1.0 Luomme kestävää hyvinvointia

ISS Palvelut on yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ja siten merkittävä toimija koko yhteiskuntamme kannalta. 7 910 ammattilaistamme edustaa 100 eri kansallisuutta. Olemme myös palveluyritys, jonka toiminnan tarkoituksena on tehdä maailmasta toimiva. Toteutamme tämän luomalla tiloja, joissa on hyvä olla. Huolehdimme niin toimistoista kuin teollisuuskiinteistöistä, niin kouluista kuin lentoasemista – ja näitä tiloja käyttävistä ihmisistä. Vaikutamme palveluosaamisellamme ympäristön hyvinvointiin, autamme asiakkaitamme pääsemään vastuullisuustavoitteisiinsa ja pidämme huolen oman liiketoimintamme läpinäkyvyydestä.

1.1 Toimitusjohtajan katsaus

Poikkeusajasta poikkeusaikaan. Näin voisi summata vuoden 2022, jota värittivät jälleen monet poikkeukselliset tapahtumat. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut vakaviin inhimillisiin seurauksiin, ja monen ihmisen elämä on tuhoutunut. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi Ukrainan sota heikentää Suomen talouskasvua ja kiihdyttää inflaatiota, ja hintojen voimakas kohoaminen haastaa monen kotitalouden kestävyyttä. Talvella uhkakuvana olivat puolestaan kansalliset sähkökatkot, jotka olisivat toteutuessaan voineet aiheuttaa riskejä niin kiinteistöille kuin kiinteistöjen käyttäjille.

Jokaisen kriisin tulisi kuitenkin kirittää meitä kohti parempaa ja kestävämpää toimintaa. Eurooppa seisoo yhtenäisempänä kuin koskaan, ja Suomikin otti askeleen länteen käynnistämällä NATO-prosessin. Energiatehokkuus ja kiertotalouden ratkaisut ovat olleet ISS:n pöydällä jo vuosikausia, mutta energiakriisin myötä organisaatioiden tarve energianhallintaan otti aimo loikan eteenpäin.

Näyttääkin siltä, etteivät poikkeusajat ole enää poikkeuksellisia, vaan vakio, johon jokaisen yrityksen on syytä varautua ja oltava valmiina reagoimaan.

Työyhteisö, jossa on kaikille tilaa

Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista, ja koen, että meillä on vastuu edistää sekä oman työyhteisömme turvallisuutta, hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta että omalta osaltamme edistää yhteiskunnassamme edellytyksiä yhdenvertaiselle työelämälle.

Työyhteisömme monimuotoisuus näkyy meillä lukuisilla eri tavoilla. Lähes 8000 työntekijäämme edustavat sataa eri kansalaisuutta ja ovat iältään 16–76-vuotiaita. Moni työntekijämme pärjääkin usealla eri kielellä, joista suomi ei vain ole se sujuvin. Silti kuulen yhteiskunnassamme kutsuttavan tällaisia ihmisiä välillä kielitaidottomiksi. Tämän soisin muuttuvan. Meillä arvostetaan työntekijöiden ainutlaatuisia ominaisuuksia, kokemuksia ja taustoja ja uskomme näiden lisäävän luovuutta ja innovointia, mikä hyödyttää myös asiakkaitamme.

Yksi lupauksistamme työntekijöillemme on se, että meillä voi luoda oman polkunsa. Meillä satsaukset henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen näkyvät sekä rahallisesti että ajallisesti; vuonna 2022 panostimme henkilöstömme osaamisen kehittämiseen 2,8 miljoonaa euroa ja koulutustunteja kertyi peräti 60 345. Luku pitää sisällään laajan skaalan erilaisia koulutusmahdollisuuksia aina yksittäisistä verkkokoulutuksista maahanmuuttajien työelämään integrointiin tähtääviin kursseihin sekä monivuotisiin, tutkintotavoitteisiin koulutuksiin saakka.

Joka kuukausi tuhannet ISS:läiset työskentelevät ympäri Suomen asiakaskohteissamme. Jokaisesta työstä ja tehtävästä voi löytää merkitystä, ja joka kuukausi palkitsemme ainutlaatuisia palvelukokemuksia tuottavat työntekijämme. Vuonna 2022 jopa 98 ISS:läistä loisti työssään Omena-palkinnon arvoisesti, minkä lisäksi muista erinomaisista suorituksista palkittiin yli 2 100 ISS:läistä.

Terveenä ja turvassa

Tavoitteemme on joka vuosi sama: teemme kaikkemme, jotta jokainen ISS:läinen pääsee terveenä töistä kotiin. Turvallisuus on meille erittäin tärkeä arvo, joka ohjaa työtapojamme päivittäin eikä ole vain vaihtuva prioriteetti. Olemme asettaneet työturvallisuudessa riman korkealle: ikuinen tavoitteemme on nolla työtapaturmaa. Siksi koulutamme ISS:läisiä aktiivisesti ja kannustamme tekemään turvallisuushavaintoja, joita viime vuonna tehtiinkin peräti 28 289 kappaletta. Se on yhtä monta mahdollisuutta tehdä toimintaamme ja työympäristöjämme turvallisemmaksi.

ISS:llä töitä tehdään monenlaisissa rooleissa, aina asiantuntijatehtävistä käytännön asiakastyöhön. Vaihtelevien työtehtävien vuoksi kehitämme toimintaamme jatkuvasti löytääksemme parhaat käytännöt ja toimintamallit ammattilaisillemme. Olemme rohkeasti pilotoineet erilaisia vaihtoehtoja; kääntämällä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien mallin päälaelleen olemme saaneet vähennettyä näistä sairauksista johtuvia sairauspoissaoloja 5 200 päivää verrattuna edelliseen vuoteen. Työllä on suuri elämää ylläpitävä merkitys, ja olen ylpeä tekemästämme työstä ja rohkeudestamme pilotoida uusia toimintamalleja työurien pidentämiseksi.

Kaikissa työturvallisuuden, työterveyden ja työhyvinvoinnin käytännöissämme ensisijaista on aina pyrkiä ennakoinnilla ja nopealla reagoinnilla ehkäisemään tilanteen paheneminen.

Yhteinen ympäristömme

Yhdessä meillä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa rakennusten hiilijalanjälkeen. Yli kolmannes Suomen energiankulutuksesta liittyy kiinteistöihin ja rakennettuun ympäristöön, ja suuri osa ilmastopäästöistä syntyy kiinteistöjen käytön aikana. Olemme laskeneet palveluidemme hiilijalanjälkeä koko arvoketjumme osalta vuodesta 2019 alkaen. Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja asettamalla tämän oman ilmastotavoitteemme olemme osoittaneet sitoutumisemme Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen hillitä lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen.

Edelläkävijyys vastuullisuudessa tarkoittaa meille ja asiakkaillemme muun muassa sitä, että muutamme alalla perinteisesti käytössä olevia toimintatapoja.

Teemme vuosittain noin 6 100 havaintoa tai toimenpide-ehdotusta kiinteistöjen energiatehokkuuden optimoimiseksi. Seuraamme ja vähennämme ravintoloissamme syntyvää hävikkiä muun muassa tekoälyn avulla ja lisäämme kiinteistöjen energiatehokkuutta. Vastuullisten palveluratkaisujemme lisäksi tuemme asiakkaidemme vastuullisuustyötä ympäristö- ja kiertotalouspalveluilla. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, joilla työntekijämme muuttavat vastuullisuuslupauksemme sanat teoiksi. Luomme kestävää hyvinvointia.

ISS:läiset ovat toimintamme sydän. Me pidämme huolta ISS:läisistä, ja he pitävät hyvää huolta yhteisestä ympäristöstämme ja siitä, että asiakkaidemme hiilijalanjälki pienenee.

Me luomme tiloja, joissa on hyvä olla – nyt ja tulevaisuudessa.

Helsingissä huhtikuussa 2023

Jukka Jäämaa
toimitusjohtaja

1.2 ISS lyhyesti

Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla.

ISS Palvelut on Suomen johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ja yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. Tehtävänämme on luoda asiakkaillemme palvelukokonaisuus, joka kehittää asiakkaan liiketoimintaa tekemällä ympäristöstä toimivan, älykkään ja tuottavan. Kun arki on sujuvaa, asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Lyhyesti sanottuna: Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla.

Kokonaispalvelumme koostuu siivous-, kiinteistö-, ravintola- ja työpaikkapalveluista. Rakennamme palveluratkaisustamme aina asiakkaan näköisen: ratkaisu perustuu asiakkaan toimintaympäristön ja ydinliiketoiminnan tuntemukseen.

ISS toimii Suomessa noin 300 kunnassa ja työllistää 7 910 työntekijää. Liikevaihtomme vuonna 2022 oli 442,7 miljoonaa euroa. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

ISS Palvelut on osa kansainvälistä, vuonna 1901 Tanskassa perustettua ISS-konsernia, joka toimii yli 30 maassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa. ISS:n maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2022 oli 10,3 miljardia euroa, ja globaalisti ISS:n palveluksessa oli noin 350 000 henkilöä.

1.2.1 ISS:n arvot

Jokainen ISS:n työntekijä on tärkeä, kun teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa ihmisten on hyvä olla. Siksi me kaikki elämme ISS:n arvojen mukaisesti. Arvot ovat periaatteita, jotka ohjaavat päivittäistä toimintaamme. Ne opastavat meitä olemaan erinomaisia palveluammattilaisia ja vastuullisia kansalaisia.

Arvomme, jotka ohjaavat jokaisen ISS:läisen päivittäistä toimintaa, ovat yhtenäisyys, rehellisyys, vastuullisuus, yrittäjyys ja laatu.

1.2.2 ISS:n palvelut

Palvelumme joustaa tarpeiden muuttuessa ja kehittyy yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

Kokonaispalveluratkaisut

Me ISS:llä lähestymme asiakkaidemme tiloja kokonaisuutena. Kokonaispalveluratkaisuissa johdamme ja kehitämme kiinteistön palveluja kokonaisuutena asiakkaan tavoitteiden, tarpeiden ja asiakkaalle rakennetun arvolupauksen mukaisesti. 

Asiakkuuteen nimetty johto sekä täsmäkoulutettu ISS:n oma henkilöstö toimivat yli palvelurajojen toteuttaen saumattomia asiakaskohtaamisia. Kokonaispalvelussa arvoa syntyy myös ISS:n henkilöstön tekemistä sadoista pienistä havainnoista ja parannuksista, jotka tekevät työstä tehokkaampaa ja tiloista viihtyisämpiä. 

Palveluiden keskittäminen onkin kustannustehokas ratkaisu, joka sujuvoittaa niin asiakkaan kuin tämän työntekijöidenkin arkea. 

Siivouspalvelut

ISS:n siivouspalveluihin kuuluvat erilaisten kiinteistöjen ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä erikoissiivoukset. Laadukkaalla ja oikein tehdyllä siivouksella takaamme tilojen turvallisuuden, puhtauden ja viihtyvyyden. Panostamme erityisesti siihen, että myös asiakkaiden asiakkaat kokevat ISS:n palvelun myönteisesti. Arjessa suoriutumista havainnoidaan jatkuvasti, jotta muuttuviin tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti ja palveluja voidaan sujuvoittaa. 

Siivoamme monenlaisissa tiloissa, kuten toimistotiloissa, liiketiloissa, asuinkiinteistöissä, suurissa pääkonttoreissa, elintarvikealan yrityksissä, teollisuuskiinteistöissä, julkisissa liikennevälineissä, terveydenhuollon tiloissa, liikuntatiloissa ja monissa muissa, isoissa ja pienissä asiakkuuksissa. 

Toimiva siivouspalvelu on avain toimivaan työympäristöön.

Kiinteistöpalvelut

Kiinteistön ylläpidossa ISS:llä on katkeamaton palveluketju kiinteistön suunnittelusta sen hallintaan ja päivittäiseen ylläpitoon asti, kiinteistön koko elinkaaren ajan. Tuotamme liike-, toimisto-, teollisuus- ja julkisten kiinteistöjen teknisiä huoltopalveluita, korjauspalveluita ja uudistamishankkeita. 

Jokaisen projektimme läpiviennistä vastaa ammattitaitoinen työnjohto. 

Kiinteistöhuolto

Kiinteistönhoidon tehtävä on varmistaa, että kiinteistö on toimiva ja turvallinen vuodesta toiseen.  

Kiinteistöhuoltomme varmistaa päivittäin kiinteistöjen toimivuuden, tekee ennakkohuollot sekä huolehtii piha- ja viheralueista. ISS:n kiinteistöhuollon ammattilaiset ovat myös valmiudessa vuorokauden ympäri, sillä ongelmatilanteet eivät katso kelloa.  

Tärkeintä on rakentaa kiinteistölle sopiva ratkaisu, joka varmistaa ihmisille turvalliset ja viihtyisät olosuhteet sekä kiinteistön arvon säilymisen seuraaville sukupolville. 

Tekniset palvelut 

Modernit kiinteistöt sisältävät valtavat määrät monimutkaista tekniikkaa. Tekniset palvelumme varmistaa, että kiinteistöjen sähkötekniikka, kylmätekniikka, paloturvallisuus, rakennusautomaatio, LVI-tekniikka, tele- ja turvajärjestelyt sekä korjaustyöt hoituvat valtakunnallisesti kohteissamme ympäri Suomen. 

Energia- ja ekotehokkuuspalvelumme optimoi puolestaan kiinteistöjen olosuhteita ja energianhallintaa. Näin pidämme kiinteistön olosuhteet kunnossa, säästämme asiakkaalle energiaa ja varmistamme kiinteistön tavoitellun elinkaaren. 

Ravintolapalvelut

Ravintolapalvelujemme ammattilaiset luovat vastuullisia elämyksiä, jotka tukevat asiakkaidemme hyvinvointia, tuottavuutta ja luovuutta. Tuotamme ravintolapalveluita monipuolisesti erilaisille asiakkaille osana kokonaispalveluratkaisuamme. 

Ravintoloidemme tarjonta kattaa lounasruokailupalvelut, korkeatasoiset kokous- ja edustuspalvelut sekä kahvilapalvelut. Kunnille ja kaupungeille tarjoamme ateriapalveluita esimerkiksi päiväkoteihin, oppilaitoksiin sekä hoito- ja hoivapalveluihin. Jokainen henkilöstöravintola ja ateriapalvelu räätälöidään asiakkaamme tarpeita vastaavaksi. Palvelumme joustaa tarpeiden muuttuessa ja kehittyy yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti. 

Ruoat valmistetaan ravintoloidemme keittiöissä. Kokkimme tekevät perinteisiä kokin töitä ja osallistuvat keskeisesti myös ravintolapalvelun kehittämiseen. Valmistusmenetelmissä huomioidaan ruoan maku, laatu ja ravitsemusnäkökulmat sekä asiakkaan tarpeet ja makutottumukset.  

Käytämme aina suomalaisia pääraaka-aineita, jotka valitaan satokauden mukaan. Ruoan lisäksi panostamme palveluun ja seuraamme säännöllisesti asiakkaiden tyytyväisyyttä. 

Työpaikkapalvelut

Hyvät työpaikkakokemukset saavat ihmiset viihtymään ja vierailijat tuntemaan olonsa tervetulleiksi.

Työpaikkapalveluissamme korostuu palvelupolkuajattelumme: vastaamme kiinteistön kaikista palveluista niin, että kiinteistön käyttäjien arki on sujuvaa. 

Keskeinen osa tätä palvelupolkua on turvallisuus. Tarjoamme korkealaatuisia ja monipuolisia turvallisuuspalveluita osana kokonaispalveluratkaisujamme. Kehitämme asiakkaalle sopivan mallin turvallisuudesta huolehtimiseen ja johdamme palveluita tuottamalla niitä joko itse tai kumppanin kanssa yhteistyössä. Turvallisuuspalveluiden omatuotannossa keskitymme aula- ja paikallisvartiointipalveluihin eli niihin osa-alueisiin, jotka näkyvät kiinteistöjen loppukäyttäjille ja vaikuttavat näin merkittävästi asiakkaidemme palvelukokemukseen. Turvatekniikan operaatiot hankimme laadukkaan kumppaniverkoston kautta, uusimpia ratkaisuja hyödyntäen. Hyödynnämme kiinteistön eri järjestelmistä saatavaa dataa turvallisuuden kehittämiseen. 

Työpaikkapalveluitamme ovat myös työpaikkakokemuspalvelut. Näitä ovat kaikki viihtyisyyttä ja arjen helppoutta tukevat palvelut assistenttipalveluista pesulapalveluihin ja kokous- sekä aulapalveluihin. 

Hyvät työpaikkakokemukset saavat ihmiset viihtymään ja vierailijat tuntemaan olonsa tervetulleeksi. Palvelutiimimme luovat työpaikkakokemusta pienillä arkea piristävillä yllätyksillä sekä hyödyntämällä innovaatioita ja työhyvinvointiratkaisuja. Tämä lisää kiinteistön käyttäjien tuottavuutta ja luovuutta vaikuttaen henkilöstön sitoutumiseen ja parhaiden osaajien rekrytoimiseen.

1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset

Pyrimme ratkaisuillamme minimoimaan negatiivisia ympäristövaikutuksia ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksia elinympäristöömme.

ISS Palveluiden toiminnalla on monenlaisia vaikutuksia niin henkilöstölle, asiakkaille, ISS-konsernille kuin koko yhteiskunnalle. Toiminnalla on myös ympäristövaikutuksia. Pyrimme ratkaisuillamme sekä minimoimaan negatiivisia vaikutuksia että vahvistamaan myönteisiä vaikutuksia elinympäristöömme.

Arvonluonnin kuvaus perustuu kolmen vuoden syklissä toteuttamaamme sidosryhmätutkimukseen (viimeisin syksyllä 2021), ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tekemiimme analyyseihin ja käymiimme keskusteluihin sekä ISS:n sisäiseen työskentelyyn. Tavoitteena on ollut arvioida ja kuvata ISS:n toiminnan keskeisiä vaikutuksia ja samalla syvemmin ymmärtää niitä tekijöitä ja resursseja, jotka ovat ISS:n toiminnan kannalta keskeisiä. Päivittäisen toiminnan ja yritysvastuun tarkasteleminen arvonluonnin näkökulmasta avaa uusia näkökulmia vaikutustemme ja onnistumisiemme tunnistamiseen sekä toiminnan kehityskohtien havaitsemiseen.

ISS:n arvonluontiketju ja toiminnan vaikutukset on kuvattu kokonaisuudessaan arvonluontikuvassa tämän luvun lopussa.

1.3.1 Toimintaamme vaikuttavat megatrendit

ISS:n toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Toimintaamme vaikuttavat niin globaalit megatrendit kuin suomalaisen yhteiskunnan ja työskentelykulttuurin muutokset.

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen epävarmuus on yleisesti lisääntynyt koronapandemian, Venäjän hyökkäyssodan, poliittisten ääriliikkeiden vahvistumisen, teknologian roolin kasvun, yhteiskunnallisen polarisaation lisääntymisen ja ympäristökriisien seurauksena. Toimintaympäristön ennustettavuus heikkenee, ja liiketoiminnan suunnittelu tulee haasteellisemmaksi. Toisaalta yhteiskunnallinen murrosvaihe antaa mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa toimintaa uudella tavalla sekä ottaa roolia niin sanotun uuden normaalin määrittelyssä.

Digitalisaatio

Digitalisaatio ja automatisaatio muuttavat niin yksilöiden, yhteisöjen, yritysten kuin yhteiskuntien toimintaa. Palveluliiketoiminta ja kiinteistöpalveluala sen osana ovat digitalisoituneet nopeasti. Koronapandemia kiihdytti useiden digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. ISS:n vahvuudet digitalisaation ja automatisaation saralla liittyvät erityisesti robotisaation ja tekoälyn hyötyjen valjastamiseen. Molempien avulla voidaan sekä keventää henkilöstön arkea että tehostaa asiakkuuksissa tehtävää työtä. Digitalisaation myötä on myös entistä tarkemmin huomioitava muun muassa tietoturva, häiriötön tietoliikenne sekä jatkuva ja ympäristövastuullinen energiansaanti.

Ekologinen kriisi ja kestävä kehitys

Luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden radikaali heikkeneminen ja ilmastonmuutos ovat akuutteja kriisejä, joiden hillitseminen ja joihin sopeutuminen edellyttävät mittavia ja kiireellisiä toimenpiteitä globaalisti – myös koko yritysmaailmalta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on yhtä paljon yritysten kuin valtioiden, kuntien ja yksilöiden vastuulla.

Ilmaston lämpenemisen hidastaminen edellyttää erityisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Muun muassa energiankäytön tehostaminen, fossiilisista energianlähteistä luopuminen, ilmastoystävälliset ravintoratkaisut, resurssitehokkuus ja vähähiiliset liikkumismuodot on huomioitava niin päivittäisessä toiminnassa kuin pitkän aikavälin suunnittelussa. Jotta pystymme jatkossa entistä tehokkaammin ehkäisemään palveluistamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä tukemaan asiakkaidemme omia hiilineutraaliustavoitteita, olemme asettaneet tavoitteeksemme olla hiilineutraali vuonna 2035.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttävät oman toiminnan luontohaittojen systemaattista minimointia sekä tarkkaa ja pitkäjänteistä raaka-aineiden käytön suunnittelua ja resurssitehokasta käyttöä.

Ulkoistaminen

Yhä useammat yritykset ulkoistavat toimintoja ja palveluita. ISS:lle tämä tuo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti se asettaa entistä suuremmat odotukset palveluiden kustannustehokkuudelle, laadulle ja toimivuudelle. Vastaamme näihin odotuksiin hyvin johdetulla, jatkuvasti kehitettävällä ja asiakkaan näkökulmasta helposti hallittavalla kokonaispalveluratkaisullamme, jonka tuotamme vastuullisesti.

Työelämän muutokset

Työelämä on muuttunut nopeasti viime vuosina. Digitalisaatio, globalisaatio, hybridityö, uudenlaiset osaamisen tarpeet, työurien pidentyminen ja ammattirajojen hälveneminen muuttavat tapaamme tehdä töitä. Työelämässä pärjääminen vaatiikin erityisesti asiantuntijatyössä uudenlaisia taitoja, monitaituruutta ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Työurat ovat entistä pidempiä ja monimuotoisempia. Erityisesti nuoret hakevat työltä vahvaa merkityksellisyyttä, ja tähän työnantajien tulee vastata. Lisäksi yksityiselämän ja työn tasapainon merkitys on kasvanut.

Demografiset muutokset

Väestön ikärakenteen muutokset ja maahanmuuton tuomat kulttuuriset vaikutukset tuovat sekä mahdollisuuksia että haasteita. Tämä vaikuttaa rooliimme työnantajana sekä tuottamiimme palveluihin. Kilpailu osaavasta ja motivoituneesta työvoimasta kiristyy. Merkittävänä työllistäjänä ISS:n on pystyttävä tarjoamaan työsuhteita, jotka palvelevat erilaisia elämäntilanteita ja toiveita, jotka liittyvät niin työaikoihin, työsuhteiden pituuksiin, työnteon malleihin kuin työn merkityksellisyyteen.

1.3.2 Resurssimme

Palvelualttiin ja osaavan henkilökunnan avulla luomme arvoa kaikille sidos­ryhmillemme.

Arvonluonnin keskeisin ajuri ja suurin resurssimme on ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö. Palvelualttiin ja osaavan henkilökunnan avulla luomme arvoa kaikille sidosryhmillemme: asiakkaille, henkilökunnalle, tavaran- ja palveluntoimittajille, kunnille ja valtiolle.

Inhimillisten resurssien lisäksi muita keskeisiä arvonluonnin ajureita ovat taloudelliset resurssit, kiinteät resurssit, aineettomat resurssit ja ulkoiset resurssit. ISS pyrkii välttämään pitkiä hankintaketjuja sekä valitsemaan paikallisia yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita sekä vastuullisia ja mahdollisuuksien mukaan paikallisesti valmistettuja tuotteita.

1.3.3 Palvelumme ja tuotoksemme

Resurssiemme avulla tuotamme asiakkaillemme kokonaispalvelun, joka rakentuu siivous-, kiinteistö-, ravintola- ja työpaikkapalveluista, mukaan lukien turvallisuuspalvelut. Suunnittelemme palvelukokonaisuutemme ja arvolupauksemme aina asiakkaan tarpeita vastaavaksi.

Tärkeä osa palveluamme on myös sisäinen palvelu, jolla tuemme asiakkuustiimejämme. Esimerkiksi uusi, vuonna 2021 perustettu Operations Performance -yksikkö tukee liiketoimintamme suorituskykyä muun muassa palvelutuotteitamme kehittämällä. Rekrytointi, Viestintä ja Markkinointi tekevät yhteistyötä löytääksemme tiimeihimme parhaat palveluammattilaiset. IT-osaajamme huolehtivat, että palvelutuotantoa tukevat sovelluksemme ja tietojärjestelmämme ovat jatkuvasti toimintavarmoja.

Lue lisää ISS:n palveluista.

1.3.4 Toimintamme vaikutukset

Toimintamme vaikutukset kohdistuvat erityisesti asiakkaisiin, henkilöstöön, ISS-konserniin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Olemme koonneet kaikki vaikutukset alla olevaan, avattavaan kuvaan.

Toimintaamme vaikuttavat megatrendit

1.4 Vuoden kohokohdat

Tammikuu

ISS:n Omena-ohjelman tarkoitus on antaa tunnustusta ja palkita esimerkillisiä työntekijöitä, jotka tuottavat erinomaisia palvelukokemuksia ja tukevat omalla työllään asiakkaan liiketoiminnan kehittymistä. He toimivat ISS:n arvojen – yhtenäisyys, rehellisyys, vastuullisuus, yrittäjyys ja laatu – mukaisesti ja tekevät niin asiakkaan kuin työkavereiden elämästä helpompaa, tuottavampaa ja mukavampaa. Vuoden 2021 Omena-voittajana palkittiin tammikuussa asiakaspalvelun ammattilainen Lorena Gómez López.


Helmikuu

ISS-konsernin yhteistä turvallisuuskampanjaa vietettiin perinteisesti helmikuussa. Kampanjalla korostetaan tärkeitä turvallisuussääntöjä sekä herätellään koko henkilöstä pitämään huolta itsestä ja työkavereista. Ennakointi on turvallisuuskulttuurimme avainsana.


Maaliskuu

Koko ISS-konserni osallistui ukrainalaisten sodan uhrien tukemiseen. Globaali keräyksemme yhteistyössä SPR:n kanssa kerrytti avustuspotin, jonka turvin auttoi siviilejä turvaan muun muassa Sumyn kaupungista. Suomessa ISS tiivisti yhteistyötään Startup Refugeesin kanssa ukrainalaisten työllistämiseksi.


Huhtikuu

ISS avasi Helsingin keskustaan Mikonkadulle uudenlaisen skandinaavisen ravintolan. MAD tarjoilee monipuolista ja laadukasta lounasta sekä kokous- ja tapahtumatilaa. ISS hoitaa koko kiinteistön palvelut vastaanotosta siivoukseen ja kiinteistöhuoltoon. MAD tarjoaa kahdeksan kokoustilaa, joissa voi järjestää tilaisuuksia jopa sadalle hengelle.


Toukokuu

MIELI ry myönsi ISS:lle toistamiseen Hyvän mielen työpaikka® -merkin tunnustuksena sitoutumisesta mielenterveyden edistämiseen ja suomalaisen työelämän mielijalanjäljen keventämiseen. MIELI ry arvosti sitä, että ISS:llä puututaan epäkohtiin ja vahvistetaan mielenterveyden voimavaroja ja että jaksamisen tukeminen on nostettu osaksi strategista työtä.


Saavutimme jälleen Nolla tapaturmaa -foorumin työturvallisuuden tasoluokituksen: olemme nyt tasolla III – Suuntana työturvallisuuden maailman kärki. Foorumin tavoitteena on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen. Tasoluokitus on merkki sitoutumisesta ja tuloksellisesta työstä kohti nollan tapaturman tavoitettamme.


Kesäkuu

Vastuullisuuden merkityksen kasvaessa ja korostuessa myös ISS Suomi vahvisti vastuullisuustyötään nimittämällä Taina Tiluksen vastuullisuusjohtajaksi. Samalla vastuullisuustoiminto uudistui omaksi kokonaisuudekseen.


Heinäkuu

ISS oli Helsinki Priden Platinum Partner toista vuotta peräkkäin. Pride-kumppanuus on strategiamme mukaista yhteistyötä, joka tuo näkyväksi monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden kulttuuriamme. Yhteistyö näkyi muun muassa sosiaalisen median kanavissa sekä erilaisissa oheistapahtumissa. Helsinki Pride -viikko huipentui paraatiin ja suureen puistojuhlaan 2. heinäkuuta.


Elokuu

Elokuussa toteutettiin ISS Suomen henkilöstökysely My Voice. Kyselyn tarkoituksena oli kuulla henkilöstömme näkemyksistä ISS:stä yrityksenä, yhteistyöstä tiimin ja esihenkilön kanssa sekä työtehtävien sujumisesta. Lisäksi selvitettiin, miten yrityksessämme toteutuvat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Kyselyn mukaan suurin osa vastanneista – 86 prosenttia – on tyytyväisiä ISS:ään työpaikkana ja 35 prosenttia suosittelisi ISS:ää työpaikkana.


Syyskuu

Olemme mukana Elinkeinoelämän keskusliiton Hyvä yritys -kampanjassa, joka nostaa esiin hyvinvointia rakentavia yrityksiä. Mikä tekee ISS Palveluista hyvän yrityksen? Muun muassa se, että olemme yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ja siten merkittävä toimija koko yhteiskunnan kannalta.


Lokakuu

Lähdimme lokakuussa mukaan valtakunnalliseen Astetta alemmas -energiansäästökampanjaan, johon osallistamme myös asiakkaitamme. Energiaviraston, TEMin ja Motivan lanseeraaman kampanjan tavoitteena on saada vähintään 75 prosenttia suomalaisista säästämään energiaa ja saavuttamaan pysyvästi alhaisempi energiankulutus.


Marraskuu

Käynnistimme käytettyjen työvaatteiden ja siivousliinojen kierrättämiseen liittyvän pilotin kolmessa toimipisteessämme. Pilotin tarkoituksena on kerätä tietoa siitä, kuinka tekstiilien kierrättäminen tapahtuu, kuinka tekstiilien kierrättäminen tapahtuu, kuinka paljon tekstiilijätettä syntyy ja kuinka tekstiilikuitujen elinkaarta voisi pidentää. Kierrätyspilotti toteutetaan yhteistyössä työvaatetoimittaja Fristadsin kanssa.


Joulukuu

ISS Palvelut saavutti EcoVadis-vastuullisuusarvioinnissa kultatason luokituksen. EcoVadis on maailman johtaja ja arvostetuin vastuullisuusarviointien tekijä, joka arvioi vuosittain yritysten vastuullisuutta eri osa-alueilla. Haluamme olla vastuullisuuden edelläkävijöitä toimialallamme ja teemme aktiivisesti työtä vastuullisuutavoitteidemme eteen. Kultaluokitus on osoitus onnistumisestamme.


Avasimme joulukuussa uuden paikallissivuston isspalvelut.fi, joka kokoaa yhteen kaikki ISS:n tarjoamat palvelut. Tarkoituksena oli luoda sivusto, joka palvelee entistä paremmin nimenomaan Suomessa toimivien asiakkaidemme ja työntekijöidemme tarpeita ja helpottaa lisätiedon hankkimista ISS:n palveluista ja meistä yrityksenä.


1.5 Taloudelliset tunnusluvut

Liikevaihto ja liikevoitto

Liikevaihdon jakauma palveluittain

Taloudelliset tunnusluvut

ISS Palvelut202020212022
Liikevaihto, milj. €412423443
Liikevoitto, milj. €72427
Liikevoitto, %1,85,66,1
Maksetut verot, milj. €133,3
Henkilöstökulut, milj. €244241255
Palkkojen osuus henkilöstökuluista, %848382
Maksetut palkat, milj. €204201208
Palkoista ennakonpidätyksiä, milj. €33,734,333,0
Eläkemaksuja, milj. €323132
Muut henkilöstökulut, milj. €81015
Ostetut tavarat, materiaalit ja palvelut, milj. €141130139
Investoinnit, milj. €7,36,77,9
Nettorahoituskulut, milj. €3,22,93,2
Arvonlisäverot, milj. €55,867,265,3

1.6 Organisaatio

ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta.

ISS Suomi on osa ISS-konsernin Northern Europe -liiketoiminta-aluetta. Konsernin johdon ja sen hallituksen päätösten toimeenpanoa Suomessa seuraa liiketoiminta-alueen johto tiiviissä yhteistyössä ISS Suomen johdon kanssa. ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta ja täydentää sitä tarvittaessa maakohtaisella ohjeistuksella. Konsernin sisäinen tarkastus valvoo säännöllisesti, että ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemiä ohjeita.

Vuoden 2022 alussa ISS Palvelut Oy:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Gary Kidd, sekä jäsenet Lasse Fjeldgaard ja Peter Harder Thomsen. Helmikuussa Carl Fredrik Bjor valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi ja hallituksen puheenjohtajaksi. Joulukuussa Gary Kidd siirtyi pois hallituksesta.
Kaikki hallituksen jäsenet ovat miehiä. Hallituksen jäsenistä kaksi ovat 30–50-vuotias ja yksi jäsen yli 50-vuotias.

ISS Suomen johtoryhmä kokoontui vuoden 2022 aikana 11 kertaa.

Vuoden 2022 alussa johtoryhmän jäseninä olivat toimitusjohtaja Jukka Jäämaa, talousjohtaja Seppo Haapalainen, henkilöstöjohtaja Maria Pajamo, kaupallinen johtaja Soile Kankaanpää, sekä liiketoimintajohtajat Jukka-Pekka Tilus, Lasse Forsman, Eeva-Riitta Tuominen, Riku Kolari ja Henri Häyrinen. Maaliskuussa Veijo Pitkäniemi aloitti uutena Operations Performance -johtajana. Toukokuussa Kiinteistön ylläpitopalvelut -liiketoimintayksikkö jakautui kahteen erilliseen liiketoimintayksikköön, Kiinteistöhuoltoon ja Teknisiin palveluihin. Tekniset palvelut -liiketoimintayksikön johtajaksi nimitettiin Riku Kolari ja Kiinteistöhuolto-liiketoimintayksikön johtajaksi oman toimensa ohessa Lasse Forsman. Elokuussa Jenni Heinisuo aloitti uutena tietohallintojohtajana ja lisäksi pääjuristi Heikki Eskola nimitettiin johtoryhmän jäseneksi.

Johtoryhmän jäsenistä neljä on naisia ja kahdeksan miehiä. Neljä jäsentä on 30–50-vuotiaita ja kahdeksan jäsentä yli 50-vuotiaita.

ISS Suomen organisaatio 2022

1.7 Johtaminen

Organisaation johtamiskyvykkyyttä arvioidaan vuosittain Johtamisen kehyksen avulla osana kehityskeskusteluja.

ISS:llä johtaminen perustuu yrityksen arvoihin, strategiaan ja konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja periaatteisiin. Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

Liiketoimintaa johtaa johtoryhmä, joka vastaa pitkän aikavälin strategisesta suunnittelusta sekä vuosittaisesta liiketoimintasuunnittelusta. ISS:n strategiset tavoitteet asetetaan nelivuotiselle strategiakaudelle osana liiketoimintastrategiaa, joka käsitellään johtoryhmässä ja hyväksytään hallituksessa. Siitä johdetaan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan vuositavoitteet ja toimenpiteet liiketoimintayksiköittäin. Toimintaa ja tavoitteita seurataan säännöllisesti johtoryhmässä. Niiden edistymisestä raportoidaan hallitukselle.

Organisaation johtamiskyvykkyyttä arvioidaan vuosittain Johtamisen kehyksen avulla osana kehityskeskusteluja. ISS:llä kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja yhteistyöhön; yrittäjyys ja yhtenäisyys ovat keskeisiä arvojamme.

1.7.1 Toiminnan periaatteet

Kaikessa ISS:n toiminnassa noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

Lakien noudattaminen

Paikallisia lakeja ja määräyksiä noudatetaan aina.

ISS:n arvot ja johtamisen periaatteet

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ja noudattaa ISS:n yhteisesti määriteltyjä arvoja – yhtenäisyys, rehellisyys, yrittäjyys, vastuu ja laatu.

ISS:n eettiset periaatteet (Code of Conduct)

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea myös ISS:n eettiset periaatteet. Esihenkilön tehtävänä on varmistaa, että ISS:n liiketoimintaa johdetaan näiden periaatteiden mukaisesti ja että henkilöstö noudattaa niitä. Eettiset periaatteet on päivitetty vuonna 2010 yhdenmukaisiksi YK:n Global Compact -periaatteiden kanssa. Ne on lisäksi arvioitu ja päivitetty vuonna 2021. Jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan näitä periaatteita hyväksyessään työsopimusehtonsa ISS:n kanssa.

ISS:llä on käytössä Speak Up -kommunikointikanava, jossa työntekijät voivat ilmiantaa eettisiä periaatteita tai lakeja rikkovan menettelyn.

ISS:n toimintapolitiikkojen ja -ohjeiden noudattaminen on ISS:n maajohdon vastuulla ja jokaisen ISS:läisen työn perusta.

Politiikat ja toimintaohjeet

ISS:n toimintapolitiikkojen ja -ohjeiden noudattaminen on ISS:n maajohdon vastuulla ja jokaisen ISS:läisen työn perusta. ISS:n Suomessa määrittelemä toimintapolitiikka kuvaa, miten yrityksen toimintaa ohjataan ja johdetaan niin, että yrityksen asettamat tavoitteet ja päämäärät toteutuvat. Toimintapolitiikan tueksi on määritelty ja dokumentoitu ISS:n toimintajärjestelmä.

ISS:n toimintajärjestelmä on kuvaus ISS:n tavasta toimia (The ISS Way). Toimintajärjestelmä määrittää yhdessä sovitut toimintatavat, jotka selkeyttävät ja yhtenäistävät organisaation toimintaa ja sen myötä parantavat ISS:n kilpailukykyä ja tehokkuutta.

Toimintajärjestelmän avulla ISS

  • varmistaa korkean asiakastyytyväisyyden ja asiakkaalle annetun arvolupauksen toteutumisen
  • varmistaa henkilöstön tyytyväisyyden, osaamisen ja työhyvinvoinnin systemaattisen kehittämisen
  • varmistaa päivittäisten toimintaprosessien sujuvuuden, yhdenmukaisuuden ja tasalaatuisuuden koskien kaikkia palveluita, yksiköitä ja paikkakuntia
  • varmistaa ISS:n liiketoiminnan vastuullisuuden ja turvallisuuden
  • luo pohjan systemaattiselle toiminnan kehittämiselle sekä jatkuvalle parantamiselle jakamalla parhaita käytäntöjä palveluiden ja yksiköiden välillä.

ISS:n sertifioitua toimintajärjestelmää parannetaan jatkuvasti hyödyntämällä palautetta ja arviointeja. Toimintajärjestelmä perustuu seuraaviin standardeihin:

  • ISO 9001:2015, laadunhallintajärjestelmät
  • ISO 14001:2015, ympäristöjärjestelmät
  • ISO 22000:2018, elintarviketurvallisuusjärjestelmät
  • ISO 45001:2015, työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät

Toimintajärjestelmä kuvaa toiminnan prosessit, mittaamisen, organisaation toimintaperiaatteet sekä sen, miten toimintaa kehitetään. Toimintajärjestelmässä määriteltyjen prosessien, dokumenttien, tietojärjestelmien, lomakkeiden, mallien ja ohjeiden avulla uudet ja nykyiset työntekijät tietävät, kuinka heidän kuuluu toimia ISS:n tavalla.

1.7.2 Taloudellinen johtaminen

Taloudellinen johtaminen tähtää toiminnan kannattavuuden sekä vakaan rahoitusaseman turvaamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kannattava ja kilpailukykyinen liiketoiminta on perusta asiakaslupausten lunastamiselle ja luotettavana työnantajana toimimiselle. ISS on Kööpenhaminassa pörssilistattu maailmanlaajuinen konserni. Pörssilistaus asettaa raportointi- ja tuloksellisuusvaatimuksia kaikille konsernin yhtiöille.

Taloutta johdetaan ISS-konsernin yleisen johtamiskäytännön mukaisesti. Selkeät vastuut, tavoitteet sekä jatkuva seuranta ja sisäinen valvonta ovat johtamisen kulmakiviä. Näiden lisäksi riskienhallinnalla on keskeinen rooli talouden johtamisessa.

Taloudellisesta raportoinnista vastaa talousyksikkö, ISS-konsernin ja maakohtaisia raportointijärjestelmiä hyödyntäen. Talousyksikkö raportoi yhtiön johdolle ja hallitukselle yhtiön taloudellisesta kehityksestä.

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden ja prosessien toimivuuden tarkastaa Ernst & Young Oy. Konsernin tilinpäätökset laaditaan IFRS-standardien mukaan ja maayhtiöiden erillistilinpäätökset Suomen kirjanpitolain mukaan.

Johdonmukainen ja oikeudenmukainen johtaminen sitouttaa ja motivoi henkilöstöä sekä luo myönteistä asennetta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

1.7.3 Henkilöstöjohtaminen

ISS:n henkilöstöstrategia perustuu hyvään henkilöstöjohtamiseen, henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä siihen, että oikeat ihmiset ovat oikeilla paikoilla. Arvoihimme pohjautuva hyvä johtaminen luo turvallisen, hyvän ja eettisen työarjen, jossa jokainen ISS:läinen voi menestyä.

Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja yhtenä Suomen suurimpana yksityisenä työnantajana hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi menestystekijöistämme. Johdonmukainen ja oikeudenmukainen johtaminen sitouttaa ja motivoi henkilöstöä sekä luo myönteistä asennetta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämä on erityisen tärkeää, kun työvoiman saatavuudessa on haasteita. ISS haluaa tarjota työntekijöilleen tuen ja toimintaedellytykset työssä onnistumiselle. Tavoitteenamme on olla yksi Suomen vastuullisimmista ja yhdenvertaisimmista työpaikoista.

ISS:llä on yhtenäinen johtamisen kehys, jonka avulla johdetaan henkilöstöä. Johtamisen kehyksen mukaista osaamista arvioidaan ja seurataan vuosittain henkilöstön kehityskeskusteluissa.

Esihenkilöiden tukemiseen kiinnitämme erityistä huomiota. Selkeyttämällä esihenkilöiden arkea autamme heitä keskittymään päivittäiseen johtamistyöhön ja työntekijöiden tukemiseen. Jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä on oma henkilöstöpäällikkö, joka tukee liiketoimintaa kaikissa henkilöstöasioissa.

ISS:n henkilöstön kehittäminen on osa keskeinen osa yrityksen strategiaa. Koulutustarjonta kattaa perusammatillisen koulutuksen, tutkintotavoitteisen koulutuksen, esihenkilötyön, johtamisen ja asiantuntijatyön valmennuksen. Valmennusohjelmien tavoite on tukea johtamiskulttuurimme kehittymistä ja varmistaa korkea osaamisen taso.

1.7.4 Asiakkuusjohtaminen

Asiakkuuksien johtamisesta vastaa kullekin asiakkuudelle nimetty asiakkuuspäällikkö, Key Account Manager tai palvelujohtaja, joka raportoi johtoryhmään kuuluvalle liiketoimintajohtajalle. ISS:n Operations Performance -yksikkö tukee asiakkuustiimejä ja liiketoiminnan suorituskykyä sekä vastaa tuotejohtamisesta; yksikkö huolehtii, että asiakkuuksien käytössä ovat ISS:n parhaat käytännöt, konseptit ja tuoteinnovaatiot. Asiakkuusjohtamisen apuna on asiakkuudenhallintajärjestelmä, CRM.

Asiakkuuksien kehittämistä tukee Account Development Plan, ADP, ja asiakkuustiimien päivittäistä johtamista ja viestintää ISS Team Board, jonka äärellä varmistetaan, että koko tiimi päivittäisessä työssään palvelee asiakkuutta sille annettua arvolupausta toteuttaen. Huolehdimme, että palvelusopimus on kaikkien palvelua tuottavien saatavilla arjessa: teemme, mitä lupaamme. Arjen asiakkuusjohtamista tukee niin ikään esimiehen vuosikello, johon on kirjattu myös asiakasyhteistyön malli. Tällä varmistetaan säännöllinen yhteydenpito asiakkaan kanssa. Säännöllistä yhteydenpitoa rikastetaan tyytyväisyyskyselyillä, jotka voivat olla asiakkuus- tai tuotekohtaisia, ISS Suomi -tasoisia tai globaalisti ohjattuja.

ISS:n asiakkuusjohtaminen noudattaa arvontuottomallia. Asiakkaille kootaan sopivat ratkaisut ISS:n konseptien mukaisista palveluista, jotka toteutetaan asiakkaan toimintaan liittyvät erityispiirteet huomioiden. ISS huolehtii, että sovittu palveluratkaisu toteutetaan tarpeeseen optimoidulla henkilöstömäärällä ja oikealla osaamisella. Palveluratkaisua kehitetään yhdessä, ja asiakas voi lisätä palveluita ISS:n tuotettavaksi. ISS puolestaan huolehtii oman toimintansa tehokkuudesta ja sen jatkuvasta kehittämisestä. Tehokasta toimintaa tuetaan liiketoimintayksikkökohtaisesti soveltuvilla työkaluilla ja toimintamalleilla. Esimerkiksi ISS Directillä on käytössään Direct Net: keskitetty kanava asiakkaiden ja directläisten välillä, joka asiakkaiden näkökulmasta lisää palvelun tilaamisen helppoutta ja ISS:n näkökulmasta tukee palvelutuotannon joustavuutta. Teknisten- sekä kiinteistöhuoltopalveluiden tehokasta johtamista tuetaan edistyksellisellä tuotannonohjausjärjestelmällä K-ERPillä, joka mahdollistaa kustannustehokkaan palvelutuotannon sekä toiminnan reaaliaikaisen läpinäkyvyyden tarvittaville sidosryhmille.

ISS:n arvontuottomalli

1.7.5 Ympäristöjohtaminen

Ympäristövastuullinen palvelutuotanto on ISS:n liiketoiminnan peruslähtökohta sekä keskeinen osa toimintaamme ja sen kehittämistä.

ISS:llä on käytössä DNV GL:n myöntämä valtakunnallinen, kaikki kiinteistö- ja toimitilapalvelut kattava, sertifioitu ISO 14001:2015 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka toimii työkaluna toiminnan jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Lisäksi WWF:n Green Office -järjestelmä aktivoi vuosina 2012-2022 pääkonttorin henkilöstöämme osallistumaan oman työyhteisön ympäristövastuullisuuden kehittämiseen.

Sertifioitu ISO 50001:2018 -energianhallintajärjestelmä kuvaa tapaamme toimia energiatehokkaasti palveluidemme ja asiakkaidemme hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Olemme toteuttaneet vuodesta 2019 lähtien vuosittain palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan, joka toimii perustana matkallamme kohti hiilineutraaliutta. Asettamamme välitavoitteet ja konkreettiset toimenpideohjelmat kirittävät toiminnan jatkuvaan parantamiseen, ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti HSEQ-ohjausryhmässä.

Tunnistamme ja arvioimme asiakaskohteissamme ja omissa toimipisteissämme ympäristöön liittyviä riskejä. Kehitämme turvallisuushavaintojen perusteella toiminnan turvallisuutta. Dokumentoimme ympäristöön liittyvät turvallisuushavainnot sähköiseen raportointityökaluun. Vuonna 2022 ei sattunut yhtään ISS:n toiminnasta johtuvaa ympäristövahinkoa, eikä ISS:n toimintaan kohdistunut ympäristölainsäädännön rikkomukseen liittyvää tutkintaa tai sanktioita.

1.7.6 Hankintajohtaminen

Kaikista ISS:n hankinnoista vastaa hankintayksikkö. Keskitetty hankinta mahdollistaa tasapuolisen ja tehokkaan hankintaprosessin. Lähes kaikki alihankinta tehdään paikallisesti Suomessa. Myös kansainvälisissä materiaaliostoissa käytetään paikallisia tukkureita ja logistiikkakumppaneita. ISS:n kaikkien toimittajien tulee kuulua Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -palveluun. Lisäksi heidän tulee hyväksyä toimittajan menettelytapasäännöt, yhteistyökumppanin turvallisuusohje ja toimittajan salassapitositoumus sekä tutustua alihankkijan perehdytyskorttiin. ISS:n työntekijät voivat arvioida LuurISSa-sovelluksen avulla toimittajia ja antaa palautetta. Tieto on kaikkien nähtävillä, ja hankinta hyödyntää sitä toiminnan kehittämisessä.

Hankinnoista on tehty hankintaohje esimiehille. ISS käyttää koko hankintaprosessissa sähköisiä työkaluja, jotka ohjaavat toimimaan ISS:n hankintastrategian mukaisesti. ISS:llä on käytössä työkalut hankintadatan analysoimiseen ja hankintojen kilpailuttamiseen, ja hankintasopimukset tehdään sekä arkistoidaan sähköisesti. Vuonna 2021 otettiin käyttöön ISS-konsernin yhteinen hankinnasta maksuun -työkalu, joka ohjaa käyttämään vain hankinnan hyväksymiä toimittajia.

Vuoden 2022 aikana teimme tiivistä yhteistyötä tärkeimpien toimittajien kanssa ja etsimme ratkaisuja inflaation vaikutusten minimointiin.

Toimittajavalintoja tehtäessä yritysvastuullisuusasiat ovat nousseet entistä enemmän esille. Teimme laajan kartoituksen toimittajiemme Venäjä- ja Valko-Venäjä-yhteyksistä heti Ukrainan- sodan alettua.

1.7.7 Yritysvastuun johtaminen

Jo­kai­nen esi­mies vas­taa hen­kilöstöön liit­ty­vien ta­voit­tei­den to­teu­tu­mi­ses­ta sekä ta­lou­del­li­ses­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta omas­sa yk­sikössään.

Yritysvastuun näkökulmat otetaan huomioon sekä päivittäisissä johtamiskäytänteissä että liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa. ISS:n strategiset vastuullisuustavoitteet asetetaan nelivuotiselle strategiakaudelle osana liiketoimintastrategiaa, joka käsitellään johtoryhmässä ja hyväksytään hallituksessa. Siitä johdetaan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan vuositavoitteet ja toimenpiteet liiketoimintayksiköittäin. Niiden toteutumista seurataan yksiköiden johtoryhmissä osana ISS:n johtamisjärjestelmää ja koko organisaation tasolla vuosittain erillisissä johdon katselmuksissa.

Vastuullisuustavoitteita toteutetaan myös yksikkötasolla. Jokainen esihenkilö vastaa muun muassa henkilöstöön liittyvien tavoitteiden, kuten tapaturmataajuuden vähentämisen toteutumisesta sekä taloudellisesta kannattavuudesta omassa yksikössään.

Yritysvastuun toteutumisesta vastaa yrityksen johtoryhmä. Johdon edustajana, päätöksentekijänä ja vastuullisuustoimenpiteiden toteuttajana toimii HSEQ (Health, Safety, Environment and Quality) -ohjausryhmä, jossa puhetta johtaa henkilöstöjohtaja. HSEQ-ohjausryhmä huolehtii, että vastuullisuusasiat huomioidaan liiketoimintastrategian suunnittelussa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa.

Osana ISS:n johtamisjärjestelmää ISS suorittaa auditointeja omaan toimintaansa liittyen sekä erikseen sovitusti yhdessä asiakkaan tai hänen nimeämänsä edustajan kanssa. Auditoinneilla varmistetaan ISS Palveluiden yhtenäinen tapa toimia eri palveluissa. Auditoinneilla myös todennetaan ISS:n johtamisjärjestelmän toimivuus ja soveltaminen käytännössä sekä tutkitaan, täyttääkö toimintajärjestelmä standardien (ISO 9001, ISO 14001, ISO 45001, ISO 50001 ja ISO 22000), lakien ja viranomaismääräysten vaatimukset. Auditointien tuloksia ja niissä tehtyjen havaintojen pohjalta käynnistettyjen ehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti HSEQ-ohjausryhmän johdon katselmuksissa.

1.8 Riskienhallinta ja yritysturvallisuus

Riskienhallinnalla parannetaan suorituskykyä, kannustetaan innovaatioihin ja tuetaan tavoitteiden saavuttamista.

Hallittujen riskien ottaminen ja riskien hallinta ovat olennainen osa koko ISS-konsernin liiketoimintaa, jatkuvaa menestystä ja kasvua sekä osa arvonluontia asiakkaille sekä muille sidosryhmille. Tarkka ja kattava riskienhallinta luo vakautta, vaikuttaa välillisesti tulokseen ja on keskeinen osa myös maineenhallintaa.

1.8.1 Avainriskit

ISS-konsernin määrittelemät avainriskit ovat

Makrotaloudelliset riskit
Epävakaat ja/tai epäsuotuisat talous-, rahoitus- ja/tai valuuttaolosuhteet, joilla voi olla haitallinen vaikutus ISS:n liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen. Jatkuvat geopoliittiset jännitteet, toimitusketjun häiriöt, inflaatiopaineet ja talouden hidastuminen voivat vaikuttaa suoraan palveluiden toimittamiseen ja kannattavuuteen.

Henkilöstöön liittyvät riskit
Riski, että ISS ei onnistu rekrytoimaan ja sitouttamaan oikeanlaisia ihmisiä toiminnan ylläpitämiseksi ja asiakasvelvoitteiden täyttämiseksi. Nykyiset työmarkkinaolosuhteet ovat antaneet merkkejä palkkainflaation kiihtymisestä tietyillä maantieteellisillä alueilla. Työvoiman saatavuuteen kohdistuva paine ja kilpailu osaajista lisäävät osaltaan työntekijöiden odotuksia työnantajia kohtaan.

Kestävän kehityksen riskit
Riski, että ISS ei pysty saavuttamaan omia kestävän kehityksen tavoitteitaan eikä tukemaan asiakkaan matkaa kohti hiilineutraaliutta. Noin 95 prosenttia ISS-konsernin hiilijalanjäljestä kuuluu Scope 3:n piiriin, ja kykymme vähentää toimitusketjumme epäsuoria päästöjä on avainasemassa päästöjen nollatavoitteen saavuttamisessa.

Työturvallisuuteen liittyvät riskit
Riski, että epäonnistumme sellaisten työturvallisuusmekanismien suunnittelussa ja toteuttamisessa, jotka estäisivät tapaturmia ja niiden vaikutusta työntekijöihimme ja asiakkaisiimme. Työntekijämme tuottavat palveluita asiakaskohteissa ympäri maailmaa, mukaan lukien korkean riskin ympäristöt ja palvelut.

Vaatimuksenmukaisuusriskit
Sovellettavien lakien ja määräysten noudattamatta jättäminen, mukaan lukien työlainsäädäntö ja vaaditut lisenssit ja luvat. Tämä voisi johtaa sääntelyn, toiminnan ja maineen menetyksiin. Riskiä lisää erilaisten sääntelyjärjestelmien kasvava monimutkaisuus ja epävakaus ISS:n toiminta-alueilla ja palveluissa.

Sopimusriskit
Epäonnistuminen asiakassopimusten keskeisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa, arvioimisessa ja hallitsemisessa, mikä vaikuttaisi haitallisesti kannattavuuteen ja johtaisi toiminnan tai säännösten noudattamatta jättämiseen, taloudellisiin menetyksiin tai mainehaittoihin. ISS:n palveluvalikoiman monimuotoisuus tarkoittaa erilaisia sopimusmalleja asiakkaiden kanssa. Toimitettujen palvelujen monimutkaisuus lisää sopimusvelvoitteiden monimutkaisuutta ja luontaista epäonnistumisriskiä sopimusten hallinnassa.

Alihankkijoihin liittyvät riskit
Riski, että ISS ei pysty palvelemaan asiakkaitaan sovitun mukaisesti alihankkijoidensa epäonnistumisen vuoksi, mukaan lukien alihankkijoiden tarkastukset ja suorituskyvyn seuranta.

Informaatioteknologiaan ja digitalisaatioon liittyvät riskit
Epäonnistuminen IT-strategiamme toteuttamisessa, jonka tarkoitus on muodostaa yhtenäinen, globaalisti hallittu ja tehokas IT-infrastruktuuri tukemaan asiakkaidemme odotuksia ja tarpeita.

Tietoturvariskit, ml. kyberriski
ISS:n joutuminen kyberhyökkäysten kohteeksi, mikä johtaisi liiketoiminnan häiriöihin ja/tai ISS:n ja/tai asiakkaidemme tietojen paljastumiseen. Riskiä on kasvattanut valtioiden rahoittamat hyökkäykset, johtuen geopoliittisista jännityksistä.p

Talousraportointiin liittyvät riskit
Epäonnistuminen meneillään olevan taloushallinnon muutoksen toteuttamisessa, joka tähtää vahvempiin, johdonmukaisempiin taloushallintaprosesseihin, parempaan tiedon laatuun ja valvontaan.

1.8.2 Riskienhallinta

Riskienhallinnan tarkoituksena on sekä arvon luominen että suojaaminen. Riskienhallinnalla parannetaan suorituskykyä, kannustetaan innovaatioihin ja tuetaan tavoitteiden saavuttamista. ISS tunnistaa, että riskienhallinta on osa päivittäistä liiketoimintaa jokaisella organisaation tasolla ja että riskien hallitseminen on jokaisen riskinomistajan vastuulla. Tehokas riskienhallinta edellyttää tietoisuutta ja sitoutumista kaikilta organisaation jäseniltä. ISS edistääkin avoimuuden ja tiedon jakamisen kulttuuria koko organisaatiossa.

ISS:n riskienhallintajärjestelmä on ISS-konsernin laatima ohjeisto, jonka avulla varmistetaan, että riskejä hallitaan määriteltyjen riskinottohalujen puitteissa ja organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti. Riskienhallintajärjestelmä kattaa kaikki ISS:n toiminnot, maat ja ISS:llä työskentelevät henkilöt. ISS on omaksunut yleisesti hyväksytyn kolmen puolustuslinjan mallin määritelläkseen riskienhallinnan roolit ja vastuut.

Kolmen puolustuslinjan riskienhallintaan liittyvät vastuut ovat seuraavat:

Ensimmäinen puolustuslinja: Johto ja esimiehet ovat vastuussa riskien hallinnasta oman asiantuntemuksensa puitteissa.

Toinen puolustuslinja: Konsernin riskienhallinta on vastuussa tarvittavan riskienhallintakehyksen kehittämisestä ja täytäntöönpanosta.

Kolmas puolustuslinja: Konsernin sisäinen tarkastus valvoo riskienhallintatoimia toteuttamalla sisäisiä tarkastuksia.

Käytössämme ovat jatkuvat prosessit, joiden avulla tunnistetaan liiketoimintaan liittyvät riskit ja arvioidaan ne todennäköisyyden ja seurausten perusteella, määritellään riskien minimoimis- ja hallinnoimistoimenpiteet sekä nimetään riskien vastuutahot.

1.8.3 Yritysturvallisuus ja varautuminen

Varautumisella ja siihen liittyvällä suunnittelulla ISS pyrkii ennakolta tunnistamaan toimintaa uhkaavia tilanteita ja suojautumaan niiltä.

Yritysturvallisuus (Corporate Security) on käsite, joka kattaa yrityksen kaikkien toimintojen turvallisuuden. Turvallisuustoiminnalla ehkäistään häiriöitä sekä suojataan henkilöitä, tietoa, mainetta, omaisuutta ja ympäristöä. Turvallisuustoiminta vaikuttaa ISS:n kilpailukykyyn ja parantaa yrityksen tuottavuutta.

ISS:n turvallisuustoiminta perustuu ISS:n turvallisuuspolitiikkaan, ja sen pääpainopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Tavoitteena on turvallisuuden kiinteä integroituminen yrityksen johtamiseen, prosesseihin, palveluihin ja henkilöstön toimintaan. Turvallisuus ja sen toteutuminen ovat jokaisen ISS:n työntekijän vastuulla.

Varautumisella ja siihen liittyvällä suunnittelulla ISS pyrkii ennakolta tunnistamaan toimintaa uhkaavia tilanteita ja suojautumaan niiltä. Tavoitteena on säilyttää riittävä ja hallittu toimintakyky kriisitilanteissa sekä pyrkiä mahdollistamaan nopea toipuminen sen vaikutuksista. ISS Palveluiden varautumissuunnitelmassa on kuvattu kriisitilanteen kannalta oleelliset toimintamallit tilannekuvan muodostamisesta, johtamisesta, operatiivisesta toiminnasta, toipumisesta ja jälkiarvioinnista.

Vuosi 2022 oli kahden edellisvuoden tapaan poikkeuksellinen vuosi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 järkytti maailmaa. Kahden koronavuoden päälle tuli uudenlainen kriisi. ISS-konserni käynnisti kansainvälisen kriisitoiminnan, jonka tavoitteena oli auttaa ja tukea Ukrainaa ja ukrainalaisia pakolaisia kriisin keskellä. Lisäksi hyökkäys aiheutti Venäjään ja venäläisiin toimijoihin kohdistuvia pakotteita, joiden toteuttaminen hoidettiin nopeasti ja koordinoidusti.

Kansainvälisiin toimintoihin osallistumisen lisäksi ISS Suomi käynnisti paikallisen poikkeustilannetoiminnan, jonka tavoitteena oli tunnistaa ja reagoida Ukrainan tilanteen Suomeen aiheuttamiin vaikutuksiin ja Suomessa tapahtuvaan, erityisesti yhteiskuntaa tukevaan varautumiseen. Varautumistoiminta jatkui tiiviinä vuoden loppuun asti – loppuvuoteen vivahteensa antoi koko ISS Suomeen ja sen lähes kaikkiin toimintoihin vaikuttanut sähköpulavarautuminen. Tähän varautumistoimintaan osallistui merkittävä määrä ISS:n asiantuntijoita, kaikki tuotteet sekä merkittävä määrä asiakkaiden ja sidosryhmien edustajia.

Positiivisena varautumiseen liittyvänä asiana voidaan nostaa esiin koronapoikkeustilannetoiminnan päättäminen lähes kolmen vuoden aktiivisen toiminnan jälkeen.

ISS:n poikkeustilannetyöryhmä kokoontui 73 kertaa vuoden 2022 aikana.

1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat

ISS:n vastuullisuuslupaus: Luomme kestävää hyvinvointia.

ISS:n toiminnalla on merkittäviä taloudellisia, inhimillisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Toiminnan eri piirteet, vaikutukset sekä sidosryhmien näkemykset ja odotukset huomioidaan niin tavoitteiden asetannassa kuin päivittäisen toiminnan ja viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.

1.9.1 Olennaisuusanalyysi

ISS kartoittaa ja päivittää kolmivuotisella syklillä toimintansa vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäisen työskentelyn sekä sidosryhmätutkimuksen avulla. Prosessi on osa ISS:n toiminnan kehittämistä. Viimeisin kartoitus tehtiin syksyllä 2021. Tuloksia hyödynnetään muun muassa vastuullisuustavoitteiden asetannassa sekä yritysvastuuraportoinnissa.

Sidosryhmätutkimuksessa kartoitetaan niin sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä ISS:n toiminnasta, vastuullisuudesta sekä tärkeimmistä kehityskohteista. Asiakkaat, sopimustoimittajat, potentiaaliset työntekijät ja erilaiset järjestöt edustavat ulkoisia sidosryhmiä. Sidosryhmätutkimuksen keskeisiä tuloksia käytiin läpi ISS:n johtoryhmän kanssa sekä esiteltiin avoimessa sisäisessä webinaarissa. Lisäksi teemoja ja painopisteitä työstettiin sisäisissä palavereissa.

Olennaisuusprosessin tuloksena hahmottui kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat ISS:n vastuullisen toiminnan toteutumisen kannalta keskeisiä. Näitä ovat:

  • Henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen
  • Asiakkaiden vastuullisuustavoitteiden tukeminen
  • Ilmastonmuutoksen hillintä, kiertotalouden tukeminen ja resurssitehokkuus
  • Eettisten liiketoimintaperiaatteiden noudattaminen ja hyvä hallintotapa
  • Vakavaraisuus
  • Avoin ja aktiivinen viestintä ja raportointi

Olennaiset vastuullisuusteemat ovat johtoryhmän hyväksymät sekä ISS-konsernin linjan mukaiset.

Vastuullisuuslupaus

Jotta vastuullisuus toteutuisi näiden painopistealueiden mukaisesti kaikkien ISS:n keskeisten sidosryhmien keskuudessa, ISS antaa vastuullisuuslupauksen: Luomme kestävää hyvinvointia. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

Asiakkaille

Tuemme vastuullisuustavoitteitanne huolehtimalla työntekijöidenne ja ympäristön hyvinvoinnista. Lue lisää luvusta Asiakkaat.

Henkilöstölle

Tarjoamme vakaan ja turvallisen työpaikan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen. Lue lisää luvusta Henkilöstö.

Ympäristölle

Viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta yhdessä asiakkaidemme kanssa. Lue lisää luvusta Ympäristö.

Yhteiskunnalle

Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja, estämällä korruptiota ja tekemällä kestäviä hankintoja. Lue lisää luvusta Yhteiskunta.

Näiden lupausten konkreettiset tavoitteet ja mittarit löytyvät päivitetystä vastuullisuusohjelmasta.

1.9.2 YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tukeminen

ISS on valinnut YK:n universaalin kestävän kehityksen tavoitteista ne, joiden toteutumista se voi merkittävimmin edistää.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia, poistaa äärimmäinen köyhyys, turvata maapallon kantokyky ja ympäristömme tulevaisuus sekä mahdollistaa kestävä ja rauhanomainen globaali kehitys. Niin koko ISS-konsernilla kansainvälisesti kuin ISS Palveluilla Suomessa on merkittävä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja kestävän huomisen rakentamisessa. Lisäksi kestävän kehityksen vaatimat ratkaisut tarjoavat ISS:n kaltaiselle yritykselle liiketoimintamahdollisuuksia.

YK:n 17 universaalin kehityksen tavoitteen joukosta on valittu kuusi tavoitetta, joita ISS Suomi erityisesti sitoutuu edistämään toiminnassaan. Tavoitteista on valittu ne, joiden toteutumista ISS voi merkittävimmin edistää. Tavoitteet ovat yhteneväiset koko ISS-konsernin kanssa. Alla on esitetty nämä tavoitteet ja piirteet, jotka ISS:n toiminnassa tukevat kyseisen tavoitteen saavuttamista.

Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
  • Tasa-arvoinen työkulttuuri. Suhtaudumme syrjintään nollatoleranssilla.
  • Sukupuolten tasa-arvo. Kaikilla on iästä ja sukupuolesta riippumattomat mahdollisuudet toimia johto- ja esihenkilötehtävissä. Esihenkilöistämme 51 prosenttia on naisia.
  • Joustavat työsuhteet ja työpaikan perheystävällisyys. ISS:llä on mahdollisuus osa-aikaisiin työsuhteisiin sekä joustaviin työaikoihin, elämäntilanteen mukaisesti.
  • Tasapuoliset ja kattavat koulutusmahdollisuudet. Käytössämme on MyLearning-koulutusjärjestelmä, joka toimii mobiilisti ja tuo muun muassa ISS:n verkkokoulutukset jokaisen työntekijän ulottuville. Vuonna 2022 tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli lähes 300 ISS:läistä ja ammatilliseen tutkintoon valmistui 180 henkeä.
Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja
  • Vakaa ja turvallinen työpaikka kaikille. Työllistämme ammattilaisia 100:sta eri kansallisuudesta. Ammattilaistemme ikä vaihtelee 16 ja 76 vuoden välillä. Rekrytoinnissa kohtelemme kaikkia hakijoita tasavertaisesti.
  • Työturvallisuus. Tapaturmia sattui 24 kappaletta miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Poissaoloon johtaneista tapaturmista kertova LTIF-lukumme on 7,5. Turvallisuushavaintoja teimme 28 289 eli 3,6 havaintoa per ISS:läinen.
  • Innovaatiot. Innovoimme kaikilla tasoilla – uusien työtapojen käyttöönotosta digitaalisiin ratkaisuihin. Keräämme kiinteistöistä yhä monimuotoisempaa dataa, ja tekoälyn tekemän analyysin avulla voimme tehdä kiinteistöissä ennakoivia toimenpiteitä ja optimointia. Tämä parantaa palveluamme, kiinteistöjen energiatehokkuutta ja kiinteistön käyttäjien hyvinvointia.
  • Materiaalitehokkuus. Panostamme resurssien tehokkaaseen käyttöön niin energian kuin materiaalien käytössä, jätteiden minimointiin sekä kierrätykseen sopivien materiaalien uusiokäyttöön.
Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
  • Yhtäläiset työmahdollisuudet kaikille. Työllistämme maahanmuuttajia ja erityisryhmien edustajia. ISS:llä työskentelee ammattilaisia sadasta eri kansallisuudesta. Vuonna 2022 jatkoimme yhteistyötä Startup Refugees -järjestön kanssa maahanmuuttajien työllistämiseksi.
  • Tasapuoliset työelämän oikeudet. Yhdessä työterveyshuollon kanssa panostamme työkykyjohtamiseen. Tilapäisten työjärjestelyiden käyttö on vakiintunut toimintatapa koko ISS:llä sairauspoissaolojen sijaan. Tavoite- ja kehityskeskustelut pidetään kaikille ISS:läisille, ja ne toteutuivat vuonna 2022 toimihenkilöiden osalta 100-prosenttisesti.
Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
  • Raaka-aineiden valinta ja jäljitettävyys. Raaka-ainevalinnoilla ja modernilla reseptiikalla uudistamme kulutus- ja makutottumuksia ja edistämme vastuullisten raaka-aineiden päätymistä osaksi arjen ruokarutiineja. Käytämme kotimaista lähiruokaa, sesonkituotteita, luomuruokaa sekä erilaisia sertifioituja raaka-aineita. Käyttämämme liha- ja maitotuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia.
  • Ruokahävikin minimointi. Ruoan valmistuksessa syntyvää ruokahävikkiä minimoidaan ammattikeittiöille kehitetyillä sovelluksilla.
  • Kemikaalivapaa siivous jo vuodesta 2018. Ultrapuhtaalla tai otsonoidulla vedellä, koneilla ja mikrokuituliinoilla, ilman puhdistusaineita toteutettava siivous on muuttanut koko alan perinteistä tapaa tuottaa siivouspalveluita. Käyttäessämme puhdistusaineita suosimme 100-prosenttisesti kasvipohjaisia elintarviketeollisuuden sivutuotteista valmistettuja puhdistusaineita.
  • Vedenkulutuksen minimointi. Pyrimme jatkuvasti kaikessa toiminnassamme tehokkaaseen vedenkäyttöön. Resurssitehokkaiden i-mop-yhdistelmäkoneiden käytön ansiosta ISS Suomi on säästänyt vuosina 2017–2022 yli 13 miljoonaa litraa puhdasta vettä. Olemme lahjoittaneet saman määrän puhdasta juomavettä Future Cleaning Technologiesin toimesta Made Blue -organisaatiolle kehitysmaihin.
  • Vastuullinen hankinta. Kilpailutusprosessimme on läpinäkyvä ja jäljitettävä. Kaikkien toimittajiemme tulee hyväksyä yritysvastuudokumenttimme ja sitoutua niihin jo tarjousvaiheessa. Tuotteiden valinnassa huomioimme ympäristömerkinnät sekä uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden käytön.
Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
  • Hiilineutraalius. Olemme asettaneet Suomessa tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Globaalisti ISS-konserni tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä.
  • Hiilijalanjälkilaskenta. Olemme toteuttaneet vuosittain palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan vuodesta 2019 alkaen. GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin perustuva laskenta toteutetaan yhteistyössä kolmannen osapuolen kanssa.
  • Ilmastonmuutoksen hillintä. Vuonna 2022 teimme noin 6 100 havaintoa ja toimenpide-ehdotusta asiakkaidemme taloteknisten järjestelmien käyttö- ja energiankulutuksen kehittämiseksi. Energianhallintakeskuksessamme oli kiinni noin 2 200 rakennusta ja lähes 37 000 yksittäistä laitetta vuonna 2022.
  • Päästöjen vähentäminen. Sertifioidulla ISO 50001 -energianhallintajärjestelmällämme pyrimme energiatehokkuuden järjestelmälliseen ja jatkuvaan parantamiseen.
  • Kiertotalousratkaisut. Ympäristö- ja jätehuoltopalveluilla vaikutamme positiivisesti asiakkaidemme kierrätysratkaisuihin.
  • Luomme kestävää ruokakulttuuria. Kehitämme jatkuvasti reseptiikkaa lihatuotteiden käytön vähentämiseksi. Käytämme vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita ja suosimme lähiruokaa.
  • Koulutus ja viestintä. Vastuullisuus näkyy omana teemanaan ISS Suomen strategiseen suunnitelmaan pohjautuvassa sisältösuunnitelmassa. Syyskuussa 2022 osallistuimme Maailman siivouspäivään, jolloin käynnistimme myös oman perinteisen ympäristökampanjaviikkomme. Lokakuussa ilmoittauduimme mukaan Astetta Alemmas -energiansäästökampanjaan.
Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin. Rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla. ISS panostaa toimintansa vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyteen sekä ehkäisee systemaattisesti korruptiota ja harmaata taloutta. Työn tarjoaminen eri väestöryhmille vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta ja lisää yhteiskuntarauhaa.
  • Eettiset ja läpinäkyvät toimintatavat. Noudatamme ISS-konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmää (HSEQ Management System) ja ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Toimintaohjeissamme on kuvattu laadunhallinta ja sen kehittäminen ISO 9001 -standardin mukaisesti.
  • Korruption ehkäisy. ISS vastustaa korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan. ISS:n eettiset periaatteet ja ohjeistus (Code of Conduct) painottavat kilpailulainsäädännön vaatimusten mukaista ja korruptionvastaisten toimintatapojen ehdotonta noudattamista kaikessa toiminnassa. Kaikki ISS:n laajennetun johtoryhmän jäsenet ovat suorittaneet konsernin lahjonnan vastaisen koulutuksen ja kilpailuoikeudellisen koulutuksen.
  • Vastuullinen hankinta. Kaikki toimittajamme kuuluvat Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun. Hyödynnämme sähköisiä järjestelmiä kilpailutuksesta tilaukseen saakka, mikä tekee hankintaprosessistamme läpinäkyvän ja jäljitettävän. Suurimmille toimittajille määriteltyjä KPI-mittareita ovat muun muassa toimitusvarmuus ja reklamaatioiden määrä.
  • Sidosryhmäyhteistyö. Vuonna 2022 jatkoimme yhteistyötä muun muassa Startup Refugees -järjestön kanssa. Jatkoimme kumppanuutta myös muun muassa i-Teamin kanssa, jonka yhdistelmäkone i-mop on yksi siivouspalvelumme vastuullisista valinnoista.
  • Yhteiskuntarauhan tukeminen. ISS on yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. Henkilöstömme on monimuotoinen: osaajamme tulevat eri kulttuuri- ja osaamistaustoista. Työllistämme Suomessa 100:n eri kansallisuuden edustajia.

1.10 Vastuullisuusohjelma

ISS:n vastuullisuusohjelma kokoaa päivitetyt vastuullisuuslupauksemme ja -tavoitteemme sekä keskeiset keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi ohjelmassa määritellään keskeiset mittarit toiminnan ja tavoitteiden edistymisen seuraamiseksi. Ohjelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Vastuullisuusohjelman esitystyyli on uudistettu, joten tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisvuosiin nähden.

Henkilöstö
Tavoite 2022
Tilanne 2022
Toimenpiteet 2023
Status
Tapaturmataajuus (Lost Time Injury Frequency)
Tavoite 2022 4,9
Tilanne 2022 7,5
Toimenpiteet 2023 Ennakoivan turvallisuustyön konseptia muokataan sopimaan entistä paremmin ISS:n tapaan toimia ja organisoitua.
Status
Sairauspoissaoloprosentti
Tavoite 2022 4,5
Tilanne 2022 5,2
Toimenpiteet 2023 Sairauspoissaolojen johtaminen on liiketoimintojen strategian yksi must-win-battle vuonna 2023. Prosesseja tarkennetaan ja hiotaan edelleen liiketoimintojen ja työterveyshuollon kanssa.
Status
Henkilöstön tyytyväisyys
Tavoite 2022 Henkilöstökyselyn toteuttaminen kahden vuoden tauon jälkeen.
Tilanne 2022 Kysely toteutettiin syksyllä 2022. Suositteluindeksi on eNPS 11. Vastanneista 86 prosenttia on tyytyväisiä ISS:ään työpaikkana.
Toimenpiteet 2023 Henkilöstökysely toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2024.
Status
Ympäristö
Tavoite 2022
Tilanne 2022
Toimenpiteet 2023
Status
Ruokahävikin minimointi
Tavoite 2022 Tavoitteemme on vähentää hävikki puoleen nykyisestä vuoteen 2027 mennessä.
Tilanne 2022 Baseline-määrittely, hävikkiraportoinnin laajuuden ja laadun kehittäminen, uuden tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönoton aloittaminen, 6 valtakunnallista hävikkikampanjaa.
Toimenpiteet 2023 Hävikin johtamisen ja hallinnan edelleen kehittäminen: raportoinnin ja datan hyödyntäminen päivittäisjohtamisesssa, parhaiden käytäntöjen ja työkalujen jakaminen, uuden tuotannonohjausjärjestelmän 100 % käyttöönotto, 4 valtakunnallista hävikkikam panjaa.
Status
Autojen CO2-päästöt
Tavoite 2022 Hiilineutraaliustavoite 2030 (Scope 1 ja 2)
Tilanne 2022 Sähköautoilla ajettujen kilometrien määrän kasvu lähes 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Toimenpiteet 2023 Sähköautojen määrän lisääminen, latausinfran laajentaminen yhdessä vuokranantajien ja asiakkaiden kanssa.
Status
Yhteiskunta
Tavoite 2022
Tilanne 2022
Toimenpiteet 2023
Status
Verojalanjälki
Tavoite 2022 Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia muun muassa maksamalla veroja.
Tilanne 2022 ISS:n verojalanjälki vuonna 2022 oli yhteensä 148,5 miljoonaa euroa.
Toimenpiteet 2023 Yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista olemme edelleen myös merkittävä veronmaksaja.
Status
Hankintaketjun vastuullisuus
Tavoite 2022 Huomioimme kumppanin liiketoiminnan ja tuotteiden laadun, logistiset kanavat sekä turvallisuusnäkökohdat. Toimittajien edellytetään kuuluvan Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun.
Tilanne 2022 ISS huomioi kaikissa tarjouspyynnöissä vastuullisuusnäkökohdat muun muassa pyytämällä tietoja ympäristösertifikaateista ja ympäristömerkityistä tuotteista sekä tähtää vastuulliseen kuluttamiseen. Kaikissa alihankintasopimuksissa on huomioitu lakisääteiset ympäristö-, vastuullisuus- ja turvallisuusasiat.
Toimenpiteet 2023 Toimimme edelleen hankintakriteerien mukaisesti ja valvomme toimittajien laatua. Noudatamme ISS-konsernin Global Supplier Vetting -käytäntöä.
Status
Eettiset toimintaperiaatteet
Tavoite 2022 Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ISS:n eettiset periaatteet. Myös kumppaneiden ja toimittajien tulee sitoutua noudattamaan menettelytapasääntöjä (Code of Conduct).
Tilanne 2022 ISS:läiset suorittavat aiheeseen liittyvät koulutukset verkkokoulutusjärjestelmä MyLearningissä perehdytyksen yhteydessä ja säännöllisesti. Toimittajat tutustuvat ISS:n verkkosivuilla menettelytapasääntöihin ja hyväksyvät ne.
Toimenpiteet 2023 Jokaiselta ISS:läiseltä ja toimittajalta edellytetään edelleen menettelytapasäännön tuntemista ja siihen sitoutumista.
Status

2.0 Tuemme vastuullisuustavoitteitanne huolehtimalla työntekijöidenne ja ympäristön hyvinvoinnista

Kokonaispalveluratkaisumme on nimensä mukaisesti kokonaista palvelua. Huolehdimme niin kiinteistöjen kuin kaikkien sen käyttäjien – sinun, työntekijöidesi ja omien asiakkaidesi – hyvinvoinnista. Tässä luvussa kerromme palveluistamme, joiden kaikkien takana ovat osaavat ammattilaisemme. Heidän avullaan teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla.

2.1 Kokonaisvaltaiset, räätälöidyt palveluratkaisut

Kokonaispalvelun kehittämisen perusta on yksittäispalveluidemme erinomaisuuden jatkuva kehittäminen.

ISS:n strategian ja kilpailukyvyn ytimessä on hyvin johdettu ja jatkuvasti kehittyvä kokonaispalvelumme. Kokonaisuuden onnistumisessa asiakkaidemme liiketoiminnan ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin asiantuntijuus omissa palveluissamme.

Rakennamme palvelukokonaisuutemme aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Jollekin asiakkaalle tärkeintä on oman toiminnan häiriöttömyys, toiselle taas parhaiden osaajien houkutteleminen, kolmas haluaa rakentaa brändiään ja ymmärtää palvelun olevan olennainen osa sitä. ISS:n kannalta keskeistä on, että ymmärrämme asiakkaan liiketoiminnan ja toimintaympäristön ja luomme tämän ymmärryksen pohjalta ratkaisun, joka on asiakkaalle helposti hallittavissa ja joka luo lisäarvoa paitsi asiakkaalle itselleen, myös tämän asiakkaille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille.

Kokonaisvaltaisilla palveluillamme tuemme monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Toteutamme esimerkiksi päivittäisiä ilmastotekoja parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta, minimoimalla asiakaskohteissamme ruokahävikkiä sekä edistämällä kemikaalivapaata siivousta.

Vastuullisuuslupauksemme mukaisesti luomme kestävää hyvinvointia kiinteistöjen käyttäjille kehittämällä palvelupolkua niin, että asiakkaamme, heidän työntekijänsä ja asiakkaiden asiakkaat saavat jokaisessa kohtaamispisteessämme hyvää palvelua ja hyvän mielen. Palvelukokonaisuudellamme ja sen jatkuvalla kehittämisellä onkin yhä merkittävämpi rooli kiinteistön käyttäjien kannalta, sillä työpaikallaan viihtyvä työntekijä on sekä onnellinen että tuottelias. Yhtä lailla palvelumme vaikuttaa siihen mielikuvaan, jonka asiakkaamme asiakkaat ja yhteistyökumppanit saavat yrityksestä kiinteistössä vieraillessaan.

2.1.1 Asiakaspalvelu

Kasvatamme asiakkuuksiamme kumppanuuksiksi, joissa kehitämme palvelukokonaisuuttamme avoimella ja rehellisellä keskustelulla.

Vastuullisuuslupauksemme Luomme kestävää hyvinvointia johtaa hyvään mieleen monesta suunnasta. Kun tuotamme palvelumme siten, että vaikutamme yhteisen ympäristömme hyvinvointiin, tuottaa se meille kaikille hyvää mieltä – niin asiakkaillemme kuin meille ISS:läisille ja koko yhteiskunnallemme. Kun palvelua tuottavat hyvinvoivat osaajat, jotka edustavat eri ikäryhmiä, eri kansallisuuksia ja eri sukupuolia, saamme asiakkaidemmekin iloksi laajasti näkemyksiä, jotka johtavat uusiin oivalluksiin. Kun pidämme huolen toimintamme läpinäkyvyydestä sekä torjumme harmaata taloutta ja korruptiota muun muassa vastuullisen hankintaprosessimme kautta, se tuottaa paitsi itsellemme myös asiakkaillemme turvallisen ja luottavaisen olon.

Turvallista oloa luomme myös panostamalla työturvallisuuteen. Se, että ammattilaisemme pääsevät terveinä kotiin joka päivä, on edellytys sille, että he pystyvät tuottamaan asiakkaillemme palvelua ja maailman parhaan palvelun kautta hyvää mieltä.

Hyvää mieltä niin ISS:läisille kuin asiakkaillemmekin synnyttää myös tiivis yhteistyö. Kasvatamme asiakkuuksiamme kumppanuuksiksi, joissa kehitämme palvelukokonaisuuttamme avoimella ja rehellisellä keskustelulla sekä yhteisissä työpajoissa. Kehitystyötämme ohjaavat myös asiakastyytyväisyyskyselyt.

ISS:n monikanavaisesta asiakaspalvelukeskuksesta vastaa Vakka-Suomen Puhelin Oy eli VSP. Kumppanuus VSP:n kanssa aloitettiin vuonna 2019 tavoitteena saada asiakaspalveluun lisää laatua ja jatkuvuutta. VSP huolehtii palvelupyyntöjen ja vikailmoitusten vastaanottamisesta sekä välittämisestä.

2.1.2 Työturvallisuus

Työturvallisuustyön ydin on asiakkaiden ja henkilöstön terveyden ja turvallisuuden takaaminen. Työturvallisuudella on myös keskeinen rooli asiakastyytyväisyyden varmistamisessa. Ennakoiva tapa työskennellä vahvistaa palveluiden tuottamisen suunnitelmallisuutta ja jättää vähemmän tilaa yllätyksille. On helppoa pitää lupauksensa ja olla luottamuksen arvoinen, kun tietää mitä tapahtuu seuraavaksi.

Toinen turvallisuutta ja asiakastyytyväisyyttä vahvistava elementti on puheeksi ottaminen. Parhaat käytännöt kannattaa jakaa, ja epäkohtiin täytyy puuttua. Matala puheeksi ottamisen kynnys ja ratkaisujen tarjoaminen tukevat kumppanuutta ja varmistavat työympäristön jatkuvan parantamisen.

Lue lisää turvallisuuskulttuuristamme.

2.1.3 Hankinta palveluna

Hankintaprosessimme on läpinäkyvä, jäljitettävä ja tehokas.

Hankinta vaatii erityisosaamista, kuten mikä tahansa erityisala. ISS:llä hankinta on keskitetty yksikölle, jonka kaikki ammattilaiset on koulutettu ISS Procurement Academyssa. Pidämme ammattitaitoa yllä myös muilla koulutuksilla.

ISS:llä on kansainvälisten sopimusten kautta suuret volyymit useille toimittajille: hankintamme Suomessa olivat 173 miljoonaa euroa vuonna 2022, ja suurin osa hankinnoista on keskitetty noin 400 toimittajalle, joista tärkeimpien kanssa innovoimme hyvässä yhteistyössä myös tulevaisuuden ratkaisuja. Tämän lisäksi meillä on suuri määrä paikallisia toimittajia, jotka tuottavat erilaisia paikallisia palveluita. Tarjoamme myös asiakkaillemme mahdollisuutta hankkia kauttamme sopimuskumppaneidemme tuotteita ja kilpailuttaa projekteja. Olemme keskittäneet hankintoja muun muassa autojen, työvaatteiden, työsuojainten sekä siivousvälineiden ja -aineiden osalta muutamalle kansainväliselle toimittajalle.

Hankintaprosessimme on läpinäkyvä, jäljitettävä ja tehokas. Hyödynnämme sähköisiä järjestelmiä koko prosessissa aina kilpailutuksesta sopimuksen tekoon ja tilauksesta laskun maksuun saakka. Kaikkien toimittajien tulee sitoutua yritysvastuudokumentteihimme. Tänä vuonna teimme kartoituksen toimittajiemme omistuspohjista sekä yhteyksistä Venäjään ja Valko-Venäjään heti Ukrainan-sodan alettua.

Tätä prosessia hyödyntämällä asiakkaamme saavat varmuuden siitä, että alihankkija täyttää kaikki lakisääteiset velvoitteet eikä syyllisty korruptioon. Samalla vältetään hajautettu hankinta, jossa kulutuksen seuranta ja hallinta on usein hankalaa.

2.2 Innovaatiot ja digitaalisuus

Tiedon saatavuus ja raportointi mahdollisimman reaaliaikaisesti työkohteessa on ollut ja on jatkossakin keskeistä digitaalisessa kehityksessä ISS:llä.

Globaali kehitystoiminta

Digitalisaatio on valittu merkittäväksi strategiseksi painopisteeksi ja alan kilpailutekijäksi koko konsernissa. Merkittävänä toimenpiteenä ISS-konserni on avannut Portugaliin oman ohjelmistokehityskeskuksen, johon on palkattu noin sata ohjelmistokehittäjää. Näin pystytään kehittämään täysin asiakkaiden ja liiketoiminnan tarpeet huomioiden. Alussa olevan ohjelmistokehitystyön hyödyt näkyvät lähitulevaisuudessa myös ISS Suomen toiminnassa.

Vuoden 2022 aikana lisättiin myös panostusta henkilöstön digitaalisen kyvykkyyden kasvattamiseen. ISS-konserni on luonut monipuolisen, koko henkilöstöä palvelevan Digital Adaptation -koulutusohjelman. Vuoden aikana aloitettiin säännölliset webinaarityyliset koulutukset ja luotiin tietopankki, josta löytyy itseopiskelumateriaalia ja webinaaritallenteita. Koulutuksia järjestetään yhteistyössä Microsoftin kanssa, ja alkuvaiheessa ne ovat painottuneet hybridityöhön ja Teamsin käytön kehittämiseen.

K-ERP

Viime aikojen suurimassa ohjelmistokehitysprojektissamme K-ERPissä saavutettiin käyttöönottovaihe vuonna 2022. K-ERP-ohjelmalla modernisoimme vanhentuneita, paljon käsityötä vaativia prosesseja kiinteistön ylläpidossa. Ohjelmiston avulla työtiedot saadaan kiinteistönhoitajille ja asentajille sähköisessä muodossa. He pystyvät tekemään tuntikirjaukset ja työselosteet samalla, jonka jälkeen esihenkilö hyväksyy työn laskutukseen saman järjestelmän sisällä.

K-ERPin kehitystyö jatkuu niin, että tulevaisuudessa asiakkaamme saavat näkyvyyden työpyyntöjensä etenemiseen sekä tulossa oleviin töihin. Lisäksi käyttöönottotyö jatkuu niin, että koko teknisten palveluiden ja kiinteistöhuollon henkilöstömme on ohjelman piirissä vuoden 2023 aikana.

LuurISSa-sovellus

Tiedon saatavuus ja raportointi mahdollisimman reaaliaikaisesti työkohteessa on ollut ja on jatkossakin keskeistä digitaalisessa kehityksessä ISS:llä. Olemme jo viiden vuoden ajan kehittäneet omaa LuurISSa-mobiilisovellusta, jonka avulla jokaisella työntekijällä on aina käytössään esimerkiksi kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ja erilaisten koneiden turvallisen käytön ohjeet. Sovelluksen avulla toteutetaan myös palveluiden laadunarvioinnit sekä tehdään kehittäviä ja positiivisia havaintoja työturvallisuudesta. Sovellus onkin ollut avainasemassa työturvallisuuskulttuurimme vahvistumisessa.

Vuoden 2022 aikana otettiin käyttöön uusi toiminnallisuus, työkohteen sähköinen kohdekansio. Tällä toiminnallisuudella pyrimme sähköistämään työkohteissamme olevat helposti vanhentuvat ilmoitukset ja paperikansiot. Uusi ominaisuus on otettu laajalti käyttöön vuoden aikana.

ISS HUB on vuorokauden ympäri pyörivä asiantuntijakeskus, jossa työskennellään kiinteistöjen olosuhteiden, energian ja talotekniikan hälytysten parissa.

ISS HUB

Viimeisten vuosien aikana olemme vahvasti kehittäneet älykästä rakennusautomaatiota. ISS HUB on vuorokauden ympäri pyörivä asiantuntijakeskus, jonka ammattilaiset työskentelevät kiinteistöjen olosuhteiden, energian ja talotekniikan hälytysten parissa. Parhaimmillaan ISS HUBin asiantuntija pystyy aloittamaan vian selvityksen heti, kun kiinteistöautomaatio antaa hälytyksen – vaikka keskellä yötä – samalla, kun päivystävä kiinteistönhoitaja aloittaa matkansa kohteeseen. Monissa tapauksissa ongelma pystytään korjaamaan täysin etänä.

Vuoden 2022 aikana HUBissa otettiin käyttöön integraatioalusta, jonka avulla nostamme älykkyyttä uudelle tasolle. Alustan päälle rakennettu järjestelmä analysoi siihen kytkettyä kiinteistöautomaatiota ja yhdistelee tietoja myös muista datalähteistä. Perehtyessään järjestelmän tarjoamiin havaintoihin asiantuntija hyödyntää kohteessa olevaa huoltohenkilöstöä ja tekee tarvittaessa kohdekäyntejä. Järjestelmä pyörii Suomessa sijaitsevassa konesalissa, ja sen kaikki tietoliikenne tapahtuu Suomessa.

Järjestelmää on ensimmäisen vuoden aikana käytetty muun muassa julkisen toimijan elinkaarihankkeessa seuraamaan uudiskohteen olosuhteiden pysyvyyttä. Lisäksi järjestelmää on käytetty mobiilina olosuhderaportointijärjestelmänä: käyttäjät pystyvät seuraamaan kohteen olosuhdetietoja reaaliaikaisesti tabletilta. Olemme kehittäneet alustalle lisäksi toimistojen käyttöasteseurantaa. Esimerkiksi ISS on hyödyntänyt järjestelmää 25 omassa toimipisteessään toimistojen ja varikoiden käyttöasteen ja olosuhteiden seurantaan.

2.3 Tuotamme vastuullisia palveluita

Meillä on merkittävä vaikutusmahdollisuus kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentämiseksi palveluratkaisujemme kautta.

ISS:n lähes 8 000 ammattilaista vaikuttavat päivittäin työllään niin ympäristöön kuin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. ISS:n sidosryhmätutkimus paljastaa yhteisen huolen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sillä rakennettu ympäristö on merkittävä hiilidioksidipäästöjen tuottaja. Meillä onkin merkittävä vaikutusmahdollisuus kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentämiseksi palveluratkaisujemme kautta. Sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin tulee muuttamaan osaltaan kiinteistöjen ylläpitoa tulevina vuosina, mutta asiakkaamme, henkilöstömme ja muut sidosryhmämme osaavat jo odottaa ISS:ltä suunnannäyttäjän roolia ja vastuun kantamista.

Olemme toteuttaneet vuodesta 2019 lähtien vuosittain palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin, ja se toteutetaan yhdessä kolmannen osapuolen kanssa. Toteuttamalla siivous-, ravintola- ja kiinteistön ylläpitopalveluita CO2-päästöjä vähentäen, materiaalitehokkaasti, luonnon monimuotoisuutta ylläpitäen ja kiertotaloutta rakentaen tuemme asiakkaidemme hiilineutraaliustavoitteita. Oman ilmastotavoitteemme mukaisesti olemme hiilineutraali vuoden 2035 aikana koko arvoketjumme osalta.

2.3.1 Kohti kiinteistöjen hiilineutraaliutta

Kiinteistöjen energiatehokkuus ja olosuhteiden hallinta ovat keskeisessä asemassa asiakkaille räätälöitävissä palvelukokonaisuuksissa. Palveluratkaisujen tulokset näkyvät konkreettisesti asiakkaan energian- ja vedenkulutuksessa, päästöjen vähentymisenä sekä erilaisina kiertotalousratkaisuina. Ammattitaitoisesti toteuttamamme palveluratkaisut vaikuttavat lisäksi positiivisesti rakennusten elinkaareen, sisäilman laatuun ja kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

Palveluratkaisuillamme vaikutamme kiinteistöjen energiankulutukseen ja sen aiheuttamiin CO2-päästöihin. Ammattilaistemme suorittamilla toimenpiteillä voimme saavuttaa asiakaskohteissamme tyypillisesti noin kolmen prosentin energiansäästön talotekniikkaa optimoimalla ja 15–20 prosentin säästöt investoinneilla.

Sertifioidulla ISO 50001 -energianhallintajärjestelmällä osoitamme kykymme tarjota laaja-alaista asiantuntemusta asiakkaidemme kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Hyödynnämme myös entistä enemmän digitaalisuutta ja älykkäitä ratkaisuja palveluissamme. Ratkaisuillamme pyrimme löytämään keinoja viedä kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta.

2.3.2 Energiapalvelut

Palvelumme kulmakiven muodostaa aina kiinteistön olosuhteiden hallinta.

Kiinteistön energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden optimointi edellyttää ennakoivaa työtä ja jatkuvaa olosuhteiden hallintaa sekä reagoimista havaittuihin poikkeamiin. Kokonaispalveluratkaisumme perustuu asiakkaan prosessien ja taloteknisten laitteistojen kokonaisvaltaiseen hallintaan tiedolla johtamisen ja jatkuvan parantamisen keinoin. Palvelu muodostuu kiinteistönhoitajan päivittäisestä työstä asiakaskohteessa, ISS HUBin 24/7-etävalvonnasta sekä taloteknisten erikoisosaajien toteuttamasta kiinteistön ylläpitotyöstä.

Palvelumme kulmakiven muodostaa aina kiinteistön olosuhteiden hallinta. Ottamalla kokonaisvaltaisen vastuun asiakkaan kiinteistön toimivuudesta, viihtyisyydestä ja energiatehokkuudesta vaikutamme myös kiinteistön hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kiinteistön omistajat hyötyvät energiansäästön tuoman kustannussäästön lisäksi kiinteistön arvon säilymisestä.

Vuonna 2022 ISS HUBissa oli kiinni noin 2 200 rakennusta sekä yksittäisiä laitteita lähes 37 000 kappaletta. Valvomme näiden kohteiden automaatiojärjestelmien ja laitteiden toimivuutta 24/7 ja varmistamme näin optimaalisen lämmön, sähkön ja veden käytön. ISS HUBissa työskentelevät ISS:n ammattilaiset tekivät vuonna 2022 lähes 6 100 havaintoa ja kehitysehdotusta liittyen kiinteistöjen taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin.

ISS:n energiamanagerit johtavat asiakkaiden energia-asioiden hallintaa sekä suunnittelevat tarvittavat toimenpiteet ja investoinnit energiatehokkuuden ja olosuhteiden parantamiseksi. Energiamanagerin tehtävät soveltuvat parhaiten isojen kiinteistöjen, suuren kiinteistömäärän tai maantieteellisesti hajallaan olevan kiinteistökannan systemaattiseen kehittämiseen.

Kiinteistön omistajalle hyödyt näkyvät energiakustannusten ja kiinteistön korjausvelan pienenemisenä. Kiinteistön käyttäjille palvelu konkretisoituu esimerkiksi miellyttävinä lämpö-, valaistus- ja sisäilmaolosuhteina.

2.3.3 Puhtaasti parempi siivouspalvelu

Kemikaalivapaa siivous on ISS:n oma konsepti, joka on ollut käytössämme jo vuodesta 2018.

Rakennusten sisäilmaolosuhteiden merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on suuri, koska vietämme runsaasti aikaa sisätiloissa ja työpaikoillakin lähes kolmasosan vuorokaudesta. Huonot sisäilmaolosuhteet ovat tutkitusti merkittävä työn tehokkuutta laskeva tekijä. Ammattimainen kiinteistöjen käyttö, hoito ja ylläpito muodostavat perustan kiinteistöjen energia- ja ekotehokkuudelle sekä arvon säilymiselle, mutta myös terveellisille ja turvallisille sisäilmaolosuhteille kiinteistön elinkaaren eri vaiheissa.

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella tarjoamme asiakkaalle puhtaat tilat ilman allergisoivia kemikaali- tai hajustejäämiä sisäilmassa. Kemikaaliton siivous on tuoksutonta siivousta, joten puhdas on oikeasti puhdas ja samalla myös tuoksuton. Tällä menettelyllä saavutamme puhtaan ympäristön ilman pintojen kemikaalijäämiä.

Kemikaalivapaasti, ympäristön parhaaksi

Kemikaalivapaa siivous on ollut käytössämme jo vuodesta 2018. Se on yksi tärkeimmistä keinoista lisätä ympäristövastuullisuutta siivouspalvelussa. Kemikaalivapaan siivouksen avulla pystymme vähentämään merkittävästi kemikaalien ja muovipakkausten käyttöä. Toteutamme palvelun ultrapuhtaan, otsonoidun tai emäksisen veden, siivouskoneiden, twister-laikkojen ja mikrokuitutuotteiden avulla. Vuoden 2022 aikana yhdistimme tähän konseptiin myös uuden, koko ISS-konsernissa käytössä olevan Pure Space Office -konseptin.

Kemikaalivapaa siivous soveltuu ylläpitosiivoukseen kaikenlaisissa tiloissa ja kaikenlaisille pinnoille, erityisesti kosketuskohdille ja tasoille. Otsonoidulla vedellä on lisäksi todistetusti desinfioiva vaikutus, joten sillä voidaan korvata desinfiointiaineiden käyttöä muun muassa kosketuskohtien pyyhinnässä.

Ilman puhdistusaineita tehty siivous tekee pinnoista jäämättömän puhtaita ja säästää samalla pintamateriaaleja.

Kemikaalivapaa ylläpitosiivous on ISS:n oma konsepti, jonka käyttöönotolla voi osoittaa edelläkävijyyttä vastuullisuudessa sekä tukea luonnon monimuotoisuutta, kun kemikaalipäästöt luontoon ja vesistöihin vähenevät. Ilman puhdistusaineita tehty siivous tekee pinnoista jäämättömän puhtaita ja säästää samalla pintamateriaaleja. Yksi tärkeimmistä hyödyistä on kuitenkin työntekijöiden turvallisuus. Ultrapuhtaan, otsonoidun tai emäksisen veden käyttö vähentää siivoojien kemikaalialtistusta ja auttaa pitämään ihon ja keuhkot paremmassa kunnossa. Myös parantuneesta sisäilmasta on näyttöjä, joten olemme näin mukana kansanterveyden tukemisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa sekä vastuullisen kuluttamisen ja ilmastotekojen talkoissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Lisää robotteja

Siivouspalvelumme kehityksen kärjessä oli vuoden 2022 aikana robotiikka. Tekstiililattioiden imurointiin erikoistunut robotti-imuri Whiz jatkoi tehokasta työskentelyään useassa asiakkuudessamme ja vapautti henkilöstömme työaikaa muihin tehtäviin, kuten yläpölyjen poistoon. Laajensimme robottivalikoimaamme yhdistelmäkonerobotteihin, joista ensimmäiset lähtivät puhdistamaan myymälöitä, oppilaitoksia ja liikuntatiloja eri puolille Suomea. Robotit ovat siivoojien työkavereita – co-botteja – jotka tuovat tehokkuutta isojen lattiapinta-alojen siivoukseen, mutta tarvitsevat aina apua esimerkiksi päivittäisiin huoltotoimiin. Myös robotit puhdistavat lattioita kemikaalivapaasti twister-laikkojen ja veden avulla.

Toimistosiivoukseen Pure Space Office

Pure Space Office on ISS:n maailmanlaajuinen konsepti, joka lanseerattiin vuoden 2022 aikana noin 50 maahan. Konseptoinnin tavoitteena on yhdenmukaistaa siivousta, vähentää kemikaalien, veden ja energian kulutusta sekä parantaa työturvallisuutta, ympäristövastuullisuutta, tuottavuutta ja laatua.

Uudistetun konseptin avulla siivouksemme on entistä ympäristövastuullisempaa ja pystymme paremmin toteuttamaan päivittäisen työn samalla tavalla kaikissa asiakkuuksissamme. Konseptiin kuuluvat helppokäyttöiset opastus- ja tukimateriaalit sekä mahdollisuus laajentaa kemikaalivapaata siivousta perussiivouksiin ja pyykinpesuun ja hyödyntää robotteja toimistomaailmassa lattioiden siivouksessa aiempaa enemmän. Konseptissa on kiinnitetty erityistä huomiota siivouksen aseptiikkaan, kosketuskohtien pyyhintään sekä siivouksen hygieniaan kokonaisvaltaisesti. Konseptiin valitut tuotteet varmistavat ympäristövastuullisuuden, tuottavuuden, puhtaan lopputuloksen ja hyvän työergonomian.

2.3.4 Vastuullista ruokailua, terveellistä ravintoa

Olemme tarkistaneet hankintojemme vastuullisuutta sekä kouluttaneet ravintoloita ruokahävikin vähentämisessä.

Julkaisimme alkukeväästä 2022 uuden vastuullisuusohjelman ravintolapalveluille. Kaikki ohjelmaan kirjatut vastuullisuustavoitteemme ohjaavat ISS:n yhteiseen tavoitteeseen: olemme hiilineutraali yritys vuonna 2035. Ravintolapalveluille on asetettu seuraavat tavoitteet: ruokahävikin määrän vähentäminen, vastuullisten hankintojen tekeminen elintarvikkeiden, kertakäyttöastioiden ja ravintoloissa käytettävien puhdistusaineiden osalta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen muun muassa kasvisruoan menekkiä lisäämällä.

Vuonna 2022 ISS:n ravintolapalveluissa tarkastettiin vastuullisuusohjelman mukaisesti hankintojemme vastuullisuutta sekä koulutettiin ja opastettiin ravintoloita ruokahävikin määrän säännöllisessä kirjaamisessa ja vähentämisessä. Keskityimme luomaan ruokahävikin seurannasta jokapäiväistä ja säännöllistä kaikissa ISS:n ravintolakohteissa. Ruokahävikin mittaamiseen ja kirjaamiseen käytämme ravintoloissa digitaalista järjestelmää.

Vuonna 2022 korona vaikutti edelleen henkilöstöravintoloiden ja korkeakouluravintoloiden asiakasmääriin. Suunnitelma koronatartuntojen ehkäisemiseksi oli edelleen voimassa ravintoloissa vuonna 2022, ja tehostetuilla puhdistustoimenpiteillä ja ravintolakohtaisilla konseptimuutoksilla pyrimme luomaan kaikille asiakkaillemme turvallisia lounaskokemuksia.

Luomme kestävää ruokakulttuuria

Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Raaka-ainevalinnat ja moderni reseptiikka ovat avainasemassa kestävän ruokakulttuurin luomisessa sekä kulutus- ja makutottumuksien uudistamisessa.

  • Kestävät raaka-ainevalinnat ja niiden jäljitettävyys muodostavat perustan ISS:n toiminnalle.
  • Valmistamamme ruoka on turvallista, ja tunnemme käyttämiemme raaka-aineiden alkuperän.
  • Käytämme kotimaisia raaka-aineita, lähi- ja luomutuotteita sekä erilaisia sertifioituja raaka-aineita.
  • Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja.
  • Huomioimme ruokalistasuunnittelussa sesonkituotteet sekä tuotteiden hiili- ja vesijalanjäljet.
  • Käyttämämme lihatuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia, ja olemme vähentäneet naudanlihan osuutta lihavalikoimassamme. Naudanlihan sijaan käytämme kotimaista rypsiporsasta ja broileria.
  • Korvaamalla lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla vaikutamme merkittävästi ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin.
  • Käytämme pelkästään kotimaisia maitotuotteita sekä kotimaisia vapaan kanan munia. Suosimme ruoanvalmistuksessa perunaa ja erilaisia viljatuotteita, kuten ohraa. Vilja ja leipomotuotteet ovat myös kotimaista alkuperää.

Vuonna 2022 liityimme mukaan Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen koordinoimaan Hiililounas-hankkeeseen, jonka tarkoitus on tuottaa hiilijalanjälkitietoa kotimaisista kasviproteiineista ja kehittää ravitsemukseltaan täysipainoisia ja hiilijalanjäljeltään pienempiä lounasruoka-annoksia. Hanke jatkuu vuoden 2023 syksylle asti.

Ravintoloissamme suositaan kotimaista lähiruokaa, luomuruokaa sekä erilaisia sertifioituja tuotteita, ja kaikki raaka-aineemme ovat jäljitettävissä. Vuonna 2022 liityimme mukaan Luomutetaan ruokapalvelut (LuRu) -hankkeeseen, joka jatkuu vuoteen 2024 asti. LuRu-hankkeen tavoite on tuottaa ruokapalveluille konkreettisia malleja luomun käytön lisäämiseksi ruokalistalle ilman hankintakustannusten nousua sekä lisätä vuoropuhelua ketjun toimijoiden välillä. Tavoitteena on lisätä luomun käyttöä vähintään 25 prosenttiin hankkeen aikana, mikä on myös Suomen hallituksen sekä maa- ja metsätalousministeriön uuden luomuohjelman tavoite vuoteen 2030 mennessä.

Terveellinen ravinto

Kaikki terveydenhuolto-, koulu- ja päiväkotikohteemme kuuluvat Sydänmerkki-aterioita tarjoaviin kohteisiin.

Terveellisen ja ilmastoystävällisen ruokavalion perusta koostuu kasvikunnan tuotteista, täysjyväviljasta ja rasvattomista maito- tai kasvijuomavaihtoehdoista. Ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää kohtuudella eläinkunnan tuotteita. ISS:n ravintolapalveluissa ohjaamme asiakkaita terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin tarjoamalla tuoreet ja sesonginmukaiset kasvikset ennen lämmintä pääruokaa ja kasvisruokavaihtoehdon ennen liharuokaa. Ohjaamme asiakkaita myös lautasmallilla eli valitsemaan lautasen puolilleen kasviksia ja täyttämään neljänneksen hiilihydraateilla ja neljänneksen proteiinilla.

Terveellisyyttä ja sydänystävällisyyttä vaalitaan ravintoloissamme entistä enemmän. Käytössämme on täysjyvätuotteita ja sydänmerkittyjä raaka-aineita, joissa on huomioitu kuidun, suolan ja rasvan määrä sekä laatu. Kaikki terveydenhuolto-, koulu- ja päiväkotikohteemme kuuluvat Sydänmerkki-aterioita tarjoaviin kohteisiin. Terveellisyyden lisäksi lounasruoalta vaaditaan elämyksellisyyttä ja makua. Hummukset ja tahinit maistuvat suomalaisille ennätyksellisen hyvin rasvalevitteiden korvikkeena. ISS:n ravintoloissa terveellisyys ei tarkoita hajutonta ja mautonta, vaan herkullista ja houkuttelevaa.

Laitteiden tarkoituksenmukaisella ja oikea-aikaisella käytöllä sekä järkevillä valmistusmenetelmillä ISS:n ravintoloissa säästetään keittiössä kuluvaa energiaa. Jätteet lajitellaan aina ensisijaisesti materiaalikierrätykseen ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Keittiöissämme on käytössä ympäristölle ystävälliset puhdistusaineet ja -menetelmät, kuten biohajoavat SURE-tuotteet ja otsonoitu vesi. Muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävän SUP-direktiivin mukaisesti olemme luopuneet muovisten kertakäyttöastioiden, -aterimien ja -pillien käytöstä ja korvanneet nämä kierrätettävillä materiaaleilla ja kartonkituotteilla.

2.3.5 Kiertotalouspalvelut

Etsimme yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja uudelleen käytettävien materiaalien kierrättämiseksi.

Osana kokonaispalveluratkaisuamme tarjoamme asiakkaillemme ympäristö- ja jätehuoltopalveluja. Palveluratkaisullamme vaikutamme positiivisesti asiakkaidemme kierrätys- ja kiertotalousratkaisuihin. Palvelumme perustan muodostavat aina asiakkaan omat tavoitteet, lainsäädäntö ja jätehierarkia.

Vuoden 2022 aikana neuvoimme asiakkaitamme uuden heinäkuussa voimaan tulleen jätelain erilleen kerättävien jätteiden määrävelvoitteessa ja teimme konkreettisia asiakaskohtaisia toimenpidesuunnitelmia kiertotalouden parantamiseksi. Olemme käyneet läpi asiakkaidemme kanssa erityisesti biojätteen kierrätyksen merkitystä, mikä ei vain paranna kierrätysastetta vaan myös Suomen energiaomavaraisuutta.

Etsimme jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja uudelleen käytettävien materiaalien kierrättämiseksi. Tärkeä osa palveluratkaisuamme on jätteiden sisälogistiikkapalvelu, joka tehostaa kohteen kierrätystä sekä minimoi jätteiden kuljetuksista aiheutuvia CO2-päästöjä. ISS:n ympäristöhoitajilla on tärkeä rooli asiakkaan henkilökunnan ja jätekuljettajien välillä jätehuoltoketjun tehokkuuden varmistamisessa ja jatkuvassa palvelun kehittämisessä. Vuoden 2022 aikana keräsimme asiakkuuksistamme yli 100 eri jätejaetta, jotka kaikki vietiin turvallisesti jatkokäsittelyyn. Oikein lajitellut ja puhtaat raaka-aineet jalostetaan uusiksi tuotteiksi ja energiatuotantoon, mikä vähentää merkittävästi neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja siitä aiheutuneita päästöjä. Vuonna 2022 asiakkuuksiemme materiaalihyötykäyttö oli 67,2 prosenttia. Raportointityökalun avulla asiakkaamme voivat seurata omia jätetietojaan, ja monipuolinen raportointi tukee asiakkaitamme viranomaisraportoinnissa, vastuullisuusraportoinnissa sekä jätehuollon kehittämisessä. Vuoden 2021 alusta lähtien asiakkaamme ovat päässeet seuraamaan ja arvioimaan raportointityökalussa jätehuollon hiilijalanjälkeä ja huomioimaan sen omassa hiilijalanjälkilaskennassaan.

Tiukentuvat vastuullisuustavoitteet sekä monimutkaiset ja muuttuvat toimintaympäristöt luovat tarvetta myös erillisille asiantuntijapalveluille. Ympäristöjohtamisen palveluilla vaikutamme tehokkaasti kiinteistönkäytön aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin ja asiakkaiden hiilineutraaliustavoitteisiin. ISS:n ympäristöasiantuntijat voivat vastata esimerkiksi asiakkaidemme sertifiointiprojekteista.

Jätteiden oikealla lajittelulla hyvät raaka-aineet saadaan talteen ja kiertoon

3.0 Tarjoamme vakaan ja turvallisen työpaikan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen

Henkilöstö on yrityksemme tärkein voimavara. Ammattitaitoiset osaajamme tekevät toimintamme tarkoituksen todeksi: he luovat tiloja, joissa on hyvä olla ja tekevät näin maailmasta toimivan. Arvostamme erilaisuutta ja monimuotoisuutta, huolehdimme ammattilaistemme hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä kannustamme jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen. Koulutus- ja valmennusohjelmien avulla tuemme henkilöstömme urapolkuja.

3.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka

ISS:n kilpailukyky syntyy osaavien työntekijöiden ammattitaidosta ja hyvinvoinnista.

ISS panostaa voimakkaasti toimintansa vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen ja tasapuolisuuteen. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan lakeja ja asetuksia sekä omalle toiminnalleen asettamia vastuullisuuskriteerejä. Työntekijöidemme henkilökorttiin on liitetty veronumero osoituksena työnantajavelvoitteiden vastuullisesta hoitamisesta ja harmaan talouden torjumisesta. ISS:n kilpailukyky syntyy osaavien työntekijöiden ammattitaidosta ja hyvinvoinnista. Vastuullisuus on siten keskeistä myös työsuhdeasioissamme. Henkilöstön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Kuuntelemme henkilöstöämme ja kohtelemme heitä yksilöinä avoimesti ja kunnioittavasti.

Arvostamme erilaisuutta ja monimuotoisuutta. ISS:n 7 910 työntekijää edustavat sataa eri kansallisuutta, ja iältään he ovat 16–76-vuotiaita. ISS edistää toiminnassaan tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö heijastaa yhtiön arvoja, joita ovat yhtenäisyys, rehellisyys, yrittäjyys, vastuullisuus ja laatu. Syrjintä on ISS:llä ehdottomasti kielletty, ja sitä pyritään torjumaan kaikilla osa-alueilla.

3.1.1 Työnantajalupaus

Tavoitteemme on tarjota monimuotoinen ja turvallinen työympäristö, joka tukee jokaisen työntekijän henkilökohtaista kehitystä ja urapolkua.

Työntekijöiden arvostaminen on yksi yritysvastuullisuutemme keskeisistä periaatteista. Sitoudumme luomaan turvallisia ja kestäviä työpaikkoja, jotka edistävät ympäristön kestävyyttä ja joissa jokainen voi tuntea olevansa osa yhteisöä ja tehdä merkityksellistä työtä. ISS:n työnantajalupaus korostaa jokaisen ISS:läisen oikeutta löytää paikkansa, olla oma itsensä ja luoda oma polkunsa.

Tavoitteemme on tarjota monimuotoinen ja turvallinen työympäristö, joka tukee jokaisen työntekijän henkilökohtaista kehitystä ja urapolkua. Meillä on korkeat työterveyden ja työturvallisuuden standardit, ja edistämme työntekijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Pyrimme lisäämään yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta ja toivomme työnhakijoita kaikista taustoista ja kyvykkyyksistä.

Olemme placemakereita, jotka haluavat tehdä maailmasta paremman. Sitoudumme tekemään asiakkaidemme elämästä entistä helpompaa, tuottavampaa ja mukavampaa – monin tavoin ja monella tasolla. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kannustamme työntekijöitämme tekemään ympäristötekoja ja tarjoamme heille mahdollisuuksia kehittää tietoisuuttaan ympäristöasioissa. Yhdessä edistämme ympäristön kestävyyttä ja luomme tiloja, joissa on hyvä olla.

Meillä tulokset saavutetaan yhteistyöllä. Uskomme yhteenkuuluvuuteen ja siihen, että jokaiselle löytyy paikkansa. ISS:llä työntekijät ovat osa arvostettua, monimuotoista ja globaalia yhteisöä, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Olemme ylpeitä siitä, että voimme tarjota työpaikan, jossa jokainen työntekijä voi tuntea olonsa turvalliseksi, arvostetuksi ja kunnioitetuksi ja jossa jokainen voi saavuttaa täyden potentiaalinsa. Olemme paikka juuri sinulle.

3.1.2 Tietosuoja ISS:llä

Globaali tietosuojapolitiikka antaa vahvan perustan kaikille ISS:n kansallisille toimijoille ja sidosryhmille.

Vastuullisena työnantajana ja palveluntarjoajana ISS suhtautuu hyvin vakavasti myös velvollisuuteensa käsitellä henkilötietoja turvallisesti ja asianmukaisesti. ISS-konserni on luonut globaalin tietosuojapolitiikan, joka antaa vahvan perustan kaikille ISS:n kansallisille toimijoille ja sidosryhmille.

Varmistaakseen tietosuojasääntöjen noudattamisen maailmanlaajuisesti ISS on nimittänyt konsernin tietosuojavastaavan (Group Data Protection Manager, Group DPM). Tämän lisäksi kaikilla mailla, jotka toimittavat itse ISS:n palveluja, on oltava nimetty paikallinen tietosuojavastaava (Local Data Protection Manager, Local DPM). ISS-konsernin Privacy-yksikön tehtävänä on tukea kansallisia toimijoita tietosuojapolitiikan toteuttamisessa sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

ISS Palvelut Oy ja sen sisaryhtiöt panostavat merkittävästi resursseja tietosuoja-asioiden asianmukaiseen hoitamiseen ja kehittää toimintatapojaan jatkuvasti. Suomessa tietosuoja-asioista vastaa paikallisen DPM:n lisäksi myös tietosuojatiimi, jonka tehtävänä on jatkuvasti arvioida nykyisiä käytänteitä ja seurata kehittyvää lainsäädäntöä.

3.1.3 Henkilöstö lukuina 2022

Henkilöstön jakauma sukupuolen mukaan

Henkilöstön ikäjakauma

Työsuhteiden kesto

Määräaikaiset ja vakituiset työntekijät

Osa- ja kokoaikaiset työntekijät

Toimihenkilöt ja työntekijät

Henkilöstön määrä palveluittain

Henkilöstön määrä alueittain

3.2 Työhönoton periaatteet

Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle työntekijälle hänen elämäntilanteeseensa sopiva työsuhde.

Rekrytoidessamme uusia työntekijöitä kohtelemme kaikkia hakijoita tasavertaisesti ja valitsemme tehtävään parhaiten soveltuvan hakijan tehtävälle asetettuihin kriteereihin peilaten. Kohtelemme hakijoitamme tasa-arvoisesti ja arvostamme monimuotoista työyhteisöä, sillä yhteiskunta tarvitsee jokaisen työpanosta.  

Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle työntekijälle hänen elämäntilanteeseensa sopiva työsuhde. Tarjoamme väyliä työelämään vastavalmistuneille, kokeneille ammattilaisille, vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille, pitkään työtä vailla olleille aikuisille, alan vaihtajille, osatyökykyisille, maahanmuuttajataustaisille sekä oppisopimusopiskelijoille ja harjoittelijoille.  

Haluamme luoda jokaiselle työnhakijalle hyvän hakijakokemuksen. Annamme kaikille hakijoille palautteen hakemuksen saapumisesta ja rekrytointipäätöksistä. Lisäksi huolehdimme, että hakeminen ISS:lle on aina luottamuksellista ja ettei hakemustietoja luovuteta eteenpäin ilman hakijan lupaa. 

3.3 Henkilöstön hyvinvointi

Henkilöstömme terveysturvallinen työskentely on ensiarvoisen tärkeä osa strategiaamme.

ISS on palveluntuottaja, jonka kilpailukyky rakentuu osaavien työntekijöiden tiedoista, taidoista, motivaatiosta ja kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista. Henkilöstömme terveysturvallinen työskentely on ensiarvoisen tärkeä osa strategiaamme.

Terveys-, turvallisuus- ja työkykyjohtamisemme perustuvat vahvaan esihenkilötyöhön sekä ennakointiin, seurantaan ja reagointiin. Olennaista on tiivis yhteistyö ja yhteisesti sovitut toimintamallit muun muassa työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Tästä muodostuu vahva ja saumaton työkykyketju.

Noudatamme ISS-konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmää (HSEQ Management System) sekä ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Toimintaohjeissamme on kuvattu terveys- ja turvallisuusasioiden hallinta ja kehittäminen ISO 45001 -standardin mukaisesti.

3.3.1 Työterveyshuolto

Pitkä ja luottamuksellinen kumppanuus työterveyshuollon kanssa mahdollistaa rakentavan ja kehittävän yhteistyön.

Ennakoiva ja reagoiva työkykypolku on välittävää ja vastuullista esihenkilötoimintaa työhyvinvoinnin johtamisessa. Varhainen tuki, yhteistyö sekä toimenpiteet vakuutusyhtiöiden, Kelan ja työterveyshuollon kesken mahdollistavat oikea-aikaiset ja yksilölliset työhyvinvoinnin toimenpiteet henkilöstölle koko työuran aikana.

ISS ja työterveyshuolto ovat kehittäneet prosesseja aktiivisesti, ja yhteistyön painopisteet ovat siirtyneet entistä enemmän ennaltaehkäisevään terveysturvallisen työskentelyn varmistamiseen.

Vuonna 2022 jatkettiin ja vakiinnutettiin edelleen tilapäisten työjärjestelyiden hyödyntämistä koko ISS:llä. Työterveyshuolto suositteli aktiivisesti tilapäisiä työjärjestelyjä sairauspoissaolojen sijaan. Tilapäiset työjärjestelyt ovat kaikkien etu silloin, kun sairaus, vika tai vamma ei estä kokonaan työn tekemistä.

ISS:n henkilöstöstä yli 85 prosenttia käyttää digitaalisia työterveyshuollon palveluratkaisuja.

3.3.2 Työhyvinvointi ISS:llä

Panostus tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn on osoittautunut oikeaksi toimenpiteeksi kaikilla seuratuilla mittareilla.

Työhyvinvointi nähdään ISS:llä tärkeänä strategisena painopistealueena, jotta henkilöstömme pystyy lunastamaan palvelulupauksemme asiakkaillemme. Hyvällä työhyvinvoinnilla luodaan henkilöstölle iloa, yhteisöllisyyttä ja hyviä toimintatapoja arkityöhön. Hyvin johdettu työhyvinvointi lisää työtyytyväisyyttä, alentaa henkilöstökustannuksia, lisää tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä tuottaa hyvää palvelua asiakkaillemme.

Vuonna 2021 otettiin käyttöön ISS Palveluiden oma työkyky- ja työhyvinvointijohtamisen toimintajärjestelmä ISS Polku tukemaan esihenkilöiden, HR:n ja yhteistyötahojen saumatonta yhteistyötä työkykyprosessissa. Vuonna 2022 järjestelmän raportointikokonaisuutta kehitettiin edelleen tukemaan liiketoimintaa.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat edelleen eniten työkyvyttömyyttä ISS:llä. Vuonna 2019 käynnistetty TULE-hanke on jalostunut pysyväksi yhteistyömalliksi työterveyshuollon ja ISS:n välille. Panostus tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn sekä prosessin tarkastelu uudesta näkökulmasta ovat osoittautuneet oikeiksi toimenpiteiksi kaikilla seuratuilla mittareilla. Vuonna 2021 tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuneita poissaoloja ja oli 7 563 päivää vähemmän kuin vuonna 2020 ja vuonna 2022 puolestaan 5 200 päivää vähemmän kuin vuonna 2021. Yhteistyömallilla on saavutettu merkittäviä säästöjä sairauspoissaoloissa.

Mielen hyvinvointi

Vuonna 2022 kehitimme ISS Mielikuntoon -toimintamallia entistä toimivammaksi. Korona toi entistä tärkeämmäksi huolehtia henkilöstön jaksamiseen, oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja henkiseen selviytymiseen liittyviä asioita.

ISS:lle myönnettiin vuonna 2022 toisen kerran MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Hyvän mielen työpaikka -merkki. Kriteereinä merkille oli muun muassa, kuinka ISS työyhteisönä johtaa suunnitelmallisesti mielenterveyden edistämistä, vahvistaa mielenterveyden voimavaroja ja puuttuu epäkohtiin.

Muu työhyvinvoinnin tukeminen

ISS:llä toteutettiin useita yksittäisiä työhyvinvointia tukevia interventioita, muun muassa siivouksen palveluliiketoiminnan 85 esihenkilön työnohjauksellinen valmennus Mielissään työssä sekä useita työhyvinvointihankkeita eri avainasiakkuuksissa.

Järjestimme myös webinaareja, joiden aiheina olivat Päihdehaitat hallintaan, Hyvä arki kriisien keskellä, Uni ja palautuminen sekä Ennaltaehkäisevää käytännön ergonomiaa.

Lisäksi vuoden 2022 aikana julkaistiin useita artikkeleita työhyvinvointiin liittyen sekä hyvinvointivinkkejä eri viestintäkanavissa kuukausittain.

Liiketoiminnan, työsuojelun ja luottamustoimen kanssa tarkastelimme ja uudistimme ISS:n varhaisen tuen mallia vastaamaan tämän päivän työelämän vaatimuksia.

Esihenkilön johtamisen tueksi teimme yhteistyössä Muutostaito Oy:n kanssa koulutuksellisen pelin vaativien keskustelujen tueksi. Pelistä toteutettiin lautapelimalli sekä digitaalinen peliratkaisu.

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolojen seuranta ja työhyvinvoinnin johtaminen kuuluvat ISS:llä jokaisen liiketoiminnan johtoryhmän ja esihenkilön perusjohtamistyöhön. Jokainen esihenkilö ymmärtää työkykyjohtamisen vaikutukset sairauspoissaoloihin ja henkilöstökustannuksiin.

Koronapandemiasta sekä syksyn laajoista infektiotartunnoista johtuen poissaoloihin johtaneiden sairastumisten määrä kasvoi vuonna 2022. Toimivien sairauspoissaolojohtamisen prosessien sekä hyvän esihenkilötyön ansiosta sairauspoissaolojen lisääntyminen pysyi maltillisena. Sairauspoissaoloprosenttimme oli 5,2.

Sairauspoissaolot

3.4 Työturvallisuus

Turvallisuus on ISS:n tapa tehdä työtä; turvallisuus ei ole vaihtuva prioriteetti, vaan arvo.

Globaali työturvallisuus- ja työterveysvisiomme on 100. Numero yksi tarkoittaa, että meidät on tunnistettu alan parhaaksi toimijaksi työturvallisuus- ja työterveysasioissa. Nollat tarkoittavat, että meillä ei tapahdu kuolemaan johtavia tai vakavia onnettomuuksia. Toteutamme visiotamme systemaattisen turvallisuustyön avulla. Turvallisuus on ISS:n tapa tehdä työtä; turvallisuus ei ole vaihtuva prioriteetti, vaan arvo.

Työturvallisuusjohtamisen selkärangan muodostaa ISS:n globaali sertifioitu HSEQ-johtamisjärjestelmä. Johtamisjärjestelmän yhteiset elementit varmistavat yhteisen tavan toimia ja vähimmäisvaatimusten toteutumisen. Keskeisiä elementtejä ovat HSEQ-käsikirja ja toimintasuunnitelma sekä toimintatapoja ja raportointia koskevat ohjeet. Johtamisjärjestelmän on sertifioinut DNV.

Johtamisjärjestelmän toimintamallit viedään käytäntöön perehdyttämisprosessin ja johtamisen avulla. Tarjoamme henkilöstöllemme kattavan määrän työturvallisuuden verkkokoulutuksia, joiden suorittaminen on joustavaa. Keskeisessä roolissa on myös vahvaan vuorovaikutukseen nojaava ennakoiva turvallisuustyö. Esihenkilöiden valmennuksissa työturvallisuudella on kiinteä osa. Prosessien toimivuutta ja johtamisjärjestelmän tuloksellisuutta arvioimme auditointien ja katselmointien avulla.

Tapaturmataajuudessa jäätiin tavoitteesta

Poissaoloa aiheuttaneiden tapaturmien taajuus (LTIF, Lost Time Injury Frequency) nousi edellisvuodesta tasolle 7,5. Tapaturmataajuus on kuitenkin matalammalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa, joka on ollut myös työturvallisuuden johtamisen näkökulmasta poikkeuksellinen ajanjakso. Tapaturmien profiilissa ei ole tapahtunut muutoksia. Merkittävimmät työturvallisuushaasteet liittyvät liikkumisen turvallisuuteen eli liukastumisiin ja kompastumisiin.

Tapaturmataajuus (LTIF)

Ennakoivan turvallisuustyön konseptia muokataan sopimaan paremmin ISS:n tapaan toimia ja organisoitua.

Ennakoivissa työturvallisuusmittareissa jäätiin hieman jälkeen edellisvuoden tasosta. Turvallisuushavaintoja tehtiin yhteensä 28 289 kappaletta. Se tarkoittaa käytännössä noin neljää turvallisuushavaintoa per henkilö. Turvavartteja raportoitiin 1 985 kappaletta.

Työturvallisuuden kehittäminen

Olemme tunnistaneet tarpeen uuden kehitysvaiheen käynnistämiselle. Haluamme vastata sidosryhmiemme kasvaviin odotuksiin ja varmistaa tapaturmataajuuden myönteisen kehityksen tulevina vuosina.

Vuoden aikana työturvallisuuden kehitystiimiä vahvistettiin kahdella prosessiteollisuuden kunnossapidon ja projektitoiminnan työturvallisuusammattilaisella. Myös konsernin työturvallisuustoimintojen johtoa uudistettiin. Loppuvuoden aikana laadittiin työturvallisuudesta perusteellinen nykytila-analyysi, kuvattiin tavoitetila ja asetettiin keskeiset toimenpiteet vuosille 2023–2025.

Kehityssuunnitelman avulla siirretään työturvallisuustyön painopistettä tiedollisten valmiuksien luomisesta ennakoivien rutiinien juurruttamiseen. Ennakoivan turvallisuustyön konseptia muokataan sopimaan paremmin ISS:n tapaan toimia ja organisoitua. Myös monikulttuurinen työympäristö huomioidaan paremmin esimerkiksi visuaalisen johtamisen keinoin.

Osana kehityssuunnitelman nykytila-analyysiä suunniteltiin ja valmistauduttiin loppuvuodesta tilaajayritysten HSEQ-arviointiin. Kiwa Inspecta ja asiakkaamme toteuttivat viiden päivän mittaisen auditoinnin tammikuussa 2023 ISS Suomen päätoimipaikassa sekä asiakaskohteissa ympäri Suomen. Saavutimme auditoinnissa kiitettävän arvosanan. Meidät arvioitiin toimialamme parhaaksi ja kaikista 650 auditoidusta yrityksestä kuudenneksi parhaaksi. Kokonaispistemäärämme 715 ylittää huomattavasti kaikkien auditoitujen yrityksien pistekeskiarvon (382).

Auditoinnissa ISS sai kiitosta ennen kaikkea järjestelmällisestä ja hyvin organisoidusta toiminnastaan sekä erinomaisesta kyvykkyydestä reagoida kehittämiskohteisiin ja mahdollisiin poikkeamiin.

3.5 Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittäminen vaikuttaa henkilöstömme työmotivaatioon ja työviihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen ja vetovoimaan.

Henkilöstö on ISS:n tärkein voimavara. Arvostamme ISS:llä henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ja osoitamme sen panostamalla systemaattisesti sekä ammattiteknisen että muun osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstömme työmotivaatioon ja työviihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen ja vetovoimaan työmarkkinoilla.

ISS:n monipuolinen koulutustarjonta kattaa perusammatillisen osaamisen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen sekä esihenkilötyötä, johtamista ja asiantuntijatyötä kehittävää valmennusta.

Lisäksi tuemme ja kannustamme henkilöstöämme kehittymään muun muassa projektitoimeksiantojen, urakierron ja työssä oppimisen avulla. Tarjoamme tarvittaessa myös mahdollisuuden mentorointiin tai uravalmennukseen.

Koulutus- ja valmennusohjelmien avulla varmistamme henkilöstön osaamisen korkean tason, ISS:n strategian toteutumisen sekä asiakaslupausten lunastamisen jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Haluamme tarjota henkilöstöllemme paikan, jossa voi kasvaa. Tahtotilamme on luoda toimivia tiloja, joissa on hyvä olla. Siihen pääsemme vain pitkäjänteisellä kehitystyöllä ja kyvyllä mukautua muutoksiin unohtamatta jokaisen sitoutumista yhteisen tavoitteeseen.

Osaamisen kehittämisestä vastaa keskitetysti ISS:n People & Culture -tiimi yhdessä liiketoiminnan ja muiden tukiyksiköiden kanssa. Yhteistyö muiden ISS-maiden kanssa on jatkuvaa, ja esimerkiksi asiakkuuksien sekä johtamisen kehittämisen valmennusohjelmat suunnitellaan yhteistyössä usean ISS-maan kanssa. Näin varmistamme mahdollisimman laajan osaamisen hyödyntämisen eri maiden kesken sekä huolehdimme siitä, että parhaat käytännöt eri maiden välillä jalkautuvat jokaisen käyttöön.

Teemme myös merkittävää yhteistyötä eri koulutustoimijoiden kanssa: Metropolian kanssa toteutettu ISS Insinööriohjelma sai jatkoa syksyllä 2021, ja ISS:n omassa tradenomiohjelmassa opinnot aloitettiin tammikuussa 2022.

3.5.1 Perehdyttäminen ja työhön opastus

Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Haluamme tukea uuden työntekijän matkaa ISS:läiseksi. Oikeanlaisella tuella, koulutuksella ja huolellisella perehdyttämisellä varmistamme henkilöstöllemme hyvät eväät työn aloittamiseen. Perehdyttämisen sisällöstä ja menetelmistä vastaa People & Culture -tiimi, joka laatii valtakunnalliset perehdytysohjelmat ja seuraa niiden suorittamista. ISS-konsernissa on määritelty, millainen uuden esihenkilön ja työntekijän perehdytys minimissään on. Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Esihenkilö vastaa siitä, että uusi työntekijä perehdytetään sovitun prosessin mukaisesti. Hän voi nimetä uudelle työntekijälle lisäksi työkummin auttamaan ja tukemaan työntekijää arjessa ja työhön opastamisessa. Vakituisten uusien henkilöiden lisäksi perehdytämme määräaikaiset työntekijät, harjoittelijat, tehtävästä toiseen vaihtavat, pitkiltä vapailta palaavat henkilöt sekä vuokratyöntekijät. Perehdytys koostuu yritykseen, työtehtävään, työturvallisuuteen, tuotettaviin palveluihin ja asiakkuuteen perehdyttämisestä. Dokumentoimme perehdytyksen ja seuraamme sen toteutumista yritys- ja liiketoimintayksikkötasoilla säännöllisesti.

Suomessa käytetään ISS:ssä globaalisti käytössä olevaa ISS MyLearning LMS -järjestelmää (Learning Management System). Sen avulla saamme koulutustarjonnan kaikkien ISS:läisten nähtäville, jolloin jokainen saa paremman käsityksen omista kouluttautumismahdollisuuksistaan. Myös ISS:n verkkokoulutukset ovat entistä paremmin kaikkien saatavilla. Myös perehdytyskurssimme ovat verkkokurssimuotoisia. Näin perehtyminen on ketterämpää, ja kaikki materiaali on saatavilla heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

Lisäksi esihenkilöroolissa olevat saavat aiempaa helpommin ja selkeämmin näkyviin koko tiimin koulutustilanteen. Työprofiilien perusteella henkilöstön jäsenille voidaan valmiiksi nimetä koulutuksia suoritettavaksi sen lisäksi, että jokainen voi valita avoimesta tarjonnasta itselleen tarpeellisia koulutuksia.

3.5.2 Jatkuva kehittyminen ja koulutukset

Koulutus- ja valmennusohjelmiemme suunnittelu pohjautuu yrityksen strategiaan, työtehtävien edellyttämiin osaamisvaateisiin, liiketoiminnan tarpeeseen, asiakkaiden kanssa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin sekä kehityskeskusteluissa esille tulleisiin tarpeisiin.

Kehityskeskustelut ovat olennainen osa henkilöstöjohtamistamme, ja niiden toteutumista ja laatua seurataan kaikilla organisaatiotasoilla. Tällä henkilöstöjohtamisen avainprosessilla on vahva historia ISS:llä, ja olemme toteuttaneet sitä eri muodoissaan jo kahden vuosikymmenen ajan.

Strukturoitujen keskusteluiden avulla vahvistamme henkilöstömme sitoutumista, motivaatiota sekä kyvykkyyttä suoriutua työtehtävistä. Hyvällä johtamisella haluamme varmistaa, että jokainen tietää omalle työtehtävälleen asetetut odotukset ja tavoitteet. Samalla pääsemme rauhassa keskustelemaan myös henkilökohtaisesta kehittymisestä, työssä jaksamisesta sekä hyvinvointia ja työturvallisuutta koskevista teemoista. Kehityskeskustelut pidetään vähintään kerran vuodessa. Toimihenkilöiden kehityskeskusteluprosessiin kuuluu lisäksi kerran vuodessa pidettävä seurantakeskustelu.

360-palaute tukee esihenkilönä kehittymistä

ISS Palveluilla on mahdollista saada palautetta omasta toiminnastaan 360-arvioinnin avulla, joka rakentaa ja vahvistaa ISS:n yhdenmukaista ja tavoitteellista johtamiskulttuuria. Lisäksi arviointi tukee jokaisen arvioitavan kehittymistä esihenkilönä, kollegana ja oman vastuualueensa johtajana. Arviointiprosessissa kehitetään myös palautteen antamisen ja vastaanottamisen kulttuuria ISS:llä. Osallistujat ovat antaneet arviointiprosessista myönteistä palautetta, ja se on koettu hyödylliseksi työkaluksi.

Arvioinnissa henkilö kerää palautetta omasta johtamisestaan ja tavastaan tehdä yhteistyötä muiden kanssa omalta esihenkilöltään, kollegoiltaan, työntekijöiltään sekä muilta sidosryhmiltä. Prosessi on osa koulutusohjelmiamme, ja sen piiriin kuuluvat esihenkilöasemassa olevat ISS:läiset. Arviointiprosessiin kuuluu aina henkilökohtainen palautekeskustelu ja palautteen perusteella tehdään henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.

Palvelukulttuurin kehittäminen on arvolupauksemme ytimessä

Arvolupauksemme päättyy sanoihin me välitämme sinusta. Tätä lupausta toteutamme vahvalla panostuksella palvelukulttuurin kehittämiseen. Kehittämistä teemme muun muassa asiakkuusjohtamiseen ja erinomaiseen asiakaspalvelukokemukseen tähtäävillä ohjelmillamme.

Placemaker’s Path -palvelukulttuuriohjelma

Jokainen meistä on placemaker. Termillä viitataan sloganiimme People Make Places. Path taas tarkoittaa polkua: haluamme rakentaa jokaiselle ISS:läiselle oman polun ISS:llä. Vuonna 2021 lanseerattu Placemaker’s Path -palvelukulttuuriohjelma kulkeekin ISS:läisen rinnalla koko työsuhteen ajan rekrytoinnista ja perehdytyksestä alkaen.

Ohjelman avulla toteutamme toimintamme tarkoitusta, arvolupaustamme ja strategiaamme käytännössä: meillä on yksi, yhteinen koulutusohjelma, jossa opimme, kuinka luomme asiakkaillamme yhä parempia tiloja, joissa meidän kaikkien on hyvä olla. Vuonna 2022 jatkoimme Placemaker’s Path –palvelukulttuuriohjelmamme toteuttamista ja työpajoihin osallistui lähes 900 ISS:läistä.

Ohjelmassa kehitetään myös esihenkilöiden taitoja johtaa tiimejä ja palveluita. Arvolupauksemme muuttuu sanoista teoiksi, kun työntekijöillämme on toimintaympäristö, jossa he voivat onnistua.

Key Account Manager Certification (KAMC)

Halumme palvella asiakkaita erinomaisesti kaikilla tasoilla näkyy myös panostuksessa asiakkuuksien kehittämiseen. Jokainen asiakkuusjohtajamme suorittaa sertifioinnin konsernin koulutusohjelmassa ja saa sitä kautta valmiuksia entistä parempaan asiakkuuksien johtamiseen. Valmennuksen läpikäynyt on ohjelman päätteeksi sertifioitu johtamaan avainasiakkuuksia ylimmän johdon toimesta. Sertifioinnin läpäisemiseksi asiakkuusjohtajien on tullut osoittaa, että he systemaattisesti kehittävät omia asiakkuuksiaan sekä henkilöstöään asiakkaan odotusten mukaisesti ISS:n prosesseja ja työkaluja noudattaen.

Valmennuksesta on saatu erittäin positiivisia kokemuksia. Myös asiakkaita on otettu mukaan kuulemaan, miten haluamme kehittää asiakkaan saamaa palvelua ja yhteistyötä.

ISS-konsernin koulutusohjelmat

ISS-konsernin koulutustarjontaan sisältyy perehdytys, palvelukulttuurin kehittäminen sekä liiketoiminnan ja johtamisen kokonaisuuteen kuuluvat kehittämisohjelmat. Konsernin yhteiset koulutusohjelmat edistävät strategian toteuttamista ja vahvistavat ISS:n yhteistä kulttuuria. Koulutusohjelmien avulla kehitetään johtamista ja yhtenäistä ajattelutapaa.

Global Management Trainee Programme

ISS:n kansainvälinen Global Management Trainee Programme tarjoaa lahjakkaille ja kunnianhimoisille nuorille kyvyille mahdollisuuden tulla osaksi ISS:n menestystarinaa ja viedä yritystä kohti strategisia päämääriämme keskitettyjen kokonaispalveluratkaisujen tuottajana.

ISS Global Management Trainee -ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2012 lähtien. 18 kuukauden mittaisessa ohjelmassa traineet työskentelevät harjoittelujaksoilla eri puolilla palveluorganisaatiotamme sekä ulkomaanvaihdossa toisessa ISS-maassa. Tätä kautta heille muodostuu hyvä kokonaiskäsitys ISS:n paikallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta sekä laaja kontaktiverkosto yrityksen sisällä. Ohjelman jälkeen traineet jatkavat ISS-uraansa avainasiakkuuksissamme esihenkilö- ja asiantuntijarooleissa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on edetä kokemuksen kautta ylemmän johdon tehtäviin. Ohjelma käynnistyy vuosittain syyskuussa, ja hakuaika on käynnissä aina edellisen vuoden vaihteessa.

3.5.3 Tutkintotavoitteinen koulutus

Tavoitteenamme on varmistaa henkilöstön oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin.

Ammatillisen osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa henkilöstömme oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen vuosittaiset tavoitteet hyväksytään konserniyhteistyöryhmässä, jossa on sekä ylimmän johdon että henkilöstön edustus.

Tutkintotavoitteiseen koulutukseen osallistuu vuosittain noin 300 henkeä. Vuonna 2022 tutkintoon valmistui 180 ISS:läistä.

Koulutamme henkilöstöämme tutkintotavoitteisen koulutuksen ohella asiakaskohtaisesti räätälöidyissä koulutusohjelmissa, työturvallisuudessa, asiakaspalvelutaidoissa ja palvelukäyttäytymisessä, palvelukonseptin hallinnassa, ympäristöasioissa sekä laadunhallinnassa. Esihenkilötaitoja vahvistamme esihenkilöiden ja johdon valmennusohjelmilla.

Joka vuosi merkittävä osa ammatillisen osaamisen tavoitteista ja koulutuksesta ISS:llä liittyy erilaisiin lakisääteisiin tai asiakasympäristön vaatimiin lupa- ja pätevyyskoulutuksiin. Seuraamme ennakoivasti lupien voimassa oloa ja ohjaamme henkilöstöämme sen pohjalta koulutukseen. Näin varmistamme tarvittavien säädösten ja asetusten täyttymisen työtehtäviemme hoitamisen yhteydessä. Esimerkiksi työturvallisuuskortti on asetettu pakolliseksi pätevyydeksi useissa eri toimenkuvissa. Luokkahuonekoulutuksen ohella ja tukena koko henkilöstöllämme on mahdollisuus suorittaa verkkokursseja. Pandemian takia valtaosa korttikoulutuksista suoritettiin verkkototeutuksina myös vuoden 2022 aikana.

3.5.4 Koulutusinvestoinnit

5 905 ISS:läistä on osallistunut erilaisiin työnantajan tarjoamiin koulutuksiin vuonna 2022. Kouluttautumiseen on käytetty yhteensä 60 345 tuntia. Keskimäärin koulutukseen käytetty aika osallistujaa kohti on noin 10,22 tuntia.

ISS:llä on käytössä 99 erilaista henkilöstölle suunnattua verkkokoulutusohjelmaa liittyen muun muassa perehdytykseen, turvallisuuteen, henkilöstön ja asiakkuuden johtamiseen, ympäristövastuuseen ja tuotekoulutukseen.

Koronapandemialla oli merkittävä rooli etäopiskelun lisääntymisessä edelleen vuoden 2022 aikana. Vaikka osa koulutuksista saatiin siirrettyä etätoteutuksiin, jouduttiin pandemian takia silti osa koulutuksista siirtämään myöhempään ajankohtaan.

3.6 Palkitseminen

Palkitsemisen ja etujen avulla huomioidaan onnistuneita työsuorituksia ja pitkiä työuria sekä edistetään työhyvinvointia ja työturvallisuuskulttuuria.

ISS:n palkkapolitiikka perustuu työehtosopimusten ja työn vaativuuden mukaiseen palkkaukseen. Palkitsemisen ja etujen avulla huomioidaan onnistuneita työsuorituksia ja pitkiä työuria sekä edistetään työhyvinvointia ja työturvallisuuskulttuuria.

Vuonna 2022 ISS laajensi työsuhde-etujen kokonaisuutta ottamalla käyttöön työsuhdepyöräedun. Tämän edun myötä ISS tukee työntekijöidensä hyvinvointia entistä kattavammin.

ISS:llä on käytössä yhteinen kertapalkitsemisen raami, jonka puitteissa esimiehet voivat huomioida kattavasti yksilöitä ja tiimejä erinomaisista ja poikkeuksellisista työsuorituksista.

ISS:llä arvostetaan pitkiä työuria, ja yritys palkitsee työntekijöitään, kun 10, 20, 30 ja 40 vuoden palvelusvuodet tulevat täyteen. Vuonna 2022 ISS palkitsi 257 työntekijää palvelusvuosipalkkiolla. Vuonna 2022 ISS myös haki itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä kahdelle ansioituneelle ammattilaiselle. Suomen tasavallan presidentti myönsi Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan mitalin kultaristein Jarmo Karhuselle ja Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin Mari Raidalle.

ISS palkitsi myös vuonna 2022 työntekijöitään Omena-palkinnolla. Omena-ohjelman tarkoitus on antaa tunnustusta ja palkita esimerkillisiä työntekijöitä, jotka tuottavat erinomaisia palvelukokemuksia ja tukevat omalla työllään asiakkaan liiketoiminnan kehittymistä. Omena-ohjelman avulla nostetaan esiin esimerkillisiä työkavereita inspiraatioksi muille.

Jokainen Omena-ehdokas palkittiin pikapalkkiolla ja kiitoksella. Rahapalkkion saavia voittajia valittiin joka kuukausi ehdotettujen keskuudesta kuusi eli yksi jokaisesta ISS:n liiketoimintayksiköstä. Usein ehdokkaana oli kokonainen tiimi, joka strategiamme mukaisesti oli toteuttanut palvelurajat ylittävää työtä asiakkaan hyväksi. Näin ollen yhteensä 106 ISS:läistä sai kuukauden Omena-palkinnon vuonna 2022. Vuoden lopulla kuukausivoittajien keskuudesta valittiin liiketoimintayksiköiden finalistit, jotka saivat palkinnoksi iPadin ja jatkoivat kilpailemista 5 000 euron arvoisesta ISS Vuoden Omena -palkinnosta. ISS Suomen Vuoden 2022 Omena -palkinnon voitti KA2-liiketoimintayksiköstä kohdepäällikkö Riitta-Liisa Karjalainen.

3.7 Viestintä

Viestintäämme ohjaavat myös ISS-konsernin ja Suomen strateginen suunnitelma ja siinä määritellyt prioriteetit.

Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla. Lupauksemme mukaisesti uskomme siihen, että meiltä löytyy jokaiselle oma paikka. Tarkoituksemme ja ydinviestimme toimivat viestintämme perustana.

Viestintäämme ohjaavat myös ISS-konsernin ja Suomen strateginen suunnitelma ja siinä määritellyt prioriteetit. Toteutamme viestintää laadukkailla sisällöillä ja niiden oikealla kohdentamisella tarkoituksenmukaisille kohderyhmille.

Viestinnässä tavoitteemme on auttaa kasvattamaan sidosryhmien luottamusta ja tuomaan yrityksemme tavoitteita ja toimintaa esille niin sisäisesti kuin ulkoisesti tuottaaksemme kestävää ja kannattavaa kasvua, varmistaaksemme ammattitaitoisen työvoiman ja tukeaksemme yhteisöjä, joissa toimimme.

Vuonna 2022 uudistimme viestintästrategiamme ja viestinnän toimintasuunnitelman vastaamaan paremmin ISS-konsernin globaalia viestintästrategiaa sekä yrityskulttuurimme rakentamista. Viestinnän prioriteetteinä ovat henkilöstön sitoutumiseen, turvallisuuteen, hyvinvointiin sekä yhdenvertaisuuteen ja osaamisen kehittämiseen liittyvät sisällöt sekä projektit.

Tärkein kanavamme kertoa ISS:stä työnantajana on kaikille avoin töISSä-sivustomme, jossa vieraili vuonna 2022 yli 27 000 käyttäjää. TöISSä-sivustolla kerromme muun muassa koulutus- ja kehittymismahdollisuuksistamme sekä toimenpiteistämme työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.

Kertomalla monipuolisesti erilaisista osaajistamme kerromme samalla ISS:läisten tekemän työn merkityksellisyydestä. Merkityksellinen, asiakastarpeisiin vastaava työ johtaakin kestävään ja kannattavaan liiketoimintaan. Yhteistyöstä asiakkaidemme kanssa kerroimme blogi.iss.fi-julkaisualustallamme. Vuonna 2022 julkaisimme lisäksi uuden isspalvelut.fi -paikallissivuston, joka on jatke konsernisivustollemme osoitteessa iss.fi. Tällä ratkaisulla olemme sekä samanlainen kaikkialla maailmassa että voimme kertoa paikallisista palveluistamme tarkemmin.

Sosiaalisen median tilimme LinkedInissä, Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä ovat nekin tärkeitä kanavia niin ISS:läisten kuin ulkoisten sidosryhmiemme tavoittamisessa. Julkaisimme sosiaalisen median kanavissamme vuonna 2022 yhteensä 456 kertaa, ja sitoutuminen sisältöihimme kasvoi 222 % verrattuna vuoteen 2021. ISS:läiset ovat myös osoittaneet jatkuvasti kasvavaa mielenkiintoa jakaa ISS:n sisältöjä omilla sosiaalisen median tileillään, mikä kertoo ylpeydestä omaa tehtävää ja ISS:ää kohtaan.

Koska ihmiset ovat ISS:n tärkein voimavara, viestintä on ISS:llä keskeinen osa hyvää johtamista.

Keskeinen osa viestintäämme ovat vastuullisuusteemat, joista yksi on tämän ISS:n yritysvastuuraportin koostaminen. Vuonna 2022 jatkoimme vastuullisuustyömme näkyväksi tekemistä Oikeilla jäljillä -vastuullisuusviestintäkonseptilla.

Vuonna 2022 yksi merkittävimmistä viestinnän ulottuvuuksista oli myös toimia osana erilaisia poikkeustilannetyöryhmiä sekä luoda ja pitää ajan tasalla selkeää ohjeistusta poikkeustilanteessa toimimisesta kaikille ISS:läisille.

Koska ihmiset ovat ISS:n tärkein voimavara, viestintä on ISS:llä keskeinen osa hyvää johtamista. Toimitusjohtaja pitää yhdessä muiden johtoryhmäläisten ja vaihtuvien vierailijoiden kanssa kuukausittain henkilöstölle 45-minuuttisen infon, joka on katsottavissa paikan päällä ISS:n pääkonttorilla, etäyhteyksien välityksellä ja tallenteena intranetissä.

Intranetissä julkaistaan myös kuukausittain henkilöstöjohtamisen uutiskirje, joka tukee henkilöstöjohtamista ja yhdenmukaistaa tiimipalavereiden viestiä. Esihenkilöillä on tärkeä rooli ISS:n sisäisessä viestinnässä.

Kerran vuodessa ISS:n esihenkilöt kokoontuvat yhteen kuuntelemaan ISS-konsernin ja ISS Palveluiden strategiset pääviestit. Tapahtuma huipentuu ISS Suomen Omena-voittajan valintaan. Tammikuussa 2022 järjestimme tämän yhteisen kokoontumisen koronapandemian vuoksi virtuaalisesti.

4.0 Viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta

Kiinteistöjen käytön ja ylläpidon merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja sopeutumisessa muodostaa perustan ISS:n ympäristövastuullisuustyölle. Kiinteistöt aiheuttavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Näistä noin 76 prosenttia syntyy kiinteistöjen käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Olemme sitoutuneet minimoimaan palveluratkaisuillamme asiakkaidemme kiinteistöjen käytönaikaisia ympäristövaikutuksia. Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuonna 2035.

Palvelukohtainen hiilijalanjälkilaskenta ja merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen ovat perustana toimintamme kehittämiselle ja konkreettisten tavoitteiden asettamiselle.

Ympäristövastuullisuus sisältyy ISS:n arvoihin ja on olennainen osa päivittäistä palvelutuotantoamme. Kestävillä palveluratkaisuillamme vaikutamme positiivisesti kiinteistöjen käytönaikaisiin ympäristövaikutuksiin – tämä on hiilikädenjälkemme. Yhdessä asiakkaidemme kanssa meillä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa rakennusten aiheuttamaan hiilijalanjälkeen.

Olemme sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen hillitä lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen, ja tavoitteenamme on olla hiilineutraali koko arvoketjumme osalta vuonna 2035. Scope 1:n ja Scope 2:n osalta tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030. Lisäksi YK:n Global Compact -aloite ja kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat kaikkea toimintaamme. Olemme liittyneet Science Based Target -aloitteeseen (SBTi), ja joulukuussa 2022 annoimme tieteeseen pohjautuvat tavoitteemme SBTi:n hyväksyttäväksi.

Vuodesta 2019 alkaen olemme laskeneet palveluidemme hiilijalanjälkeä. Laskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin, ja se on toteutettu yhteistyökumppanimme kanssa. Laskentamme kattaa arvoketjussamme syntyvät Scope 3 -päästöt.

Merkittävimmät ympäristövaikutuksemme syntyvät raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta sekä CO2-päästöistä, jotka aiheutuvat liikkumisesta asiakaskohteisiin. Palvelukohtainen hiilijalanjälkilaskenta ja merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen ovat perustana toimintamme kehittämiselle ja konkreettisten tavoitteiden asettamiselle.

ISS:n sidosryhmätutkimus paljastaa yhteisen huolen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Asiakkaamme, henkilöstömme ja muut sidosryhmämme osaavat jo odottaa ISS:ltä suunnannäyttäjän roolia ja vastuun kantamista. Asiakkaat ja muut ulkoiset toimijat arvioivat toimintaamme säännöllisesti. Tulosten pohjalta pystymme vastaamaan meille asetettuihin odotuksiin. Vuonna 2022 saavutimme Ecovadis-arvioinnissa Kulta-tason ja sijoituimme näin ympäristövastuullisuudessa 1 prosentin parhaimmistoon koko toimialalla. Tulos kertoo meille siitä hienosta työstä ja jatkuvasta parantamisesta, jota yrityksenä teemme kehittääksemme oman toimintamme vastuullisuutta sekä auttaaksemme asiakkaitamme ympäristövastuullisuuden edelläkävijöiksi. Lue lisää sidosryhmätutkimuksestamme.

4.1 Vastuulliset palvelut asiakkaidemme vastuullisuustyön tukena

Meillä kiinteistöalan ammattilaisilla on tärkeä rooli kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentämisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Rakennettu ympäristö on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, mikä korostaa sen tärkeyttä mutta myös mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Meillä kiinteistöalan ammattilaisilla on tärkeä rooli kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentämisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Vastuulliset palveluratkaisumme sekä kiinteistöjen energiatehokkuus ja olosuhteiden hallinta ovat keskeisessä asemassa asiakkaille räätälöitävissä palvelukokonaisuuksissa.

Vastuulliset palveluratkaisumme vähentävät omia päästöjämme, mutta niillä on myös suoria ja epäsuoria vaikutuksia asiakkaidemme päästöihin. Energianhallintapalvelut sekä esimerkiksi ravintola- ja siivouspalveluiden energia- ja resurssitehokkaat laitteet vähentävät asiakkaidemme Scope 2 -päästöjä. Lisäksi päästöjen vähentämistoimenpiteet vaikuttavat asiakkaidemme arvoketjun päästöihin eli Scope 3 -päästöihin. Ammattitaitoisesti toteuttamamme palveluratkaisut vaikuttavat lisäksi positiivisesti rakennusten elinkaareen, sisäilman laatuun ja kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen muuttavat osaltaan kiinteistöjen ylläpitoa tulevina vuosina. Palveluillamme voimme toteuttaa sopeutumistoimenpiteitä, joilla varmistetaan kiinteistöjen kyky kohdata ilmastonmuutoksen seuraukset.

Olemme laskeneet palveluistamme aiheutuvaa hiilijalanjälkeä useille asiakkaillemme osaksi heidän Scope 3 -päästöraportointiaan. Toteuttamalla siivous-, ravintola- ja kiinteistön ylläpitopalveluita päästöjä vähentäen, materiaalitehokkaasti, luonnon monimuotoisuutta ylläpitäen ja kiertotaloutta rakentaen tuemme asiakkaidemme ilmastotavoitteita.

Lue lisää Asiakkaat-osiosta, miten tuemme palveluillamme asiakkaidemme vastuullisuustavoitteita ja viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta.

4.2 Lähes 8 000 ISS:läistä muuttavat sanat teoiksi

Henkilöstön ympäristökoulutuksissa käsitellään kiertotalouden ratkaisuja, resurssitehokkuutta ja ilmastovaikutuksia.

Ympäristövastuullisuus on kiinteä osa palveluitamme, ohjeistuksiamme ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Vuoden 2022 aikana jatkoimme edellisenä vuonna lanseeraamamme Oikeilla jäljillä -vastuullisuusohjelman mukaisia toimenpiteitä. Ohjelmalla edistämme yrityksemme ympäristövastuullisuustavoitteita ja lisäämme niin oman henkilöstömme kuin asiakkaidemme ympäristötietoisuutta.

Koulutamme henkilöstöämme ympäristövastuullisuuteen osana muita koulutuksia, mutta myös erillisillä ympäristökoulutuksilla. Kiertotalouden ratkaisuja, resurssitehokkuutta ja ilmastovaikutuksia käsitellään koulutuksissa jokaisen oman roolin näkökulmasta.

Järjestämme vuoden aikana useita vastuullisuuskampanjoita ja -teemapäiviä. Tavoitteenamme on niiden avulla edistää konkreettisia tekoja valitun teeman alla ja lisätä tietoisuutta mahdollisuuksistamme vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen, kiertotalouteen, resurssitehokkuuteen sekä luonnon monimuotoisuuteen.

Kestävän kehityksen viikolla ja Maailman ympäristöpäivänä keskityimme keinoihin ylläpitää luonnon monimuotoisuutta palveluidemme avulla. Syyskuussa osallistuimme World Cleanup Day -tapahtumaan ja jalkauduimme lähiluontoon keräämään roskia.

Järjestämme vuoden aikana useita vastuullisuuskampanjoita ja -teemapäiviä.

Syksyllä 2022 Euroopan energiakriisi kannusti yritykset vaikuttaviin energiansäästötoimenpiteisiin. Osallistuimme mukaan Astetta Alemmas -kampanjaan: teimme energiansäästötoimenpiteitä omissa toimipisteissämme, pureuduimme palveluidemme energiansäästömahdollisuuksiin ja jaoimme osaamista energiansäästökeinoista omassa energia-aiheisessa webinaarissa. Webinaarin jälkeen kiitimme jokaista osallistujaa istuttamalla puun ISS metsään. Tämä on yksi keino palkita tiimejä ja yksittäisiä henkilöitä arjen vastuullisuusteoista. Vuoden 2022 lopussa ISS metsässä kasvoi jo 8 107 puuta. Vieraile ISS Suomen omassa metsässä.

Yhteisten teemapäivien lisäksi asiakaskohteissamme järjestetään omia vastuullisuusaiheisia kampanjoita yhdessä asiakkaidemme kanssa. Arjen vastuullisuutta edistetään myös ympäristöhavaintojen avulla. Vuonna 2022 henkilöstömme teki yhteensä 332 ympäristöhavaintoa.

4.3 Ilmastotekoja koko arvoketjussa

Hiilineutraaliustavoitteemme 2035 ohjaa kaikkea toimintaamme. Scope 1:n ja 2:n osalta tavoitteenamme on hiilineutraalius vuonna 2030. Olemme toteuttaneet vuodesta 2019 lähtien palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan, joka perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin. Laskenta toteutetaan vuosittain yhteistyökumppanimme kanssa.

Scope 1 -päästömme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvasta liikkumisesta sekä työkoneiden käytöstä. ISS:n käyttämät autot ovat leasing-autoja. Vähentääksemme liikkumisesta aiheutuvia päästöjä olemme aloittaneet siirtymän kohti sähköistä tuotantoautokantaa. Vuonna 2022 sähköautoilla ajetut kilometrit kasvoivat lähes 50 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen ja säästimme sähköautoja käyttämällä noin 43 tCO2 ekv. verrattuna vastaavaan ajosuoritteeseen dieselautolla. Tällä hetkellä suurin haaste palvelutuotannossa käytettävien sähköautojen laajamittaiselle käytölle liittyy latausverkostoon. Teemme yhteistyötä vuokranantajiemme kanssa latauspisteiden rakentamiseksi vuokratilojemme yhteyteen.

Vuonna 2022 hankimme EECS:n (European Energy Certificate System) alaisia RES-GO-sähkön (Renewable Energy Sources – Guarantee of Origin) alkuperätakuita 522,3 MWh, mikä vastaa ISS:n omien sähkösopimuksien energiankulutusta vuonna 2022. Lisäksi hankimme alkuperätakuita 100-prosenttisesti päästöttömälle sähkölle 2 591 MWh, joka vastaa ISS:n sähkösopimuksien ulkopuolelle jäävän käytetyn sähkön määrää. Omien toimitilojen ympäristövaikutuksiin ja päästöihin vaikutamme optimoimalla tilatehokkuutta. Työpisteiden yhteiskäyttöisyys, työn muuttuminen entistä liikkuvammaksi sekä teknologian mahdollistama virtuaalinen työtapa ovat vähentäneet tilankäytön tarvetta. Digitaalisuus ja virtuaaliset työkalut auttavat luomaan ekologisempia toimistoja. Ympäristövaikutukset vähenevät kuitenkin myös silloin, kun voimme tehdä töitä mistä tahansa; etätyömahdollisuuksien lisääntyminen vähentää ajokilometrejä ja päästöjä. Vähensimme toimitiloista aiheutuvia päästöjä vuonna 2022 toteuttamalla useita tilatehokkuusprojekteja sekä parantamalla tilojen monikäyttöisyyttä ja energiatehokkuutta.

4.3.1 Ilmastoteot palveluissamme

Palvelutuotannossa suosimme uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, kestäviä ja monikäyttöisiä tuotteita materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden varmistamiseksi.

Suurin osa päästöistämme syntyy arvoketjussamme raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta, eli ne luokitellaan Scope 3 -päästöiksi. Tärkeä kehittämisalueemme onkin yhteistyö palveluiden hankintaketjuissa eri kumppaneiden kanssa. Palvelutuotannossa suosimme uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, kestäviä ja monikäyttöisiä tuotteita materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden varmistamiseksi sekä minimoimme palvelusta syntyvän jätteen määrää.

Ravintolapalveluissa tavoitteenamme on vähentää päästöjä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuodesta 2021 alkaen lounasasiakkaamme ovat halutessaan voineet huomioida lounaan ilmastovaikutukset lounasta valitessaan. Ravintolapalveluissa raaka-ainevalintojen ilmastovaikutukset näkyvät selkeästi hiilijalanjälkilaskennassa. Korvaamalla lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla vaikutamme merkittävästi ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin. Ravintoloissamme on tarjolla maukas kasvisruokavaihtoehto päivittäin, ja huomioimme ruokalistasuunnittelussa sesonkituotteet. Käyttämämme liha- ja maitotuotteet, kananmunat sekä vilja- ja leipomotuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia.

Kiinteistön ylläpitopalveluissa ensisijaisia toimenpiteitämme päästöjen vähentämiseksi ovat työkoneista ja liikkumisesta aiheutuvien CO2-päästöjen minimointi sähköautoja ja muita vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäen, koneiden käytön ja reittien optimointi sekä henkilöstön kouluttaminen taloudelliseen ajotapaan. Valitsemme käytettävät laitteet ja työkoneet huomioiden niiden monikäyttöisyyden sekä elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Vuodesta 2021 alkaen olemme käyttäneet laajamittaisesti sähkökäyttöisiä pienkoneita vähentääksemme pienkoneiden käytöstä aiheutuneita CO2-päästöjä. Olemme pilotoineet myös sähkökäyttöistä robottilakaisukonetta katualueiden ja parkkipaikkojen puhdistamisessa. Robotti puhdistaa katualueita pölyttömästi, vaikka toimiikin vedettömästi. Arvion mukaan yhden robotin käytöllä voi säästää 30 tonnia CO2-päästöjä vuodessa.

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella olemme jo useamman vuoden ajan muokanneet perinteisiä siivouksen toimintatapoja ja vähentäneet päästöjä kemikaalien ja muovin kulutuksen pienentyessä. Myös kemikaalivapaata ylläpitosiivousta tukevat 100-prosenttisesti kasvipohjaiset puhdistusaineet vähentävät syntyviä päästöjä.

4.4 Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Uusia kiertotalousratkaisuja rakennetaan yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kiertotalous ja materiaalitehokkuus tarjoavat keinoja löytää ratkaisuja luonnonvarojen liikakulutukseen, luontokadon hillintään ja päästöjen vähentämiseen. Meillä on merkittävä rooli kiinteistöjen kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden parantamisessa, sillä kiinteistöjen ylläpidon ja hoidon suunnittelulla sekä palveluillamme vaikutamme kiinteistöjen ja niissä käytettyjen materiaalien elinkaareen.

Teemme yhteistyötä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa rakentamalla ja ottamalla käyttöön uusia kiertotalousratkaisuja. Vuonna 2022 aloitimme käytettyjen työvaatteiden ja siivousliinojen kierrätyspilotin kolmessa ISS:n toimipisteessä. Pilotin tarkoituksena oli selvittää, kuinka tekstiilien kierrättäminen tapahtuu, kuinka paljon tekstiilijätettä syntyy ja kuinka tekstiilikuitujen elinkaarta voisi pidentää. Pilotti toteutettiin yhteistyössä työvaatetoimittaja Fristadsin kanssa. ISS:n käytössä olleet työvaatteet ja siivoustekstiilit toimitettiin Paimioon, jossa on Pohjois-Euroopan ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti kierrätyskuiduksi jalostava kiertotalouslaitos.

4.4.1 Kiertotalous ja materiaalitehokkuus palveluissamme

Huolehdimme asiakkaidemme kiinteistöistä pitämällä kohteet käyttö- ja toimintakunnossa. Ympäristövastuullisessa kiinteistön ylläpidossa korostuvat ennakoivat huoltotyöt, määräaikaishuoltojen suorittaminen ajallaan sekä aine- ja tarvikevalinnat. Valitsemme aina käytettävät laitteet ja työkoneet huomioiden niiden monikäyttöisyyden. Käyttämämme kylmäaineet kiertävät yhä enenevässä määrin regeneroinnin kautta takaisin käyttöön. Lämmönsiirtonesteet ovat ympäristölle turvallisia, ja viemärinavauksessa käytetään kemikaalien sijasta mekaanisia puhdistusmenetelmiä. Omaan käyttöön olemme rakentaneet lisäksi ISS Myyntipörssin työvälineiden ja -koneiden käyttöiän pidentämiseksi.

Kestävän kehityksen mukainen siivouspalvelumme perustuu kemikaalien käytön sekä veden- ja energiankulutuksen minimointiin, kestäviin hankintoihin, muovin käytön vähentämiseen sekä kiertotalouteen. Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella olemme vähentäneet merkittävästi kemikaalien käyttöä, muovin kulutusta ja päästöjä vesistöihin. Hyvä esimerkki kiertotalouden ratkaisusta on 100-prosenttisesti kasvipohjaisten, elintarviketeollisuuden sivutuotteista valmistettujen puhdistusaineiden käyttäminen silloin, kun puhdistusaineiden käyttö on välttämätöntä.

Ylläpitosiivousaineiden kulutus

Siivousaineiden kulutus (litraa/siivooja)

201720182019202020212022
9,98,56,45,75,25,1

Suosimme ympäristömerkittyjä, uusiutuvista tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka voidaan kierrättää edelleen materiaalina

Kestävät siivoushankinnat ovat olennainen osa asiakkaalle tuottamaamme siivouspalvelua. Suosimme ympäristömerkittyjä, uusiutuvista tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka voidaan kierrättää edelleen materiaalina. Käytämme siivousvaunuissa kestosäkkejä, olemme lisänneet kierrätysmuovista valmistettujen tuotteiden osuutta, ja käytössämme on esimerkiksi kierrätysmateriaalista tehtyjä lattiamoppeja sekä kierrätetyistä PET-pulloista valmistettuja twister-laikkoja, joiden kanssa ei tarvita puhdistusaineita.

Hyödynnämme parhaita käytäntöjä kaikissa palveluissamme. Siivouspalveluiden osaamista ja menetelmiä noudatetaan myös ravintolatilojen vastuullisessa siivouksessa; myös ravintolasaleissa on käytössä kasvipohjaiset puhdistusaineet ja kemikaalivapaa siivousmenetelmä.

Ravintolapalveluissa tavoitteenamme on luoda kestävää ruokakulttuuria. Tässä onnistuaksemme kehitämme jatkuvasti reseptiikkaa lihatuotteiden vähentämiseksi, käytämme vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita ja minimoimme ruokahävikin syntyä. Tavoitteenamme on puolittaa hävikki vuoteen 2027 mennessä. Ruokahävikin minimointi on osa jokapäiväistä toimintaa ravintoloissamme. Tämän lisäksi hävikkiruoan myynnillä vähennämme syntynyttä hävikkiä. Vuoden 2022 materiaaliostoistamme 79 prosenttia oli puuperäistä ja 21 prosenttia muoviperäistä materiaalia.

4.5 Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen

Tavoitteenamme on kasvattaa entisestään luonnon monimuotoisuuteen liittyvää tietoisuutta sekä luoda siihen seurattavia mittareita.

EU on asettanut tavoitteeksi, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvoiva ja monimuotoinen luonto auttaa maapalloa sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja tarjoaa meille arvokkaita ekosysteemipalveluita.

Olemme ISS Palveluissa tunnistaneet ne ekosysteemipalvelut, joita käytämme ja joihin palveluillamme vaikutamme. Käyttämiämme ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi tuotantopalveluissa ruoka, raaka-aineet ja makea vesi sekä kulttuuripalveluissa terveyteen, hyvinvointiin ja kulttuurikohteisiin liittyvät palvelut. Monimuotoisella luonnolla on lisäksi vahvat säätelypalvelut. Kiinteistöpalvelualalla käytämme esimerkiksi ilmaston säätelyyn, yhteyttämiseen, kasvien pölytykseen, ravinteiden kiertoon, maaperän muodostumiseen ja hulavesien säätelyyn liittyviä palveluita.

Vuonna 2022 luonnon monimuotoisuuden ylläpidossa korostui erityisesti vieraslajien torjunta, kun toteutimme kesäkuun alussa voimaan astuneen kurtturuusun kasvatuskiellon mukaisia hävitystoimenpiteitä asiakaskohteissamme. Lisäksi järjestimme luonnon monimuotoisuutta käsittelevän webinaarin, jossa koulutimme kiinteistön ylläpidon henkilöstöämme kemikaalivapaisiin rikkaruohojen torjuntamenetelmiin.

4.5.1 Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen palveluissamme

Palvelutuotannollamme vaikutamme luonnon monimuotoisuuteen ja sen ylläpitämiseen monin tavoin. Ravintolapalveluissa käyttämämme raaka-aineet, reseptiikka, ruokalistasuunnittelu ja hävikin hallinta ovat keskeisimpiä keinojamme. Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Lisäksi suomalaiset järvikalat ovat osa lounastarjontaamme. Valikoimaamme kuuluu myös Reilun kaupan ja Rainforest Alliancen tuotteita sekä luomu- ja lähituotteita.

Ylläpitosiivouksella vähennämme kemikaalien käyttöä, muovin kulutusta ja vesistöpäästöjä sekä edistämme resurssitehokkuutta. Kiinteistön ylläpitopalveluilla vaikutamme positiivisesti kiinteistöjen energiatehokkuuteen, mutta myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen esimerkiksi torjumalla vieraslajeja, käyttämällä torjunta-aineettomia rikkakasvien hävitysmenetelmiä ja mahdollistamalla niittymäisiä alueita osaksi asiakkaidemme piha-alueita.

Tavoitteenamme on kasvattaa entisestään luonnon monimuotoisuuteen liittyvää tietoisuutta sekä luoda siihen seurattavia mittareita.

4.6 Vesivastuullisuus toiminnassamme

Huolehdimme asiakaskohteissamme vesikalusteiden kunnosta ja suositusten mukaisista virtaamista.

Vesivastuullisuus on tärkeä osa ympäristövastuullisuuttamme. Palveluidemme arvoketjun kautta meillä on mahdollisuus vähentää turhaa vedenkulutusta ja suojella sekä vesivarantoja että merten luonnonvaroja. Kehitämme jatkuvasti omaa osaamistamme vesiriskien parempaan tunnistamiseen ja kokonaisvaltaiseen hallintaan.

Käytämme toimipisteissämme kunnallista vedenjakelua, ja toiminnastamme syntyvä jätevesi menee kunnalliseen viemäriverkostoon. Pääkonttorimme sijaitsee LEED Platina -luokituksen saaneessa business parkissa, jossa vesivastuulliset ratkaisut näkyvät muun muassa vähän vettä kuluttavina vesikalusteina. Omassa toiminnassamme käytämme vettä siivouspalveluissa, ravintolapalveluissa sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa.

Siivouspalveluissa minimoimme veden kulutusta erityisesti menetelmä- ja välinevalinnoilla. Olemme tehneet jo vuosikymmeniä töitä vähentääksemme turhaa vedenkulutusta. Pitkään käytössä olleet mikrokuitumenetelmä ja tekstiilien matalalämpöpesu ovat tästä hyviä esimerkkejä. Viime vuosina olemme uudistaneet merkittävästi konekantaamme ja ottaneet käyttöön resurssitehokkaita siivouskoneita, joiden veden- ja energiankulutus on minimoitu. Moderneilla koneilla olemme säästäneet vettä yli 13 miljoonaa litraa vuosina 2017-2022. Vastaavasti olemme lahjoittaneet saman määrän puhdasta juomavettä Future Cleaning Technologiesin kautta Made Blue -organisaatiolle kehitysmaihin. Vuonna 2022 lisäsimme robottien käyttöä siivouspalveluissa. Robottimme puhdistavat lattiat kemikaalivapaasti ja energiatehokkaasti sekä vähentävät veden käyttöä, sillä niiden tehokas vedenkierrätys mahdollistaa jopa 70 prosentin säästöt puhtaan veden kulutuksessa.

Maatalous on maailman suurin vedenkäyttäjä, koska tiettyjen raaka-aineiden viljely ja kasvatus vaativat huomattavia määriä vettä ja keinokastelua. Ravintolapalveluissa raaka-ainevalinnoilla ja -hankinnoilla vaikutamme veden kulutukseen, vesivaroihin sekä vesistöjen luonnon monimuotoisuuteen myös globaalilla tasolla. Tarjoamamme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Paikallisesti ravintolan vedenkulutusta vähennetään päivittäin tehokkailla pesuprosesseilla, kuten täysillä tiskikoneellisilla ja vesikalusteiden optimaalisilla säädöillä. Vuonna 2022 osana Astetta Alemmas -kampanjaa vähensimme yhdessä asiakkaidemme kanssa vedenkulutusta luopumalla tarjottimien käytöstä. Tällä on merkittävä vaikutus vedenkulutukseen tiskiprosessissa.

Kiinteistöjen vedenkäyttöön vaikutamme asiakaskohteissamme huolehtimalla vesikalusteiden kunnosta ja suositusten mukaisista virtaamista. Omassa toiminnassamme kiinteistön ylläpitopalveluissa käytämme vettä hiekannostossa pölyämisen ehkäisemiseksi. Tällöin minimoimme vedenkulutusta hiekannostojen oikealla ajoittamisella.

4.7 Energian kulutus ja jätehuolto omissa toimitiloissamme

Sähkön tuotantomuotona on 100-prosenttisesti suomalainen tuulivoima ja vesivoima.

Tuotamme palveluita asiakkaidemme luona, heidän kiinteistöissään. Omistamme ainoastaan yhden kiinteistön, ja muissa toimipisteissämme olemme vuokralaisina. Vuonna 2022 hankimme EECS:n (European Energy Certificate System) alaisia RES-GO-sähkön (Renewable Energy Sources – Guarantee of Origin) alkuperätakuita 522,3 MWh, mikä vastaa ISS:n omien sähkösopimuksien energiankulutusta vuonna 2022. Lisäksi hankimme alkuperätakuita 100 % päästöttömälle sähkölle 2 591 MWh, joka vastaa ISS:n sähkösopimuksien ulkopuolelle jäävän käytetyn sähkön määrää. Vuonna 2022 olemme jatkaneet energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä Astetta Alemmas -kampanjan ja sertifioidun ISO 50001 -energianhallintajärjestelmän puitteissa. Lisäksi olemme toteuttaneet useita tilatehokkuusprojekteja ja parantaneet tilojen monikäyttöisyyttä. Seurantaa olemme kehittäneet muun muassa lisäämällä IoT-teknologian käyttöä.

Raportoimme sähkönkulutusta sekä ostamamme että käyttämämme sähkön osalta. Vuodesta 2021 lähtien olemme sisällyttäneet laskentaan myös tiedot vuokrakohteissa käyttämämme kaukolämmön osalta. Vuonna 2022 olemme kehittäneet edelleen sekä sähkön että kaukolämmön seurantaa vuokranantajiemme kanssa, sisällyttäen esimerkiksi ravintoloidemme sähkönkulutuksen mukaan seurantaan. Tästä johtuen raportoinnin sisältö on merkittävästi laajempi vuonna 2022 eikä ole vertailukelpoinen aiempien vuosien kanssa.

Pääkonttorimme sijaitsee LEED Platina -luokituksen saaneessa business parkissa, jossa kestävät ratkaisut näkyvät muun muassa vähän vettä kuluttavina vesikalusteina, tarpeen mukaan säätyvinä valaistuksena ja ilmanvaihtona, sähköautojen latauspisteinä sekä vähäpäästöisinä materiaalivalintoina.

ISS:n oma energian kulutus, energiaintensiteetti ja vedenkulutus

202020212022
Sähkön kulutus, MWh1 5881 5123 351 **)
Sähkön ominaiskulutus, KWh/brm2505480
Lämmön ominaiskulutus, KWh/brm2119 *)162128
Energian ominaiskulutus, KWh/brm2169 *)216208
Veden ominaiskulutus, dm3/brm2 *)395292360
Laskenta perustuu mitatun tiedon pohjalta laskettuun kokonaiskulutukseen, pois lukien *) merkatut luvut.
*) Laskenta perustuu mitattuihin kulutustietoihin.
**) Laskentarajaus on merkittävästi aiempia vuosia laajempi vuonna 2022.

Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

202020212022
Scope 1: Tuotantoautot ja työkoneet (t CO2-ekv.)3 163 3 6343 228
Scope 2:
Ostettu sähkö (markkinalähtöinen menetelmä), kaukolämpö (t CO2-ekv.) *)
99 **)529 529
Scope 3:
Arvoketjun päästöt (t CO2-ekv.)
1 562 ***)22 689 26 270 ****)
Päästöintensiteetti
Liikevaihtoon suhteutettuna (t CO2-ekv./milj. €)
7,99,88,5
Laskenta on toteutettu OpenCO2.net-laskurilla.
*) Laskennassa on huomioitu ISS:n ostama uusiutuva energia. Kaukolämmön osalta laskennassa on käytetty paikallisten energiayhtiöiden ilmoittamia kaukolämmön päästökertoimia.
**) Laskentarajaus on suppeampi vuonna 2020 kuin vuosina 2021-2022.
***) Laskentarajaus on suppeampi vuonna 2020 kuin vuosina 2021-2022.
****) Siivous-, ravintola- ja kiinteistön ylläpitopalveluiden arvoketjun päästötiedot ovat tarkentuneet verrattuna vuosiin 2020-2021.
Vuodesta 2021 alkaen olemme sisällyttäneet Scope 2 -laskentaan myös tiedot vuokrakohteissa käyttämämme kaukolämmön osalta. Aiempina vuosina vastaavia tietoja ei ole ollut saatavilla vuokranantajilta. Laskennan sisältö on laajempi verrattuna aiempiin vuosiin. Tämä lisää laskennan kattavuutta, mutta samalla lisää raportoituja Scope 2 -päästöjä verrattuna aiempiin vuosiin.
Vuodesta 2021 alkaen Scope 3 -laskentamme sisältö on merkittävästi laajempi verrattuna aiempiin vuosiin. Luvuissa on mukana arvoketjumme päästöt palveluidemme osalta. Tämä on lisännyt laskennan kattavuutta, mutta samalla kasvattanut päästöjä verrattuna edellisiin vuosiin.

Ensisijaisena tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää.

Noudatamme kaikessa toiminnassamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää, minkä lisäksi pyrimme jatkuvasti parantamaan materiaalitehokkuutta ja varmistamaan jätteiden käsittelyn materiaalina uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Tavoitteenamme on 65 prosentin kierrätysaste omissa toimipisteissämme.

Vuonna 2022 päätoimipisteemme tuottivat yhteensä 37,5 tonnia jätteitä, joista materiaalikierrätykseen toimitettiin 46 prosenttia. Jätteistä 53 prosenttia hyödynnettiin energiantuotannossa ja 1 prosentti oli vaarallisia jätteitä. Vuonna 2021 otimme käyttöön uuden Kohti kiertotaloutta -koulutuksen. Vuoden 2022 aikana varmistimme, että toimipisteissä lajitellaan uuden jätelainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Päätoimipisteessämme Ultimes Business Gardenissa muovinkeräys on otettu käyttöön jo vuonna 2018.

Jätemäärät jätejakeittain (tonnia)

202020212022
Tietosuojapaperi2,12,93,0
Tietosuojamateriaali0,00,00,0
Keräyspaperi4,63,72,8
Keräyspahvi ja -kartonki9,35,66,0
Biojäte2,92,82,5
Ruokaöljyt ja -rasvat0,00,00,0
Lasi1,21,11,1
Metalli1,20,90,9
Rakennusjäte0,00,00,0
Kuormalavat1,10,40,4
Energiajäte4,93,46,3
Poltettava sekajäte8,713,713,4
SE-romu0,71,10,5
Muut vaaralliset jätteet0,50,010,1
Puujäte0,00,00,0
Muovi0,10,10,4
YHTEENSÄ37,335,737,5

Jätteiden loppusijoitus (%)

202020212022
Materiaalikierrätys575046
Energiahyödyntäminen424853
Vaaralliset jätteet101
Kaatopaikkasijoitus000

5.0 Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja, estämällä korruptiota ja tekemällä kestäviä hankintoja

Valtakunnallisena toimijana, yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ja laaja-alaisen palvelun tarjoajana ISS:llä on mahdollisuus vaikuttaa koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin. Vastuulliset tekomme asiakkaiden, henkilöstön ja ympäristön hyväksi ovat samalla tekoja koko yhteiskunnan hyväksi. Lisäksi torjumme aktiivisesti korruptiota, teemme hankintamme ammattitaitoisesti ja vastuullisesti sekä olemme merkittävä veronmaksaja.

5.1 Työllistäminen

Olemme monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta tukeva organisaatio ja takaamme yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja kohtelun kaikille.

ISS on monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta tukeva organisaatio, joka takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja kohtelun kaikille. Allekirjoitimme FIBS-yritysvastuuverkoston monimuotoisuussitoumuksen ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa syksyllä 2012.

Monimuotoisuus tarkoittaa ISS:llä erilaisia ihmisiä: maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita, ikääntyviä, harjoittelijoita, osatyökykyisiä sekä koulutus-, kulttuuri- tai kokemustaustaltaan erilaisia henkilöitä. Vuonna 2022 henkilöstöstämme 12 prosenttia oli alle 25-vuotiaita ja 21 prosenttia yli 55-vuotiaita. ISS:läiset edustivat 100 eri kansallisuutta.

Teemme yhteistyötä Startup Refugeesin kanssa turvapaikanhakijoiden työllistämiseksi. Projektin tavoitteena on nopeuttaa osaavien ja motivoituneiden tulokkaiden tietä työelämään ja integroida heidät ympäröivään yhteiskuntaan.

ISS on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka ja kokemus työelämästä. Pandemiasta huolimatta pystyimme tarjoamaan vuonna 2022 kesätyöpaikan noin 800 nuorelle. Monet kesätyöntekijät työllistyivät kesän jälkeen ISS:lle vakituiseen työsuhteeseen, ja osa jatkoi työskentelyä joustavasti opintojen ohella.

5.2 Verojalanjälki

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä.

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä. Verojalanjäljen raportoinnin tarkoituksena on kuvata normaalien tuloverojen lisäksi myös kaikki muut verot ja veroluonteiset maksut, joiden suorittaminen on yrityksen vastuulla tai jotka liittyvät yrityksen toimintaan.

ISS:n verojalanjälki vuonna 2022 oli yhteensä 148,3 miljoonaa euroa. Henkilöstöön liittyviä veroluonteisia maksuja oli yhteensä 47 miljoonaa euroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä 33 miljoonaa euroa. Tuloveroa ISS maksoi yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron osuus oli 65 miljoonaa euroa.

Verojalanjälki, yhteensä 148,3 miljoonaa euroa

5.3 Harmaan talouden ja korruption torjunta

Ohjeistukset vahvistavat ISS:n ja sen koko henkilöstön sitoutumista liiketoiminnan harjoittamiseen vastuullisesti ja rehellisesti.

Lahjonta ja korruptio ovat ISS:n ydinarvojen (yhtenäisyys, rehellisyys, yrittäjyys, vastuullisuus ja laatu) vastaisia. ISS onkin sitoutunut vahvasti torjumaan korruptiota, kiristystä ja lahjontaa kaikkialla, missä se harjoittaa liiketoimintaa. ISS on ollut osa Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact (UNGC) -aloitetta ja tukenut sitä sen perustamisesta lähtien.

Korruptio ja lahjonta ovat ehdottomasti kiellettyjä ISS:n menettelytapasäännössä (Code of Conduct). ISS kilpailee asiakkaista vain palvelujensa ja valikoimansa kaupallisten ansioiden perusteella. Toimittajat valitaan tuotevalikoiman kaupallisten ansioiden ja vastuullisuuden perusteella. ISS on vuonna 2021 julkaissut menettelytapasääntöä tarkentavat erilliset ohjeet korruption vastaista toimintaa sekä lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskien. Ohjeistukset vahvistavat entisestään ISS:n ja sen koko henkilöstön sitoutumista liiketoiminnan harjoittamiseen vastuullisesti ja rehellisesti.

Kaikki ISS:n esihenkilöt ovat velvollisia varmistamaan, että heidän työntekijänsä tuntevat ISS:n menettelytapasäännön ja sen perusteella annetut tarkennetut ohjeistukset sekä ymmärtävät ja noudattavat niitä. Pakolliset aiheeseen liittyvät koulutukset suoritetaan verkkokoulutusjärjestelmä MyLearningissä. Koulutukset kuuluvat myös ISS:n perehdytysohjelmaan. Näin varmistetaan koko henkilökunnan sitoutuminen muun muassa korruption vastaiseen toimintaan.

Harmaa talous koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja, kuten rakennus-, kiinteistöpalvelu-, ravitsemus-, majoitus- ja kuljetusalaa. ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa ja tekee jatkuvaa yhteistyötä vastuullisten tilaajien, viranomaisten ja ammattiliittojen kanssa harmaan talouden kitkemiseksi.

ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa

Harmaan talouden yleisenä toimintamallina on muun muassa ketjuttaa töitä eteenpäin alihankintaketjussa. ISS:n toimintamallina on alihankintaketjutuksen tietoinen vähentäminen. ISS kieltää alihankkijoitaan ketjuttamasta työtään ilman ISS:n kirjallista etukäteishyväksyntää. ISS noudattaa lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä.

Toimittajien edellytetään kuuluvan Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun sekä noudattavan toimittajia koskevaa menettelytapasääntöä. Sääntö velvoittaa muun muassa toimimaan soveltuvien lakien ja määräysten, mukaan lukien, muttei rajoittuen kilpailulainsäädännön, tietosuojalainsäädännön ja korruption vastaisten lakien ja määräysten mukaisesti. ISS:llä on nollatoleranssi petokseen, korruptioon tai muuhun vakavaan lainrikkomukseen syyllistyneeseen toimittajaan nähden.

ISS on myös ottanut käyttöön Speak Up -käytännön sekä tähän kuuluvan raportointijärjestelmän, jonka avulla työntekijät, liikekumppanit ja muut sidosryhmät voivat tarpeen mukaan anonyymisti ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä ja huolenaiheista. Speak Up -järjestelmä on kolmannen riippumattoman osapuolen ylläpitämä palvelu, jonka kautta esitetyt huomautukset seuloo ulkopuolinen lakiasiaintoimisto. Näin prosessi voidaan suojata eturistiriidoilta.

5.4 Vastuullinen hankintaketju

ISS huomioi vastuullisuusnäkökohdat kaikissa tarjouspyynnöissä.

ISS:llä on kansainvälisiä toimittajia sekä valtakunnallisia ja paikallisia toimittajia Suomessa. Lähes kaikki alihankinta tehdään Suomessa paikallisesti. Myös kansainvälisissä materiaaliostoissa käytetään paikallisia tukkureita ja logistiikkakumppaneita.

ISS huomioi kaikissa tarjouspyynnöissä vastuullisuusnäkökohdat muun muassa pyytämällä tietoja ympäristösertifikaateista ja ympäristömerkityistä tuotteista sekä tähtää vastuulliseen kuluttamiseen. Lisäksi huomioidaan kumppanin liiketoiminnan ja tuotteiden laatu, logistiset kanavat sekä turvallisuusnäkökohdat. Kumppaneiden ja tavarantoimittajien tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Noudattaa Suomen lakia
  • Kuulua Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun
  • Täyttää ISS:n laatu- ja ympäristökriteerit
  • Hyväksyä ja sitoutua noudattamaan seuraavia dokumentteja:
    • ISS Toimittajan menettelytapasäännöt
    • ISS Yleiset sopimusehdot
    • ISS Yhteistyökumppanin turvallisuusohje
    • ISS Yhteistyökumppanin salassapitositoumus

Lisäksi toimittajan tulee vuosittain vastata HSEQ-kyselyyn (Health, Safety, Environment, Quality). Dokumentit ovat luettavissa ISS:n verkkosivuilla.

Kaikki alihankintasopimukset tehdään ISS:n valmiille sopimuspohjille, joissa on huomioitu lakisääteiset ympäristö-, vastuullisuus- ja turvallisuusasiat. ISS:n toimintamallina on alihankintaketjujen tietoinen vähentäminen. Toimintatavalla ehkäistään harmaata taloutta, jossa yleisesti ketjutetaan töitä alihankkijoilla.

Toimittajilta ostettiin vuonna 2022 palveluita 66,1 miljoonalla eurolla ja materiaaleja 83,5 miljoonalla eurolla. Toimittajien laatua seurataan jatkuvasti. Suurimpien toimittajien kanssa on sopimuksessa määritelty KPI:t (Key Performance Indicators, keskeiset suorituskykymittarit), joita ovat muun muassa toimitusvarmuus ja reklamaatioiden määrä. Lisäksi toimittajien tulee raportoida ISS:n kohteissa henkilöstölleen sattuneet työtapaturmat sekä keinot niiden välttämiseksi jatkossa. Näitä seurataan kuukausi- tai kvartaalitapaamisissa. Toimittajayhteistyössä tärkeää on jatkuva kehittäminen. Suurimpien toimittajien kanssa on pidetty vuodesta 2020 alkaen säännöllisesti innovointipalavereja, joiden tavoitteena on saada käyttöön uusimmat innovaatiot ja teknologiat. Niiden avulla voidaan tukea laadukasta, tehokasta ja ympäristövastuullista palvelutuotantoa.

ISS-konsernin yhteisen riskienarvioinnin avulla pystymme yhä paremmin varmistamaan toimittajien vastuullisuuden ja vaatimusten mukaisuuden.

ISS Suomella on ollut vuodesta 2021 lähtien käytössä ISS-konsernin yhteinen hankinnasta maksuun -järjestelmä, jonka avulla pystytään entistä paremmin varmistamaan vastuullisten toimittajien käyttäminen. Järjestelmä ohjaa käyttämään vain hankinnan hyväksymiä toimittajia. Vuonna 2023 järjestelmän käyttö laajenee myös ISS-konsernin yhteiseen toimittajariskien arviointiin, jonka avulla pystymme yhä paremmin varmistamaan etukäteen toimittajien vastuullisuuden ja vaatimusten mukaisuuden. Hankintaketjun vastuullisuuden kehittämiseksi toimittaja-auditointien määrää lisätään vuonna 2023. Omien auditointiemme lisäksi otamme vuonna 2023 ulkopuolisen auditoijan tekemään muutamia auditointeja korkeimman riskin toimittajille.

Logistiikka ja työkoneet

ISS kehittää jatkuvasti toimintaansa entistä tehokkaampien logististen ratkaisujen löytämiseksi. Työkoneissa on käytössä paikannus- ja ajonseurantalaitteet koneiden käytön ja liikkumisen optimoimiseksi. Koneet ovat uudenaikaisia, jolloin niiden päästöt ja melutaso ovat alhaiset.

Myös kaikkiin tuotantoautoihin on asennettu paikannus- ja ajonseurantalaitteet, jotta niiden ajoreittejä voidaan suunnitella entistä tehokkaammin. Lisäksi ISS on määritellyt, että sen työsuhdeautojen CO2-päästöt saavat olla enintään 160 g/km (WLTP). ISS:n koko autokannan keskimääräinen CO2-päästö oli viime vuonna 141 g/km (NEDC).

Tavoitteenamme on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030 Scope 1:n ja 2:n osalta, jotka sisältävät liikkumisesta aiheutuvat päästömme. Tähän tavoitteeseen pyrimme sähköistämällä tuotantoautokantaamme sekä ottamalla laajamittaisesti käyttöön sähkökäyttöisiä pienkoneita. Vuonna 2022 säästimme sähköautoja käyttämällä 43 tCO2 päästöjä verrattuna vastaavaan ajosuoritteeseen dieselajoneuvoilla.

5.5 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö

Jatkoimme yhteistyötä Helsinki Priden ja Startup Refugeesin kanssa.

ISS Suomi keskittyy tukemaan hankkeita, jotka edistävät yhdenvertaista työelämää. Olemme allekirjoittaneet YK:n periaatteet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja teemme yhteistyötä Startup Refugees -järjestön kanssa turvapaikanhakijoiden työllistämiseksi.

Vuonna 2022 olimme myös jälleen Helsinki Priden virallinen yhteistyökumppani. Kumppanuus on yksi tapa osoittaa, että työyhteisön kaikenlainen monimuotoisuus on rikkaus ja jokainen työntekijä on yhtä tärkeä.

Sponsorointiohjeistuksemme mukaisesti pidättäydymme tukemasta uskonnollisia organisaatioita tai toimintaa, jolla on selviä tai piilotettuja poliittisia päämääriä. Emme myöskään tee päihteisiin liittyvää sponsorointia. Sen sijaan olemme osoittaneet tukirahoja ISS:n omiin ammatteihin opiskeleville sekä lapsille, nuorille, vammaisille ja erityisryhmille yhtiön arvojen mukaisesti.

ISS on Kiinteistötyönantajat ry- sekä Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut MaRa ry -työnantajaliittojen jäsen. Kiinteistöpalvelu- sekä ja matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimusten lisäksi ISS sovelsi vuonna 2022 useita muita yleissitovia työehtosopimuksia.

ISS:n toimitusjohtaja Jukka Jäämaa on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston ja Elinkeinoelämän keskusliiton edustajiston jäsen. Henkilöstöjohtaja Maria Pajamo on Kiinteistötyönantajat ry:n hallituksen jäsen. Talousjohtaja Seppo Haapalainen on Työeläkevakuutusyhtiö Elon työnantajien neuvottelukunnan ja LähiTapiola Vahinkovakuutuksen hallintoneuvoston jäsen.

6.0 Raportointiperiaatteet ja GRI-taulukko

ISS Palvelut Oy:n yritysvastuuraportti 2022 kertoo ISS:n taloudellisesta, yhteiskunnallisesta sekä ympäristöön ja henkilöstöön liittyvästä toiminnasta. Toiminnasta raportoidaan ISS:n keskeisten vastuullisuusteemojen mukaisesti sekä raportointiohjeisto Global Reporting Initiativen GRI-standardit huomioiden.

Raportointiperiaatteet ja GRI-indeksi

Yritysvastuuraportissa esitetyt tiedot perustuvat ISS:n ja sen yhteistyökumppaneiden järjestelmien lukuihin.

ISS Palvelut Oy:n yritysvastuuraportti 2022 sisältää perustiedot ISS Palvelut Oy:n taloudellisesta, yhteiskunnallisesta sekä ympäristöön ja henkilöstöön liittyvästä toiminnasta 1.1.–31.12.2022. ISS:n edellinen yritysvastuuraportti julkaistiin 16.3.2022. Seuraava ISS:n yritysvastuuraportti julkaistaan keväällä 2024.

ISS on raportoinut toiminnastaan Global Reporting Initiativen (GRI) kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisesti vuosittain vuodesta 2012 lähtien. Tämä raportti on laadittu GRI-standardien peruslaajuutta (Core) soveltaen.

Raportissa esitetyt tiedot perustuvat ISS:n ja sen yhteistyökumppaneiden järjestelmien lukuihin. Raportti kattaa talous-, henkilöstö- ja ympäristölukujen osalta kaikki ISS-konserniin kuuluvat yhtiöt Suomessa. Raportti sisältää GRI-tietojen lisäksi myös ISS:n omia tunnuslukuja.

Raportin sisällön vertailu GRI-standardeihin on esitetty alla olevassa GRI-taulukossa. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen toimijan toimesta. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden ja prosessien toimivuuden tarkastaa Ernst & Young Oy.

Raportti julkaistaan suomeksi. Raportin pdf-version voi ladata Lataa raportti -sivulta.

Olennaisten vaikutusten tunnistaminen ja raportin sisällön määrittelyprosessi

ISS kartoitti ja päivitti toimintansa vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäisen työskentelyn sekä sidosryhmätutkimuksen avulla syksyllä 2021. Edellinen olennaisuusanalyysi oli tehty vuonna 2018. Seuraavan kerran vaikutuksia ja olennaisia vastuullisuusaiheita arvioidaan kattavammin vuonna 2024.

Olennaisuusanalyysin avulla on tunnistettu ISS:n liiketoiminnan kannalta olennaiset taloudelliset, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutuksia yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. Arvoketjun ja olennaisten vaikutusten määrittelyssä huomioidaan myös ISS:n toimintaan vaikuttavia megatrendejä.

Sidosryhmätutkimuksessa pyydettiin niin sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä ISS:n toiminnasta, vastuullisuudesta ja tärkeimmistä kehityskohteista. Sidosryhmätutkimuksen keskeisiä tuloksia käytiin läpi ISS:n johtoryhmän kanssa ja esiteltiin avoimessa sisäisessä webinaarissa. Lisäksi teemoja ja painopisteitä työstettiin sisäisissä palavereissa.

Tunnistetut vastuullisuuden näkökohdat priorisoitiin niiden liiketoiminta- ja sidosryhmävaikutusten perusteella. Sidosryhmätutkimuksen ja sisäisen työskentelyn tuloksena hahmottui kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat ISS:n vastuullisen toiminnan toteutumisen kannalta keskeisiä. Näitä ovat:

  • Henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen
  • Asiakkaiden vastuullisuustavoitteiden tukeminen
  • Ilmastonmuutoksen hillintä, kiertotalouden tukeminen ja resurssitehokkuus
  • Eettisten liiketoimintaperiaatteiden noudattaminen ja hyvä hallintotapa
  • Vakavaraisuus
  • Avoin ja aktiivinen viestintä ja raportointi

Olennaiset vastuullisuusteemat ovat johtoryhmän hyväksymät sekä ISS-konsernin linjan mukaiset.

Yritysvastuuraportoinnin lähtökohtana ovat edellä mainitut osa-alueet. Rakenteellisesti raportissa kerrotaan ISS:n toiminnasta sekä vuodesta 2021 asiakas-, henkilöstö-, ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten kautta. Lisäksi kerrotaan ISS:stä yrityksenä.

GRI-taulukko

 

TunnusGRI:n sisältöSijainti raportissaLisätietoja
GRI 2: Yleinen sisältö (2021)
Organisaation kuvaus ja raportointikäytännöt
2-1Organisaation yleistiedot1.2 ISS lyhyesti
2-2Vastuullisuusraportointiin sisältyvät yhtiöt1.2 ISS lyhyesti
6.0 Raportointiperiaatteet
2-3Raportointijakso, julkaisuväli ja yhteyshenkilö6.0 Raportointiperiaatteet
Yhteystiedot
2-4Oikaisut aiemmin raportoiduissa tiedoissa6.0 Raportointiperiaatteet
2-5Raportoinnin varmennus6.0 Raportointiperiaatteet
Toimialat ja työntekijät
2-6Toimialat, arvoketju ja muut liiketoimintasuhteet1.2 ISS lyhyesti
5.4 Vastuullinen hankintaketju
2-7Palkansaajat1.2 ISS lyhyesti
3.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
2-8Tietoa muista työntekijöistä3.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
Hallinnointi
2-9Hallinnointirakenne ja kokoonpano1.6 Organisaatio
2-10Hallituksen nimittäminen ja valitseminen1.6 Organisaatio
2-11Hallituksen puheenjohtaja1.6 Organisaatio
2-12Hallituksen rooli vaikuttavuuden johtamisessa1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
6.0 Raportointiperiaatteet
2-13Vaikuttavuuden johtamisen vastuunjako1.6 Organisaatio
1.7 Johtaminen
Strategia, politiikat ja toimintatavat
2-22Lausunto kestävän kehityksen strategiasta1.1 Toimitusjohtajan katsaus
2-23Politiikat, joihin yhtiö on sitoutunut1.2 ISS lyhyesti
1.7.1 Toiminnan periaatteet
ISS-konsernin vuosikertomus
ISS-konsernin kestävän kehityksen raportti
2-24Politiikkojen ja ohjeistusten jalkauttaminen1.7.1 Toiminnan periaatteet
5.3 Harmaan talouden ja korruption torjunta
2-25Negatiivisten vaikutusten korjaaminen1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
1.7.1 Toiminnan periaatteet
5.3 Harmaan talouden ja korruption torjunta
2-26Tietoa yritysten toiminnan vaikutuksiin
liittyvien huolenaiheiden ilmoittamisesta
ja avun saamisesta
1.7.1 Toiminnan periaatteet
5.3 Harmaan talouden ja korruption torjunta
2-27Lakien ja sääntöjen noudattaminen1.7.1 Toiminnan periaatteetRaportointivuonna ei ole tapahtunut standardin määritelmän mukaisia rikkomuksia.
2-28Jäsenyydet järjestöissä ja
edunvalvontaorganisaatioissa
5.5 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö
Sidosryhmävuorovaikutus
2-29Sidosryhmätoiminnan periaatteet1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
1.7 Johtaminen
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
3.3 Henkilöstön hyvinvointi
5.5 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö
6.0 Raportointiperiaatteet
2-30Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö3.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
3.6 Palkitseminen
Suomessa kaikki työntekijät ja toimihenkilöt kuuluvat TESin piiriin.
GRI 3: Olennaiset aiheet (2021)
3-1Olennaisten aiheiden määrittely1.1 Toimitusjohtajan katsaus
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
6.0 Raportointiperiaatteet
3-2Olennaiset aiheet1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
6.0 Raportointiperiaatteet
3-3Olennaisten aiheiden johtaminen1.7 Johtaminen
6.0 Raportointiperiaatteet
ISS-konsernin vuosikertomus
ISS-konsernin kestävän kehityksen raportti
Aihekohtainen sisältö
TunnusGRI:n sisältöSijainti raportissaLisätietoja
200 - Taloudelliset vaikutukset
Taloudelliset tulokset (2016)
201-1Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen1.5 Taloudelliset tunnusluvut
201-2Ilmastonmuutoksen taloudelliset seuraamukset ja muut riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
2.3 Tuotamme vastuullisia palveluita
4.0 Viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta
Välilliset taloudelliset vaikutukset (2016)
203-2Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
5.1 Työllistäminen
5.2 Verojalanjälki
5.4 Vastuullinen hankintaketju
Hankintakäytännöt (2016)
204-1Ostot paikallisilta toimittajilta5.4 Vastuullinen hankintaketjuOstojen euromääriä ei ole raportoitu alueittain.
Korruptionvastaisuus (2016)
205-1Liiketoiminnot, joille on tehty korruptioon liittyvä riskianalyysi1.7 Johtaminen
5.3 Harmaan talouden ja korruption torjunta
205-2Korruption vastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä viestintä ja koulutus5.3 Harmaan talouden ja korruption torjunta
300 - Ympäristövaikutukset
Materiaalit (2016)
301-1Materiaalien käyttö painon tai määrän mukaan4.7 Energian kulutus ja jätehuolto omissa toimitiloissamme
301-2Kierrätettyjen materiaalien käyttö4.4 Kiertotalous ja materiaalitehokkuus
4.7 Energian kulutus ja jätehuolto omissa toimitiloissamme
Energia (2016)
302-1Organisaation oma energiankulutus4.7 Energian kulutus ja jätehuolto omissa toimitiloissamme
302-2Organisaation ulkopuolinen energiankulutus4.3 Ilmastotekoja koko arvoketjussaRaportoitu osittain (kokonaisenergiankulutus, johon ISS:n toiminta vaikuttaa).
302-4Energiankulutuksen vähentäminen2.3 Tuotamme vastuullisia palveluita
4.7 Energian kulutus ja jätehuolto omissa toimitiloissamme
Vesi ja jätevesi (2018)
303-1Vesi jaettuna resurssina4.6 Vesivastuullisuus toiminnassamme
303-5Vedenkulutus4.6 Vesivastuullisuus toiminnassamme
4.7 Energian kulutus ja jätehuolto omissa toimitiloissamme
Luonnon monimuotoisuus (2016)
304-2Toiminnan, tuotteiden ja palvelujen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen4.5 Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen
Päästöt (2016)
305-1Suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1)4.7 Energian kulutus ja jätehuolto omissa toimitiloissamme
305-2Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 2)4.7 Energian kulutus ja jätehuolto omissa toimitiloissamme
305-3Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 3)4.7 Energian kulutus ja jätehuolto omissa toimitiloissamme
305-5Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen4.7 Energian kulutus ja jätehuolto omissa toimitiloissamme
Jätteet (2020)
306-3Syntyvä jäte4.7 Energian kulutus ja jätehuolto omissa toimitiloissamme
306-4Jätteiden hyödyntäminen4.7 Energian kulutus ja jätehuolto omissa toimitiloissamme
306-5Jätteiden hävittäminen4.7 Energian kulutus ja jätehuolto omissa toimitiloissammeRaportoitu prosentteina
Toimittajien ympäristöarvioinnit (2016)
308-1Osuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu ympäristökriteerien mukaisesti1.7.6 Hankintajohtaminen
5.4 Vastuullinen hankintaketju
400 - Sosiaaliset vaikutukset
Työsuhteet (2016)
401-1Uuden palkatun henkilöstön määrä ja vaihtuvuus5.1 Työllistäminen
1.5 Taloudelliset tunnusluvut
Raportoitu osittain. Ei raportoitu iän, sukupuolen tai alueen mukaan.
Työterveys ja -turvallisuus (2018)
403-1Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmät3.3 Henkilöstön hyvinvointi
3.4 Työturvallisuus
403-2Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi, tapauksien tutkinta3.4 Työturvallisuus
403-3Työterveyspalvelut3.3.1 Työterveyshuolto
403-5Työntekijöiden koulutus työterveyteen ja -turvallisuuteen3.3.1 Työterveyshuolto
3.4 Työturvallisuus
403-6Työntekijöiden terveyden edistäminen3.3 Henkilöstön hyvinvointi
403-8Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmän piiriin kuuluvat työntekijät3.3 Henkilöstön hyvinvointi
3.4 Työturvallisuus
403-9Työtapaturmat3.4 TyöturvallisuusEi raportoitu tapaturmatyypeittäin, ei työntekijöiden tehtyjen tuntien määrää eikä vuokratyöntekijöiden osalta
403-10Työperäiset sairaudet3.3 Henkilöstön hyvinvointiEi raportoitu ammattitaudeittain eikä vuokratyöntekijöiden osalta
Koulutukset (2018)
404-1Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden3.5.4 KoulutusinvestoinnitRaportoitu koulutustuntien määrä. Ei raportoitu sukupuolen mukaan.
404-2Osaamisen kehittämiseen ja muutokseen liittyvät ohjelmat3.5.2 Jatkuva kehittyminen ja koulutukset
3.5.3 Tutkintotavoitteinen koulutus
404-3Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus3.5.2 Jatkuva kehittyminen ja koulutukset
Monimuotoisuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet (2016)
405-1Hallinnon ja henkilöstön monimuotoisuus1.6 Organisaatio
3.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
5.1 Työllistäminen
Toimittajien sosiaalinen arviointi (2016)
414-1Toimittajat, jotka on arvioitu sosiaaliseen vastuuseen liittyvien kriteerien mukaisesti1.7.6 Hankintajohtaminen
5.4 Vastuullinen hankintaketju