja ympäristökriisien seurauksena.

Toimintaympäristömme ennustettavuus heikkenee, mikä tekee liiketoiminnan suunnittelusta haastavampaa. Toisaalta yhteiskunnallinen murrosvaihe luo meille myös mahdollisuuksia. Voimme tarjota asiakkaillemme esimerkiksi ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin sopeutumistarpeisiin liittyviä uudenlaisia palveluratkaisuja, edistää palveluillamme luonnon monimuotoisuutta ja kehittää automaatioon ja robotiikkaan perustuvia tehokkaita toimintamalleja.

Digitalisaatio

Digitalisaatio ja automatisaatio muuttavat koko yhteiskunnan toimintaa. Palveluliiketoiminta ja kiinteistöpalveluala sen osana ovat digitalisoituneet nopeasti. ISS:n vahvuudet digitalisaatiossa ja automatisaatiossa liittyvät erityisesti robotiikan ja tekoälyn hyödyntämiseen sekä liiketoimintaprosessien automaatioasteen nostamiseen. Näiden avulla voidaan tulevaisuudessa enenevissä määrin helpottaa henkilöstön arkea ja tehostaa asiakkuuksissa tehtävää työtä. Lisäksi digitalisaation myötä on huomioitava entistä tarkemmin muun muassa tietoturva, häiriötön tietoliikenne sekä jatkuva ja ympäristövastuullinen energiansaanti.

Ekologinen kriisi ja kestävä kehitys

Niukkenevat luonnonvarat, luontokato ja ilmastonmuutos ovat akuutteja kriisejä, joiden hillitseminen ja joihin sopeutuminen edellyttävät mittavia ja kiireellisiä toimenpiteitä globaalisti myös koko yritysmaailmalta.

Ilmaston lämpenemisen hidastaminen edellyttää erityisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tämän takia sekä ISS:n päivittäisessä toiminnassa että pitkän aikavälin suunnittelussa huomioidaan muun muassa energiankäytön tehostaminen, fossiilisista energianlähteistä luopuminen, ilmastoystävälliset ravintoratkaisut, resurssitehokkuus ja vähähiiliset liikkumismuodot. Jotta pystymme tulevaisuudessa ehkäisemään entistä tehokkaammin palveluidemme aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja tukemaan asiakkaidemme päästövähennystavoitteita, olemme asettaneet oma kunnianhimoiset ilmastotavoitteet.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttävät oman toimintamme luontohaittojen systemaattista minimointia sekä resurssien tarkkaa, pitkäjänteistä ja tehokasta käyttöä ja kiertotalouden hyödyntämistä.

Ulkoistaminen

Yhä useammat yritykset ja julkinen sektori ulkoistavat toimintoja ja palveluita, mikä luo ISS:lle merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti kehitys asettaa entistä suuremmat odotukset palveluiden kustannustehokkuudelle, laadulle ja toimivuudelle. Vastaamme näihin odotuksiin hyvin johdetulla, jatkuvasti kehitettävällä ja asiakkaan näkökulmasta helposti hallittavalla kokonaispalveluratkaisullamme, jonka tuotamme vastuullisesti.

Työelämän muutokset

Digitalisaatio, globalisaatio, hybridityö, uudenlaiset osaamisen tarpeet, työurien pidentyminen ja monimuotoistuminen sekä ammattirajojen hälveneminen muuttavat tapaamme tehdä töitä. Työelämässä pärjääminen vaatii uudenlaisia taitoja, monipuolisuutta ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. ISS:n työntekijöihin vaikuttaa etenkin ammattiosaamisen monipuolistuminen digitalisaation ja teknologian kehittymisen myötä. Työurat ovat entistä pidempiä ja monimuotoisempia. Erityisesti nuoret hakevat työltä vahvaa merkityksellisyyttä, mihin työnantajien tulee vastata. Lisäksi työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon merkitys on kasvanut.

Demografiset muutokset

Väestön ikärakenteen muutokset ja maahanmuuton tuomat kulttuuriset vaikutukset tuovat sekä mahdollisuuksia että haasteita, jotka pitää pystyä huomioimaan laajasti koko yhteiskunnassa. ISS ottaa huomioon työntekijöiden kasvavan moninaisuuden sekä roolissaan työnantajana että asiakkailleen tarjoamissaan palvelukokonaisuuksissa. Kasvava työvoimapula kiristää kilpailua osaavasta ja motivoituneesta työvoimasta. Merkittävänä työllistäjänä ISS:n on pystyttävä tarjoamaan työsuhteita, jotka palvelevat erilaisia elämäntilanteita ja toiveita liittyen niin työaikoihin, työsuhteiden pituuksiin, työnteon malleihin kuin työn merkityksellisyyteen.

1.5.2 Strategia

Toimintamme tarkoitus on tehdä maailmasta toimiva luomalla tiloja, joissa on hyvä olla. Tavoitteemme on vuoteen 2025 mennessä tulla maailman arvostetuimmaksi kiinteistöpalvelualan kokonaispalveluratkaisun toimittajaksi ja vahvistaa entisestään ISS:n asemaa maailman johtavana siivouspalvelutoimijana.

Vuonna 2020 käyttöön otettu OneISS-strategia ja sen mukainen toimintamalli tuovat ISS-konsernin ja kaikki ISS-maat lähemmäs toisiaan varmistaen toimintamme tarkoituksen toteutumisen asiakkuuksissamme päivittäin.

Vuonna 2023 ISS-konserni terävöitti strategista painopistettään. Kasvatamme panostuksiamme teknologiaan ja digitalisaatioon. Vahvistamme globaalia toimintamallia asiakkuuksien toteuttamisessa sekä yhtenäisen yrityskulttuurin rakentamisessa.

  • Investoimme erityisosaamiseen, tehokkuuteen ja teknologiaan voidaksemme tuottaa entistä parempia, asiakkaiden tarpeisiin sopivia palveluja ja tuotteita.
  • Vahvistamme avainasiakasstrategiaamme. Ydinpalveluillamme tuotamme avainasiakkaillemme laatua ja tehokkuutta.
  • Johdamme toimialaamme kestävässä kehityksessä vähentämällä niin omaa kuin asiakkaidemme hiilijalanjälkeä.
  • Meistä tulee yhtenäisempi globaali työyhteisö, jossa on yhteinen, monimuotoisuutta arvostava organisaatiokulttuuri. Pidämme huolta ihmisistä, tarjoamme heille mahdollisuuksia sekä autamme heitä kehittämään itseään ja tekemään parhaansa.

Liiketoimintamme keskiössä ovat ihmiset. Ammattilaisemme palvelevat monenlaisissa tiloissa: kiinteistöissä, sairaaloissa, tehtaissa, toimistoissa, lentokentillä, niin sisällä kuin ulkona. Tarjoamme ratkaisuja, jotka kehittävät asiakkaan liiketoimintaa ja tekevät elämästä helpompaa, tuottavampaa ja mukavampaa – tuottamalla palveluita laadukkaasti ja vastuullisesti sekä jatkuvasti kehittäen. Vastuulliset toimintatavat on sidottu osaksi strategiaamme, liiketoimintaamme, tuotteitamme ja palveluitamme sekä osaksi työmme arkea.

ISS Suomella on lisäksi maakohtainen strateginen suunnitelma, jota tarkasteltiin ja päivitettiin vuonna 2023. Edistämme henkilöstökokemusta panostamalla johtamiseen, hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen sekä tarjoamalla monipuolisia ja monimuotoisia ura- ja etenemismahdollisuuksia. Haemme kannattavaa kasvua tarjoamalla kokonaisvaltaisempia palveluita, panostamalla tuotekehitykseen sekä vahvistamalla toimialoihin liittyvää erikoisosaamista. Täytämme asiakkaidemme odotukset laadukkaasti sekä keskitymme hyödyntämään digitalisaatiota ja tekoälyä toimintamme kehittämiseksi.

ISS Palvelut tuottaa suomalaiselle yhteiskunnalle arvoa etenkin vastuullisena ja vakaana työnantajana. 

1.5.3 Arvoa yhteiskunnalle

ISS Palvelut tuottaa suomalaiselle yhteiskunnalle arvoa etenkin vastuullisena ja vakaana työnantajana. Toimimme työvoimavaltaisella alalla, joten ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö on meille merkittävä voimavara. Työllistämme matalalla kynnyksellä ihmisiä riippumatta heidän taustastaan ja koulutustasostaan. Teemme tiivistä yhteistyötä toimialajärjestöjen kanssa. Haluamme vaikuttaa koko toimialamme kehittymiseen.

Tarjoamme ihmisille joustavia tapoja työllistyä sekä osa- että kokoaikaisiin työsuhteisiin, millä tuemme erilaisten elämäntilanteiden asettamia reunaehtoja työssäkäynnille. Koulutamme työntekijöitämme aktiivisesti ja mahdollistamme työntekijöidemme urakehityksen. Vuonna 2023 työntekijöidemme yhteenlaskettu koulutustuntien määrä oli 68 000. Tarjoamme koulutuksia yksittäisistä valmennuksista kokonaisiin tutkinto-ohjelmiin. Työntekijöillämme on mahdollisuus hakeutua suorittamaan tutkintoa heitä varten suunnittelemiimme talotekniikan insinööriohjelmaan, liiketalouden tradenomiohjelmaan sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävään koulutukseen (JYET).

Työllistämme yli 7 600 henkilöä, jotka edustavat yli sataa eri kansalaisuutta. Huomioimme monikulttuurisuuden työympäristössä usealla tavalla ja pyrimme osaltamme edistämään maahanmuuttajataustaisten työntekijöidemme kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tarjoamme työntekijöillemme suomen kielen koulutusta ja huomioimme työntekijöiden monimuotoisuuden henkilöstöviestinnässämme; käyttämämme MyISS-sovellus kääntää sisällöt kielelle, jota työntekijä parhaiten ymmärtää. Uudistimme myös ravintola- ja siivouspalveluiden työturvallisuuden ohjeet paremmin monikulttuuriseen työympäristöön soveltuviksi. Uudet visuaaliset ohjeistukset on helppo sisäistää työntekijän äidinkielestä riippumatta, ja ne jäävät paremmin mieleen. Tämä purkaa osaltaan työllistymisen esteitä.

Tuotamme kokonaisvaltaisia ja räätälöityjä palveluratkaisuja asiakkaidemme hallinnoimiin tiloihin, jotta he voivat keskittyä ydinliiketoimintaansa. 

1.5.4 Arvoa asiakkaille

Asiakkaille ISS Palvelut tuottaa arvoa palveluidensa kautta. Tuotamme kokonaisvaltaisia ja räätälöityjä palveluratkaisuja asiakkaidemme hallinnoimiin tiloihin, jotta he voivat keskittyä ydinliiketoimintaansa. Jatkuvasti kehittyvä kokonaispalvelumme on ISS:n strategian ja kilpailukyvyn ytimessä. Sen onnistuminen edellyttää meiltä asiantuntijuutta omissa palveluissamme ja asiakkaidemme liiketoiminnan ymmärtämistä.

Palveluissamme keskiössä ovat hyvä palvelukokemus, vastuullisuus ja turvallisuus. Haluamme, että henkilökohtainen kontakti asiakkaaseen ja heidän tarpeisiinsa räätälöity palvelu näkyvät palvelukokemuksen jokaisella tasolla. Asiantunteva ja monimuotoinen henkilöstömme tarjoaa asiakkaillemme uusia näkökulmia ja oivalluksia palveluihimme liittyen. Onnistunut palvelukokonaisuus vaikuttaa positiivisesti sekä asiakkaidemme työntekijöiden viihtyvyyteen että mielikuvaan, jonka asiakkaidemme asiakkaat ja yhteistyökumppanit saavat yrityksestä kiinteistössä vieraillessaan.

Haluamme kasvattaa asiakkuuksistamme kumppanuuksia, joissa yhteistyötä kehitetään säännöllisellä vuoropuhelulla sekä yhteistyöpalavereissa ja työpajoissa. Luomme asiakkaillemme toimivia ja turvallisia tiloja, jotka sopivat niin lähi- kuin hybridityön vaatimuksiin. Noudatamme työturvallisuustyössämme ennakoivan työn periaatetta taataksemme sekä asiakkaidemme että työntekijöidemme terveyden ja turvallisuuden.

Autamme asiakkaitamme vastuullisuuden edelläkävijöiksi. Tuemme asiakkaidemme vastuullisuutta hiilijalanjäljen pienentämisessä päivittäin esimerkiksi käyttämällä vähäpäästöisiä työkoneita, parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta, minimoimalla asiakaskohteidemme ruokahävikkiä ja edistämällä kemikaalivapaata siivousta. Läpinäkyvän, jäljitettävän ja tehokkaan hankintaprosessimme ansiosta asiakkaamme voivat olla varmoja siitä, että käyttämämme alihankkijat täyttävät lakisääteiset velvoitteet ja ISS:n vaatimukset vastuulliselle liiketoiminnalle.

Digitalisaatio on valittu merkittäväksi strategiseksi painopisteeksi ja alan kilpailutekijäksi koko ISS-konsernissa. Energianhallintakeskuksemme ISS RECin (Remote Engineering Centre, aiemmin ISS HUB) avulla pystymme tarkkailemaan ja optimoimaan asiakkaidemme kiinteistöjen olosuhteita, automatiikkaa ja talotekniikkaa kaikkialla Suomessa. Näin autamme asiakkaitamme saavuttamaan esimerkiksi energiansäästötavoitteensa.

Vuoden 2023 aikana kehitimme uuden asiakaspalvelujärjestelmän, jonka otimme käyttöön vuodenvaihteessa. Järjestelmän kautta asiakkaidemme on helppo antaa palautetta. Palaute ohjautuu suoraan oikealle vastuuhenkilölle, mikä on lyhentänyt vasteaikoja selvästi. Olemme myös kehittämässä asiakasraportoinnin rajapintaa läpinäkyvämmäksi. Tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme reaaliaikainen näkyvyys heille toimittamiimme palveluihin ja niiden vaikutuksiin.

1.5.5 Palvelukohtainen arvonluonti

Kokonaispalveluratkaisut

Räätälöimme aina kokonaispalveluratkaisut asiakaskohtaisesti. Toimintamme perustuu asiakkaan tavoitteisiin, tarpeisiin ja asiakkaalle annettuun arvolupaukseen. Kokonaispalveluratkaisujen arvo syntyy kustannustehokkuudesta ja kohteeseen täsmäkoulutetun ISS:n henkilöstön tekemistä havainnoista ja parannuksista, jotka tekevät työstä tehokkaampaa ja tiloista viihtyisämpiä.

Siivouspalvelut

Laadukas ja oikein tehty siivous takaa tilojen turvallisuuden, puhtauden ja viihtyisyyden. Kehittämällämme kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella pystymme tarjoamaan asiakkaillemme allergisoimattomat tilat, joiden siivouksessa ei käytetä ympäristölle ja ilmastolle haitallisia kemikaaleja. Lisäksi hyödynnämme siivouksessa enenevissä määrin robotteja, jotka tuovat tehokkuutta isojen lattiapinta-alojen siivoukseen vapauttaen työntekijöidemme työaikaa muihin tehtäviin.

Kiinteistöpalvelut

Kiinteistöpalvelujemme katkeamaton palveluketju kiinteistön suunnittelusta sen hallintaan ja päivittäiseen ylläpitoon varmistaa, että asiakkaidemme kiinteistöt toimivat moitteettomasti, säästävät energiaa ja säilyttävät arvonsa tavoitellun elinkaarensa loppuun asti. Kiinteistöhuoltomme huolehtii, että kiinteistö ja sen piha- ja viheralueet ovat toimivat ja turvalliset vuodesta toiseen. Tekniset palvelumme vastaavat kiinteistöjen talotekniikan, paloturvallisuuden ja tele- ja turvajärjestelyjen toimivuudesta ja korjauksista. Energia- ja ekotehokkuuspalvelut optimoivat kiinteistöjen olosuhteita ja energiankäyttöä.

Ravintolapalvelut

Ravintolapalvelumme tukevat asiakkaidemme hyvinvointia, tuottavuutta ja luovuutta. Palvelumme joustavat asiakkaan tarpeiden muuttuessa ja kehittyvät yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Panostamme asiakaspalveluun ja seuraamme säännöllisesti asiakkaiden tyytyväisyyttä. Ravintolapalvelujemme vastuullisuuden takaa niitä varten laatimamme vastuullisuusohjelma. Tähtäämme ruokahävikin vähentämiseen, vastuullisiin hankintoihin elintarvikkeiden, astioiden ja ravintoloissa käytettävien puhdistusaineiden osalta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen muun muassa kasvisruoan menekkiä lisäämällä.

Työpaikka- ja turvallisuuspalvelut

Työpaikka- ja turvallisuuspalvelumme tekevät kiinteistön käyttäjien arjesta sujuvaa niin turvallisuuden kuin viihtyvyyden näkökulmasta. Työpaikkapalvelumme sopivat kaikille toimialoille, ja ne suunnitellaan asiakkaan liiketoimintaan ja toimitiloihin sopiviksi. Turvallisuuspalvelumme ovat osa kokonaispalveluratkaisujamme. Kehitämme palveluiden mallin asiakaskohtaisesti uusimpia turvatekniikan ratkaisuja ja asiakkaan dataa hyödyntäen. Turvalliset tilat yhdessä onnistuneiden työpaikka- ja palvelukokemusten kanssa saavat ihmiset viihtymään ja vierailijat tuntemaan olonsa tervetulleiksi. Tämä lisää kiinteistön käyttäjien tuottavuutta ja luovuutta sekä vaikuttaa positiivisesti henkilöstön sitoutumiseen ja parhaiden osaajien rekrytoimiseen.

1.6 Teknologia

Tähtäämme korkealle: ISS-konsernin tavoitteena on koko toimialan teknologinen johtajuus.

ISS panostaa voimakkaasti innovaatio- ja digitalisaatiokehitykseen, joiden avulla muokataan toimialan tulevaisuutta sekä raivataan enemmän aikaa henkilöstölle ja asiakkaille. Automaatio on ISS:llä jo osa arkea; esimerkiksi tietotyön rutiinitehtäviä automatisoivia ohjelmistorobotteja on Suomessa käytössä jo yli 20.

Teknologista kehitystämme ohjaa kunnianhimoinen teknologiastrategia. Tähtäämme korkealle: ISS-konsernin tavoitteena on koko toimialan teknologinen johtajuus. Muutos on suuri, joten teknologian lisäksi panostamme myös osaamiseemme. Sen vuoksi olemme lisänneet viime vuosien aikana ohjelmistokehityksen investointeja 83 prosenttia ja kasvattaneet maailmanlaajuisen kehitystiimimme tuhanteen IT-asiantuntijaan. Myös Suomessa pyrimme teknologiastrategian mukaisesti teknologisen kehityksen ykköseksi toimialallamme. Mittaamme ja seuraamme jatkuvasti matkaamme kohti tavoitetta.

Tekoäly ei vielä tee vielä mitään yksin, vaan sen taustalla pitää olla järjestelmiä, jotka tuottavat hyvälaatuista dataa tekoälyn työstettäväksi.

Tekoälystrategia tähtää kasvuun ja työtyytyväisyyteen

Vuoden 2023 lokakuussa valmistui tekoälystrategia, joka määrittää, miten tekoäly vaikuttaa työn tekemiseen ISS:llä. Sen mukaisesti tavoittelemme kasvua ja henkilöstön työtyytyväisyyden lisäämistä tekoälyn avulla.

Strategiatyö vahvisti ajatuksiamme siitä, ettei teknologia korvaa ihmistä vaan helpottaa ja tehostaa työtä niin, että ihmiselle vapautuu aikaa mielekkäämpiin työtehtäviin. Esimerkiksi siivousrobotit ovat nyt ja tulevaisuudessa hyviä apureita, jotka tarvitsevat ihmisen ohjausta. Koneoppimiseen perustuva laskujen käsittely taas vähentää hallinnollista työtä laskutuksen ympäriltä.

Kiinteistönohjausjärjestelmä edistää tiedolla johtamista

Otimme vuoden 2023 aikana käyttöön uuden kiinteistönohjausjärjestelmän (K-ERP), joka sai aikaa isoja muutoksia kiinteistöhuollon ja teknisten palveluiden toimintatavoissa. Suunnittelun lähtökohtana oli helppokäyttöisyys; työntekijän on helppo kirjata toimenpiteitä mobiilikäyttöliittymässä. Järjestelmäpuolella taas keskityttiin automatisointiin ja uudistamaan koko order to cash -prosessi (O2C).

K-ERP on erinomainen esimerkki myös tiedolla johtamisesta ja datan optimoinnista. Olemme saaneet uusitun data-alustan kautta käyttöömme riittävästi dataa, jonka avulla voimme kehittää tekoälyä hyödyntäviä ominaisuuksia osaksi järjestelmää.

Kohti teknologista johtajuutta

Olemme nyt saavuttaneet hyvän perustason teknisten järjestelmien kehityksessä. Jatkossa keskitymme ottamaan kaiken irti tiedolla johtamisesta ja tekoälystä. Tekoäly ei vielä tee vielä mitään yksin, vaan sen taustalla pitää olla järjestelmiä, jotka tuottavat hyvälaatuista dataa tekoälyn työstettäväksi.

Tekoälystrategia jalkautuu tänä vuonna toimintasuunnitelmiksi, joita tarkastellaan viestinnän ja koulutuksen, teknologioiden sekä liiketoiminnallisten hyötyjen näkökulmasta. Tämä auttaa hahmottamaan, ovatko kehitettävät sovellukset hyödyllisiä ja taloudellisesti kannattavia.

1.7 Organisaatio

ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta.

ISS Suomi on osa ISS-konsernin Northern Europe -liiketoiminta-aluetta. Konsernin johdon ja sen hallituksen päätösten toimeenpanoa Suomessa seuraa liiketoiminta-alueen johto tiiviissä yhteistyössä ISS Suomen johdon kanssa. ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta ja täydentää sitä tarvittaessa maakohtaisella ohjeistuksella. Konsernin sisäinen tarkastus valvoo säännöllisesti, että ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemiä ohjeita.

Vuoden 2023 alussa ISS Palvelut Oy:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Carl-Fredrik Bjor, sekä jäsenet Lasse Fjeldgaard ja Peter Harder Thomsen. Maaliskuussa Peter Harder Thomsen siirtyi pois hallituksesta, ja hänen tilalleen valittiin Maciej Wąsek. Marraskuussa Lasse Fjeldgaard siirtyi pois hallituksesta, ja hänen tilalleen valittiin Maria Hultengren Larsson.

Hallituksen jäsenistä kaksi on miehiä ja yksi nainen. Heistä kaksi on 30–50-vuotiaita ja yksi yli 50-vuotias.

ISS Suomen johtoryhmä kokoontui vuoden 2023 aikana 11 kertaa.

Vuonna 2023 johtoryhmän jäseninä olivat toimitusjohtaja Jukka Jäämaa, talousjohtaja Seppo Haapalainen, henkilöstöjohtaja Maria Pajamo, kaupallinen johtaja Soile Kankaanpää, Operations Performance -johtaja Veijo Pitkäniemi, pääjuristi Heikki Eskola, tietohallintojohtaja Jenni Heinisuo sekä liiketoimintajohtajat Jukka-Pekka Tilus, Lasse Forsman, Eeva-Riitta Tuominen, Riku Kolari ja Henri Häyrinen.

Johtoryhmän jäsenistä neljä on naisia ja kahdeksan miehiä. Neljä jäsentä on 30–50-vuotiaita ja kahdeksan jäsentä yli 50-vuotiaita.

ISS Suomen organisaatio 2023

1.8 Johtaminen

Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

ISS:llä johtaminen perustuu yrityksen arvoihin, strategiaan ja konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja periaatteisiin. Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

Liiketoimintaa johtaa johtoryhmä, joka vastaa pitkän aikavälin strategisesta suunnittelusta sekä vuosittaisesta liiketoimintasuunnittelusta. ISS:n strategiset tavoitteet asetetaan nelivuotiselle strategiakaudelle osana liiketoimintastrategiaa, joka käsitellään johtoryhmässä ja hyväksytään hallituksessa. Siitä johdetaan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan vuositavoitteet ja toimenpiteet liiketoimintayksiköittäin. Toimintaa ja tavoitteita seurataan säännöllisesti johtoryhmässä. Niiden edistymisestä raportoidaan hallitukselle.

Organisaation johtamiskyvykkyyttä arvioidaan vuosittain Johtamisen kehyksen avulla osana kehityskeskusteluja. ISS:llä kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja yhteistyöhön; yrittäjyys ja yhtenäisyys ovat keskeisiä arvojamme.

1.8.1 Yritysvastuun johtaminen

ISS on yhtiönä vahvasti sitoutunut edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä. Vastuullisuuslupauksemme mukaisesti kestävä liiketoimintamallimme tukee maailmaa, jossa elämme ja toimimme.

Vastuullisuus ISS:llä on integroitu osaksi päivittäistä johtamista ja strategiaa. Yhtiömme strategisista painopistealueista kaksi liittyy vastuullisuuteen – ympäristövastuuseen sekä sosiaaliseen vastuuseen. ISS-konsernin hallitus ja ylimääräinen yhtiökokous päättävät ISS:n vastuullisuusstrategian suunnasta ja seuraavat sen toteutumista.

Vastuullisuussuunnitelmiemme kehyksenä toimivat YK:n Global Compact -aloitteen periaatteet. Vastuullisuustyömme konkretisoituu perusperiaatteiden ja toimintapolitiikkojen kautta standardeihimme, ohjeisiimme ja käytäntöihimme, jotka kaikki ohjaavat päivittäistä toimintaamme.

ISS-konsernin ympäristövastuutoimikunnalla ja sosiaalisen vastuun toimikunnalla on omat vastuullisuusohjelmansa, joihin liittyviä vastuullisuusaloitteita toimikunnat edistävät ja joiden toteutumista ne seuraavat.

ISS:n toimintamallissa vastuullisuuden omistajuus on selkeää kaikilla tasoilla konsernista aina yksittäisiin asiakaskohteisiin. Jokainen toiminto vastaa ISS:n johtamisjärjestelmän mukaisesti oman toimintansa vastuullisuudesta ja sen kehittämisestä sekä edistää ISS:n keskeisiä vastuullisuusaloitteita. Suomen vastuullisuusohjelmassa huomioimme lisäksi paikallisten sidosryhmien odotukset, paikalliset strategiset painopisteet sekä alan toimintaympäristön. Suomessa vastuullisuustyön käytännön koordinoinnista ja raportoinnista vastaavat ISS Suomen vastuullisuusjohtaja sekä sosiaalisen vaikuttamisen kehittämisestä vastaava johtaja.

ISS:n johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001 -standardien mukaisesti, ja yhtiön eri politiikat, toimintaohjeet ja periaatteet kattavat ympäristö-, eettiset ja sosiaaliset näkökulmat niin yrityksen omassa toiminnassa kuin asiakkaille tuotetuissa palveluissa. Valtakunnallisesti sertifioitu toimintajärjestelmä kattaa kaikki kiinteistö- ja toimitilapalvelut sekä toimii työkaluna toiminnan jatkuvan parantamisen varmistamisessa. Käytössämme oleva vastuullisen hankinnan ohjelma edellyttää kaikkia toimittajiamme noudattamaan tiukkoja standardeja. ISS suorittaa auditointeja varmistaakseen standardien, lakien ja määräysten noudattamisen niin omassa toiminnassaan kuin arvoketjussa.

Uudistamme vastuullisuusohjelmamme sisältöä vuoden 2024 aikana. Tiiviillä yhteistyöllä koko arvoketjumme osalta varmistamme vastuullisuustyömme etenemisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

1.8.2 Henkilöstöjohtaminen

Johtamisen mallimme tarjoaa selkeät kriteerit päivittäiseen johtamistyöhön ja tukee esihenkilöitä palautteen antamisessa.

Laadukkaiden palveluiden tuottaminen asiakkaillemme edellyttää sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöä. Hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi tärkeimmistä henkilöstökokemuksen tekijöistä. Johdonmukainen ja oikeudenmukainen johtaminen luo positiivista asennetta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä puolestaan sitouttaa ja motivoi henkilöstöä.

Henkilöstöstrategiamme pohjautuu henkilöstöpolitiikkojen ja -suunnitelmien lisäksi yhteiseen johtamisen malliin, joka tarjoaa selkeät kriteerit päivittäiseen johtamistyöhön ja tukee esihenkilöitä palautteen antamisessa. Arvioimme ja seuraamme johtamista osana vuosittaisia kehityskeskusteluita. Keskusteluilla varmistamme myös, että jokaisella on ymmärrys omasta työstään sekä riittävä osaaminen ja toimintaedellytykset työssä menestymiselle. Vuonna 2023 kehityskeskustelut toteutuivat 98 prosentilla työntekijöistämme.

Kiinnitämme erityistä huomiota esihenkilöidemme tukemiseen. Jokaisella liiketoimintayksiköllä on oma henkilöstöpäällikkönsä, joka tukee esihenkilöitämme. Johtamisvalmennusten avulla edistämme johtamiskulttuurin kehittymistä ISS:llä. Vuonna 2023 valmensimme esihenkilöitämme yhtiön johtamiskäytäntöihin, monimuotoisten tiimien johtamiseen sekä työsuhteen elinkaaren hallintaan.

1.8.3 Toiminnan periaatteet

Kaikessa ISS:n toiminnassa noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

Lakien noudattaminen

Paikallisia lakeja ja määräyksiä noudatetaan aina.

ISS:n arvot ja johtamisen periaatteet

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ja noudattaa ISS:n yhteisesti määriteltyjä arvoja – yhtenäisyys, rehellisyys, yrittäjyys, vastuu ja laatu.

ISS:n eettiset periaatteet (Code of Conduct)

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea myös ISS:n eettiset periaatteet. Esihenkilön tehtävänä on varmistaa, että ISS:n liiketoimintaa johdetaan näiden periaatteiden mukaisesti ja että henkilöstö noudattaa niitä. Eettiset periaatteet on päivitetty vuonna 2010 yhdenmukaisiksi YK:n Global Compact -periaatteiden kanssa. Ne on lisäksi arvioitu ja päivitetty vuonna 2021. Jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan näitä periaatteita hyväksyessään työsopimusehtonsa ISS:n kanssa.

ISS:llä on käytössä anonyymi Speak Up -kommunikointikanava, jossa työntekijät voivat ilmiantaa eettisiä periaatteita tai lakeja rikkovan menettelyn.

Politiikat ja toimintaohjeet

ISS:n toimintapolitiikkojen ja -ohjeiden noudattaminen on ISS:n maajohdon vastuulla ja jokaisen ISS:läisen työn perusta. ISS:n Suomessa määrittelemä toimintapolitiikka kuvaa, miten yrityksen toimintaa ohjataan ja johdetaan niin, että yrityksen asettamat tavoitteet ja päämäärät toteutuvat. Toimintapolitiikan tueksi on määritelty ja dokumentoitu ISS:n toimintajärjestelmä.

Toimintajärjestelmä kuvaa toiminnan prosessit, mittaamisen, organisaation toimintaperiaatteet sekä sen, miten toimintaa kehitetään.

ISS:n toimintajärjestelmä on kuvaus ISS:n tavasta toimia (The ISS Way). Toimintajärjestelmä määrittää yhdessä sovitut toimintatavat, jotka selkeyttävät ja yhtenäistävät organisaation toimintaa ja sen myötä parantavat ISS:n kilpailukykyä ja tehokkuutta.

Toimintajärjestelmän avulla

  • varmistamme asiakastyytyväisyyden ja asiakkaalle annetun arvolupauksen toteutumisen
  • varmistamme henkilöstömme tyytyväisyyden, osaamisen ja työhyvinvoinnin systemaattisen kehittämisen
  • varmistamme päivittäisten toimintaprosessien sujuvuuden, yhdenmukaisuuden ja tasalaatuisuuden kaikissa palveluissa, yksiköissä ja paikkakunnilla
  • varmistamme liiketoimintamme vastuullisuuden ja turvallisuuden
  • luomme pohjan systemaattiselle toiminnan kehittämiselle sekä jatkuvalle parantamiselle jakamalla parhaita käytäntöjä palveluiden ja yksiköiden välillä.

ISS:n sertifioitua toimintajärjestelmää parannetaan jatkuvasti hyödyntämällä palautetta sekä sisäisiä että ulkoisia arviointeja.

Toimintajärjestelmä perustuu seuraaviin standardeihin:

  • ISO 9001:2015, laadunhallintajärjestelmät
  • ISO 14001:2015, ympäristöjärjestelmät
  • ISO 22000:2018, elintarviketurvallisuusjärjestelmät
  • ISO 45001:2015, työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät

Toimintajärjestelmä kuvaa toiminnan prosessit, mittaamisen, organisaation toimintaperiaatteet sekä sen, miten toimintaa kehitetään. Toimintajärjestelmässä määriteltyjen prosessien, dokumenttien, tietojärjestelmien, lomakkeiden, mallien ja ohjeiden avulla uudet ja nykyiset työntekijät tietävät, kuinka heidän kuuluu toimia ISS:n tavalla.

ISS-konsernissa yhteisesti noudatettavat politiikat ja standardit on listattu täällä.

HSEQ-arviointi

Kiwa Inspecta suoritti helmikuussa 2023 HSEQ-arvioinnin, joka varmistaa ISS Palveluiden toimivan arvioinnin tilaajayritysten hyväksymien periaatteiden mukaisesti työterveys-, työturvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioissa. Arvioinnin pistemäärän 715/750 mukaan ISS on HSEQ-asioissa toimialansa paras.

EcoVadis-vastuullisuusarviointi

Maailman johtava vastuullisuusarviointien tekijä EcoVadis myönsi ISS Palveluille kultaluokituksen osoituksena menestyksekkäästä työstämme sekä omien että asiakkaidemme vastuullisuustavoitteidemme eteen. Saimme huippuarvosanan Ympäristö ja ilmasto- sekä Työntekijät ja ihmisoikeudet -kategoriassa, ja arvioinnin kokonaispisteemme ylsivät toimialan yrityksen joukossa kolmen prosentin parhaimmistoon.

1.9 Riskienhallinta ja yritysturvallisuus

Tarkka ja kattava riskienhallinta luo vakautta, vaikuttaa välillisesti tulokseen ja on keskeinen osa myös maineenhallintaa.

Riskien hallinta on olennainen osa koko ISS-konsernin liiketoimintaa, jatkuvaa menestystä ja kasvua sekä osa arvonluontia asiakkaille sekä muille sidosryhmille. Tarkka ja kattava riskienhallinta luo vakautta, vaikuttaa välillisesti tulokseen ja on keskeinen osa myös maineenhallintaa.

ISS:n riskienhallintajärjestelmä on ISS-konsernin laatima ohjeisto, jonka avulla varmistetaan, että riskejä hallitaan määriteltyjen riskinottohalujen puitteissa ja organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti. Riskienhallintajärjestelmä kattaa kaikki ISS:n toiminnot, maat ja ISS:llä työskentelevät henkilöt.

Käytössämme ovat jatkuvat prosessit, joiden avulla tunnistetaan liiketoimintaan liittyvät riskit ja arvioidaan ne todennäköisyyden ja seurausten perusteella, määritellään riskien minimoimis- ja hallinnoimistoimenpiteet sekä nimetään riskien vastuutahot. Riskinarviointi tehdään kaksi kertaa vuodessa.

ISS-konserni on määritellyt avainriskit, joita seurataan myös maatasolla. Tunnistetut avainriskit liittyvät strategian edistämiseen, makrotaloudellisiin olosuhteisiin, työvoiman saatavuuteen ja työvoimakilpailuun, teknologian ja datan hyödyntämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen, sopimusriskien hallintaan, lakien ja asetusten noudattamiseen erityisesti epävakailla toiminta-alueilla, tietoturvaan ja toimitusketjujen hiilineutraaliuden edistämiseen.

1.9.1 Kestävyysriskit osana riskienhallintaa ja johtamista

Kestävyysriskien hallinta on osa ISS:n riskien hallintaa ja kiinteä osa riskienhallintamenettelyjämme.

Vuoden 2023 lopussa aloittamamme kaksoisolennaisuusarviointi syvensi ymmärrystämme kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista, mikä mahdollistaa negatiivisten vaikutusten minimoinnin ja positiivisten kasvattamisen.

Kaksoisolennaisuusanalyysi tunnistaa maakohtaiset riskit ja mahdollisuudet

ISS Suomen toteuttamassa kaksoisolennaisuusanalyysissa merkittävimmät yritystason riskit liittyvät työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen johtuen erityisesti Suomen työmarkkinoiden ikääntymisestä ja alan vetovoimasta. Liiketoiminnan riskeinä on myös tunnistettu päästövähennystavoitteiden toteutuminen aikataulussa sekä ISS:n tuottamien palvelujen kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin hillitä ilmastonmuutosta.

Muut olennaiset vastuullisuusriskit liittyivät ihmisten turvallisuuteen, työntekijöiden ja arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja yhdenvertaiseen kohteluun, energiankulutukseen, kemikaalien hallintaan sekä eettisen liiketoiminnan varmistamiseen.

Arvoketjuihin liittyvissä riskeissä ISS kiinnittää huomioita erityisesti ihmisoikeuksien turvaamiseen, toimitusketjujen eettisyyteen sekä harmaan talouden ja korruption torjuntaan. Näitä on kuvattu lisää kappaleissa 4.3 Ihmisoikeudet, 4.4 Vastuullinen hankintaketju ja 4.1. Harmaan talouden ja korruption torjunta.

Työntekijöiden työoloja ja yhdenvertaisuutta varmistetaan muun muassa palkka- ja HR-järjestelmien avulla, rekrytoinnin avoimuudella, vahvalla henkilöstöedustuksella, anonyymilla ilmoitusjärjestelmällä, kattavilla henkilöstöpolitiikoilla sekä kouluttamalla esihenkilöitä johtamiskäytäntöihin ja monimuotoisten tiimien johtamiseen sekä työsuhteen hallintaan. ISS tukee muuta kuin suomea äidinkielenä puhuvia suomen kielen koulutuksella ja on ottanut käyttöön monimuotoisuutta tukevia visuaalisia työturvallisuusohjeita sekä viestintäsovelluksen, jonka sisältö kääntyy yli 60 kielelle. Syrjinnälle on nollatoleranssi, ja ISS puuttuu jokaiseen havaitsemaansa epäkohtaan.

Työntekijöiden turvallisuus varmistetaan tavoitteellisella ja osallistavalla toimintatavalla. Olemme rakentaneet ennakoivan turvallisuustyön prosessin, jossa jokaisella työntekijällä on oma tärkeä roolinsa. Palvelutuotekohtaiset riskienarvioinnit ja turvallisuusohjeet perehdytetään heti työsuhteen alussa. Suunnittelun ja ohjauksen lisäksi esihenkilöt viestivät turvallisuuden tärkeydestä järjestelmällisesti. Ennen työn aloittamista teemme oman työn riskienarviointeja ja työn aikana turvallisuushavaintoja. Työturvallisuusasiantuntijamme auttavat ja ohjaavat työntekijöitämme työturvallisuudessa helppokäyttöisten ja suoraviivaisten työkalujen avulla. Turvallisuustyöstä kerrotaan lisää kappaleessa 2.3 Työturvallisuus.

Työkykyä varmistetaan ennakoivilla tuki- ja liikuntaelin- sekä mielen hyvinvoinnin toimintamalleilla ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmalla sekä kouluttamalla ISS:n esihenkilöitä varhaiseen puuttumiseen. Työkykyä seurataan kuukausittaisissa johdon palavereissa ja ISS:n oman työkykyjärjestelmän sekä työhyvinvointitiimin toimesta. ISS:n työkyvyn hallinnasta lisää kappaleessa 2.2 Henkilöstön hyvinvointi.

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja päästöjen vähentämisen hallitsemiseksi ISS:llä on käytössä selkeät roolit ja vastuut, määritellyt päästövähennystavoitteet (SBTi, Net Zero, Cool Food), järjestelmä tavoitteiden ja toteumien etenemisen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä palvelukohtaiset toimenpideohjelmat. Toimenpideohjelmissa huomioimme myös energian kulutuksen sekä kemikaalien käytön. Vuonna 2024 jatkamme toimenpideohjelmien tarkentamista osana hiilitiekartan laadintaa.

Asiakkaiden turvallisuutta varmistamme niin ruuan laadun, liikkumisturvallisuuden kuin tietoturvan osalta.

ISS:n ravintoloilla on omavalvontasuunnitelma, jolla varmistetaan ruokaturvallisuus. Suunnitelma sisältää esimerkiksi raaka-aineiden laadunvalvonnan, elintarvikkeiden kylmäsäilytyksen ja ruokaturvallisuuden kannalta kriittisten pisteiden tunnistamisen ja hallinnan. ISS:n digitaaliseen omavalvontajärjestelmään kirjataan ruokien lämpötilatiedot sekä keittiön ja ravintolasalin siivouksen taso. Valmistettujen ruokien näytteet pakastetaan vähintään kahdeksi viikoksi ruuan laadun varmentamiseksi tarvittaessa myös jälkikäteen. ISS:n operoimat keittiöt ovat elintarvikevalvonnan piirissä, ja OIVA-raportti todistaa elintarvikehygienian toimivuuden

Liikkumisen turvallisuutta kehitämme osana työturvallisuutta. Työturvallisuuden prosessit on kuvattu kappaleessa 2.3 Työturvallisuus. ISS:llä on Suomessa oma, konsernin politiikkaan perustuva tietosuojapolitiikka, joka antaa vahvan perustan kaikkien kansallisten toimijoiden ja sidosryhmien tietosuojalla. Lue lisää kappaleesta 1.9.3 Tietosuoja ISS:llä.

Muutosten keskellä on mahdollisuuksia

Kaksoisolennaisuusanalyysissa mahdollisuuksina tunnistettiin muun muassa työnantajamielikuvan, koulutuksen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen, ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sopeutumistarpeisiin liittyvät uudet palveluratkaisut, biologisen monimuotoisuuden edistäminen asiakkaan liiketoiminnassa sekä vastuullisuustiedon tarjoaminen asiakkaiden oman vastuullisuustyön tukemiseksi.

Riskit ja niihin liittyvät mittarit ja toimenpiteet on kuvattu tarkemmin ISS-konsernin vuosikertomuksessa.

1.9.2 Yritysturvallisuus ja varautuminen

Yritysturvallisuus kattaa yrityksen kaikkien toimintojen turvallisuuden. Turvallisuustoiminnalla ehkäistään häiriöitä sekä suojataan henkilöitä, tietoa, mainetta, omaisuutta ja ympäristöä. Turvallisuustoiminta vaikuttaa ISS:n kilpailukykyyn ja parantaa yrityksen tuottavuutta.

ISS:n turvallisuustoiminnan pääpainopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Tavoitteena on turvallisuuden kiinteä integroituminen yrityksen johtamiseen, prosesseihin, palveluihin ja henkilöstön toimintaan. Turvallisuus ja sen toteutuminen ovat jokaisen ISS:n työntekijän vastuulla.

Varautumisella ja siihen liittyvällä suunnittelulla ISS tunnistaa toimintaa uhkaavia tilanteita ja pyrkii reagoimaan tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti erilaisiin yrityksen toimintakykyä uhkaaviin haasteisiin.

Varautumiseen liittyen ISS jatkoi vuonna 2022 aloitettua kriisinhallintaan liittyvien toimintojen ja prosessin päivitystä. Päivitetty kriisinhallintaprosessi ja kriisiviestintään liittyvät käytännöt esiteltiin ISS Palveluiden johtoryhmälle sekä liiketoiminta- ja tukiyksiköiden johtoryhmille, ja ne jalkautuvat organisaatioon osana ISS:n normaalia johtamisjärjestelmää. Poikkeustilannekäytännöistä ja kriisinhallinnasta tiedotettiin henkilöstöä aktiivisesti sisäisissä viestintäkanavissa.

Vuoden 2023 aikana tehtiin aktiivista yhteistyötä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa turvallisuuden ja varautumistoimintojen yhteistyö- ja toimintamalleihin liittyen.

Yhteiskunnallisen varautumisen näkökulmasta ISS:n valmiuden ja varautumisen tasoa kohotettiin vuoden 2023 viimeisellä kvartaalilla turvallisuustilanteen vaatimalle tasolle.

ISS:n poikkeustilannetyöryhmä kokoontui 54 kertaa vuoden 2023 aikana. Kaikki tilanteet pystyttiin hoitamaan niin, ettei niistä aiheutunut erityistä haittaa yrityksen toiminnalle.

1.9.3 Tietosuoja ISS:llä

Vastuullisena työnantajana ja palveluntarjoajana ISS suhtautuu hyvin vakavasti velvollisuuteensa käsitellä henkilötietoja turvallisesti ja asianmukaisesti. ISS:llä on Suomessa oma tietosuojapolitiikka, joka antaa vahvan perustan kaikkien kansallisten toimijoiden ja sidosryhmien tietosuojalle.

ISS Palvelut Oy ja sen sisaryhtiöt panostavat merkittävästi resursseja tietosuoja-asioiden asianmukaiseen hoitamiseen ja kehittää toimintatapojaan jatkuvasti. Suomessa tietosuoja-asioista vastaa oma tietosuojavastaava sekä tietosuojatiimi, jonka tehtävänä on jatkuvasti arvioida nykyisiä käytänteitä ja seurata kehittyvää lainsäädäntöä.

ISS Suomen tietosuojapolitiikka perustuu ISS-konsernin politiikkaan. ISS-konsernin tietosuojayksikön tehtävänä on tukea kansallisia toimijoita tietosuojapolitiikan toteuttamisessa sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

1.10 Keskeiset vastuullisuusteemat

ISS:n vastuullisuuslupaus: Luomme kestävää hyvinvointia.

ISS:n toiminnalla on merkittäviä taloudellisia, inhimillisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Toiminnan eri piirteet, vaikutukset sekä sidosryhmien näkemykset ja odotukset huomioidaan niin tavoitteiden asetannassa kuin päivittäisen toiminnan ja viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.

1.10.1 Kaksoisolennaisuusanalyysi ohjaa vastuullisuustyötämme

ISS Suomi käynnisti loppuvuodesta 2023 kaksoisolennaisuusanalyysin (Double Materiality Assessment), joka valmistui alkuvuonna 2024. Analyysi toteutettiin EU:n kestävyysraportointidirektiivin raportointistandardien sisältämien periaatteiden mukaisesti, ja siinä tunnistettiin yrityksen toiminnalle olennaisimmat vastuullisuuden aihealueet ja arvioitiin niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Tavoitteenamme oli kartoittaa toimintamme vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät huomioiden ja valmistautua yhä läpinäkyvämpään vastuullisuusraportointiin.

Kaksoisolennaisuusanalyysi on merkittävässä roolissa viitoittamassa ISS Suomen omaa vastuullisuus- ja strategiatyötä. Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistetaan vastuullisuuteen liittyvät riskit, joita tulee priorisoida ja hallita taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi tunnistetaan vastuullisuuteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Kaksoisolennaisuusarviointi tehtiin yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa. Arviointia päivitetään säännöllisesti.

ISS:n kaksoisolennaisuusanalyysin vaiheet:

  1. Kartoitusvaihe: Kaksoisolennaisuusanalyysin pohjaksi taustoitettiin ISS Suomen toimintaympäristöä ja siihen liittyviä megatrendejä ISS:lle olennaisten teemojen tunnistamiseksi. Arvioinnissa käytiin läpi EU:n ESRS-kestävyysaihekategoriat sekä koko arvoketju sisältäen esimerkiksi tuotteiden elinkaaren ja toimitusketjumme toiminnan.
  2. Sidosryhmänäkemys: Jatkuvasti käytävän vuoropuhelun lisäksi ISS kartoitti osana kaksoisolennaisuusanalyysia tärkeitä koko toimialan asiantuntijatahoja sekä edelläkävijäasiakkuuksia eri segmenteiltä. Tavoitteena oli osallistaa avainsidosryhmiä, ymmärtää yhä kattavammin sidosryhmien odotuksia ja liittää samalla vastuullisuusaiheet yhä tiiviimmin osaksi sidosryhmäyhteistyötä. Ulkopuolinen kumppanimme toteutti syventäviä haastatteluja sekä ulkoisille että sisäisille sidosryhmille tammikuussa 2024.
  3. Olennaisuusarviointi: Vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin kestävään kehitykseen liittyvät positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ympäristöön tai ihmisiin konsernitasolla. Taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin ISS:n taloudelliseen kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Arviointiin osallistui kattava joukko ISS Suomen asiantuntijoita. Arvioinnissa hyödynnettiin arviointityökalua sekä työpajaa, jossa aiheita priorisoitiin ja arvioitiin.
  4. Olennaisuusarvioinnin tulosten validointi: Tulokset validoitiin ESG-projektiryhmässä. Tärkeimmät havainnot ja tulokset käytiin läpi ISS Suomen johtoryhmässä.
  5. Tulosten jalkauttaminen: Varmistaaksemme, että keskitymme strategiassamme, vastuullisuusohjelmassamme ja sidosryhmäviestinnässä olennaisimpiin vastuullisuusaiheisiin, esitimme kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset ja olennaisiksi nousevat teemat kaikille toimihenkilöille suunnatussa webinaarissa.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä ISS Suomelle merkittävimmät kestävyysaiheet liittyivät henkilöstön terveyteen, turvallisuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun, ilmastonmuutoksen hillintään, energia- ja materiaalitehokkuuteen, tilojen ja toiminnan turvallisuuteen sekä eettiseen liiketoiminnan harjoittamiseen ja vastuullisiin arvoketjuihin.

Jokaisen kestävyysaiheen kohdalla eriteltiin siihen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Esimerkiksi oman henkilöstön kohdalla mahdollisuuksiksi tunnistettiin muun muassa työnantajamielikuvan kehittäminen entisestään, joustavien työmahdollisuuksien tarjoaminen sekä koulutus- ja uramahdollisuudet.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa ilmastonmuutoksen hillintä nousi olennaisimmaksi ympäristövastuullisuuden aiheeksi. Ympäristöteemojen osalta mahdollisuuksiksi nähtiin asiakkaiden tukeminen energiatehokkuudessa, päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvät palvelut nähtiin nousevana mahdollisuutena. Jatkossa tehokas vastuullisuusviestintä ja vastuullisuustiedon tarjoaminen asiakkaille korostuvat entisestään.

Kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistimme liiketoiminnallemme olennaiset vastuullisuusseikat, jotka muodostavat vastuullisuustyön sekä vastuullisuusraportoinnin sisältämien aiheiden ja tietojen perustan. Tunnistetut aiheet ovat linjassa strategiamme kanssa ja jo osittain osana nykyistä vastuullisuusohjelmaamme. Nämä teemat tulevat toimimaan vastuullisuustyömme perustana.

2023 Olennaisuustaulukko

Kategoriat
E
Environment
S
Social
G
Governance
Olennaisuus
Erittäin olennainen
Olennainen
Seurattava
ESG-kategoria
Aihe
E1
Ilmastonmuutoksen hillintä
E5
Resurssien käyttö (ostot)
E1
Energiatehokkuus omissa toiminnoissa ja palvelutuotannossa
E2
Ongelma-aineet (kemikaalit)
E5
Palveluntuotannon materiaalitehokkuus, kierrätys ja jätteiden käsittely
E1
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
E4
Biologinen monimuotoisuus
S1
Oikeudenmukaiset ja yhdenvertaiset työolot (Oma työvoima)
S1
Terveys ja turvallisuus (Oma työvoima)
S4
Tilojen ja toiminnan terveys ja turvallisuus (Arvoketju)
S1
Muut työhön liittyvät oikeudet (Oma työvoima)
S4
Läpinäkyvä ja tehokas vastuullisuusviestintä sidosryhmille
S1
Työolot ja yhdenvertainen kohtelu (Arvoketjun työntekijät)
S2
Muut työhön liittyvät oikeudet (Arvoketjun työntekijät)
G1
Korruption ja lahjonnan ehkäisy
G1
Yrityskulttuuri
G1
Hankintaketjun eettisyys

1.10.2 YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tukeminen

ISS on valinnut YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ne, joiden toteutumista se voi merkittävimmin edistää.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia, poistaa äärimmäinen köyhyys, turvata maapallon kantokyky ja ympäristömme tulevaisuus sekä mahdollistaa kestävä ja rauhanomainen globaali kehitys. Niin koko ISS-konsernilla kansainvälisesti kuin ISS Palveluilla Suomessa on merkittävä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja kestävän huomisen rakentamisessa. Lisäksi kestävän kehityksen vaatimat ratkaisut tarjoavat ISS:n kaltaiselle yritykselle liiketoimintamahdollisuuksia.

YK:n 17 kehityksen tavoitteen joukosta on valittu kuusi tavoitetta, joita ISS Suomi erityisesti sitoutuu edistämään toiminnassaan. Tavoitteista on valittu ne, joiden toteutumista ISS voi merkittävimmin edistää. Tavoitteet ovat yhteneväiset koko ISS-konsernin kanssa. Alla on esitetty nämä tavoitteet ja piirteet, jotka ISS:n toiminnassa tukevat kyseisen tavoitteen saavuttamista.

Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
  • Tasa-arvoinen työkulttuuri. Suhtaudumme syrjintään nollatoleranssilla.
  • Sukupuolten tasa-arvo. Kaikilla on iästä ja sukupuolesta riippumattomat mahdollisuudet toimia johto- ja esihenkilötehtävissä. Esihenkilöistämme 51,7 prosenttia on naisia.
  • Joustavat työsuhteet ja työpaikan perheystävällisyys. ISS:llä on mahdollisuus osa-aikaisiin työsuhteisiin sekä joustaviin työaikoihin, elämäntilanteen mukaisesti. Tilapäisiä työjärjestelyjä hyödynnetään aktiivisesti sairauspoissaolojen sijaan.
  • Tasapuoliset ja kattavat koulutusmahdollisuudet. Käytössämme on MyLearning-koulutusjärjestelmä, joka toimii mobiilisti ja tuo ISS:n perehdytys- ja muut verkkokoulutukset jokaisen työntekijän ulottuville. Vuonna 2023 tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli yli 350 ISS:läistä ja ammatilliseen tutkintoon valmistui 190 henkeä.
Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja
  • Vakaa ja turvallinen työpaikka kaikille. Suomen ISS:läiset edustavat 107:ää eri kansalaisuutta. Ammattilaistemme ikä vaihtelee 15 ja 75 vuoden välillä. Rekrytoinnissa kohtelemme kaikkia hakijoita tasavertaisesti.
  • Työturvallisuus. Tapaturmien määrässä on tapahtunut positiivista kehitystä. Miljoonaa työtuntia kohti tapaturmia sattui 14 kappaletta. Poissaoloon johtaneista tapaturmista kertova LTIF-lukumme on 7,2. Turvallisuushavaintoja teimme 31 479 eli 4,1 havaintoa per ISS:läinen.
  • Innovaatiot ja teknologia. Innovoimme kaikilla tasoilla – uusien työtapojen käyttöönotosta digitaalisiin ratkaisuihin. Teknologista kehitystämme ohjaa kunnianhimoinen teknologiastrategia sekä vuonna 2023 luotu tekoälystrategia.
  • Materiaalitehokkuus. Panostamme tehokkuuteen niin energian kuin materiaalien käytössä, jätteiden minimointiin sekä kierrätykseen sopivien materiaalien uusiokäyttöön.
Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
  • Yhtäläiset työmahdollisuudet kaikille. Työllistämme maahanmuuttajia ja erityisryhmien edustajia. ISS:n ammattilaiset edustavat 107:ää eri kansalaisuutta. Huomioimme myös eri ikäiset työnhakijat: työntekijöidemme ikäjakauma on tasainen, ja tarjoamme vuosittain kesätyöpaikan useille sadoille nuorille. Teemme myös yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten sekä korkeakoulujen kanssa.
  • Tasapuoliset työelämän oikeudet. Yhdessä työterveyshuollon kanssa panostamme työkykyjohtamiseen. Tilapäisten työjärjestelyiden käyttö on vakiintunut toimintatapa koko ISS:llä sairauspoissaolojen sijaan. Tavoite- ja kehityskeskustelut pidetään kaikille ISS:läisille, ja ne toteutuivat vuonna 2023 toimihenkilöiden osalta 100-prosenttisesti.
Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
  • Raaka-aineiden valinta ja jäljitettävyys. Raaka-ainevalinnoilla edistämme vastuullisten ruokalajien päätymistä osaksi arjen ruokarutiineja. Käytämme kotimaista lähiruokaa, sesonkituotteita, luomuruokaa sekä erilaisia sertifioituja raaka-aineita.
  • Ruokahävikin minimointi. Ruoan valmistuksessa syntyvää ruokahävikkiä minimoidaan ammattikeittiöille kehitetyillä sovelluksilla.
  • Kemikaalivapaa siivous jo vuodesta 2018. Ultrapuhtaalla tai otsonoidulla vedellä, koneilla ja mikrokuituliinoilla, ilman puhdistusaineita toteutettava siivous on muuttanut koko alan perinteistä tapaa tuottaa siivouspalveluita. Käyttäessämme puhdistusaineita suosimme 100-prosenttisesti kasvipohjaisia elintarviketeollisuuden sivutuotteista valmistettuja puhdistusaineita.
  • Vedenkulutuksen minimointi. Pyrimme jatkuvasti kaikessa toiminnassamme tehokkaaseen vedenkäyttöön.
  • Kiertotalousratkaisut. Ympäristö- ja jätehuoltopalveluilla vaikutamme positiivisesti asiakkaidemme kierrätysratkaisuihin.
  • Vastuullinen hankinta. Kilpailutusprosessimme on läpinäkyvä ja jäljitettävä. Kaikkien toimittajiemme tulee hyväksyä yritysvastuudokumenttimme ja sitoutua niihin jo tarjousvaiheessa. Tuotteiden valinnassa huomioimme ympäristömerkinnät sekä uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden käytön.
Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
  • Päästöjen vähentäminen. Olemme sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen mukaiesen tavoitteeseen hillitä lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen, ja tavoitteenamme on Net Zero vuonna 2030 Scope 1:n ja Scope 2:n osalta sekä vuonna 2040 koko arvoketjun osalta.
  • Hiilijalanjälkilaskenta. Olemme laskeneet vuodesta 2019 alkaen palveluidemme hiilijalanjälkeä sisältäen koko arvoketjumme Scope 3 -päästöt. Laskenta perustuu GHG Protocol Accounting and Reporting Standardiin.
  • Asiakkaiden energiaratkaisut. Ottamalla kokonaisvaltaisen vastuun asiakkaan kiinteistön toimivuudesta, viihtyisyydestä ja energiatehokkuudesta vaikutamme myös kiinteistön hiilijalanjäljen pienentämiseen.
  • Kestävä ruokakulttuuri. Kehitämme jatkuvasti reseptiikkaa lihatuotteiden käytön vähentämiseksi. Käytämme vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita ja suosimme lähiruokaa.
  • Koulutus ja viestintä. Vastuullisuus näkyy omana teemanaan ISS Suomen strategiseen suunnitelmaan pohjautuvassa sisältösuunnitelmassa. Ympäristövastuullisuus on kiinteä osa palveluitamme, ohjeistuksiamme ja henkilöstön osaamisen kehittämistä.
Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin. Rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla. ISS panostaa toimintansa vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyteen sekä ehkäisee systemaattisesti korruptiota ja harmaata taloutta. Työn tarjoaminen eri väestöryhmille vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta ja lisää yhteiskuntarauhaa.
  • Eettiset ja läpinäkyvät toimintatavat. Noudatamme ISS-konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmää (HSEQ Management System) ja ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Toimintaohjeissamme on kuvattu laadunhallinta ja sen kehittäminen ISO 9001 -standardin mukaisesti.
  • Korruption ehkäisy. ISS vastustaa korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan. ISS:n eettiset periaatteet ja ohjeistus (Code of Conduct) painottavat kilpailulainsäädännön vaatimusten mukaista ja korruptionvastaisten toimintatapojen ehdotonta noudattamista kaikessa toiminnassa. Kaikki ISS:n laajennetun johtoryhmän jäsenet ovat suorittaneet konsernin lahjonnan vastaisen koulutuksen ja kilpailuoikeudellisen koulutuksen.
  • Vastuullinen hankinta. Kaikki toimittajamme kuuluvat Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun. Hyödynnämme sähköisiä järjestelmiä kilpailutuksesta tilaukseen saakka, mikä tekee hankintaprosessistamme läpinäkyvän ja jäljitettävän. Suurimmille toimittajille määriteltyjä KPI-mittareita ovat muun muassa toimitusvarmuus ja reklamaatioiden määrä.
  • Sidosryhmäyhteistyö. Olimme kolmatta kertaa Helsinki Priden virallinen kumppani. Kumppanuus tuki vahvasti monimuotoisuuden strategiaamme. Jatkoimme vuonna 2023 kumppanuutta myös muun muassa i-Teamin kanssa, jonka yhdistelmäkone i-mop on yksi siivouspalvelumme vastuullisista valinnoista.
  • Yhteiskuntarauhan tukeminen. ISS on yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. Henkilöstömme on monimuotoinen: osaajamme tulevat eri kulttuuri- ja osaamistaustoista.

1.11 Vastuullisuusohjelma

Luomme kestävää hyvinvointia.

ISS:n vastuullisuusohjelma kokoaa päivitetyt vastuullisuuslupauksemme ja -tavoitteemme sekä keskeiset keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi ohjelmassa määritellään keskeiset mittarit toiminnan ja tavoitteiden edistymisen seuraamiseksi. Ohjelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Vastuullisuuslupaus

Jotta vastuullisuus toteutuisi näiden painopistealueiden mukaisesti kaikkien ISS:n keskeisten sidosryhmien keskuudessa, ISS antaa vastuullisuuslupauksen: Luomme kestävää hyvinvointia. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

Henkilöstölle

Tarjoamme vakaan ja turvallisen työpaikan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen. Lue lisää luvusta Henkilöstö.

Ympäristölle

Palveluillamme ja yhteistyöllä asiakkaidemme kanssa voimme vaikuttaa positiivisesti kiinteistöjen käytönaikaisiin ympäristövaikutuksiin ja rakennusten hiilijalanjälkeen. Lue lisää luvusta Ympäristö.

Yhteiskunnalle

Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja, estämällä korruptiota ja tekemällä kestäviä hankintoja. Lue lisää luvusta Hyvä hallinto.

Henkilöstö
Tavoite 2023
Tilanne 2023
Toimenpiteet 2023
Status
Tapaturmataajuus (Lost Time Injury Frequency)
Tavoite 2023 5,6
Tilanne 2023 7,2
Toimenpiteet 2023 Työturvallisuuden kehittämistyön painopisteenä ovat edelleen ennakoiva turvallisuustyö sekä työturvallisuusohjeiden ja perehdyttämisen kehittäminen.
Status
Sairauspoissaolot
Tavoite 2023 4,9 %
Tilanne 2023 5 %
Toimenpiteet 2023 Sairauspoissaolojen johtaminen on edelleen yksi ISS:n henkilöstöjohtamisen pääprioriteeteista vuonna 2024. Prosesseja tarkennetaan myös jatkossa yhteistyössä liiketoimintojen ja työterveyshuollon kanssa.
Status
Henkilöstön tyytyväisyys
Tavoite 2023 Toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus vuoden 2022 henkilöstökyselyn vastausten pohjalta.
Tilanne 2023 Henkilöstökyselyn pohjalta olemme kehittäneet erityisesti perehdyttämiseen liittyviä prosesseja ja toimintatapoja, loimme esimerkiksi kokonaan uuden esihenkilöiden perehdyttämisohjelman.
Toimenpiteet 2023 Henkilöstökysely toteutetaan syksyllä 2024.
Status
Ympäristö
Tavoite 2023
Tilanne 2023
Toimenpiteet 2023
Status
Net Zero
Tavoite 2023 Olemme sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen hillitä lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen. Tavoitteenamme on saavuttaa Net Zero vuonna 2030 Scope 1:n ja Scope 2:n osalta ja vuonna 2040 koko arvoketjun osalta.
Tilanne 2023 Vuonna 2023 Science Based Target Initiative hyväksyi tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteemme ja vahvisti lähitulevaisuuden päästötavoitteemme. Olemme laskeneet vuodesta 2019 alkaen palveluidemme hiilijalanjälkeä koko arvoketjumme osalta. Vuoden 2023 päästöt on laskettu entistä kattavammin sisältäen myös muut kuin suoraan palveluihimme kohdistuvat arvoketjumme Scope 3 -päästöt sekä maankäytön ilmastovaikutukset. Muutoksella on merkittävä vaikutus koko hiilijalanjälkeemme. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin.
Toimenpiteet 2023 Tarkentuneet lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet muutetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi vuoden 2024 aikana työstettävällä hiilitiekartalla. Vuonna 2023 aloitimme päästöjen seurantaa ja raportointia tukevan projektin tiedon keruun, analysoinnin ja automatisoinnin kehittämiseksi. Projekti tulee jatkumaan vuoden 2024 ajan.
Status
Ravintolapalveluiden CO2-päästöjen vähentäminen
Tavoite 2023 Tavoitteenamme on vähentää ravintolapalveluiden päästöjä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Tilanne 2023 Vuonna 2023 liityimme osaksi World Resource Instituten (WRI) Cool Food -ohjelmaa. Vuonna 2023 ravintolapalveluidemme CO2-päästöt vähenivät 17 prosenttia suhteessa ostettuihin kiloihin vuoteen 2022 verrattuna kun maankäytön ilmastovaikutus on huomioitu molempien vuosien laskennassa.
Toimenpiteet 2023 Tavoitteenamme on lisätä kasvipohjaisten tuotteiden käyttöä 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Aloitimme vuonna 2023 systemaattisen hybridireseptien käyttöönoton, jolloin osa eläinperäisistä proteiineista korvataan kasvipohjaisilla proteiineilla. Jatkamme reseptien käyttöönottoa vuonna 2024.
Status
Ruokahävikin minimointi
Tavoite 2023 Tavoitteenamme on puolittaa hävikki vuoteen 2027 mennessä.
Tilanne 2023 Vuonna 2023 vähensimme valmistus-, tarjoilu- ja lautashävikkiä 16 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Saimme valmiiksi uuden hävikkikoulutuksen henkilöstöllemme sekä konkreettisen ideakatalogin hävikin hallintaan.
Toimenpiteet 2023 Hävikin vähentämisen työkalujen jalkauttamista jatketaan vuonna 2024.
Status
Autokannan CO2-päästöjen vähentäminen
Tavoite 2023 Tavoitteenamme on sähköistää koko autokantamme vuoteen 2030 mennessä.
Tilanne 2023 Vuonna 2023 sähköautoilla ajetut kilometrit lisääntyivät 54 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. ISS:n konsernitason yhteistyö LeasePlanin kanssa autojen sähköistämiseksi käynnistyi 2023.
Toimenpiteet 2023 Sähköautojen määrän lisääminen, latausinfran laajentaminen yhdessä vuokranantajien ja asiakkaiden kanssa. Vuonna 2023 aloitimme hankkeen useiden latauspisteiden asentamiseksi toimitilojemme yhteyteen yhteistyössä vuokranantajiemme kanssa. Asennustöitä ja latauspisteiden käyttöönottoa jatketaan vuoden 2024 aikana.
Status
Yhteiskunta
Tavoite 2023
Tilanne 2023
Toimenpiteet 2023
Status
Hankintaketjun vastuullisuus
Tavoite 2023 Huomioimme kumppanin liiketoiminnan ja tuotteiden laadun, logistiset kanavat sekä turvallisuusnäkökohdat. Toimittajien edellytetään kuuluvan Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun.
Tilanne 2023 ISS huomioi kaikissa tarjouspyynnöissä vastuullisuusnäkökohdat muun muassa pyytämällä tietoja ympäristösertifikaateista ja ympäristömerkityistä tuotteista sekä tähtää vastuulliseen kuluttamiseen. Kaikissa alihankintasopimuksissa on huomioitu lakisääteiset ympäristö-, vastuullisuus- ja turvallisuusasiat.
Toimenpiteet 2023 Toimimme edelleen hankintakriteerien mukaisesti ja valvomme toimittajien laatua. Olennaisuusanalyysin pohjalta kehityskohteiksi nousivat arvoketjun työntekijöiden työolojen ja yhdenmukaisen kohtelun varmistamine sekä suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt.
Status
Eettiset toimintaperiaatteet
Tavoite 2023 Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ISS:n eettiset periaatteet. Myös kumppaneiden ja toimittajien tulee sitoutua noudattamaan tomintaohjeita (Code of Conduct).
Tilanne 2023 ISS:läiset suorittavat aiheeseen liittyvät koulutukset verkkokoulutusjärjestelmä MyLearningissä perehdytyksen yhteydessä ja säännöllisesti. Toimittajat tutustuvat ISS:n verkkosivuilla menettelytapasääntöihin ja hyväksyvät ne.
Toimenpiteet 2023 Jokaiselta ISS:läiseltä ja toimittajalta edellytetään edelleen menettelytapasäännön tuntemista ja siihen sitoutumista.
Status
Verojalanjälki
Tavoite 2023 Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia muun muassa maksamalla veroja.
Tilanne 2023 ISS:n verojalanjälki vuonna 2023 oli yhteensä 151,3 miljoonaa euroa.
Toimenpiteet 2023 Yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista olemme edelleen myös merkittävä veronmaksaja.
Status

2.0 Tarjoamme vakaan ja turvallisen työpaikan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen

Henkilöstö on yrityksemme tärkein voimavara. Ammattitaitoiset osaajamme tekevät toimintamme tarkoituksen todeksi: he luovat tiloja, joissa on hyvä olla ja tekevät näin maailmasta toimivan. Arvostamme erilaisuutta ja monimuotoisuutta, huolehdimme ammattilaistemme hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä kannustamme jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen. Koulutus- ja valmennusohjelmien avulla tuemme henkilöstömme urapolkuja.

2.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka

ISS:n kilpailukyky syntyy osaavien työntekijöiden ammattitaidosta ja hyvinvoinnista.

ISS panostaa voimakkaasti toimintansa vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen ja tasapuolisuuteen. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan lakeja ja asetuksia sekä omalle toiminnalleen asettamia vastuullisuuskriteerejä. Työntekijöidemme henkilökorttiin on liitetty veronumero osoituksena työnantajavelvoitteiden vastuullisesta hoitamisesta ja harmaan talouden torjumisesta. ISS:n kilpailukyky syntyy osaavien työntekijöiden ammattitaidosta ja hyvinvoinnista. Vastuullisuus on siten keskeistä myös työsuhdeasioissamme. Henkilöstön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Kuuntelemme henkilöstöämme ja kohtelemme heitä yksilöinä avoimesti ja kunnioittavasti.

Arvostamme erilaisuutta ja monimuotoisuutta. ISS:n 7 613 työntekijää edustavat yli sataa eri kansalaisuutta, ja iältään he ovat 15–75-vuotiaita. ISS edistää toiminnassaan tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö heijastaa yhtiön arvoja, joita ovat yhtenäisyys, rehellisyys, yrittäjyys, vastuullisuus ja laatu. Syrjintä on ISS:llä ehdottomasti kielletty, ja sitä pyritään torjumaan kaikilla osa-alueilla.

2.1.1 ISS:n lupaus työntekijöille

Tavoitteemme on tarjota monimuotoinen ja turvallinen työympäristö, joka tukee jokaisen työntekijän henkilökohtaista kehitystä ja urapolkua.

Työntekijöiden arvostaminen on yksi yritysvastuullisuutemme keskeisistä periaatteista. Sitoudumme luomaan turvallisia ja kestäviä työpaikkoja, jotka edistävät ympäristön kestävyyttä ja joissa jokainen voi tuntea olevansa osa yhteisöä ja tehdä merkityksellistä työtä. ISS:n työnantajalupaus korostaa jokaisen ISS:läisen oikeutta löytää paikkansa, olla oma itsensä ja luoda oma polkunsa.

Tavoitteemme on tarjota monimuotoinen ja turvallinen työympäristö, joka tukee jokaisen työntekijän henkilökohtaista kehitystä ja urapolkua. Meillä on korkeat työterveyden ja työturvallisuuden standardit, ja edistämme työntekijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Pyrimme lisäämään yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta ja toivomme työnhakijoita kaikista taustoista ja kyvykkyyksistä.

Olemme placemakereita, jotka haluavat tehdä maailmasta paremman. Sitoudumme tekemään asiakkaidemme elämästä entistä helpompaa, tuottavampaa ja mukavampaa – monin tavoin ja monella tasolla. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kannustamme työntekijöitämme tekemään ympäristötekoja ja tarjoamme heille mahdollisuuksia kehittää tietoisuuttaan ympäristöasioissa. Yhdessä edistämme ympäristön kestävyyttä ja luomme tiloja, joissa on hyvä olla.

Meillä tulokset saavutetaan yhteistyöllä. Uskomme yhteenkuuluvuuteen ja siihen, että jokaiselle löytyy paikkansa. ISS:llä työntekijät ovat osa arvostettua, monimuotoista ja globaalia yhteisöä, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Olemme ylpeitä siitä, että voimme tarjota työpaikan, jossa jokainen työntekijä voi tuntea olonsa turvalliseksi, arvostetuksi ja kunnioitetuksi ja jossa jokainen voi saavuttaa täyden potentiaalinsa. Olemme paikka juuri sinulle.

2.1.2 Monimuotoinen ja yhdenvertainen ISS

Monimuotoisuus on meille voimavara kestävän liiketoiminnan ja menestyksen kannalta.

Ihmiset ovat aina olleet ISS:n toiminnan keskiössä: Vaalimme reiluuden, tasa-arvoisuuden ja osallistamisen perinteitä sekä panostamme ammattilaisiimme ja heidän kehittämiseensä. Tiimiemme monimuotoisuus on meille tärkeä kilpailuetu sekä voimavara kestävän liiketoiminnan ja menestyksen kannalta.

ISS:llä on globaali monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategia, joka jakautuu viiteen monimuotoisuuden ulottuvuuteen: ikä ja sukupolvet; kulttuurit ja etnisyys; Pride; toimintakykyisyys ja vammaisuus; sukupuolten tasa-arvo. Strategian tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta monimuotoisuudesta sekä vahvistaa sitä edistävää johtajuutta. Yhtenä esimerkkinä tästä on maailmanlaajuinen työntekijöiden resurssiryhmätoiminta (Employee Resource Group), joka tarjoaa tukea sekä kehitys- ja verkostoitumismahdollisuuksia monimuotoisuuden eri osa-alueilla. Haluamme luoda työpaikan, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja kokea yhteenkuuluvuutta.

2.1.3 Uusien ISS:läisten rekrytointi

Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle työntekijälle hänen elämäntilanteeseensa sopiva työsuhde.

Rekrytoidessamme uusia työntekijöitä kohtaamme kaikki hakijat tasavertaisesti ja valitsemme parhaiten soveltuvan hakijan tehtävälle asetettuihin kriteereihin peilaten. Kohtelemme hakijoitamme tasa-arvoisesti, ja arvostamme monimuotoista työyhteisöä.   

Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle työntekijälle hänen elämäntilanteeseensa sopiva työsuhde. Tarjoamme väyliä työelämään vastavalmistuneille, kokeneille ammattilaisille, vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille, pitkään ilman työtä olleille aikuisille, alan vaihtajille, osatyökykyisille, maahanmuuttajataustaisille sekä oppisopimusopiskelijoille ja harjoittelijoille.

Haluamme luoda jokaiselle työnhakijalle hyvän hakijakokemuksen, jota parantaaksemme uudistimme vuonna 2023 rekrytointijärjestelmämme ja rakensimme uuden urasivuston. Annamme kaikille hakijoille palautteen hakemuksen saapumisesta ja rekrytointipäätöksistä. Lisäksi huolehdimme, että hakeminen ISS:lle on aina luottamuksellista ja ettei hakemustietoja luovuteta eteenpäin ilman hakijan lupaa.

2.1.4 Sisäinen viestintä

ISS asettaa etusijalle työntekijöiden sitoutumisen ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomisen. ISS:n sisäisessä viestinnässä onkin kyse sen varmistamisesta, että jokainen työntekijä on tietoinen itseään koskevista asioista sekä sitoutunut ja kykenevä osallistumaan yrityksen menestykseen. Tavoite on rakentaa kulttuuria, jossa tieto on saatavilla ja jokainen tuntee kuuluvansa ISS-perheeseen.

ISS:llä on kattavat viestintäpolitiikat ja -käytännöt, jotka auttavat työntekijöitä toimimaan erilaisissa viestintää vaativissa tilanteissa. ISS:läiset edustavat yli 100 kansalaisuutta. Henkilöstömme monimuotoisuus on suuri rikkaus, joka tuo mukanaan ainutlaatuisia näkökulmia ja innovaatioita. Samalla se kuitenkin luo haasteita viestinnän tasapuolisuuden ja ymmärrettävyyden suhteen. Meidän on jatkuvasti kehitettävä viestintäämme varmistaaksemme, että jokainen työntekijä tuntee itsensä kuulluksi, arvostetuksi ja ymmärretyksi.

Vuonna 2023 ISS uudisti sisäistä viestintäänsä. Tavoitteena oli lisätä yhteenkuuluvuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä tukea paremmin esihenkilöiden jokapäiväistä työtä. Kehitystyön pohjana käytettiin lisäksi vuonna 2023 toteutettua viestinnän kyselyä.

ISS:n sisäinen viestintä uudistettiin keskittymään innovatiiviseen MyISS-viestintäalustaan ja Esihenkilön intraan.

MyISS on mobiilisti toimiva viestintäalusta, jonka tarkoitus on parantaa työntekijäkokemusta. MyISS:stä työntekijät näkevät ISS:ää koskevat uutiset, yritystiedot ja henkilöstöetuudet sekä pääsevät helposti ISS:n eri työkaluihin. MyISS tarjoaa myös sisäisen someyhteisön, jossa jokainen voi tasavertaisesti jakaa onnistumisia ja terveisiä kaikille ISS-kollegoille ja saada myös kysymyksiinsä vastauksia. Sisällöt kääntyvät yli 60 kielelle, mikä lisää työntekijöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuuden mahdollisuuksia.

MyISS otetaan vaiheittain käyttöön kaikissa ISS-maissa. Tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta yhdistämällä heidät digitaalisesti ja luomalla lopulta yhtenäinen, globaali ISS-yhteisö. Vuoden 2023 loppuun mennessä yli 65 prosenttia ISS:n Suomen työntekijöistä oli rekisteröitynyt MyISS:ään ja rekisteröityneistä yli 80 prosenttia käytti MyISS:ää säännöllisesti.

Esihenkilön intra on ISS:n esihenkilöille suunniteltu sisäinen sivusto, joka toimii tärkeänä tietolähteenä ja tukena esihenkilöiden työlle. Se kokoaa yhteen paikkaan kaiken tarvittavan tiedon henkilöstöhallinnosta, työsuhteista, palkoista ja henkilöstöjohtamisen järjestelmistä. Esihenkilön intra tarjoaa ohjeistuksia koko työntekijän työsuhteen elinkaaren ajalle ja auttaa näin esihenkilöitä johtamaan tiimejään tehokkaasti ja yhteisten periaatteiden mukaisesti.

2.1.5 Henkilöstö lukuina 2023

Henkilöstön määrä alueittain

2.2 Henkilöstön hyvinvointi

Työkykyjohtamisemme perustuu vahvaan esihenkilötyöhön sekä ennakointiin, seurantaan ja reagointiin.

ISS on palveluntuottaja, jonka kilpailukyky rakentuu osaavien työntekijöiden tiedoista, taidoista, motivaatiosta ja kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista. Henkilöstömme terveysturvallinen työskentely on ensiarvoisen tärkeä osa strategiaamme.

Terveys-, turvallisuus- ja työkykyjohtamisemme perustuvat vahvaan esihenkilötyöhön sekä ennakointiin, seurantaan ja reagointiin. Olennaista on tiivis yhteistyö ja yhteisesti sovitut toimintamallit muun muassa työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Tästä muodostuu vahva ja saumaton työkykyketju.

Noudatamme ISS-konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmää (HSEQ Management System) sekä ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Toimintaohjeissamme on kuvattu terveys- ja turvallisuusasioiden hallinta ja kehittäminen ISO 45001 -standardin mukaisesti.

2.2.1 Työterveyshuolto

Pitkä ja luottamuksellinen kumppanuus työterveyshuollon kanssa mahdollistaa rakentavan ja kehittävän yhteistyön.

Ennakoiva ja reagoiva työkykypolku on välittävää ja vastuullista esihenkilötoimintaa työhyvinvoinnin johtamisessa. Varhainen tuki, yhteistyö sekä toimenpiteet vakuutusyhtiöiden, Kelan ja työterveyshuollon kesken mahdollistavat oikea-aikaiset ja yksilölliset työhyvinvoinnin toimenpiteet henkilöstölle koko työuran aikana.

ISS ja työterveyshuolto ovat kehittäneet prosesseja aktiivisesti, ja yhteistyön painopisteet ovat siirtyneet entistä enemmän ennaltaehkäisevään terveysturvallisen työskentelyn varmistamiseen.

Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu jokaiselle ISS:läiselle. Vuosittain tarkastettavalla työterveyshuollon toimintasuunnitelmalla ja siihen sisältyvillä palveluilla pyritään vaikuttamaan kattavasti sekä oikea-aikaisesti henkilöstön terveyden ylläpitämiseen ja sairaudenhoitoon.

Toimintasuunnitelma ja siihen sisällytetyt liitteet pitävät sisällään muun muassa ISS:n päihdeohjelman, ISS:n varhaisen tuen mallin, Epäasiallisen kohtelun ohjeistuksen, Terveystarkastusohjeet, Työpaikkaselvitysprosessin, Työterveyshuollon sairaanhoidon sekä ennaltaehkäisevän toiminnan sisällön.

Vuonna 2023 vakiinnutettiin käytäntöjä tilapäisten työjärjestelyiden hyödyntämisestä koko ISS:llä. Työterveyshuolto suositteli aktiivisesti tilapäisiä työjärjestelyjä sairauspoissaolojen sijaan 950 henkilölle. Tilapäiset työjärjestelyt ovat kaikkien etu silloin, kun sairaus, vika tai vamma ei estä kokonaan työn tekemistä.

Myös erilaisia digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään ISS:llä ja työterveyshuollon palveluissa monipuolisesti. ISS:llä on oma työhyvinvoinnin johtamisen järjestelmä ISS Polku, joka on käytössä myös kaikilla työterveyshuollon tiimeillä. Kaikilla työntekijöillä on käytössä kattava digitaalinen työhyvinvointikirjasto ja useita digitaalisia hoitopolkuja, jotka sisältävät niin verkkokursseja kuin valmennusta työterveyshuollon ammattilaisen avulla.

ISS:n henkilöstöstä yli 87 prosenttia käyttää digitaalisia työterveyshuollon palveluratkaisuja.

2.2.2 Työhyvinvointi ISS:llä

Johdamme suunnitelmallisesti mielenterveyden edistämistä, vahvistamme mielenterveyden voimavaroja ja puutumme epäkohtiin.

Työhyvinvointi nähdään ISS:llä tärkeänä strategisena painopistealueena, jotta henkilöstömme pystyy lunastamaan palvelulupauksemme asiakkaillemme. Hyvällä työhyvinvoinnilla luodaan henkilöstölle iloa, yhteisöllisyyttä ja hyviä toimintatapoja arkityöhön. Hyvin johdettu työhyvinvointi lisää työtyytyväisyyttä, alentaa henkilöstökustannuksia, lisää tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä tuottaa hyvää palvelua asiakkaillemme.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat eniten työkyvyttömyyttä ISS:llä. ISS:n TULE-malli on jalostunut pysyväksi yhteistyömalliksi työterveyshuollon ja ISS:n välille. Panostus tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn sekä jatkuva prosessin tarkastelu ja ylläpito ovat osoittautuneet oikeiksi toimenpiteiksi. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien poissaolojen määrä on edelleen laskenut, ja yhteistyömallilla on saavutettu merkittäviä säästöjä sairauspoissaolokustannuksissa.

Mielen hyvinvointi

Vuonna 2022 käyttöön otettua ISS Mielikuntoon -toimintamallia kehitettiin entistä toimivammaksi. Vuonna 2023 tiivistimme entisestään seurantaa ja ennaltaehkäisyä mielenterveyden haasteista johtuvien sairauspoissaolojen hoidossa. Nykyinen työelämä ja maailman tilanne ovat luoneet tarvetta pitää huolta entistä enemmän henkilöstön jaksamisesta, oman hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja henkiseen selviytymiseen liittyvistä asioita.

ISS:lle myönnettiin vuonna 2023 kolmannen kerran MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Hyvän mielen työpaikka -merkki. Kriteereinä merkille oli muun muassa, kuinka ISS työyhteisönä johtaa suunnitelmallisesti mielenterveyden edistämistä, vahvistaa mielenterveyden voimavaroja ja puuttuu epäkohtiin.

Muu työhyvinvoinnin tukeminen

ISS:llä toteutettiin useita yksittäisiä työhyvinvointia tukevia interventioita, muun muassa psykofyysisen fysioterapian Keho ja Mieli -valmennus sekä työhyvinvointihankkeita eri avainasiakkuuksissa.

Vuoden 2023 aikana julkaistiin työhyvinvointiteemaa käsitteleviä artikkeleita ja hyvinvointivinkkejä eri viestintäkanavissa sekä järjestettiin webinaareja muun muassa työergonomiaan, palautumiseen, uneen, liikuntaan, ravintoon, sairauspoissaolojen johtamiseen ja esihenkilöiden jaksamiseen liittyen.

Liiketoiminnan, työsuojelun ja luottamustoimen kanssa tarkastelimme ja uudistimme ISS:n päihdeohjeen vastaamaan tämän päivän työelämän vaatimuksia.

Esihenkilön johtamisen tukena jatkettiin vaativien keskustelujen valmennuksia koulutuksellista lautapeliä hyödyntäen. Toteutimme esihenkilöille myös yhteistyössä vakuutusyhtiö Varman kanssa ensimmäistä kertaa Mieliystävällisen työelämän ABC -valmennuksen.

 

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolojen seuranta ja työhyvinvoinnin johtaminen kuuluvat ISS:llä jokaisen liiketoiminnan johtoryhmän ja esihenkilön perusjohtamistyöhön sekä liiketoiminnan strategiaan. ISS:llä jokainen esihenkilö ymmärtää työkykyjohtamisen vaikutukset sairauspoissaoloihin ja henkilöstökustannuksiin.

Toimivien sairauspoissaolojohtamisen prosessien sekä hyvän esihenkilötyön ansiosta sairauspoissaolojen suunta saatiin jälleen laskuun. Sairauspoissaoloprosenttimme oli 5,0.

2.3 Työturvallisuus

Hyvän asiakaskokemuksen ja turvallisuuden taustalla on suunnitelmallinen tapa toimia ja matala puheeksi ottamisen kynnys.

Pidämme huolta kiinteistöistä ja niiden käyttäjistä. Palvelumme luovat toimivia tiloja, jotka lisäävät asiakkaidemme turvallisuutta ja hyvinvointia. Olemme asettaneet riman korkealle myös henkilöstömme ja alihankinnan työturvallisuuden varmistamisessa. Ennakointiin ja jatkuvaan parantamiseen perustuva toimintamallimme mahdollistaa kaikkien sidosryhmien tarpeiden huomioimisen. Hyvän asiakaskokemuksen ja turvallisuuden taustalla on suunnitelmallinen tapa toimia ja matala puheeksi ottamisen kynnys.

Asiakkaidemme turvallisuus

Turvallisuus on keskeinen osa kaikkea palveluamme, on kyse sitten kiinteistötekniikasta, siivouksesta, ravintoloista tai turvapalveluista. Esimerkiksi siivouspalvelumme varmistavat terveysturvalliset tilat ja hygieniavaatimukset täyttävät tuotantolaitteet. Panostamme aktiivisesti myös sisäilman allergeeneja vähentävään kemikaalivapaaseen siivoukseen. Ravintolapalvelumme tarjoavat terveellisiä vaihtoehtoja, kuten Sydänmerkki-ruokia. Kiinteistöjen oikea-aikainen ylläpito ja perusparannukset luovat turvallisen työympäristön.

Varmistamme palveluidemme laadun säännöllisten havainnointikierrosten avulla. Teimme asiakaskohteissamme vuonna 2023 yhteensä 33 026 havaintokierrosta. Kierrosten onnistumistaso oli erinomainen: havainnoitavista asioista kunnossa oli 96,2 prosenttia.

Henkilöstömme turvallisuus

Globaali työturvallisuus- ja työterveysvisiomme on 100. Numero yksi tarkoittaa, että meidät on tunnistettu alan parhaaksi toimijaksi työturvallisuus- ja työterveysasioissa. Nollat tarkoittavat, että meillä ei tapahdu kuolemaan johtavia tai vakavia onnettomuuksia. Toteutamme visiotamme tavoitteellisen turvallisuustyön avulla.

Turvallisuustyömme perustuu globaalisti sertifioituun HSEQ-johtamisjärjestelmään.  Johtamisjärjestelmä varmistaa parhaisiin käytäntöihin perustuvan OneISS-tavan toimia. Johtamisjärjestelmä perustuu tavoitteellisuuteen, osaamiseen, ennakoivaan tapaan toimia ja tuloksellisuuden varmistamiseen. Johtamisjärjestelmän on sertifioinut DNV.

Henkilöstöä kattavasti aktivoiva ennakoiva turvallisuustyö opettaa havainnoimaan ja tarttumaan toimenpiteitä vaativiin asioihin. Se vahvistaa myös toimintamme suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä. Suunnitelmallisuudella on merkittävä rooli myös asiakkaiden turvallisuuden ja tyytyväisyyden varmistamisessa.

Tapaturmataajuudessa merkittävä parannus

Kaikkien työtapaturmien määrää kuvaava taajuusluku TRIF (Total Recordable Injury Frequency) laski kolmanneksella. Myös poissaoloa aiheuttaneista tapaturmista kertova LTIF-taajuus (Lost Time Injury Frequency) parani edellisvuodesta.

Tapaturmien profiilissa ei ole tapahtunut muutoksia. Merkittävimmät työturvallisuushaasteet liittyvät liikkumisen turvallisuuteen eli liukastumisiin ja kompastumisiin. Työpaikkatapaturmien vuoksi menetettyjen työpäivien määrä oli 1 248 päivää vuonna 2023.

Ennakoivan työturvallisuuden tulokset paranivat edellisvuodesta. Henkilöstömme raportoi turvallisuushavaintoja yhteensä 31 479 kappaletta. Se tarkoittaa käytännössä noin 4,1 turvallisuushavaintoa per henkilö. Turvavartteja esihenkilöt raportoivat vuoden aikana 2 257 kappaletta.

Työturvallisuuden kehittämisessä vahva vuosi

Työturvallisuuden kehittämisessä käynnistettiin uusi vaihe. Kolmivuotisesta kehitysohjelmasta toteutettiin ensimmäinen kokonaisuus suunnitelman mukaisesti. Kehittämistyön painopisteinä olivat työturvallisuusohjeet ja -perehdyttäminen sekä ennakoiva turvallisuustyö. Tavoitteena oli lujittaa etulinjan asiakaspalveluyksiköiden onnistumisen edellytyksiä työturvallisuudessa.

Työturvallisuusohjeiden sisällöt, esitystapa ja julkaisukanavat uudistettiin vastaamaan parhaita käytäntöjä. Sisältöjen ohella uudistettiin ohjeiden esitystapa paremmin monikulttuuriseen työympäristöön soveltuvaksi. Siivous- ja ravintolapalveluiden tekstimuotoiset työturvallisuusohjeet korvattiin visualisoiduilla ohjeilla. Kiinteistöhuollon työturvallisuusohjeet koottiin sähköiseksi käsikirjaksi. Ohjeiden julkaisemisessa hyödynnettiin uutta MyISS-kanavaa, joka saavuttaa henkilöstön mobiilisti ja on käytettävissä yli 60 kielellä.

Työturvallisuuden perehdyttämisen viestiä terävöitettiin, ja äänensävy muutettiin asenteista ennakointiin. Kaikille yhteinen työturvallisuuden verkkokurssi tiivistyi ja kehittyi laadullisesti. Uudistetut työturvallisuusohjeet liitettiin osaksi perehdyttämisprosessia. Esihenkilöiden työturvallisuusperehdyttämisessä otettiin käyttöön webinaarit, jotka mahdollistavat koulutusten paremman vuorovaikutteisuuden.

Ennakoivan turvallisuustyön prosessit virtaviivaistettiin ja muokattiin ISS:n tapaan toimia ja organisoitua. Ennakoivia menettelytapoja priorisoitiin, ja niiden läpimenoaikaa tehostettiin voimakkaasti. Riskienarvioinnin ja työlupien kokonaisuus uudistettiin vastaamaan ISS:n globaaleja standardeja ja sidosryhmien odotuksia. Täysin uudistettu työkalu julkaistiin projektityyppisille kertaluonteisille töille ja kemikaaliriskienhallintaan.

2.4 Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittäminen vaikuttaa henkilöstömme työmotivaatioon ja työviihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen ja vetovoimaan.

Henkilöstö on ISS:n tärkein voimavara. Arvostamme ISS:llä henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ja osoitamme sen panostamalla systemaattisesti sekä ammattiteknisen että muun osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstömme työmotivaatioon ja työviihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen ja vetovoimaan työmarkkinoilla.

ISS:n monipuolinen koulutustarjonta kattaa perusammatillisen osaamisen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen sekä esihenkilötyötä, johtamista ja asiantuntijatyötä kehittävää valmennusta.

Lisäksi tuemme ja kannustamme henkilöstöämme kehittymään muun muassa projektitoimeksiantojen, urakierron ja työssä oppimisen avulla. Tarjoamme tarvittaessa myös mahdollisuuden mentorointiin tai uravalmennukseen.

Koulutus- ja valmennusohjelmien avulla varmistamme henkilöstön osaamisen korkean tason, ISS:n strategian toteutumisen sekä asiakaslupausten lunastamisen jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Haluamme tarjota henkilöstöllemme paikan, jossa voi kasvaa. Tahtotilamme on luoda toimivia tiloja, joissa on hyvä olla. Siihen pääsemme vain pitkäjänteisellä kehitystyöllä ja kyvyllä mukautua muutoksiin unohtamatta jokaisen sitoutumista yhteisen tavoitteeseen.

Osaamisen kehittämisestä vastaa keskitetysti ISS:n People & Culture -tiimi yhdessä liiketoiminnan ja muiden tukiyksiköiden kanssa. Yhteistyö muiden ISS-maiden kanssa on jatkuvaa, ja esimerkiksi asiakkuuksien sekä johtamisen kehittämisen valmennusohjelmat suunnitellaan yhteistyössä usean ISS-maan kanssa. Näin varmistamme mahdollisimman laajan osaamisen hyödyntämisen eri maiden kesken sekä huolehdimme siitä, että parhaat käytännöt eri maiden välillä jalkautuvat jokaisen käyttöön.

Teemme myös merkittävää yhteistyötä eri koulutustoimijoiden kanssa: esimerkiksi Metropolian kanssa toteutetaan ISS insinööri- ja tradenomiohjelmia sekä Taitotalon kanssa muita ammatillisia tutkintoja.

2.4.1 Perehdyttäminen ja työhön opastus

Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Haluamme tukea uuden työntekijän matkaa ISS:läiseksi. Oikeanlaisella tuella, koulutuksella ja huolellisella perehdyttämisellä varmistamme henkilöstöllemme hyvät eväät työn aloittamiseen. Perehdyttämisen sisällöstä ja menetelmistä vastaa People & Culture -tiimi, joka ylläpitää kaikille työntekijöille tarkoitettuja yleisperehdytysohjelmia sekä seuraa niiden suorittamista. Vuoden 2023 aikana uudistettiin ISS:n yleisperehdytyksen verkkokoulutus. ISS-konserni on lisäksi tuottanut kaikille ISS:läisille tarkoitettuja verkkokoulutuksia, jotka ovat osana henkilöstömme perehdytystä. Palvelutuotteiden perehdytysmateriaalia ja toteutusta tuotetaan yhteistyössä Operations Performance -kehitysyksikön kanssa. Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Esihenkilö vastaa siitä, että uusi työntekijä perehdytetään sovitun prosessin mukaisesti. Esihenkilö nimeää jokaiselle uudelle työntekijälle työkummin, joka tukee uutta työntekijää ensimmäisten työpäivien aikana sekä auttaa arjessa ja työtehtäviin opastamisessa. Vakituisten uusien henkilöiden lisäksi perehdytämme määräaikaiset työntekijät, harjoittelijat, tehtävästä toiseen vaihtavat, pitkiltä vapailta palaavat henkilöt sekä vuokratyöntekijät. Perehdytys koostuu yritykseen, työtehtävään, työturvallisuuteen, tuotettaviin palveluihin ja asiakkuuteen perehdyttämisestä. Dokumentoimme perehdytyksen ja seuraamme sen toteutumista yritys- ja liiketoimintayksikkötasoilla säännöllisesti.

Suomessa käytetään ISS:llä globaalisti käytössä olevaa ISS MyLearning LMS -järjestelmää (Learning Management System). Sen avulla saamme koulutustarjonnan kaikkien ISS:läisten nähtäville, jolloin jokainen saa paremman käsityksen omista kouluttautumismahdollisuuksistaan. ISS:n verkkokoulutukset ovat entistä paremmin kaikkien saatavilla, ja osa perehdytyskursseistamme toteutetaan myös verkkokurssimuotoisina. Näin perehtyminen on ketterämpää, ja kaikki materiaali on saatavilla heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

Lisäksi esihenkilöroolissa olevat saavat aiempaa helpommin ja selkeämmin näkyviin koko tiimin koulutustilanteen. Työprofiilien perusteella henkilöstön jäsenille voidaan valmiiksi nimetä koulutuksia suoritettavaksi sen lisäksi, että jokainen voi valita avoimesta tarjonnasta itselleen tarpeellisia koulutuksia.

2.4.2 Jatkuva kehittyminen ja koulutukset

Koulutus- ja valmennusohjelmiemme suunnittelu pohjautuu yrityksen strategiaan, työtehtävien edellyttämiin osaamisvaateisiin, liiketoiminnan tarpeeseen, asiakkaiden kanssa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin sekä kehityskeskusteluissa esille tulleisiin tarpeisiin.

Kehityskeskustelut ovat olennainen osa henkilöstöjohtamistamme, ja niiden toteutumista ja laatua seurataan kaikilla organisaatiotasoilla. Tällä henkilöstöjohtamisen avainprosessilla on vahva historia ISS:llä, ja olemme toteuttaneet sitä eri muodoissaan jo kahden vuosikymmenen ajan.

Strukturoitujen keskusteluiden avulla vahvistamme henkilöstömme sitoutumista, motivaatiota sekä kyvykkyyttä suoriutua työtehtävistä. Hyvällä johtamisella haluamme varmistaa, että jokainen tietää omalle työtehtävälleen asetetut odotukset ja tavoitteet. Samalla pääsemme rauhassa keskustelemaan myös henkilökohtaisesta kehittymisestä, työssä jaksamisesta sekä hyvinvointia ja työturvallisuutta koskevista teemoista. Kehityskeskustelut pidetään vähintään kerran vuodessa. Toimihenkilöiden kehityskeskusteluprosessiin kuuluu lisäksi kerran vuodessa pidettävä seurantakeskustelu.

Everything DiSC® Työyhteisöprofiili tukee monimuotoisten tiimien kehittymistä

Monimuotoiset tiimit ovat tärkeä kilpailuetu sekä voimavara yrityksessämme. Ymmärtääksemme entistä paremmin erilaisia vuorovaikutustyylejä sekä näkyvää käyttäytymistä ISS:llä on käytössä Everything DiSC® Työyhteisöprofiili. DiSC-profiilin avulla tiimimme oppivat viestimään tehokkaammin sekä rakentamaan toimivaa kanssakäymistä eri sidosryhmien kanssa. ISS:n omat valmentajat toteuttavat DiSC-työpajoja eri tiimeille. Lisäksi DiSC-profiili on osa Leading OneISS -lippulaivaohjelmaamme sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa (JYET).

360-palaute tukee esihenkilönä kehittymistä

ISS Palveluilla on mahdollista saada palautetta omasta toiminnastaan 360-arvioinnin avulla, joka rakentaa ja vahvistaa ISS:n yhdenmukaista ja tavoitteellista johtamiskulttuuria. Lisäksi arviointi tukee jokaisen arvioitavan kehittymistä esihenkilönä, kollegana ja oman vastuualueensa johtajana. Arviointiprosessissa kehitetään myös palautteen antamisen ja vastaanottamisen kulttuuria ISS:llä. Osallistujat ovat antaneet arviointiprosessista myönteistä palautetta, ja se on koettu hyödylliseksi työkaluksi.

Arvioinnissa henkilö kerää palautetta omasta johtamisestaan ja tavastaan tehdä yhteistyötä muiden kanssa omalta esihenkilöltään, kollegoiltaan, työntekijöiltään sekä muilta sidosryhmiltä. Prosessi on osa koulutusohjelmiamme, ja sen piiriin kuuluvat esihenkilöasemassa olevat ISS:läiset. Arviointiprosessiin kuuluu aina purkutilaisuus, ja palautteen perusteella tehdään henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.

Palvelukulttuurin kehittäminen on arvolupauksemme ytimessä

Arvolupauksemme päättyy sanoihin me välitämme sinusta. Tätä lupausta toteutamme panostamalla vahvasti palvelukulttuurin kehittämiseen. Kehittämistä teemme muun muassa asiakkuusjohtamiseen ja erinomaiseen asiakaspalvelukokemukseen tähtäävillä ohjelmillamme.

Placemaker’s Path -palvelukulttuuriohjelma

Jokainen meistä on placemaker. Termillä viitataan sloganiimme People Make Places. Path taas tarkoittaa polkua: haluamme rakentaa jokaiselle ISS:läiselle oman polun ISS:llä. Vuonna 2021 lanseerattu Placemaker’s Path -palvelukulttuuriohjelma kulkeekin ISS:läisen rinnalla koko työsuhteen ajan rekrytoinnista ja perehdytyksestä alkaen.

Ohjelman avulla toteutamme toimintamme tarkoitusta, arvolupaustamme ja strategiaamme käytännössä: meillä on yksi, yhteinen koulutusohjelma, jossa opimme, kuinka luomme asiakkaillamme yhä parempia tiloja, joissa meidän kaikkien on hyvä olla. Vuoden 2023 loppuun mennessä työpajoihin on osallistunut noin 1 030 ISS:läistä.

Ohjelmassa kehitetään myös esihenkilöiden taitoja johtaa tiimejä ja palveluita. Arvolupauksemme muuttuu sanoista teoiksi, kun työntekijöillämme on toimintaympäristö, jossa he voivat onnistua.

Key Account Manager Certification Programme (KAMC)

Halumme palvella asiakkaita erinomaisesti kaikilla tasoilla näkyy myös panostuksessa asiakkuuksien kehittämiseen. Jokainen avainasiakasvastuullisemme suorittaa sertifioinnin koulutusohjelmassa ja saa näin valmiuksia entistä parempaan asiakkuuksien johtamiseen. Sertifioinnin läpäisemiseksi asiakkuusvastuullisten on tullut osoittaa, että he systemaattisesti kehittävät omia asiakkuuksiaan sekä henkilöstöään asiakkaan odotusten mukaisesti ISS:n prosesseja ja työkaluja noudattaen.

ISS-konsernin koulutusohjelmat

ISS-konsernin koulutustarjontaan sisältyy perehdytys, palvelukulttuurin kehittäminen sekä liiketoiminnan ja johtamisen kokonaisuuteen kuuluvat kehittämisohjelmat. Konsernin yhteiset koulutusohjelmat edistävät strategian toteuttamista ja vahvistavat ISS:n yhteistä kulttuuria. Koulutusohjelmien avulla kehitetään johtamista ja yhtenäistä ajattelutapaa. Esimerkiksi lippulaivaohjelmamme Leading OneISS tukee strategiaamme ja kulttuuriamme: kyseessä on kattava oppimis- ja muutosprosessi, jonka tavoitteena on avata johtajiemme ja esihenkilöidemme ajattelutapaa, rakentaa uusia asenteita ja laajempia näkökulmia sekä tarjota käytännön työkaluja ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme vahvistaa OneISS-kulttuuria.

Global Management Trainee Programme

ISS:n kansainvälinen Global Management Trainee Programme tarjoaa lahjakkaille ja kunnianhimoisille nuorille kyvyille mahdollisuuden tulla osaksi ISS:n menestystarinaa ja viedä yritystä kohti strategisia päämääriämme keskitettyjen kokonaispalveluratkaisujen tuottajana.

ISS Global Management Trainee -ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2013 lähtien. 18 kuukauden mittaisessa ohjelmassa harjoittelijat työskentelevät liiketoimintajaksoilla eri puolilla palveluorganisaatiotamme sekä ulkomaanvaihdossa toisessa ISS-maassa. Tätä kautta heille muodostuu hyvä kokonaiskäsitys ISS:n paikallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta sekä laaja kontaktiverkosto yrityksen sisällä. Ohjelman jälkeen osallistujat jatkavat ISS-uraansa avainasiakkuuksissamme esihenkilö- ja asiantuntijarooleissa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on edetä kokemuksen kautta ylemmän johdon tehtäviin. Ohjelma käynnistyy vuosittain syyskuussa, ja hakuaika on käynnissä aina edellisen vuoden vaihteessa.

2.4.3 Tutkintotavoitteinen koulutus

Tavoitteenamme on varmistaa henkilöstön oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin.

Ammatillisen osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa henkilöstömme oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen vuosittaiset tavoitteet hyväksytään konserniyhteistyöryhmässä, jossa on sekä ylimmän johdon että henkilöstön edustus.

Tutkintotavoitteiseen koulutukseen esimerkiksi oppisopimuksella osallistuu vuosittain yli 350 henkeä. Vuonna 2023 tutkintoon valmistui 190 ISS:läistä. Teemme myös merkittävää yhteistyötä eri koulutustoimijoiden kanssa: Metropolian kanssa toteutettu ISS Insinööriohjelma sai jatkoa syksyllä 2021, ja ISS:n omassa tradenomiohjelmassa opinnot aloitettiin tammikuussa 2022. Ohjelmista odotetaan ensimmäisten valmistuvan vuoden 2024 aikana. Tavoitteenamme on jatkaa näitä ohjelmia tulevaisuudessa.

Koulutamme henkilöstöämme tutkintotavoitteisen koulutuksen ohella asiakaskohtaisesti räätälöidyissä koulutusohjelmissa, työturvallisuudessa, asiakaspalvelutaidoissa ja palvelukäyttäytymisessä, palvelukonseptin hallinnassa, ympäristöasioissa sekä laadunhallinnassa. Esihenkilötaitoja vahvistamme esihenkilöiden ja johdon valmennusohjelmilla.

Joka vuosi merkittävä osa ammatillisen osaamisen tavoitteista ja koulutuksesta ISS:llä liittyy erilaisiin lakisääteisiin tai asiakasympäristön vaatimiin lupa- ja pätevyyskoulutuksiin. Seuraamme ennakoivasti lupien voimassa oloa ja ohjaamme henkilöstöämme sen pohjalta koulutukseen. Näin varmistamme tarvittavien säädösten ja asetusten täyttymisen työtehtäviemme hoitamisen yhteydessä. Esimerkiksi työturvallisuuskortti on asetettu pakolliseksi pätevyydeksi useissa eri toimenkuvissa. Luokkahuonekoulutuksen ohella ja tukena koko henkilöstöllämme on mahdollisuus suorittaa verkkokursseja.

2.4.4 Koulutusinvestoinnit

7 319 ISS:läistä on osallistunut erilaisiin työnantajan tarjoamiin koulutuksiin vuonna 2023. Kouluttautumiseen on käytetty yhteensä 9 100 päivää eli yli 68 000 tuntia. Keskimäärin koulutukseen käytetty aika osallistujaa kohti on noin 9 tuntia. Viime vuonna sijoitimme henkilöstömme kehittämiseen noin 3 miljoonaa euroa.

ISS:llä on käytössä yli 100 erilaista henkilöstölle suunnattua verkkokoulutusohjelmaa liittyen muun muassa perehdytykseen, turvallisuuteen, henkilöstön ja asiakkuuden johtamiseen, ympäristövastuuseen ja tuotekoulutukseen. Lisäksi toteutetaan runsaasti sekä ISS:n omaan koulutustarjontaan kuuluvia että yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavia luokkahuonekoulutuksia.

2.5 Palkitseminen

Palkitsemisen ja etujen avulla huomioidaan onnistuneita työsuorituksia ja pitkiä työuria sekä edistetään työhyvinvointia ja työturvallisuuskulttuuria.

ISS:n palkkapolitiikka perustuu työehtosopimusten ja työn vaativuuden mukaiseen palkkaukseen. Palkitsemisen ja etujen avulla huomioidaan onnistuneita työsuorituksia ja pitkiä työuria, sekä edistetään työhyvinvointia ja työturvallisuuskulttuuria.

ISS tarjoaa työntekijöilleen liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointiedun sekä mahdollisuuden työsuhdepyörään.

ISS:llä on käytössä kertapalkitsemisen työkalu, jonka puitteissa esihenkilöt voivat huomioida kattavasti sekä yksilöitä että tiimejä erinomaisista ja poikkeuksellisista työsuorituksista. Vuonna 2023 annettiin lähes 1 900 kertapalkkiota. Ylivoimaisesti eniten palkittiin erinomaisista työsuorituksista, mutta myös asiakkailta tulleista palautteista sekä ennakoivasta ja vahvasta työturvallisuuskäyttäytymisestä.

ISS:llä arvostetaan pitkiä työuria, ja yritys palkitsee työntekijöitään, kun 10, 20, 30 ja 40 vuoden palvelusvuodet tulevat täyteen. Vuonna 2023 ISS huomioi 246 työntekijää palvelusvuosipalkkiolla. Vuonna 2023 ISS myös haki itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä viidelle ansioituneelle ammattilaiselle. Suomen tasavallan presidentti myönsi Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan mitalin kultaristein Jaana Kumlinille, Leena Nevalaiselle, Kai Niemiselle ja Riitta Väisäselle sekä Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin Kristian Wickströmille.

ISS palkitsi myös vuonna 2023 työntekijöitään Omena-palkinnolla. Omena-ohjelman tarkoitus on antaa tunnustusta ja palkita esimerkillisiä työntekijöitä, jotka tuottavat erinomaisia palvelukokemuksia ja tukevat omalla työllään asiakkaan liiketoiminnan kehittymistä. Omena-ohjelman avulla nostetaan esiin esimerkillisiä työkavereita inspiraatioksi muille.

Jokainen Omena-ehdokas palkittiin pikapalkkiolla ja kiitoksella. Rahapalkkion saavia voittajia valittiin joka kuukausi ehdotettujen keskuudesta kuusi eli yksi jokaisesta ISS:n liiketoimintayksiköstä. Usein ehdokkaana oli kokonainen tiimi, joka strategiamme mukaisesti oli toteuttanut palvelurajat ylittävää työtä asiakkaan hyväksi. Näin ollen yhteensä 153 ISS:läistä sai kuukauden Omena-palkinnon vuonna 2023. Vuoden lopulla kuukausivoittajien keskuudesta valittiin liiketoimintayksiköiden finalistit, jotka saivat palkinnoksi iPadin ja jatkoivat kilpailemista 5 000 euron arvoisesta ISS Vuoden Omena -palkinnosta. ISS Suomen Vuoden 2023 Omena -palkinnon voitti KA1-liiketoimintayksiköstä palveluohjaaja Moses Villafranca.

3.0 Luomme kestäviä työympäristöjä

Kiinteistöjen käytön ja ylläpidon merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja sopeutumisessa muodostaa perustan ISS:n ympäristövastuullisuustyölle. Kiinteistöt aiheuttavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, joista merkittävä osa syntyy kiinteistön käytön aikana. Palveluratkaisumme ja yli 7 600 ISS:n ammattilaista vaikuttavat päivittäin työympäristöjen vastuullisuuteen. Olemme asettaneet kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, joilla tuemme myös asiakkaidemme vastuullisuustyötä.

3.1 Näin rakennamme ympäristövastuullisuutta

Suurena kansainvälisenä organisaationa ymmärrämme vastuumme ja haluamme olla edelläkävijä vastuullisessa liiketoiminnassa.

Ympäristövastuullisuus on yksi strategiamme painopistealueista. Se sisältyy yrityksemme arvoihin ja on olennainen osa päivittäistä palvelutuotantoamme. Palveluillamme ja yhteistyöllä asiakkaidemme kanssa voimme vaikuttaa positiivisesti kiinteistöjen käytönaikaisiin ympäristövaikutuksiin ja rakennusten hiilijalanjälkeen – näin luomme kestäviä työympäristöjä.

Sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin, tulee muuttamaan osaltaan kiinteistöjen ylläpitoa tulevina vuosina. Asiakkaamme, henkilöstömme ja muut sidosryhmämme odottavat ISS:ltä suunnannäyttäjän roolia ja vastuun kantamista tässäkin asiassa.

Vuoden 2023 lopussa aloitimme työn EU:n kestävyysraportointidirektiivin mukaisen kaksoisolennaisuusarvioinnin tekemiseksi. Tarkoituksena oli määritellä liiketoiminnallemme olennaiset kestävyysseikat, jotka toimivat vastuullisuustyömme kehittämisen pohjana. Ympäristövastuullisuudessa olennaisimmaksi teemaksi nousi ilmastonmuutoksen hillintä. Lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energian kulutus sekä kemikaalien ja resurssien käytön vähentäminen arvioitiin olennaisiksi teemoiksi. Sidosryhmähaastatteluissa nousi esille myös konkreettinen ja läpinäkyvä vastuullisuusviestintä.

3.1.1 Kunnianhimoiset tavoitteet viitoittavat ilmastotyötämme

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt meihin jokaiseen – se on yksi aikakautemme suurimmista kriiseistä. Suurena kansainvälisenä organisaationa ymmärrämme vastuumme ja haluamme olla edelläkävijä vastuullisessa liiketoiminnassa. Kun asiakkaamme valitsevat meidät kumppanikseen, he saavat täyden tukemme omaan vastuullisuustyöhönsä. Jotta voimme tässä onnistua, olemme asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet viitoittamaan ilmastotyötämme.

Olemme sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen hillitä lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen, ja tavoitteenamme on Net Zero vuonna 2030 Scope 1:n ja Scope 2:n osalta ja vuonna 2040 koko arvoketjun osalta.

Vuonna 2022 antamamme sitoumukset vievät meitä kohti tavoitteitamme:

  • ravintolapalveluiden CO2 –päästöjen vähentäminen – 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
  • ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2027 mennessä
  • autokannan sähköistäminen vuoteen 2030 mennessä

Vuonna 2023 Science Based Target Initiative hyväksyi tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteemme ja vahvisti lähitulevaisuuden päästötavoitteemme. Kunnianhimoiset ja tarkentuneet lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet muutetaan konkretiaksi vuoden 2024 aikana työstettävällä hiilitiekartalla.
Lisäksi YK:n Global Compact -aloite ja kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat vastuullisuustyötämme. Ympäristövastuullisuudessa erityisesti Ilmastoteot (SDG 13) ja Vastuullinen kuluttaminen (SDG 12) ovat niitä tavoitteita, joihin me liiketoiminnallamme pystymme merkittävästi vaikuttamaan.

3.1.2 Näin onnistumme – toiminnan arviointi ja raportointi

Koko organisaation sitoutuminen on yksi edellytys tavoitteisiin pääsemiselle.

Olemme laskeneet vuodesta 2019 alkaen palveluidemme hiilijalanjälkeä. Vuoden 2023 päästöt on laskettu entistä kattavammin: nyt laskenta sisältää palveluihimme kohdistuvien päästöjen lisäksi myös epäsuorien hankintojemme päästöt. Science-based targets -aloite (SBTi) otti vuonna 2023 käyttöön uuden FLAG-ohjeistuksen (Forest, Land, and Agriculture), joka edellyttää maa- ja metsätalouden päästöjen huomioimisen. Vuoden 2023 päästölaskennassa maankäytön ilmastovaikutukset on sisällytetty osaksi ISS:n ravintolapalveluiden päästöjä. Muutoksella on merkittävä vaikutus koko hiilijalanjälkeemme. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin. Käytössämme oleva työkalu mahdollistaa kattavan tiedon raportoinnin, analysoinnin ja seurannan.

Vuonna 2023 aloitimme päästöjen seurantaa ja raportointia tukevan projektin tiedonkeruun, -analysoinnin ja -automatisoinnin kehittämiseksi. Projekti tulee jatkumaan vuoden 2024 ajan. Varmistamalla raportoitavan tiedon laadun ja luotettavuuden pystymme kehittämään tiedolla johtamista, jota tarvitsemme tavoitteiden ja hiilitiekartassa määriteltyjen toimenpiteiden saavuttamiseksi. Tämä tulee olemaan yksi vuoden 2024 tärkeimmistä kehittämishankkeistamme. Systemaattinen toimenpiteiden ja tulosten seuranta ja raportointi sekä koko organisaation sitoutuminen ovat edellytyksiä tavoitteisiin pääsemiselle.

Myös asiakkaat ja muut ulkoiset toimijat arvioivat toimintaamme säännöllisesti. Vuoden 2023 EcoVadis-arvioinnissa saimme tammikuussa 2024 jälleen kultaluokituksen ja hiilineutraaliustyötä mittaavasta Carbon-arvioinnista korkeimman Leader-tason. Helmikuussa 2023 Kiwa Inspecta arvioi ISS Palveluiden toimintaa HSEQ-vaatimusten mukaisesti. Arvioinnissa sijoituimme oman toimialamme ykköseksi, ja ympäristöosuuden arvioinnista saavutimme korkeimman arviointiluokan. ISS Palveluiden ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001:2015 -standardin mukaisesti, ja sitä auditoidaan säännöllisesti ulkoisen auditoijan toimesta.

ISS-konsernin EU:n taksonomiaa koskeva ilmoitus tilikaudella 2023 kattaa ensimmäistä kertaa kaikki kuusi ympäristötavoitetta. CDP-ilmastoarvioinnista ISS-konsernilla on tulos B-. TCFD:n (Task force for Climate-related Financial Disclosure) mukaiset ilmastoriskit ja -mahdollisuudet on arvioitu ensimmäistä kertaa vuonna 2021 ja sen jälkeen vuosittain. Muita ISS-konsernin voimassa olevia luokituksia ovat MSCI ESG Rating (tulos AA), Morningstar Sustainalytics (tulos 14,1) sekä S&P Dow Jones Sustainability Indices (tulos 46).

Arvioinneissa saamamme erinomaiset tulokset kertovat jatkuvasta työstä ja toiminnan parantamisesta, jota yrityksenä teemme kehittääksemme oman toimintamme vastuullisuutta sekä auttaaksemme asiakkaitamme ympäristövastuullisuuden edelläkävijöiksi.

Lue näistä lisää ISS-konsernin vastuullisuusraportista.

3.1.3 Vastuullisuustyötä yhdessä asiakkaidemme kanssa

Laadimme asiakkaidemme kanssa vastuullisuusohjelmia, joissa määritellään yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet vastuullisuuden kehittämiseksi.

Rakennettu ympäristö on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, jolla on tärkeä rooli myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Me kiinteistöalan ammattilaiset olemme läsnä tuhansissa kiinteistöissä, joissa tuotamme räätälöityjä palvelukokonaisuuksia ja näin vaikutamme hiilijalanjäljen pienentämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen muuttavat osaltaan kiinteistöjen ylläpitoa tulevina vuosina. Palveluillamme voimme toteuttaa sopeutumistoimenpiteitä, joilla varmistetaan kiinteistöjen kyky kohdata ilmastonmuutoksen seuraukset. Edelläkävijänä haluamme jatkuvasti haastaa toimialaamme, itseämme ja asiakkaitamme löytämään uusia ratkaisuja liiketoimintamme vastuullisuuden parantamiseksi.

Vastuulliset palveluratkaisumme vähentävät omia päästöjämme, mutta niillä on myös suoria ja epäsuoria vaikutuksia asiakkaidemme päästöihin. Energianhallintapalvelut sekä esimerkiksi ravintola- ja siivouspalveluiden energia- ja resurssitehokkaat laitteet vähentävät asiakkaidemme Scope 2 -päästöjä. Lisäksi päästöjen vähentämistoimenpiteet vaikuttavat asiakkaidemme arvoketjun päästöihin eli Scope 3 -päästöihin. Ammattitaitoisesti toteuttamamme palveluratkaisut vaikuttavat lisäksi positiivisesti rakennusten elinkaareen, sisäilman laatuun ja kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

Olemme laskeneet palveluistamme aiheutuvaa hiilijalanjälkeä useille asiakkaillemme osaksi heidän Scope 3 -päästöraportointiaan. Yhä useammin laadimme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa vastuullisuusohjelmia, joissa määritellään yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet vastuullisuuden kehittämiseksi.

3.1.4 Lähes 8 000 ISS:läistä muuttavat sanat teoiksi

Ympäristövastuullisuus on jokaisen ISS:läisen vastuulla. Se muodostuu arjen teoista, joita toteutamme vuoden jokaisena päivänä, osana jokaisen omaa työroolia. Meitä ISS:n ammattilaisia on Suomessa yli 7 600, ja toimimme yhteisillä työpaikoilla asiakkaidemme kanssa.

Ympäristövastuullisuus on kiinteä osa palveluitamme, ohjeistuksiamme ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Vuoden 2023 aikana jatkoimme vastuullisuusohjelman mukaisia toimenpiteitä osana Championing sustainable workplaces -teemaa. Koulutamme henkilöstöämme ympäristövastuullisuuteen osana muita koulutuksia sekä erillisillä ympäristökoulutuksilla. Liiketoiminnallemme olennaisia kestävyysteemoja, kuten ilmastotekoja, kiertotalouden ratkaisuja ja resurssitehokkuutta käsitellään koulutuksissa jokaisen oman roolin näkökulmasta.

Tavoitteenamme on lisätä konkreettisia tekoja sekä tietoisuutta mahdollisuuksistamme vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen, kiertotalouteen, resurssitehokkuuteen sekä luonnon monimuotoisuuteen.

Järjestimme kolme ajankohtaista ympäristöwebinaaria vuonna 2023. Teemoina oli muovinkäytön vähentäminen, hävikin hallinta sekä työkalut asiakaskohteen ympäristövastuullisuuden kehittämiseksi. Lisäksi järjestimme vastuullisuuskampanjoita ja -teemapäiviä: Kestävän kehityksen viikolla ja Maailman ympäristöpäivänä keskityimme keinoihin ylläpitää luonnon monimuotoisuutta palveluidemme avulla. Syyskuussa osallistuimme World Cleanup Day -tapahtumaan keräämällä lähiluonnosta roskia sekä vietimme energiansäästöviikkoa viestimällä palvelukohtaisista energiaa säästävistä toimenpiteistä. Lisäksi olemme järjestäneet useissa asiakaskohteissa vastuullisuusaiheisia kampanjoita yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Henkilöstöllämme on käytössä useita työkaluja ympäristövastuullisuuden kehittämiseksi omassa asiakaskohteessa. Ympäristövastuullisuuden ideakatalogit esimerkiksi energiansäästöön ja hävikin hallintaan toimivat inspiraationa henkilöstöllemme. Vuonna 2023 henkilöstömme teki yhteensä 631 ympäristöhavaintoa. Niistä johdetut toimenpiteet ovat konkreettisia toiminnan kehittämisen keinoja. Käytössämme olevalla Sustainability-työkalulla kohteen esihenkilö pystyy tekemään nykytila-arvioinnin. Yhä useammin lopputuloksena on asiakaskohtainen vastuullisuusohjelma, joka tukee myös asiakkaan omaa vastuullisuustyötä.

Vuodesta 2021 lähtien olemme huomioineet henkilöstöämme arjen ympäristövastuullisuudesta istuttamalla puita. Vuonna 2023 ympäristöteot liittyivät muun muassa kiertotalouden parantamiseen, muovin käytön vähentämiseen ja tietoisuuden kehittämiseen. Istutimme puita metsäpaloalueille, ja vuoden 2023 lopussa ISS Metsässä kasvoi jo yhteensä 8115 puuta.

3.2 Ilmastotekomme

Net Zero -tavoitteen saavuttamiseksi kiihdytämme toimiamme tiiviissä yhteistyössä sekä toimittajiemme että asiakkaidemme kanssa.

ISS:n ammattilaisilla on tärkeä rooli muutoksessa kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, kun palveluratkaisuillamme vähennämme asiakkaidemme kiinteistöjen hiilijalanjälkeä. Myös oman hiilijalanjälkemme pienentäminen vaatii jatkuvia toimenpiteitä. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa ilmastonmuutoksen hillintä nousi olennaisimmaksi ympäristövastuullisuuden teemaksi. Mahdollisuuksiksi tunnistettiin asiakkaiden tukeminen energiatehokkuudessa, päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

ISS-konserni on sitoutunut Net Zero -tavoitteeseen koko arvoketjun osalta vuoteen 2040 mennessä. Pitkäjänteisestä työstä tavoitteen saavuttamiseksi kertoo esimerkiksi se, että otimme jo vuonna 2018 käyttöön kemikaalivapaan siivouksen ja olemme laskeneet palveluidemme hiilijalanjälkeä koko arvoketjun osalta vuodesta 2019 alkaen. Net Zero -tavoitteen saavuttamiseksi kiihdytämme toimiamme tiiviissä yhteistyössä sekä toimittajiemme että asiakkaidemme kanssa.

3.2.1 Kohti sähköistä tuotantoautokantaa

Scope 1 -päästömme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvasta liikkumisesta sekä työkoneiden käytöstä kiinteistön ylläpitopalveluissa. ISS:n käyttämät autot ovat leasing-autoja. Vähentääksemme liikkumisesta aiheutuvia päästöjä olemme aloittaneet siirtymän kohti sähköistä tuotantoautokantaa, jotta saavutamme asettamamme Net Zero -tavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2023 sähköautoilla ajetut kilometrit kasvoivat 54 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Liikkumisesta aiheutuvat päästömme vähenivät 11 prosenttia vuodesta 2022. Tällä hetkellä suurin haaste palvelutuotannossa käytettävien sähköautojen laajamittaiselle käytölle liittyy latausverkostoon. Vuonna 2023 aloitimme hankkeen useiden latauspisteiden asentamiseksi toimitilojemme yhteyteen yhteistyössä vuokranantajiemme kanssa. Asennustöitä ja latauspisteiden käyttöönottoa jatketaan vuoden 2024 aikana.

Kiinteistön ylläpitopalveluissa ensisijaisia toimenpiteitämme työkoneista ja liikkumisesta aiheutuvien CO2-päästöjen vähentämiseksi ovat sähköautojen käyttöönotto sekä muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntäminen, koneiden käytön ja reittien optimointi sekä henkilöstön kouluttaminen taloudelliseen ajotapaan. Toimintamallimme mukaisesti pyrimme aina ensisijaisesti vastaamaan kiinteistön ylläpidon toimenpidetarpeisiin kohteeseen kiinnitetyllä ylläpitohenkilöstöllämme. Henkilöstön moniosaamista on lisätty toimialakohtaisten erikoisosaajien liikkumisen CO2-päästöjen vähentämiseksi. Lue lisää Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen luvusta.

Vuosien 2022-2023 aikana uudistimme merkittävästi työkonekantaamme, mikä on vähentänyt koneiden päästöjä 11 prosenttia. Lisäsi valitsemme käytettävät laitteet ja työkoneet huomioiden niiden monikäyttöisyyden sekä elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Uusien pienkoneiden hankinnan yhteydessä olemme siirtyneet käyttämään sähkökäyttöisiä pienkoneita vähentääksemme pienkoneiden käytöstä aiheutuneita CO2-päästöjä.

3.2.2  Joustava työskentelytapa vähentää tilantarvetta

Hybridityön seurauksena oma tilatarpeemme on vähentynyt. Vuonna 2023 päivitimme toimitilastrategiamme vastaamaan muuttuneita työskentelytapoja ja tukemaan ilmastotavoitteitamme. Jatkoimme energiatehokkuutta edistäviä ja päästöjä vähentäviä toimenpiteitä toteuttamalla useita tilatehokkuusprojekteja ja parantamalla tilojen monikäyttöisyyttä. Seurantaa olemme kehittäneet muun muassa lisäämällä IoT-teknologiaa. Vuonna 2023 toteutimme suuryritysten energiakatselmoinnin, jonka tuloksia hyödynnämme ja toimenpide-ehdotuksia toteutamme myös vuonna 2024.

Omistamme ainoastaan yhden kiinteistön, ja muissa toimipisteissämme olemme vuokralaisina. Pääkonttorimme sijaitsee LEED Platina -luokituksen saaneessa business parkissa, jossa kestävät valinnat näkyvät energiatehokkaina ratkaisuina, kuten tarpeen mukaan säätyvänä valaistuksena ja ilmanvaihtona, sähköautojen latauspisteinä sekä vähäpäästöisinä materiaaleina.

Vuonna 2023 hankimme alkuperätakuumerkittyä 100-prosenttisesti hiilidioksidivapaata energiaa 593,3 MWh, vastaa ISS:n omien sähkösopimuksien energiankulutusta vuonna 2023. Lisäksi hankimme EECS:n (European Energy Certificate System) alaisia RES-GO-sähkön (Renewable Energy Sources – Guarantee of Origin) alkuperätakuita 100-prosenttisesti uusiutuvalle sähkölle 1 593 MWh, joka vastaa ISS:n sähkösopimuksien ulkopuolelle jäävän käytetyn sähkön määrää. Raportoimme sähkönkulutusta sekä ostamamme että käyttämämme sähkön ja kaukolämmön osalta. Vuonna 2023 olemme kehittäneet edelleen sähkön ja kaukolämmön seurantaa yhdessä vuokranantajiemme kanssa.

ISS:n oma energian kulutus, energiaintensiteetti ja vedenkulutus

202120222023
Sähkön kulutus, MWh1 512 *)3 3512 432
Sähkön ominaiskulutus, KWh/brm2548057
Lämmön ominaiskulutus, KWh/brm2162128133
Energian ominaiskulutus, KWh/brm2216208190
Veden ominaiskulutus, dm3/brm2 **)292360430 ***)
Laskenta perustuu mitatun tiedon pohjalta laskettuun kokonaiskulutukseen, pois lukien **) merkatut luvut.
*) Laskentarajaus suppeampi kuin vuosina 2022-2023.
**) Laskenta perustuu mitattuihin kulutustietoihin.
***) Mitatun tiedon määrä merkittävästi suurempi kuin vuosina 2021-2022.

3.2.3 Ilmastoteot palveluissamme

Merkittävä osa päästöistämme, noin 97 prosenttia, syntyy arvoketjussamme. Ostetut tuotteet ja palvelut muodostavat isoimman päästökokonaisuutemme.

Palveluistamme ravintolapalveluilla on suurin päästöintensiteetti, mikä johtuu käyttämiemme raaka-aineiden maankäytön ilmastovaikutuksesta. Science-based targets -aloite (SBTi) otti vuonna 2023 käyttöön uuden FLAG-ohjeistuksen (Forest, Land, and Agriculture), joka edellyttää yrityksiä ottamaan huomioon maa- ja metsätalouden päästöt. Vuoden 2023 päästölaskennassa maankäytön ilmastovaikutukset on sisällytetty osaksi ISS:n ravintolapalveluiden päästöjä. Muutoksella on merkittävä vaikutus koko hiilijalanjälkeemme verrattuna aiempiin vuosiin. Hiilitiekarttamme tärkeimmät kehittämisen alueet tulevat kohdistumaan merkittävimpiin päästökokonaisuuksiimme.

Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

202120222023
Scope 1: Tuotantoautot ja työkoneet (t CO2-ekv.)3 6343 2282 906
Scope 2:
Ostettu sähkö (markkinalähtöinen menetelmä), kaukolämpö (t CO2-ekv.) *)
529 529293
Scope 3:
Arvoketjun päästöt (t CO2-ekv.)
22 689 26 270 106 468 **)
Päästöintensiteetti
Liikevaihtoon suhteutettuna (t CO2-ekv./milj. €)
9,88,57,2
*) Laskennassa on huomioitu ISS:n ostama uusiutuva energia. Kaukolämmön osalta laskennassa on käytetty paikallisten energiayhtiöiden ilmoittamia kaukolämmön päästökertoimia.
**) Merkittävä muutos laskentarajauksessa. Luku kattaa koko arvoketjun päästöt.

Tavoitteenamme on lisätä kasvipohjaisten tuotteiden käyttöä 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Reseptiikalla kohti vähähiilisyyttä

Palveluistamme isoimmat päästöt aiheutuvat ravintolapalveluista. Vuonna 2023 liityimme osaksi World Resource Instituten (WRI) Cool Food -ohjelmaa, ja tavoitteenamme on vähentää ravintolapalveluiden päästöjä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ravintolapalveluille on laadittu oma vastuullisuusohjelma, jonka mukaisesti olemme edenneet vuonna 2023. Korvaamalla lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla vaikutamme merkittävästi ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin. Ravintoloissamme on jo pitkään ollut tarjolla maukas kasvisruokavaihtoehto päivittäin, ja lisäksi huomioimme ruokalistasuunnittelussa sesonkituotteet. Tavoitteenamme on lisätä kasvipohjaisten tuotteiden käyttöä 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Tähän päästäksemme kehitämme jatkuvasti kasvisruokareseptiikkaamme. Lisäksi aloitimme vuonna 2023 systemaattisen hybridireseptien käyttöönoton; resepteissä osa eläinperäisistä proteiineista on korvattu kasvipohjaisilla. Kasvisruoan menekkiä pyrimme kasvattamaan myös siten, että se löytyy ravintoloidemme lounaslinjastoissa ensimmäisenä pääruokavaihtoehtona.

Vuonna 2023 ravintolapalveluidemme CO2-päästöt vähenivät 17 prosenttia suhteessa ostettuihin kiloihin vuoteen 2022 verrattuna, kun maankäytön ilmastovaikutus on huomioitu molempien vuosien laskennassa. Ravintolapalveluissa maankäytön ilmastovaikutus muodostuu isoimmaksi päästökokonaisuudeksi. Vuodesta 2021 alkaen lounasasiakkaamme ovat halutessaan voineet huomioida ilmastovaikutukset lounasta valitessaan. Olemme ottaneet käyttöön useita hankintastandardeja, joilla varmistamme vastuulliset raaka-ainehankinnat. Käyttämämme liha- ja maitotuotteet, kananmunat sekä vilja- ja leipomotuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia.

Siivouspalveluissa ylläpitoaineiden käyttö väheni 41 prosenttia verrattuna vuoteen 2022.

Kemikaalien käytön minimoinnilla päästöt pienemmiksi

Ammattitaitoisesti suunnitellulla ja mitoitetulla siivouspalvelulla vaikutamme positiivisesti kiinteistön pintamateriaalin elinkaareen ja siten päästöjen vähentämiseen. Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella olemme jo useamman vuoden ajan muokanneet perinteisiä siivouksen toimintatapoja ja vähentäneet päästöjä kemikaalien ja muovin kulutuksen pienentyessä. Myös kemikaalivapaata ylläpitosiivousta tukevat 100-prosenttisesti kasvipohjaiset puhdistusaineet vähentävät syntyviä päästöjä.

Kemikaalivapaa siivousmenetelmä on vähentänyt merkittävästi puhdistusaineiden käyttöä siivouspalveluissa. Vuonna 2023 ylläpitoaineiden käyttö väheni 41 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Siivouskoneissa olemme siirtyneet entistä enemmän kestäviin ja energiaa säästäviin litiumioniakkuja hyödyntäviin malleihin yhdistelmäkoneiden, imureiden, pienten pesureiden sekä lattianhoitokoneiden osalta. Litiumioniakut takaavat pitkän käyttöajan energiaa säästävällä eco-toiminnolla ja vähentävät akkujen uusimistarvetta.

Kylmäaineet, joita käytämme asiakkaidemme jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmissä, ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja ilmakehään päästessään. Vähennämme kylmäaineista aiheutuvia päästöjä toimittamalla käytöstä poistuneet kylmäaineet regeneroitavaksi sekä käyttämällä regeneroituja kylmäaineita uuden kylmäaineen sijaan. Näin olemme vähentäneet vuosien 2017-2023 aikana päästöjä 60,8 tCO2e.

Siivousaineiden kulutus (litraa/siivooja)

201820192020202120222023
8,56,45,75,25,13,1

Kiinteistön energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden optimointi edellyttää ennakoivaa työtä ja jatkuvaa olosuhteiden hallintaa sekä reagoimista havaittuihin poikkeamiin.

Energiapalvelumme auttavat asiakkaita saavuttamaan omat energiansäästötavoitteensa

Energianhallintapalvelumme kulmakiven muodostaa aina kiinteistön olosuhteiden hallinta. Ottamalla kokonaisvaltaisen vastuun asiakkaan kiinteistön toimivuudesta, viihtyisyydestä ja energiatehokkuudesta vaikutamme myös kiinteistön hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kiinteistön omistajalle hyödyt näkyvät energiakustannusten ja kiinteistön korjausvelan pienenemisenä sekä arvon säilymisenä. Kiinteistön käyttäjille palvelu konkretisoituu esimerkiksi miellyttävinä lämpö-, valaistus- ja sisäilmaolosuhteina. Kaksoisolennaisuusarvioinnissamme energianhallintapalvelut nousivat olennaiseksi kestävyysseikaksi.

Kiinteistön energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden optimointi edellyttää ennakoivaa työtä ja jatkuvaa olosuhteiden hallintaa sekä reagoimista havaittuihin poikkeamiin. Ratkaisumme perustuu asiakkaan prosessien ja taloteknisten laitteistojen kokonaisvaltaiseen hallintaan tiedolla johtamisen ja jatkuvan parantamisen keinoin. Palvelu muodostuu kiinteistönhoitajan päivittäisestä työstä asiakaskohteessa, ISS RECin (Remote Engineering Centre, aiemmin ISS HUB) 24/7-etävalvonnasta sekä taloteknisten erikoisosaajien toteuttamasta kiinteistön ylläpitotyöstä. Ammattilaistemme suorittamilla toimenpiteillä voimme saavuttaa asiakaskohteissamme tyypillisesti noin kolmen prosentin energiansäästön talotekniikkaa optimoimalla ja 15–20 prosentin säästöt investoinneilla. Vuonna 2023 ISS RECissä oli kiinni noin 2 500 rakennusta sekä yksittäisiä laitteita lähes 39 000 kappaletta. ISS RECissä työskentelevät ammattilaiset tekivät vuonna 2023 lähes 7 000 havaintoa ja kehitysehdotusta liittyen kiinteistöjen taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin. Lisäksi energiamanagerimme toteuttivat asiakkaille useita suuryrityksen energiakatselmointeja ja autoimme asiakkaitamme luopumaan loisteputkien käytöstä Euroopan unionin haitallisten aineiden käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa säätelevän direktiivin mukaisesti.

3.3 Kiertotalous ja resurssitehokkuus

Noudatamme kaikessa toiminnassamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä.

Kiertotalous ja materiaalitehokkuus tarjoavat keinoja löytää ratkaisuja luonnonvarojen liikakulutukseen, luontokadon hillintään ja päästöjen vähentämiseen. Palvelutuotannossa suosimme aina mahdollisuuksien mukaan uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, kestäviä ja monikäyttöisiä tuotteita materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden varmistamiseksi sekä minimoimme palvelusta syntyvän jätteen määrää.

Huolehdimme asiakkaidemme kiinteistöistä pitämällä kohteet käyttö- ja toimintakunnossa. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistimme, että meillä on merkittävä rooli kiinteistöjen kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden parantamisessa, sillä kiinteistöjen ylläpidon ja hoidon suunnittelulla sekä palveluillamme vaikutamme kiinteistöjen ja niissä käytettyjen materiaalien elinkaareen. Aktiivisella toimittajayhteistyöllä pyrimme löytämään keinoja lisätä kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa palveluissamme.

Noudatamme kaikessa toiminnassamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää, minkä lisäksi pyrimme jatkuvasti parantamaan materiaalitehokkuutta ja varmistamaan jätteiden käsittelyn materiaalina uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Tavoitteenamme on 65 prosentin kierrätysaste omissa toimipisteissämme.

Vuonna 2023 päätoimipisteemme tuottivat yhteensä 42,9 tonnia jätteitä, joista materiaalikierrätykseen toimitettiin 41 prosenttia. Jätteistä 48 prosenttia hyödynnettiin energiantuotannossa ja 11 prosenttia oli vaarallisia jätteitä, kuten sähkö- ja elektroniikkaromua. Päätoimipisteessämme Ultimes Business Gardenissa muovinkeräys on otettu käyttöön jo vuonna 2018.

Jätemäärät jätejakeittain (tonnia)

202120222023
Tietosuojapaperi2,93,04,2
Keräyspaperi3,72,82,5
Keräyspahvi ja -kartonki5,66,06,4
Biojäte2,82,52,7
Lasi1,11,10,8
Metalli0,90,90,5
Kuormalavat0,40,40,2
Energiajäte3,46,35,6
Poltettava sekajäte13,713,415,1
SE-romu1,10,53,2
Muut vaaralliset jätteet0,010,11,5
Muovi0,10,40,4
YHTEENSÄ35,737,542,9

Jätteiden loppusijoitus (%)

202120222023
Materiaalikierrätys504641
Energiahyödyntäminen485348
Vaaralliset jätteet0111
Kaatopaikkasijoitus000
Jätemäärien ja hyötykäyttöasteen raportoiduissa luvuissa on mukana jätemäärien osalta kymmenen ISS:n päätoimipisteen jätemäärät ja hyötykäyttöasteet, jotka perustuvat jätehuoltoyritysten jäteraportteihin. Suurin osa jätehuollostamme on vuokranantajan vastuulla. Lisäksi käytössämme on useita pieniä varasto- ja varikkotiloja.

3.3.1 Kiertotalous ja materiaalitehokkuus palveluissamme

Ympäristövastuullisessa kiinteistön ylläpidossa korostuu teknisten laitteiden elinkaaren optimointi, jolla pystytään pidentämään laitteiden käyttöikää. Käyttöikää voidaan pidentää ennakoivilla huoltotöillä, määräaikaishuoltojen suorittamisella ajallaan sekä aine- ja tarvikevalinnoilla. Käyttämämme kylmäaineet kiertävät yhä enenevässä määrin kierrätyksen eli regeneroinnin kautta takaisin käyttöön. Käyttämämme lämmönsiirtonesteet ovat ympäristölle turvallisia, ja viemärinavauksessa käytämme kemikaalien sijasta mekaanisia puhdistusmenetelmiä. Kemikaalien käyttöä minimoimme torjunta-aineettomilla menetelmillä, joita käytämme muun muassa vieraslajien torjunnassa ja rikkakasvien hävityksessä. Omaan käyttöön olemme rakentaneet lisäksi ISS Myyntipörssin työvälineiden ja -koneiden käyttöiän pidentämiseksi.

Resurssitehokas siivouspalvelumme perustuu kemikaalien käytön minimointiin, kestäviin hankintoihin, muovin käytön vähentämiseen sekä kiertotalouteen. Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella olemme vähentäneet merkittävästi sekä kemikaalien käyttöä että muovin kulutusta, ja kemikaalivapaasiivous nousikin kaksoisolennaisuusarvioinnissamme olennaiseksi aiheeksi mahdollisuuden näkökulmasta. Kemikaalivapaata siivousta tuemme tarvittaessa 100-prosenttisesti kasvipohjaisilla, elintarviketeollisuuden sivutuotteista valmistetuilla puhdistusaineilla silloin, kun puhdistusaineiden käyttö on välttämätöntä. Muovin kulutusta vähennämme minimoimalla jäte- ja roskapussien määrää sekä kertakäyttökäsineiden kulutusta. Keskitetyt jätepisteet, kestosäkin käyttö ja kestokäsineiden käyttäminen ovat arjen tekoja, jotka auttavat saavuttamaan tavoitteemme.

Tutustu tarkemmin ISS:n tarjoamaan kemikaalivapaaseen siivouspalveluun.

Kestävät siivoushankinnat ovat olennainen osa asiakkaalle tuottamaamme siivouspalvelua. Suosimme ympäristömerkittyjä tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka voidaan kierrättää edelleen materiaalina. Käytämme siivousvaunuissa kestosäkkejä, olemme lisänneet kierrätysmuovista valmistettujen tuotteiden osuutta, ja käytössämme on esimerkiksi kierrätysmateriaalista tehtyjä lattiamoppeja, pyyhkeitä, harjoja, laatikoita sekä kierrätetyistä PET-pulloista valmistettuja twister-laikkoja, joiden kanssa ei tarvita puhdistusaineita. Pienten imuriemme valikoimaan olemme ottaneet tuotteen, jonka rungon materiaalista noin 60 prosenttia on valmistettu kierrätysmuovista. Myös siivousvaunujemme osien valmistuksessa on käytetty aiempaa enemmän kierrätettyjä raaka-aineita. Otimme osaksi valikoimaamme biomuovista valmistettuja pusseja ja säkkejä, joita voi käyttää biojätteen keräysastioiden lisäksi kaikissa roska-astioissa vähentämään muovin kulutusta. Yhteistyössä toimittajiemme kanssa pyrimme jatkuvasti löytämään valikoimaamme uusia tuotteita, joiden valmistamisessa on käytetty kierrätysraaka-aineita. Lisäksi vuonna 2023 olimme mukana suunnittelemassa ja pilotoimassa uutta siivousvaunua, joka tukee entistä paremmin jätelaissa asetettua jätteiden erilliskeräämisen määrävelvoitetta sekä asiakkaiden kierrätystavoitteita.

Etsimme jatkuvasti asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja uudelleen käytettävien materiaalien kierrättämiseksi.

Ravintolapalveluissa tavoitteenamme on luoda kestävää ruokakulttuuria. Tässä onnistuaksemme kehitämme jatkuvasti reseptiikkaa, käytämme vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita ja minimoimme ruokahävikin syntyä. Tavoitteenamme on puolittaa hävikki vuoteen 2027 mennessä, ja ruokahävikin minimointi onkin osa jokapäiväistä toimintaa ravintoloissamme. Vuonna 2023 vähensimme valmistus-, tarjoilu- ja lautashävikkiä 16 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Saimme valmiiksi uuden hävikkikoulutuksen henkilöstöllemme sekä konkreettisen ideakatalogin hävikin hallintaan. Molempien työkalujen jalkauttamista jatketaan vuonna 2024. Lisäksi ravintoloiden suositulla hävikkiruoan myynnillä vähennämme syntynyttä hävikkiä päivän päätteeksi. Hyödynnämme siivouspalveluiden osaamista ja menetelmiä myös ravintolatilojen vastuullisessa siivouksessa, ja käytössämme on kemikaalivapaa siivousmenetelmä sekä kasvipohjaiset puhdistusaineet.

3.3.2 Kiertotalouspalvelumme auttavat asiakkaita saavuttamaan tavoitteensa

Osana kokonaispalveluratkaisuamme tarjoamme asiakkaillemme ympäristö- ja jätehuoltopalveluja. Palveluratkaisullamme vaikutamme positiivisesti asiakkaidemme kierrätys- ja kiertotalousratkaisuihin. Palvelumme perustan muodostavat aina asiakkaan omat tavoitteet, lainsäädäntö ja jätehierarkia.

Etsimme jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja uudelleen käytettävien materiaalien kierrättämiseksi: vuonna 2023 jatkoimme yhteistyötä vuonna 2022 voimaan tulleen jätelain tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstömme havainnot ja toimenpide-ehdotukset konkretisoituvat yhteisiksi toimenpidesuunnitelmiksi kiertotalouden parantamiseksi. Olemme käyneet asiakkaidemme kanssa läpi myös esimerkiksi biojätteen kierrätyksen merkitystä Suomen energiaomavaraisuuden parantamisen näkökulmasta.

Tärkeä osa palveluratkaisuamme on jätteiden sisälogistiikkapalvelu, joka tehostaa kohteen kierrätystä sekä minimoi jätteiden kuljetuksista aiheutuvia CO2-päästöjä. ISS:n ympäristöhoitajilla on tärkeä rooli asiakkaan henkilökunnan ja jätekuljettajien välillä jätehuoltoketjun tehokkuuden varmistamisessa ja jatkuvassa palvelun kehittämisessä. Vuoden 2023 aikana keräsimme asiakkuuksistamme yli 100 eri jätejaetta, jotka kaikki vietiin turvallisesti jatkokäsittelyyn. Oikein lajitellut ja puhtaat raaka-aineet jalostetaan uusiksi tuotteiksi ja energiatuotantoon, mikä vähentää merkittävästi neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja siitä aiheutuneita päästöjä. Vuonna 2023 asiakkuuksiemme materiaalihyötykäyttö oli noin 62 prosenttia. Raportointityökalun avulla asiakkaamme voivat seurata omia jätetietojaan, ja monipuolinen raportointi tukee asiakkaitamme viranomaisraportoinnissa, vastuullisuusraportoinnissa sekä jätehuollon kehittämisessä. Vuoden 2021 alusta lähtien asiakkaamme ovat päässeet seuraamaan ja arvioimaan raportointityökalussa jätehuollon hiilijalanjälkeä ja huomioimaan sen omassa hiilijalanjälkilaskennassaan.

3.4 Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen

Kemikaalivapaa siivous tukee luonnon monimuotoisuutta, kun kemikaalipäästöt luontoon ja vesistöihin vähenevät.

EU:n asettaman tavoitteen mukaisesti luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen tulee pysäyttää vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvoiva ja monimuotoinen luonto on avainasemassa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa ja tarjoaa meille arvokkaita ekosysteemipalveluita.

Olemme ISS Palveluissa tunnistaneet ne ekosysteemipalvelut, joita käytämme ja joihin palveluillamme vaikutamme. Käyttämiämme ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi tuotantopalveluissa ruoka, raaka-aineet ja makea vesi sekä kulttuuripalveluissa terveyteen, hyvinvointiin ja kulttuurikohteisiin liittyvät palvelut. Monimuotoisella luonnolla on lisäksi vahvat säätelypalvelut. Kiinteistöpalvelualalla käytämme esimerkiksi ilmaston säätelyyn, yhteyttämiseen, kasvien pölytykseen, ravinteiden kiertoon, maaperän muodostumiseen ja hulavesien säätelyyn liittyviä palveluita. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on tärkeä osa palveluitamme, vaikka se ei kaksoisolennaisuusarvioinnissa noussut olennaiseksi teemaksi. Vuonna 2023 luonnon monimuotoisuus oli yhden vastuullisuuswebinaarimme aiheena.

3.4.1 Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen palveluissamme

Palvelutuotannollamme vaikutamme luonnon monimuotoisuuteen ja sen ylläpitämiseen monin tavoin. Ravintolapalveluissa käyttämämme raaka-aineet, reseptiikka, ruokalistasuunnittelu ja hävikin hallinta ovat keskeisimpiä keinojamme. Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Lisäksi suomalaiset järvikalat ovat osa lounastarjontaamme. Valikoimaamme kuuluu myös Reilun kaupan ja Rainforest Alliancen tuotteita sekä luomu- ja lähituotteita.

Vuonna 2023 olemme olleet mukana Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa Hiililounas-hankkeessa, jonka tavoitteena on tuottaa lisää hiilijalanjälkitietoa kotimaisista kasviproteiineista ja kehittää vähähiilisiä lounasvaihtoehtoja. Syksyllä 2023 pilotoimme hankkeen reseptiikkaa asiakaskohteissamme. Vuonna 2023 osallistuimme myös Luomutetaan ruokapalvelut (LuRu) -hankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on ollut tuottaa konkreettisia malleja luomun käytön lisäämiseksi ravintolapalveluissa ilman hankintakustannusten nousua. Suomen kansallisen Luomuohjelman hankintastrategiassa on asetettu tavoitteeksi kasvattaa luomun osuttaa julkisella sektorilla 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2023 kasvatimme luomutuotteiden ostokilojen määrää yli 20 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.

Kemikaalivapaa siivous tukee luonnon monimuotoisuutta, kun kemikaalipäästöt luontoon ja vesistöihin vähenevät. Kiinteistön ylläpitopalveluilla vaikutamme luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen esimerkiksi torjumalla vieraslajeja torjunta-aineettomilla rikkakasvien hävitysmenetelmillä ja mahdollistamalla niittymäisiä alueita osaksi asiakkaidemme piha-alueita. Vuonna 2023 työssämme korostui vieraslajien torjunta, kun jatkoimme muun muassa kurtturuusun kasvatuskiellon mukaisia hävitystoimenpiteitä asiakaskohteissamme.

Tavoitteenamme on kasvattaa entisestään luonnon monimuotoisuuteen liittyvää tietoisuutta ja tukea asiakkaita sen ylläpidossa palveluidemme avulla.

3.5 Vesivastuullisuus toiminnassamme

Kehitämme jatkuvasti omaa osaamistamme vesiriskien parempaan tunnistamiseen ja kokonaisvaltaiseen hallintaan.

Vesivastuullisuus on osa ympäristövastuullisuustyötämme, vaikka se ei nouse kaksoisolennaisuusarvioinnissa kautta olennaiseksi teemaksi. Arvoketjun kautta meillä kuitenkin on mahdollisuus vähentää turhaa vedenkulutusta ja suojella sekä vesivarantoja että merten luonnonvaroja. Kehitämme jatkuvasti omaa osaamistamme vesiriskien parempaan tunnistamiseen ja kokonaisvaltaiseen hallintaan.
Käytämme toimipisteissämme kunnallista vedenjakelua, ja toiminnastamme syntyvä jätevesi menee kunnalliseen viemäriverkostoon. Pääkonttorimme sijaitsee LEED Platina -luokituksen saaneessa business parkissa, jossa vesivastuulliset ratkaisut näkyvät muun muassa vähän vettä kuluttavina vesikalusteina. Omassa toiminnassamme käytämme vettä siivouspalveluissa, ravintolapalveluissa sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa.

3.5.1 Vesivastuullisuus palveluissamme

Maatalous on maailman suurin vedenkäyttäjä, koska viljely ja kasvatus vaativat huomattavia määriä vettä ja keinokastelua. Ravintolapalveluissa raaka-ainehankinnoilla ja -valinnoilla vaikutamme veden kulutukseen, vesivaroihin sekä vesistöjen luonnon monimuotoisuuteen. Tarjoamamme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Vähennämme ravintoloidemme vedenkulutusta tehokkailla pesuprosesseilla, kuten täysillä tiskikoneellisilla ja vesikalusteiden optimaalisilla säädöillä. Lisäksi olemme vähentäneet vedenkulutusta sopimalla asiakkaidemme kanssa tarjottimista luopumisesta. Tämä on vaikuttanut merkittävästi tiskiprosessin vedenkulutukseen.

Siivouspalveluissa minimoimme veden kulutusta erityisesti menetelmä- ja välinevalinnoilla. Olemme tehneet jo vuosikymmeniä töitä vähentääksemme turhaa vedenkulutusta. Pitkään käytössä olleet mikrokuitumenetelmä ja tekstiilien matalalämpöpesu ovat tästä hyviä esimerkkejä. Viime vuosina olemme uudistaneet merkittävästi konekantaamme ja ottaneet käyttöön resurssitehokkaita siivouskoneita, joiden veden- ja energiankulutus on minimoitu. Moderneilla koneilla olemme säästäneet vettä yli 16 miljoonaa litraa vuosien 2017-2023 aikana. Vastaavasti olemme lahjoittaneet saman määrän puhdasta juomavettä Future Cleaning Technologiesin kautta Made Blue -organisaatiolle kehitysmaihin. Vuonna 2023 olemme jatkaneet robottien käytön lisäämistä siivouspalveluissa. Robottimme puhdistavat lattiat kemikaalivapaasti ja energiatehokkaasti sekä vähentävät veden käyttöä, sillä niiden tehokas vedenkierrätys mahdollistaa jopa 70 prosentin säästöt puhtaan veden kulutuksessa.

Kiinteistön ylläpitopalveluilla vaikutamme asiakkaidemme kiinteistöjen vedenkäyttöön huolehtimalla vesikalusteiden kunnosta ja suositusten mukaisista virtaamista. Omassa toiminnassamme kiinteistön ylläpitopalveluissa käytämme vettä hiekannostossa pölyämisen ehkäisemiseksi. Tällöin minimoimme vedenkulutusta nykyaikaisen kaluston käytöllä ja oikealla ajoittamisella.

4.0 Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja, estämällä korruptiota ja tekemällä kestäviä hankintoja

Valtakunnallisena toimijana, yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ja laaja-alaisen palvelun tarjoajana ISS:llä on mahdollisuus vaikuttaa koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin. Vastuulliset tekomme asiakkaiden, henkilöstön ja ympäristön hyväksi ovat samalla tekoja koko yhteiskunnan hyväksi. Lisäksi torjumme aktiivisesti korruptiota, teemme hankintamme ammattitaitoisesti ja vastuullisesti sekä olemme merkittävä veronmaksaja.

4.1 Harmaan talouden ja korruption torjunta

ISS on sitoutunut vahvasti torjumaan korruptiota ja lahjontaa kaikkialla, missä se harjoittaa liiketoimintaa.

Lahjonta ja korruptio ovat ISS:n ydinarvojen (yhtenäisyys, rehellisyys, yrittäjyys, vastuullisuus ja laatu) vastaisia. ISS onkin sitoutunut vahvasti torjumaan korruptiota ja lahjontaa kaikkialla, missä se harjoittaa liiketoimintaa. ISS on ollut osa Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact (UNGC) -aloitetta ja tukenut sitä sen perustamisesta lähtien.

Korruptio ja lahjonta ovat ehdottomasti kiellettyjä ISS:n toimintaohjeissa (Code of Conduct). Toimintaohjeeseen perustuen ISS on antanut lisäksi lahjoja ja vieraanvaraisuutta sekä korruption estämistä koskien erilliset tarkentavat menettelytapaohjeet, joita kaikkien ISS:n työntekijöiden on noudatettava. ISS kilpailee asiakkaista vain palveluidensa ja valikoimansa kaupallisten ansioiden perusteella. Toimittajat valitaan tuotevalikoiman kaupallisten ansioiden ja vastuullisuuden perusteella. ISS:n toimintaohjeet ja kaikki menettelytapaohjeet läpikäydään ja päivitetään säännöllisesti. Viimeisin päivitys on tehty vuonna 2023. Viitatut ohjeistukset vahvistavat entisestään ISS:n ja sen koko henkilöstön sitoutumista liiketoiminnan harjoittamiseen vastuullisesti ja rehellisesti.

Kaikki ISS:n esihenkilöt ovat velvollisia varmistamaan, että heidän työntekijänsä tuntevat ISS:n toimintaohjeet ja sen perusteella annetut tarkennetut menettelytapaohjeistukset sekä ymmärtävät ja noudattavat niitä. Pakolliset aiheeseen liittyvät koulutukset suoritetaan verkkokoulutusjärjestelmä MyLearningissä. Koulutukset kuuluvat myös ISS:n perehdytysohjelmaan. Näin varmistetaan koko henkilökunnan sitoutuminen muun muassa korruption vastaiseen toimintaan.

Harmaa talous koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja, kuten rakennus-, kiinteistöpalvelu-, ravitsemus-, majoitus- ja kuljetusalaa. ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa ja tekee jatkuvaa yhteistyötä vastuullisten tilaajien, viranomaisten ja ammattiliittojen kanssa harmaan talouden kitkemiseksi.

Harmaan talouden yleisenä toimintamallina on muun muassa ketjuttaa töitä eteenpäin alihankintaketjussa. ISS:n toimintamallina on alihankintaketjutuksen tietoinen vähentäminen. ISS kieltää alihankkijoitaan ketjuttamasta työtään ilman ISS:n kirjallista etukäteishyväksyntää. ISS noudattaa lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä.

Toimittajien edellytetään kuuluvan Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun sekä noudattavan toimittajia koskevaa menettelytapasääntöä. Sääntö velvoittaa muun muassa toimimaan soveltuvien lakien ja määräysten, mukaan lukien, muttei rajoittuen kilpailulainsäädännön, tietosuojalainsäädännön ja korruption vastaisten lakien ja määräysten mukaisesti. ISS:llä on nollatoleranssi petokseen, korruptioon tai muuhun vakavaan lainrikkomukseen syyllistyneeseen toimittajaan nähden.

ISS on myös ottanut käyttöön Speak Up -käytännön sekä tähän kuuluvan raportointijärjestelmän, jonka avulla työntekijät, liikekumppanit ja muut sidosryhmät voivat tarpeen mukaan anonyymisti ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä ja huolenaiheista. Speak Up -järjestelmä on kolmannen riippumattoman osapuolen ylläpitämä palvelu, jonka kautta esitetyt huomautukset seuloo ulkopuolinen lakiasiaintoimisto. Näin prosessi voidaan suojata eturistiriidoilta.

4.2 Verojalanjälki

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä.

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä. Verojalanjäljen raportoinnin tarkoituksena on kuvata normaalien tuloverojen lisäksi myös kaikki muut verot ja veroluonteiset maksut, joiden suorittaminen on yrityksen vastuulla tai jotka liittyvät yrityksen toimintaan.

ISS:n verojalanjälki vuonna 2023 oli yhteensä 151,3 miljoonaa euroa. Henkilöstöön liittyviä veroluonteisia maksuja oli yhteensä 48 miljoonaa euroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä 33 miljoonaa euroa. Tuloveroa ISS maksoi yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron osuus oli 67 miljoonaa euroa.

4.3 Ihmisoikeudet

Olemme vahvasti mukana kiinteistötoimialan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimialajärjestöjen toiminnassa ja osallistumme esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön torjumiseen liittyviin projekteihin. 

ISS kunnioittaa ja edistää yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. Olemme sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden yksi tarkoitus on turvata ihmisoikeudet globaalisti. Ehkäisemme ihmisoikeusrikkomuksia sekä omassa toiminnassamme että arvoketjussamme yhteistyössä viranomaisten, toimialajärjestöjen ja toimittajiemme kanssa.

ISS:n ihmisoikeuksiin liittyvää toimintaa ohjaavat Code of Conduct -toimintaohje ja globaali henkilöstöstandardi (ISS Global People Standard). Koulutamme koko henkilöstömme Code of Conduct -toimintaohjeeseen. Kaikkien ISS:n toimittajien tulee sitoutua toimittajien menettelytapasääntöön (ISS Supplier Code of Conduct). Muita ihmisoikeuksiin liittyviä politiikkoja, joita noudatetaan koko ISS-konsernissa, ovat ISS Corporate Governance Policy, ISS Corporate Responsibility Policy, ISS Policy on Safeguarding Children and Vulnerable Adults, ISS Speak Up Policy ja ISS Anti-Corruption Policy Statement.

Lue lisää Toiminnan periaatteet -kappaleesta.

Ihmisoikeusriskit kartoitetaan kansainvälisesti ja maakohtaisesti

ISS kartoittaa toimintaansa vaikuttavia ihmisoikeusriskejä osana laajempaa maakohtaista riskiarviota, joka pohjautuu ISS-konsernin kansainväliseen riskiarvioon. Sitoutumisemme ihmisoikeuksiin tarkoittaa, että meillä on nollatoleranssi epäeettisiin työkäytäntöihin, kuten lapsityövoimaan, ihmiskauppaan ja moderniin orjuuteen. Tuemme ja edistämme yksilöllisiä ja kollektiivisia ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, mukaan lukien yhdistymisvapaus, terveys ja turvallisuus, ihmisarvoiset työolot sekä henkilö- ja tietosuoja.

ISS:n toiminnassa ihmisoikeusriskit paikantuvat etenkin alihankintaketjuihin. Toimittajien menettelytapasäännön lisäksi riskiä torjutaan uusien alihankkijoiden ja toimittajien tarkastusprosessilla ja konsernitasolta määritellyillä kriittisten toimittajien auditoinneilla. Esimerkiksi työntekijöidemme vaatetuksessa ISS:llä käytetään globaalisti vain ISS-konsernin hyväksymiä toimittajia.

Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja yhtenä Suomen suurimpana yksityisenä työnantajana meillä on korostunut vastuu ihmisoikeuksien noudattamisessa. ISS varmistaa ihmisoikeuksien noudattamisen riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esihenkilöiden ja henkilöstön tukena muun muassa työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa. Henkilöstöjohtamisessa esihenkilöitä tukee HRM-järjestelmä, joka kokoaa kaikki työsuhteen elinkaareen liittyvät tiedot ja ehdot. Lisäksi asiakkaamme auditoivat toimintaamme säännöllisesti esimerkiksi liittyen ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön.

Teemme jatkuvaa yhteistyötä kiinteistöpalvelualan sekä ravintola-alan toimialajärjestöjen kanssa ja osallistumme esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön torjumiseen liittyviin projekteihin. Harmaan talouden torjumiseksi olemme ottaneet työntekijöillämme käyttöön toimialajärjestötasolla kehitetyn kuvallisen ja veronumerollisen henkilökortin.

Käytössä olevat ilmoituskanavat

ISS:llä on käytössään anonyymi Speak Up -käytäntö ja tähän kuuluva raportointijärjestelmä, jonka kautta työntekijät, toimittajat, sopimuskumppanit ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa ISS:n toimintaan liittyvistä epäilemistään väärinkäytöksistä, sopimusrikkomuksista tai huolenaiheista. Lisäksi ISS:n työntekijöillä on käytössään anonyymi Suunta-järjestelmä, jonka kautta he voivat ilmoittaa työssään kohtaamastaan epäasiallisesta kohtelusta tai väkivallan uhasta.

Vuonna 2023 ISS:n omassa tai sen alihankkijoiden toiminnassa ei tullut tietoon yhtään tunnistettua ihmisoikeusrikkomusta.

4.4 Vastuullinen hankintaketju

Ympäristötavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan koko toimitusketjun sitoutuminen.

Olemme asettaneet kunnianhimoiset vähennystavoitteet raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta syntyville Scope 3 -päästöille, jotka muodostavat noin 97 prosenttia hiilidioksidipäästöistämme. Tavoitteenamme on saavuttaa Net Zero koko arvoketjumme osalta vuoteen 2040 mennessä.

Ympäristövaikutuksemme muodostuu pääasiassa hankkimistamme materiaaleista ja palveluista, joten yhteistyö toimittajiemme kanssa on avainasemassa hiilijalanjälkemme pienentämisessä. Keskityimmekin vuonna 2023 entistä vahvemmin vastuullisten hankintakäytäntöjen kehittämiseen sekä toimitusketjumme hallinnointiin. Teemme yhä tiiviimpää yhteistyötä läpi toimitusketjun toimittajiemme ja kumppaneidemme kanssa kannustaaksemme heitä päästövähennyksiin.

Toimittajien ja yhteistyökumppaneiden arviointi ja valinta

Olemme asettaneet kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, joiden saavuttaminen on riippuvaista siitä, että toimittajamme ja kumppanimme jakavat arvopohjan kanssamme. Todellisen muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan koko toimitusketjun sitoutuminen. Globaalin yhteisön jäseninä uskomme, että jokainen meistä voi vaikuttaa toiminnallaan ja jokaisen osallistuminen on merkityksellistä.

Analysoimme toimittajia toimialaan, maantieteellisen toiminta-alueeseen sekä taloudelliseen työvoimaprofiiliin perustuen. Näin voimme arvioida, miten toimittajien toimenpiteet osaltaan auttavat meitä saavuttamaan toimitusketjullemme asetetut päästövähennystavoitteet. Voimme tarvittaessa tehdä yhteistyötä toimittajan tai yhteistyökumppanin kanssa, joka ei vielä ole saavuttanut vastuullisuustavoitetasoamme. Tärkeintä on toimittajan kehitysvalmius.

Työvoimaan liittyvien standardien kehittäminen

Olemme päivittäneet eettistä liiketoimintaa, korruption vastaista toimintaa, ihmisoikeuksia sekä työvoimaa koskevat hankinnan standardimme. Vuoden 2024 aikana otamme käyttöön uuden, koko ISS:ää koskevan hankintastandardin, joka toimii myös Vastuullisen hankintaketjun standardina. Kaikki toimittajamme ovat sitoutuneet noudattamaan minimistandardimme eli toimittajien menettelytapasäännön (ISS Supplier Code of Conduct) periaatteita. Suomessa paikallisesti käyttämämme toimittajat kuuluvat lisäksi Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -palveluun. Kaikki paikalliset alihankintasopimukset tehdään ISS:n valmiille sopimuspohjille, joissa on huomioitu lakisääteiset sekä ISS:n ympäristö-, vastuullisuus- ja turvallisuusasiat.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa kehityskohteiksi nousivat arvoketjun työntekijöiden työolojen ja yhdenmukaisen kohtelun varmistaminen sekä suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt.

Toimittajien vaatimustenmukaisuus

Kaikille uusille toimittajille suoritetaan tarkka riskienarviointi.

Ryhdymme yhteistyöhön uusien toimittajien kanssa suoritettuamme ensin riskienarvioinnin, jossa arvioidaan riskejä ja niiden todennäköisyyttä ISS:lle ja asiakkaillemme. Kaikki toimittajat arvioidaan osa-alueittain (lain ja säädösten vaatimukset; sosiaalisen vastuun vaatimustenmukaisuus; maantieteelliset riskit; ympäristövastuullisuus; maineriskit; lahjonta ja korruptio sekä kyseisen toimittajan tuottamaan palveluun liittyvät riskit.)

Valitsemme kumppaniksemme toimittajat, jotka toimivat yhdenmukaisesti ISS:n pääasiallisten vaatimusten osalta. Tunnistettujen pienempien riskien vaikutuksia pyritään vähentämään toimintasuunnitelmien ja sopimusehtojen kautta. Riskejä seurataan vuosittaisissa uudelleenarvioinneissa, ja poikkeamat ratkotaan tiiviissä yhteistyössä toimittajien kanssa. Näin varmistetaan, että riskien vaikutukset vähenevät ja ISS:n hankintaketjun toimittajat täyttävät ISS:n standardien minimivaatimukset. Myös Speak Up -ilmiantopolitiikkamme koskee toimittajiamme.

Työskentelemme tiiviissä yhteistyössä avaintoimittajiemme ja kumppaneidemme kanssa arvioidaksemme tietyt riskialueet due diligence -selvityksillä sekä vuosittaisilla riskiperusteisilla auditoinneilla. Tämä kattaa arvioinnin ISS:n hallinnon ja politiikan vaatimusten noudattamisesta epäeettisen toiminnan suhteen: yhdistymisvapaus; työterveys ja -turvallisuus; työehdot; lapsityövoima; ympäristönsuojelu; alihankinta sekä talous ja sopimusten noudattaminen. Tämän yhteistyön kautta löydämme lisää keinoja nostaa kumppanuutemme tasoa avaintoimittajien ja kumppaneiden kanssa.

ISS hallinnoi korkean riskin toimittajia sekä ISS:n kumppaneita tarkoin määritellyn prosessin avulla. Prosessi kattaa toimittajien tarkastuksen, sopimusten teon, yhteistyön aloittamisen, jatkuvan toimittajasuhteen seurannan (suorituskykyarvioinnit, poikkeamien hallinta ja vuosittainen riskiperusteinen auditointi) sekä toimittajasuhteen päättämisen prosessin.

Vastuullisuus hankintaketjussamme on käytännön tekoja ja valintoja

Keskittämällä toimituksia tietyille yhteistyökumppaneille varmistamme mahdollisimman pienet logistiikan päästöt.

ISS kehittää jatkuvasti toimintaansa entistä tehokkaampien logististen ratkaisujen löytämiseksi. Työkoneissa ja tuotantoautoissa on käytössä paikannus- ja ajonseurantalaitteet käytön ja liikkumisen optimoimiseksi. Koneet ovat uudenaikaisia, jolloin niiden päästöt ja melutaso ovat alhaiset. Tuotantoautoista osa on sähköautoja, ja sähkökäyttöisten tuotantoautojen määrä kasvaa merkittävästi vuoden 2024 aikana.

Lisäksi ISS on määritellyt, että työsuhdeautojen CO2-päästöt saavat olla enintään 120 g/km (WLTP). Tavoitteenamme on saavuttaa Net Zero vuonna 2030 Scope 1:n ja 2:n osalta. Scope 1 sisältää tuotantoajoneuvoista ja työkoneista aiheutuvat päästömme. Tähän tavoitteeseen pyrimme muun muassa sähköistämällä tuotantoautokantaamme sekä ottamalla laajamittaisesti käyttöön sähkökäyttöisiä pienkoneita.

Ajoneuvokalustoa koskeva standardimme ohjaa autojen sähköistämiseen. Lisäksi ISS:llä pyritään päästöjen vähentämiseen myös muilla keinoin, muun muassa moottorin koon pienentämisellä, ajoneuvokannan oikean koon määrittämisellä, ajokäyttäytymisen mukauttamisella, reitityksen ja hyötykuorman optimoinnilla sekä ajoneuvokannan sähköistämisellä. Näitä kaikkia tulee käyttää yhdessä.

Siivous- ja ravintolapalveluiden osalta hankinta varmistaa, että tilaukset ja toimitukset on keskitetty kilpailutuksissa valituille tukkureille ja tuoretuotteiden suoratoimittajille. Keskittämällä toimituksia tietyille yhteistyökumppaneille varmistamme muun muassa mahdollisimman pienet logistiikan päästöt. Yhteistyökumppaneiksi valitaan yrityksiä, joilla on konkreettisia vastuullisuustavoitteita ja -tekoja. Esimerkiksi ruokatuotteen päätukkurimme hyödyntää runkokuljetuksissa erikoispitkiä Ekorekkoja ja kaksikerrosperäkärryjä.

Elintarvikekilpailutuksissa varmistamme muun muassa, että valituksi tulevalla yhteistyökumppanilla on tuotantoeläinten hyvinvointiin ja kestävään kalastukseen liittyvät sertifikaatit ja konkreettisia tekoja ruokatuottajien toimeentulon, ympäristöystävällisten pakkausten ja luomutuotteiden valikoiman osalta.

Siivouksen osalta keskitämme ostoja yhteistyökumppaneille, jotka konkreettisin teoin ovat tukemassa meitä omassa vastuullisuustavoitteessamme. Lisäksi yhteistyökumppanimme kehittävät kanssamme vastuullisempia siivoustuotteita ja -menetelmiä.

4.5 Sidosryhmäyhteistyö

Sidosryhmien odotuksia kartoitetaan jatkuvalla vuoropuhelulla ja tavoitteiden seurannalla.

ISS Suomi keskittyy liiketoimintansa kannalta olennaisiksi tunnistettuihin avainsidosryhmiin, joita ovat oma henkilöstö, asiakkaat, potentiaaliset työntekijät, toimittajat ja alihankkijat, viranomaiset, media sekä järjestöt.

Globaali viestintä- ja sidosryhmäpolitiikka on perusta, jonka pohjalta toimimme sidosryhmiemme kanssa. Sidosryhmien odotuksia kartoitetaan jatkuvalla vuoropuhelulla, tavoitteiden seurannalla ja palautteen, kyselyiden sekä haastattelujen kautta. Mittaamme lisäksi muun muassa henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyttä. Näiden eri toimenpiteiden avulla pystymme tunnistamaan ja määrittelemään sidosryhmätyön kehitysalueet.

Tuomme toimintaamme avoimesti esille ISS:n verkkosivuilla sekä sosiaalisen median tileillä, sekä vuosittain tuotettavassa yritysvastuuraportissamme. Todennamme toimintamme tuloksia läpinäkyvästi ulkoisten kumppaneiden myöntämillä sertifikaateilla ja vastuullisuusluokituksilla.

Tuki ja sponsorointi

ISS Suomi keskittyy tukemaan hankkeita, jotka edistävät yhdenvertaista työelämää ISS:n monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategian mukaisesti.

ISS noudattaa globaalia sponsorointiohjeistusta ja erikseen määriteltyä maakohtaista menettelyä sponsoroinnin ja tukimainonnan asianmukaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi. ISS:llä on lisäksi lahjonnan ja korruption vastaiset ohjeet, joilla varmistetaan eturistiriitojen välttäminen.

Toiminta järjestöissä

ISS:n järjestötoiminnan tavoite on turvata kiinteistöpalvelualan toimintaedellytykset.

ISS:n toimitusjohtaja Jukka Jäämaa on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen. Henkilöstöjohtaja Maria Pajamo on Kiinteistötyönantajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen jäsen sekä Keskuskauppakamarin osaavan työvoiman valiokunnan jäsen. Talousjohtaja Seppo Haapalainen on Työeläkevakuutusyhtiö Elon työnantajien neuvottelukunnan ja LähiTapiola Vahinkovakuutuksen hallintoneuvoston jäsen.

Sidosryhmät

HenkilöstöPalaute- ja kehityskeskustelut

Säännölliset tiimipalaverit (min. 4 krt/vuosi)

European Works Council -toiminta
Säännöllinen luottamusmiesyhteistyö
Alueelliset yhteistoimintakokoukset
Konsernin yhteistyöryhmän tilaisuudet
Työsuojelutoiminta

Sisäisen viestinnän kanavat, kuten MyISS, Esihenkilön intra ja kuukausittaiset johdon infot

MyVoice-henkilöstötutkimus ja tiimitulosten purkutilaisuudet
AsiakkaatVuoropuhelu
Yhteistyöpalaverit
Kehittämissuunnitelmat

Avainasiakkuuksien suositteluhalukkuutta mittaava asiakastyytyväisyyskysely (NPS)

Asiakaskohtaiset tyytyväisyyskyselyt kiinteistöjen käyttäjille
Toimittajat ja alihankkijatSäännölliset kehityskokoukset avaintoimittajien kanssa

Tavoitteiden seuranta suurimpien toimittajien kanssa

Toimittaja-arvioinnit ja toimittajapalautteet
Elinkeino- ja työnantajajärjestöt, viranomaisetKiinteistötyönantajat ry- ja Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut MaRa ry -työnantajaliittojen jäsen

Toiminta järjestöissä
Kyselyt
Yhteistyöhankkeet

Vuoropuhelu viranomaisten kanssa
Kyselyihin vastaaminen
Media, kansalaisjärjestöt sekä koulutussektoriMediapalvelu
Tiedotteet
Haastattelut
Kyselyihin vastaaminen

Vuoropuhelu eri järjestöjen kanssa monimuotoisen työelämän edistämiseksi

Yhteistyö koulutussektorin kanssa oman henkilöstön kouluttamiseksi sekä alan työvoiman lisäämiseksi (mm. harjoittelija- ja oppisopimusyhteistyö)

 

5.0 Raportointiperiaatteet ja politiikat

ISS Palvelut Oy:n yritysvastuuraportti 2023 kertoo ISS:n taloudellisesta, yhteiskunnallisesta sekä ympäristöön ja henkilöstöön liittyvästä toiminnasta. Toiminnasta raportoidaan ISS:n keskeisten vastuullisuusteemojen mukaisesti sekä raportointiohjeisto Global Reporting Initiativen GRI-standardit huomioiden.

5.1 Raportointiperiaatteet ja GRI-indeksi

Yritysvastuuraportissa esitetyt tiedot perustuvat ISS:n ja sen yhteistyökumppaneiden järjestelmien lukuihin.

ISS Palvelut Oy:n yritysvastuuraportti 2023 sisältää perustiedot ISS Palvelut Oy:n taloudellisesta, yhteiskunnallisesta sekä ympäristöön ja henkilöstöön liittyvästä toiminnasta 1.1.–31.12.2023. ISS:n edellinen yritysvastuuraportti julkaistiin 3.5.2023. Seuraava ISS:n yritysvastuuraportti julkaistaan keväällä 2025.

ISS on raportoinut toiminnastaan Global Reporting Initiativen (GRI) kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisesti vuosittain vuodesta 2012 lähtien. Tämä raportti on laadittu GRI-standardien peruslaajuutta (Core) soveltaen.

Raportissa esitetyt tiedot perustuvat ISS:n ja sen yhteistyökumppaneiden järjestelmien lukuihin. Raportti kattaa talous-, henkilöstö- ja ympäristölukujen osalta kaikki ISS-konserniin kuuluvat yhtiöt Suomessa. Raportti sisältää GRI-tietojen lisäksi myös ISS:n omia tunnuslukuja.

Raportin sisällön vertailu GRI-standardeihin on esitetty alla olevassa GRI-taulukossa. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen toimijan toimesta. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden ja prosessien toimivuuden tarkastaa Ernst & Young Oy.

Raportti julkaistaan suomeksi. Raportin pdf-version voi ladata Lataa raportti -sivulta.

Olennaisten vaikutusten tunnistaminen ja raportin sisällön määrittelyprosessi

ISS Suomi käynnisti loppuvuodesta 2023 kaksoisolennaisuusanalyysin (Double Materiality Assessment), joka valmistui alkuvuonna 2024. Tavoitteenamme oli kartoittaa toimintamme vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät huomioiden ja valmistautua yhä läpinäkyvämpään vastuullisuusraportointiin.

Kaksoisolennaisuusanalyysi on merkittävässä roolissa viitoittamassa ISS Suomen omaa vastuullisuus- ja strategiatyötä. Analyysissä tunnistetaan vastuullisuuteen liittyvät riskit, joita tulee priorisoida ja hallita taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi tunnistetaan vastuullisuuteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Kaksoisolennaisuusarviointi tehtiin yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa. Edellinen sidosryhmätutkimus oli toteutettu syksyllä 2021.

Lue tarkemmin olennaisuusanalyysin toteuttamisesta.

Yritysvastuuraportoinnin lähtökohtana ovat olennaisuusanalyysin tuloksena määritellyt osa-alueet. Rakenteellisesti tässä raportissa kerrotaan ISS:n toiminnasta sekä vuodesta 2023 asiakas-, henkilöstö-, ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten kautta. Lisäksi kerrotaan ISS:stä yrityksenä.

GRI-taulukko

 

TunnusGRI:n sisältöSijainti raportissaLisätietoja
GRI 2: Yleinen sisältö (2021)
Organisaation kuvaus ja raportointikäytännöt
2-1Organisaation yleistiedot1.2 ISS lyhyesti
2-2Vastuullisuusraportointiin sisältyvät yhtiöt1.2 ISS lyhyesti
5.1 Raportointiperiaatteet
2-3Raportointijakso, julkaisuväli ja yhteyshenkilö5.1 Raportointiperiaatteet
Yhteystiedot
2-4Oikaisut aiemmin raportoiduissa tiedoissa5.1 Raportointiperiaatteet
2-5Raportoinnin varmennus5.1 Raportointiperiaatteet
Toimialat ja työntekijät
2-6Toimialat, arvoketju ja muut liiketoimintasuhteet1.2 ISS lyhyesti
1.5 Toimintaympäristö, strategia ja arvonluonti
4.4 Vastuullinen hankintaketju
2-7Palkansaajat1.2 ISS lyhyesti
2.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
4.3 Ihmisoikeudet
2-8Tietoa muista työntekijöistä2.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
Hallinnointi
2-9Hallinnointirakenne ja kokoonpano1.7 Organisaatio
2-10Hallituksen nimittäminen ja valitseminen1.7 Organisaatio
2-11Hallituksen puheenjohtaja1.7 Organisaatio
2-12Hallituksen rooli vaikuttavuuden johtamisessa1.10 Keskeiset vastuullisuusteemat
5.1 Raportointiperiaatteet
2-13Vaikuttavuuden johtamisen vastuunjako1.7 Organisaatio
1.8 Johtaminen
Strategia, politiikat ja toimintatavat
2-22Lausunto kestävän kehityksen strategiasta1.1 Toimitusjohtajan katsaus
1.5.2 Strategia
1.8.1 Yritysvastuun johtaminen
2-23Politiikat, joihin yhtiö on sitoutunut1.2 ISS lyhyesti
1.8.3 Toiminnan periaatteet
ISS-konsernin vuosikertomus
ISS-konsernin kestävän kehityksen raportti
2-24Politiikkojen ja ohjeistusten jalkauttaminen1.8.3 Toiminnan periaatteet
4.1 Harmaan talouden ja korruption torjunta
2-25Negatiivisten vaikutusten korjaaminen1.5 Toimintaympäristö, strategia ja arvonluonti
1.8.3 Toiminnan periaatteet
4.1 Harmaan talouden ja korruption torjunta
2-26Tietoa yritysten toiminnan vaikutuksiin
liittyvien huolenaiheiden ilmoittamisesta
ja avun saamisesta
1.8.3 Toiminnan periaatteet
4.1 Harmaan talouden ja korruption torjunta
4.3 Ihmisoikeudet
2-27Lakien ja sääntöjen noudattaminen1.8.3 Toiminnan periaatteetRaportointivuonna ei ole tapahtunut standardin määritelmän mukaisia rikkomuksia.
2-28Jäsenyydet järjestöissä ja
edunvalvontaorganisaatioissa
4.5 Sidosryhmäyhteistyö
Sidosryhmävuorovaikutus
2-29Sidosryhmätoiminnan periaatteet1.5 Toimintaympäristö, strategia ja arvonluonti
1.8 Johtaminen
1.10 Keskeiset vastuullisuusteemat
2.2 Henkilöstön hyvinvointi
4.5 Sidosryhmäyhteistyö
5.1 Raportointiperiaatteet
2-30Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö2.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
2.5 Palkitseminen
Suomessa kaikki työntekijät ja toimihenkilöt kuuluvat TESin piiriin.
GRI 3: Olennaiset aiheet (2021)
3-1Olennaisten aiheiden määrittely1.1 Toimitusjohtajan katsaus
1.10 Keskeiset vastuullisuusteemat
5.1 Raportointiperiaatteet
3-2Olennaiset aiheet1.10 Keskeiset vastuullisuusteemat
5.1 Raportointiperiaatteet
3-3Olennaisten aiheiden johtaminen1.8.1 Yritysvastuun johtaminen
5.1 Raportointiperiaatteet
ISS-konsernin vuosikertomus
ISS-konsernin kestävän kehityksen raportti
Aihekohtainen sisältö
TunnusGRI:n sisältöSijainti raportissaLisätietoja
200 - Taloudelliset vaikutukset
Taloudelliset tulokset (2016)
201-1Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen1.3 Taloudelliset tunnusluvut
201-2Ilmastonmuutoksen taloudelliset seuraamukset ja muut riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle1.5 Toimintaympäristö, strategia ja arvonluonti
1.9 Riskienhallinta
3.1 Näin rakennamme vastuullisuutta
3.2 Ilmastotekoja
Välilliset taloudelliset vaikutukset (2016)
203-2Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus1.5 Toimintaympäristö, strategia ja arvonluonti
2.1 Luotettava ja turavllinen työpaikka
4.2 Verojalanjälki
4.4 Vastuullinen hankintaketju
Hankintakäytännöt (2016)
204-1Ostot paikallisilta toimittajilta4.4 Vastuullinen hankintaketjuOstojen euromääriä ei ole raportoitu alueittain.
Korruptionvastaisuus (2016)
205-1Liiketoiminnot, joille on tehty korruptioon liittyvä riskianalyysi1.8 Johtaminen
4.1 Harmaan talouden ja korruption torjunta
205-2Korruption vastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä viestintä ja koulutus4.1 Harmaan talouden ja korruption torjunta
300 - Ympäristövaikutukset
Materiaalit (2016)
301-1Materiaalien käyttö painon tai määrän mukaan3.3 Kiertotalous ja resurssitehokkuus
301-2Kierrätettyjen materiaalien käyttö3.3 Kiertotalous ja resurssitehokkuus
Energia (2016)
302-1Organisaation oma energiankulutus3.2 Ilmastotekomme
302-2Organisaation ulkopuolinen energiankulutus3.2.3 Ilmastoteot palveluissammeRaportoitu osittain (kokonaisenergiankulutus, johon ISS:n toiminta vaikuttaa).
302-4Energiankulutuksen vähentäminen3.1 Näin rakennamme vastuullisuutta
3.2 Ilmastotekomme
Vesi ja jätevedet (2016)
303-3Kierrätetty ja uudelleenkäytetty vesi3.5 Vesivastuullisuus toiminnassamme
Luonnon monimuotoisuus (2016)
304-2Toiminnan, tuotteiden ja palvelujen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen3.4 Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen
Päästöt (2016)
305-1Suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1)3.2 Ilmastotekomme
305-2Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 2)3.2 Ilmastotekomme
305-3Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 3)3.2 Ilmastotekomme
305-5Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen3.2 Ilmastotekomme
Päästöt vesistöihin ja jätteet (2016)
306-1Päästöt vesistöihin3.4 Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen
3.5 Vesivastuullisuus toiminnassamme
306-2Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti3.3 Kiertotalous ja resurssitehokkuus
Toimittajien ympäristöarvioinnit (2016)
308-1Osuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu ympäristökriteerien mukaisesti4.4 Vastuullinen hankintaketju
400 - Sosiaaliset vaikutukset
Työsuhteet (2016)
401-1Uuden palkatun henkilöstön määrä ja vaihtuvuus2.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
1.3 Taloudelliset tunnusluvut
Raportoitu osittain. Ei raportoitu iän, sukupuolen tai alueen mukaan.
Työterveys ja -turvallisuus (2018)
403-1Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmät2.2 Henkilöstön hyvinvointi
2.3 Työturvallisuus
403-2Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi, tapauksien tutkinta2.3 Työturvallisuus
403-3Työterveyspalvelut2.2.1 Työterveyshuolto
403-5Työntekijöiden koulutus työterveyteen ja -turvallisuuteen2.2.1 Työterveyshuolto
2.3 Työturvallisuus
403-6Työntekijöiden terveyden edistäminen2.2 Henkilöstön hyvinvointi
403-8Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmän piiriin kuuluvat työntekijät2.2 Henkilöstön hyvinvointi
2.3 Työturvallisuus
403-9Työtapaturmat2.3 TyöturvallisuusEi raportoitu tapaturmatyypeittäin, ei työntekijöiden tehtyjen tuntien määrää eikä vuokratyöntekijöiden osalta
403-10Työperäiset sairaudet2.2 Henkilöstön hyvinvointiEi raportoitu ammattitaudeittain eikä vuokratyöntekijöiden osalta
Koulutukset (2018)
404-1Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden2.4.4 KoulutusinvestoinnitRaportoitu koulutustuntien määrä. Ei raportoitu sukupuolen mukaan.
404-2Osaamisen kehittämiseen ja muutokseen liittyvät ohjelmat2.4.2 Jatkuva kehittyminen ja koulutukset
2.4.3 Tutkintotavoitteinen koulutus
404-3Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus2.4.2 Jatkuva kehittyminen ja koulutukset
Monimuotoisuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet (2016)
405-1Hallinnon ja henkilöstön monimuotoisuus1.7 Organisaatio
2.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
Toimittajien sosiaalinen arviointi (2016)
414-1Toimittajat, jotka on arvioitu sosiaaliseen vastuuseen liittyvien kriteerien mukaisesti4.4 Vastuullinen hankintaketju