Vastuullisuus on lupaus, joka lunastetaan arjessa

Vuonna 2024 vastuullisuus ei ollut enää erillinen osa-alue, vaan olennainen osa liiketoiminnan ydintä – asiakkaiden päätöksenteossa, työntekijöiden valinnoissa ja yhteiskunnallisessa hyväksyttävyydessä. ISS:llä tämä ei ollut uusi suunta, vaan vahvistuva linja. Me olemme siellä, missä arki tapahtuu – ja juuri siksi meillä on sekä mahdollisuus että velvollisuus vaikuttaa.

Strategiamme perusta on selkeä: tuotamme palveluita, jotka tukevat asiakkaiden tavoitteita, rakentavat kestävää työelämää ja pienentävät ympäristökuormitusta. Näin syntyy arvoa – ei vain asiakkaillemme ja työntekijöillemme, vaan koko yhteiskunnalle.

Olemme osa toimivaa yhteiskuntaa

ISS on yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. Lähes 7 400 työntekijäämme tekevät työnsä siellä, missä opitaan, hoidetaan, tutkitaan ja tehdään työtä. Palveluidemme jälki näkyy siisteinä ympäristöinä, energiatehokkaina ratkaisuina ja turvallisina tiloina – mutta vaikutuksemme ulottuu syvemmälle. Olemme mukana rakentamassa arkea, joka mahdollistaa muiden onnistumisen.

Toteuttamamme kaksoisolennaisuusarviointi vahvisti vastuullisuustyömme prioriteetit: ilmastonmuutoksen hillintä, turvallinen ja terveellinen työ sekä yhdenvertaisuus eivät ole meille arvolausumia, vaan käytännön päätöksiä, hankintoja, johtamista ja palveluiden kehittämistä.

Ilmastotyö on osa palvelulupaustamme

Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen Suomen päästöistä. Meillä on ratkaiseva rooli niiden pienentämisessä. Vuonna 2024 laadimme ilmastotiekartan, joka ohjaa meitä kohti Net Zero -tavoitetta vuoteen 2040 mennessä. Tiekartta kattaa koko palveluvalikoimamme ja pohjautuu Science Based Targets -periaatteisiin.

Tämä työ näkyy jo käytännössä: sähköautojen määrä kasvoi, koneita uudistettiin, ruokahävikkiä vähennettiin ja vastuullisuusdataa hyödynnettiin yhä enemmän asiakasratkaisuissa.

Ilmastotyö on kuitenkin vaikuttavaa vasta, kun sitä tehdään yhdessä asiakkaiden ja arvoketjujemme kanssa. Viime vuonna järjestimme toimittajille ilmastoaiheisia webinaareja ja otimme käyttöön uusia vastuullisuuskriteerejä, joiden painoarvo kilpailutuksissa on vähintään 20 prosenttia. Tuimme myös asiakkaitamme heidän vastuullisuustavoitteissaan tarjoamalla hiilijalanjälkilaskentaa, yhteisiä kehitysohjelmia ja palveluratkaisuja, jotka auttavat pienentämään sekä suoria (Scope 1–2) että arvoketjun (Scope 3) päästöjä.

Paras työnantaja palveluntekijöille

Palvelualan työ jää usein huomaamatta – silloin kun kaikki toimii, harva pysähtyy miettimään, kuka sen mahdollistaa. ISS:läisten työ vaatii tilanneherkkyyttä, osaamista ja kykyä ennakoida arjen tarpeita monenlaisissa ympäristöissä. Sen jälki on läsnä kaikkialla, missä yhteiskunta toimii – hiljaisesti, mutta ratkaisevasti. Palveluammattilaistemme tekemä työ on arvokkaampaa kuin moni arvaakaan.

Siksi meidän tulee olla paras työnantaja palveluntekijöille. Tämä tarkoittaa meillä selkeitä ja turvallisia toimintatapoja, mahdollisuutta kasvaa ja kehittyä sekä yhdenvertaista ja arvostavaa kohtelua.

Etenemme oikeaan suuntaan. Vuoden 2024 henkilöstökyselyssä 87 prosenttia työntekijöistämme koki voivansa olla työssään oma itsensä. Turvallisuus, arvostus ja työn merkityksellisyys nousivat kyselyn perusteella ISS:n vahvuuksiksi.

Kestävän työn perusta onkin juuri turvallinen ja terve arki. Tuimme työkykyä tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja juurrutimme ennakoivaa turvallisuustyötä operaatioihimme. Sairauspoissaolot laskivat ja työtapaturmat vähenivät.

Lupaamme työntekijöillemme myös mahdollisuuksia oppia, osallistua ja kehittyä. Nämä mahdollisuudet eivät ole meillä harvojen etuoikeuksia, vaan koko työyhteisön oikeus. Sen oikeuden käytti moni: pelkästään koulutustunteja kertyi meillä viime vuonna yhteensä noin 58 000.

Nämä ja monet muut toimet vievät meitä askel kerrallaan kohti tavoitettamme: paras työnantaja palveluntekijöille.

Strategia, joka näkyy arjessa

Konsernimme strategiapäivitys vuonna 2024 kirkasti painopisteemme: asiakaskeskeinen kasvu, paras työnantaja palveluntekijöille ja tehokkuus. Nämä eivät ole vain liiketoiminnan tavoitteita – ne ovat myös kestävän kehityksen rakenteita. Suomessa tämä konkretisoituu asiakaslähtöisten palvelukonseptien kehittämisessä, toimintatapojen yhdenmukaistamisessa sekä osaamisen, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden jatkuvassa vahvistamisessa ja varmistamisessa. Keskeisessä roolissa on johtamiskulttuuri, joka tukee hyvinvointia, oppimista ja sitoutumista.

Strategia ei ole meille paperi – se on arjen päätöksiä ja tapa johtaa niin ihmisiä kuin vastuullisuustyötä.

Näkymä eteenpäin

Vuosi 2025 alkaa tilanteessa, jossa vastuullisuus ei ole enää valinta, vaan edellytys ja lupa toimia. Me ISS:llä jatkamme toimintamme kehittämistä, jotta voimme tukea asiakkaiden vastuullisuustavoitteita, edistää reilua ja turvallista työelämää sekä vähentää vaikutustamme ympäristöön.

Teemme sen siellä, missä arki saa voimansa. Valmistamme päivittäin tuhansia ravitsevia aterioita, jotka pitävät oppilaat virkeinä, asiakkaat hyvissä voimissa ja työntekijät liikkeessä. Puhdistamme ja huollamme satojatuhansia neliöitä, joissa syntyy ideoita, tehdään tiedettä ja tarjotaan huolenpitoa. Säädämme, optimoimme ja valvomme kiinteistöjen sydäntä – energiavirtoja, ilmanvaihtoa ja turvallisuusratkaisuja. Johdamme arjen näkymättömiä verkostoja, jotka varmistavat, että kaikki toimii silloin kun pitää.

Tiloissa, joissa syntyy mahdollisuuksia, hyvinvointia ja sujuvaa arkea – juuri siellä me olemme. Joka päivä.

Helsingissä toukokuussa 2025

Jukka Jäämaa
toimitusjohtaja
ISS Palvelut Oy

Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla.

ISS Palvelut on Suomen johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ja yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. Tehtävänämme on luoda asiakkaillemme palvelukokonaisuus, joka kehittää asiakkaan liiketoimintaa tekemällä ympäristöstä toimivan, älykkään ja tuottavan. Kun arki on sujuvaa, asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Lyhyesti sanottuna: Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla ja tarjoamalla ihmisille ja yrityksille tilaa menestyä.

Tarjoamme siivous-, kiinteistö-, ravintola- ja työpaikkapalveluita sekä näistä muodostuvia kokonaispalveluratkaisuja, jotka perustuvat asiakkaan toimintaympäristön ja ydinliiketoiminnan tuntemukseen.

ISS toimii Suomessa noin 270 kunnassa ja työllisti viime vuonna 7 382 työntekijää. Liikevaihtomme vuonna 2024 oli 458 miljoonaa euroa. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

ISS Palvelut on osa kansainvälistä, vuonna 1901 Tanskassa perustettua ISS-konsernia, joka toimii yli 30 maassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa. ISS:n maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2024 oli 11,2 miljardia euroa, ja globaalisti ISS:n palveluksessa oli noin 326 000 henkilöä.

1.2.1 ISS:n arvot

Toimintamme perustuu ISS:n arvoihin: rehellisyys, yrittäjyys, vastuullisuus, laatu ja yhtenäisyys. Arvot näkyvät niin asiakaspalvelussa kuin työkavereiden kohtelussa, johtamisessa ja lupauksista kiinni pitämisessä. Ne ohjaavat jokaisen ISS:läisen päivittäistä toimintaa ja opastavat meitä asiakaspalvelussa sekä olemaan vastuullisia toinen toisillemme.

Pyrimme ratkaisuillamme vahvistamaan toimintamme myönteisiä vaikutuksia.

ISS:n toiminnan olennaisimmat vaikutukset kohdistuvat omaan henkilöstöön, ilmastoon ja ympäristöön, resursseihin (energia ja materiaalit), tilojen ja toiminnan turvallisuuteen sekä liiketoiminnan harjoittamiseen. Pyrimme ratkaisuillamme vahvistamaan toimintamme myönteisiä vaikutuksia ja luomaamme arvoa sekä minimoimaan negatiivisia vaikutuksiamme.

ISS:n arvonluontiketju ja toiminnan vaikutukset on kuvattu kokonaisuudessaan alla olevassa arvonluontikuvassa.

1.5.1 Megatrendit

Yhteiskunnassa tapahtuvat suuret muutokset vaikuttavat jollain tavalla lähes jokaisen arkeen. Ne luovat organisaatioille paineita muutokseen, mutta myös mahdollisuuksia kehittää ja uudistaa palveluita, jotka ovat aiempaa kestävämpiä, vaikuttavampia ja merkityksellisempiä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle.

Teknologinen murros muuttaa palveluita ja osaamista

Digitalisaatio, tekoäly ja automaatio muovaavat nopeasti tapaa, jolla palveluita tuotetaan, johdetaan ja koetaan. Tiedon hyödyntäminen, teknologian eettinen käyttö ja älykäs automaatio mahdollistavat palvelujen laadun, kustannustehokkuuden ja läpinäkyvyyden parantamisen.

ISS:lle tämä tarkoittaa uusien teknologioiden pilotointia, robotiikan ja datan integroimista arjen työhön sekä henkilöstön osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Samalla varmistamme, että asiakaskohtaaminen säilyy inhimillisenä ja vaikuttavana.

Ekologinen kriisi ja vastuullisuus

Ilmastonmuutos, luontokato ja niukkenevat luonnonvarat ovat akuutteja kriisejä, joiden hillitseminen ja joihin sopeutuminen edellyttävät mittavia ja kiireellisiä toimenpiteitä globaalisti myös koko yritysmaailmalta.

Ilmaston lämpenemisen hidastaminen edellyttää erityisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tämän takia ISS:n päivittäisessä toiminnassa sekä pitkän aikavälin suunnittelussa huomioidaan muun muassa energiankäytön tehostaminen, fossiilisista energianlähteistä luopuminen, ilmastoystävälliset ravintoratkaisut, resurssitehokkuus ja vähähiiliset liikkumismuodot. Jotta pystymme tulevaisuudessa ehkäisemään entistä tehokkaammin palveluidemme aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja tukemaan asiakkaidemme päästövähennystavoitteita, olemme asettaneet omat kunnianhimoiset ilmastotavoitteet.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttävät oman toimintamme luontohaittojen systemaattista minimointia sekä resurssien tarkkaa, pitkäjänteistä ja tehokasta käyttöä ja kiertotalouden hyödyntämistä.

Ulkoistaminen

Yhä useammat yritykset ja julkinen sektori ulkoistavat toimintoja ja palveluita, mikä luo ISS:lle merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti kehitys asettaa entistä suuremmat odotukset palveluiden kustannustehokkuudelle, laadulle ja toimivuudelle. Vastaamme näihin odotuksiin hyvin johdetulla, jatkuvasti kehitettävällä ja asiakkaan näkökulmasta helposti hallittavalla kokonaispalveluratkaisullamme, jonka tuotamme vastuullisesti.

Työelämän murros

Työelämän ja väestörakenteen muutokset muokkaavat työn tekemisen ehtoja. Digitalisaatio, globalisaatio ja joustavat työnteon muodot ovat tehneet työelämästä monimuotoisempaa ja teknologiapainotteisempaa. Samaan aikaan väestön ikärakenteen muutos ja maahanmuutto lisäävät työyhteisöjen kulttuurista moninaisuutta ja muuttavat työntekijöiden tarpeita. ISS vastaa näihin kehityskulkuihin panostamalla osaamisen kehittämiseen, tukemalla yksilöllisiä urapolkuja ja tarjoamalla joustavia työsuhteita, jotka huomioivat erilaiset elämäntilanteet. Kilpailussa osaavasta työvoimasta korostuvat työn merkityksellisyys, kulttuurinen ymmärrys ja mahdollisuudet kehittyä – jokaiselle, iästä tai taustasta riippumatta.

Geopoliittiset jännitteet ja toimitusketjujen riskeihin varautuminen

Geopoliittinen epävakaus ja toimitusketjujen haavoittuvuus korostavat luotettavien kumppanuuksien ja joustavien toimintamallien merkitystä. ISS tuottaa palveluja paikallisilla markkinoilla eikä vie tuotteita ulkomaille, mikä vähentää altistusta kansainvälisille riskeille. Toimitusvarmuutta rakennetaan paikallisten verkostojen avulla, ja toimitusketjujen vastuullisuutta hallitaan ennakoivasti ja eettisiä vaatimuksia noudattaen.

1.5.2 Strategia

Toimintamme tarkoitus on tehdä maailmasta toimiva luomalla tiloja, joissa on hyvä olla. Tavoitteemme on olla maailman arvostetuin kiinteistöpalvelualan kokonaispalveluratkaisun toimittaja ja vahvistaa entisestään ISS:n asemaa maailman johtavana siivouspalvelutoimijana.

Vuonna 2020 käyttöön otettu OneISS-strategia on vahvistanut ISS-konsernin yhtenäisyyttä ja luonut perustan yhtenäisille toimintamalleille. Vuonna 2024 ISS-konserni suoritti laajan strategiatarkastelun, jonka tuloksena strategiaa terävöitettiin vastaamaan paremmin asiakasodotuksia ja markkinadynamiikan muutoksia. Strateginen suunta säilyi, mutta painopisteet määriteltiin uudelleen selkeämmin:

• Asiakaskeskeinen kasvu (Customer centric growth)
• Paras työnantaja palveluntekijöille (Leading frontline employer)
• Tehokkuus (Efficiency)

Vuoden 2024 strategiapäivityksen yhteydessä lanseerattiin myös päivitetty konsernitason missio: We make space for people and businesses to thrive – Luomme ihmisille ja yrityksille tilaa menestyä.

ISS Suomella on lisäksi maakohtainen strateginen suunnitelma, jota tarkasteltiin ja päivitettiin vuonna 2024. Edistämme henkilöstökokemusta panostamalla johtamiseen, hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen sekä tarjoamalla monipuolisia ja monimuotoisia ura- ja etenemismahdollisuuksia. Haemme kannattavaa kasvua tarjoamalla kokonaisvaltaisempia palveluita, panostamalla tuotekehitykseen sekä vahvistamalla toimialoihin liittyvää erikoisosaamista. Täytämme asiakkaidemme odotukset laadukkaasti sekä keskitymme tuottavaan ja toimivaan palveluun. Näitä kaikkia tuemme modernin ja jatkuvasti kehittyvän teknologian avulla.

ISS Palvelut tuottaa suomalaiselle yhteiskunnalle arvoa etenkin vastuullisena ja vakaana työnantajana. 

1.5.3 Arvoa yhteiskunnalle

ISS Palvelut tuottaa suomalaiselle yhteiskunnalle arvoa ennen kaikkea vakaana ja vastuullisena työnantajana. Työllistämme lähes 7 400 ammattilaista, jotka edustavat eri kansalaisuuksia, ikäryhmiä ja sukupuolia – ja toimimme työpaikkana, jossa monimuotoisuus on olennainen vahvuus. Palveluliiketoimintamme tarjoaa matalan kynnyksen työllistymismahdollisuuksia eri taustoista tuleville ihmisille – olipa kyse nuorista, maahanmuuttajista tai ammatinvaihtajista.

Joustavat työsuhteet tukevat työn ja muun elämän yhteensovittamista erilaisissa elämäntilanteissa. Työskentelyn ohella mahdollistamme myös kehittymisen: tarjoamme laajan valikoiman koulutuspolkuja yksittäisistä valmennuksista kokonaisiin tutkinto-ohjelmiin. Vuonna 2024 koulutustunteja kertyi yhteensä noin 58 000. Työntekijämme voivat hakeutua esimerkiksi talotekniikan insinööri-, liiketalouden tradenomi- tai johtamisen erikoisammattitutkintokoulutuksiin (JYEAT).

Monimuotoisuus ja osallisuus ovat keskeinen osa toimintakulttuuriamme. Tuemme maahanmuuttajataustaisten työntekijöidemme kotoutumista tarjoamalla suomen kielen koulutusta sekä monikielisen MyISS-sovelluksen, joka toimii työntekijän ymmärtämällä kielellä. Ohjeistuksia on visualisoitu, jotta ne on helppo sisäistää työntekijän äidinkielestä riippumatta. Näin puramme työllistymisen esteitä ja vahvistamme yhteiskuntaan kiinnittymistä.

Yhteiskunnallinen roolimme ulottuu myös veronmaksuun. Vuonna 2024 ISS:n verojalanjälki oli yhteensä 191,6 miljoonaa euroa. Tästä henkilöstöön liittyviä veroluonteisia maksuja kertyi 80 miljoonaa euroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä 34 miljoonaa euroa. Tuloveroa maksettiin yhteensä 4,3 miljoonaa euroa.

Lisäksi vaikutamme koko toimialamme kehitykseen. Teemme tiivistä yhteistyötä toimialajärjestöjen ja viranomaisten kanssa muun muassa harmaan talouden torjumiseksi, vastuullisten käytäntöjen edistämiseksi ja alan houkuttelevuuden vahvistamiseksi. Näin rakennamme osaltamme toimivaa, reilua ja kestävää yhteiskuntaa.

Luomme yhdessä asiakkaidemme kanssa palveluratkaisuja, jotka tukevat heidän strategisia tavoitteitaan.

1.5.4 Arvoa asiakkaille

Asiakasarvon tuottaminen on ISS:n liiketoiminnan ytimessä. Uskomme, että asiakkaan menestys syntyy yhdistelmästä arjen laatua, asiakasymmärrystä ja vastuullisuutta. Luomme yhdessä asiakkaidemme kanssa palveluratkaisuja, jotka tukevat heidän strategisia tavoitteitaan – niin ihmisten hyvinvoinnin, turvallisuuden, ympäristövastuun kuin toiminnallisen tehokkuuden näkökulmasta.

ISS Palvelut tuottaa arvoa asiakkailleen kokonaisvaltaisten ja räätälöityjen palvelukokonaisuuksien avulla. Autamme asiakkaitamme keskittymään ydinliiketoimintaansa varmistamalla, että heidän hallinnoimansa tilat ovat siistejä, turvallisia, energiatehokkaita ja viihtyisiä. Palvelumme vaikuttavat positiivisesti asiakkaidemme työntekijöiden arkeen sekä siihen ensivaikutelmaan, jonka heidän omat asiakkaansa ja sidosryhmänsä saavat.

Vuorovaikutus ja yhteiskehittäminen ovat keskeisiä asiakkuuksien kehittämisen osia. Toimintaa ohjaavat säännölliset asiakastapaamiset ja työpajat sekä palautejärjestelmät.

Vahvistaaksemme asiakkaidemme näkyvyyttä ISS:n tuottamiin palveluihin kehitimme raportointia ja viestintää vuoden 2024 aikana kahdella tavalla. Uudistimme asiakasraportointia, jonka tavoitteena on tarjota kokonaisvaltainen näkymä palvelujen sisältöön, vaikutuksiin ja esimerkiksi turvallisuuslukuihin. Uusi raportointimalli otetaan vaiheittain käyttöön; ensimmäiset käyttöönotot tapahtuvat vuoden 2025 aikana. Lisäksi paransimme laskuilla olevien työselostusten luettavuutta hyödyntämällä tekoälyä. Tekoäly kokoaa työn kirjauksista selkeän kuvauksen, jonka asiantuntija tarkastaa ennen laskun lähettämistä. Näillä toimenpiteillä parannamme asiakasviestintää ja tuemme palveluidemme läpinäkyvyyttä arjen tasolla.

Kehittyneen teknologian avulla tuemme asiakkaitamme saavuttamaan vastuullisuustavoitteensa. Energianhallintakeskuksemme ISS REC seuraa ja optimoi kiinteistöjen olosuhteita, automatiikkaa ja energiatehokkuutta kaikkialla Suomessa. Päivittäisessä työssämme pienennämme asiakaskohteiden hiilijalanjälkeä esimerkiksi siirtymällä sähköisiin ajoneuvoihin, vähentämällä ruokahävikkiä, edistämällä kemikaalivapaata siivousta ja parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta.

Henkilöstömme osaaminen, paikallinen läsnäolo ja henkilökohtainen palvelu takaavat onnistuneen asiakaskokemuksen. Ja turvallisuus on meillä aina etusijalla – ennakoiva työturvallisuustyö suojelee niin asiakkaiden, omien työntekijöidemme kuin muidenkin sidosryhmien hyvinvointia.

1.5.5 Palvelukohtainen arvonluonti

Kokonaispalveluratkaisut

Räätälöimme aina kokonaispalveluratkaisut asiakaskohtaisesti. Toimintamme perustuu asiakkaan tavoitteisiin, tarpeisiin ja asiakkaalle annettuun arvolupaukseen. Kokonaispalveluratkaisujen arvo syntyy kustannustehokkuudesta ja kohteeseen täsmäkoulutetun ISS:n henkilöstön tekemistä havainnoista ja parannuksista, jotka tekevät työstä tehokkaampaa ja tiloista viihtyisämpiä.

Siivouspalvelut

Laadukas ja oikein tehty siivous takaa tilojen turvallisuuden, puhtauden ja viihtyisyyden. Kehittämällämme kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella pystymme tarjoamaan asiakkaillemme allergisoimattomat tilat, joiden siivouksessa ei käytetä ympäristölle ja ilmastolle haitallisia kemikaaleja. Lisäksi hyödynnämme siivouksessa enenevissä määrin robotteja, jotka tuovat tehokkuutta isojen lattiapinta-alojen siivoukseen ja vapauttavat työntekijöidemme työaikaa muihin tehtäviin.

Kiinteistöpalvelut

Kiinteistöpalvelujemme katkeamaton palveluketju kiinteistön suunnittelusta sen hallintaan ja päivittäiseen ylläpitoon varmistaa, että asiakkaidemme kiinteistöt toimivat moitteettomasti, säästävät energiaa ja säilyttävät arvonsa tavoitellun elinkaarensa loppuun asti. Kiinteistöhuoltomme huolehtii, että kiinteistö ja sen piha- ja viheralueet ovat toimivat ja turvalliset vuodesta toiseen. Tekniset palvelumme vastaavat kiinteistöjen talotekniikan, paloturvallisuuden ja tele- ja turvajärjestelyjen toimivuudesta ja korjauksista. Energia- ja ekotehokkuuspalvelut optimoivat kiinteistöjen olosuhteita ja energiankäyttöä.

Ravintolapalvelut

Ravintolapalvelumme tukevat asiakkaidemme hyvinvointia, tuottavuutta ja luovuutta. Palvelumme joustavat asiakkaan tarpeiden muuttuessa ja kehittyvät yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Panostamme asiakaspalveluun ja seuraamme säännöllisesti asiakkaiden tyytyväisyyttä. Ravintolapalvelujemme vastuullisuutta ohjaavat myös useat hankintastandardimme. Tähtäämme hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen kasvisruoan menekkiä lisäämällä ja hybridireseptiikkaa kehittämällä, ruokahävikin vähentämiseen sekä vastuullisiin hankintoihin elintarvikkeiden ja ravintoloissa käytettävien puhdistusaineiden osalta.

Työpaikka- ja turvallisuuspalvelut

Työpaikka- ja turvallisuuspalvelumme tekevät kiinteistön käyttäjien arjesta sujuvaa niin turvallisuuden kuin viihtyvyyden näkökulmasta. Työpaikkapalvelumme sopivat kaikille toimialoille, ja ne suunnitellaan asiakkaan liiketoimintaan ja toimitiloihin sopiviksi. Turvallisuuspalvelumme ovat osa kokonaispalveluratkaisujamme. Kehitämme palveluiden mallin asiakaskohtaisesti uusimpia turvatekniikan ratkaisuja ja asiakkaan dataa hyödyntäen. Turvalliset tilat yhdessä onnistuneiden työpaikka- ja palvelukokemusten kanssa saavat ihmiset viihtymään ja vierailijat tuntemaan olonsa tervetulleiksi. Tämä lisää kiinteistön käyttäjien tuottavuutta ja luovuutta sekä vaikuttaa positiivisesti henkilöstön sitoutumiseen ja parhaiden osaajien rekrytoimiseen.

Käynnistimme vuoden 2024 aikana 12 tekoälyhanketta.

ISS Palvelut on sitoutunut hyödyntämään tekoälyä ja automaatiota toimintansa tehostamiseksi ja vastuullisuuden edistämiseksi. Yhtiö on käynnistänyt useita hankkeita, joissa tekoälyä sovelletaan monipuolisesti eri toimintoihin.

Generatiivinen tekoäly ohjelmistokehityksen tukena

Yksi merkittävimmistä projekteista on Solitan ja ISS:n yhteinen GenAI Twin -hanke, jossa kaksi itsenäistä tiimiä kehitti samanaikaisesti ohjelmistoratkaisua. Toinen tiimi käytti perinteisiä ketteriä ohjelmistokehitysmenetelmiä, kun taas toinen hyödynsi generatiivisen tekoälyn työkaluja kaikissa digitaalisen palvelukehityksen vaiheissa. Tämän vertailututkimus onnistui hienosti tavoitteissaan kartoittaa generatiivisen tekoälyn soveltamismahdollisuuksia, arvioida sen vaikutuksia prosessien tehostamiseen ja tuotosten parantamiseen sekä jakaa oppeja laajasti yritysten ja teknologiayhteisön hyödyksi.

ISS:n kokonaisvaltainen lähestymistapa teknologian hyödyntämiseen osoittaa, kuinka vastuullisuus ja teknologinen kehitys voivat kulkea käsi kädessä.

Tekoälystrategiasta käytännön innovaatioiksi

ISS:n teknologiastrategia tähtää toimialan teknologiseen johtajuuteen, ja yhtiö on panostanut merkittävästi innovaatio- ja digitalisaatiokehitykseen. Tekoälystrategian pohjalta ISS käynnisti vuoden 2024 aikana 12 tekoälyhanketta, joiden tavoitteena oli muun muassa helpottaa työn arkea, lisätä tehokkuutta sekä löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Viisi hankkeista muodostunutta työkalua tai toimintatapaa on tällä hetkellä käytössä yrityksessä.

Esimerkiksi laskutusprosessissa käyttöön otettu tekoälytyökalu oikolukee ja selkeyttää työn kuvauksia, mikä on vähentänyt käsittelyaikaa merkittävästi. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten tekoäly voi tukea operatiivista toimintaa ja parantaa työn sujuvuutta.

Automaatio vapauttaa resursseja arvokkaampaan työhön

Automaatio on jo osa ISS:n arkipäivää. Yhtiö hyödyntää ohjelmistorobotiikkaa tietotyön rutiinitehtävien automatisoimiseksi, mikä vapauttaa henkilöstön aikaa vaativampiin ja mielekkäämpiin tehtäviin. Suomessa ISS:llä on käytössä yli 20 ohjelmistorobottia, jotka käsittelevät muun muassa muistiotositepyyntöjä ja avustavat uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

Teknologia tukemassa vastuullisuustavoitteita

Tekoälyn ja automaation hyödyntäminen tukee myös ISS:n vastuullisuustavoitteita. Esimerkiksi kiinteistöjen energiankulutusta optimoidaan etähallintakeskuksen avulla, jossa uudet teknologiat mahdollistavat energiankulutuksen seurannan ja analysoinnin reaaliajassa. Tämä auttaa havaitsemaan poikkeamat nopeasti ja reagoimaan niihin tehokkaasti, mikä vähentää energiahukkaa ja pienentää hiilijalanjälkeä.

ISS:n kokonaisvaltainen lähestymistapa teknologian hyödyntämiseen osoittaa, kuinka vastuullisuus ja teknologinen kehitys voivat kulkea käsi kädessä. Nämä ratkaisut tuovat hyötyjä niin yritykselle, sen työntekijöille kuin asiakkaillekin, mahdollistaen tehokkaamman, vastuullisemman ja innovatiivisemman toimintaympäristön.

ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta.

ISS Suomi on osa ISS-konsernin Northern Europe -liiketoiminta-aluetta. Konsernin johdon ja sen hallituksen päätösten toimeenpanoa Suomessa seuraa liiketoiminta-alueen johto tiiviissä yhteistyössä ISS Suomen johdon kanssa. ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta ja täydentää sitä tarvittaessa maakohtaisella ohjeistuksella. Konsernin sisäinen tarkastus valvoo säännöllisesti, että ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemiä ohjeita.

Vuoden 2024 alussa ISS Palvelut Oy:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Carl-Fredrik Bjor sekä jäsenet Maciej Wąsek ja Maria Hultengren Larsson. Toukokuun yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin henkilöstön hallintoedustajaksi Markku Heikkinen ja hänen varajäsenekseen Paavo Hiitola.

Hallituksen jäsenistä kolme on miehiä ja yksi nainen. Heistä kolme on 30–50-vuotiaita ja yksi yli 50-vuotias.

ISS Suomen johtoryhmä kokoontui vuoden 2024 aikana 11 kertaa.

Vuoden 2024 alussa johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Jukka Jäämaa, talousjohtaja Seppo Haapalainen, henkilöstöjohtaja Maria Pajamo, kaupallinen johtaja Soile Kankaanpää, Operations Performance -johtaja Veijo Pitkäniemi, pääjuristi Heikki Eskola, tietohallintojohtaja Jenni Heinisuo sekä liiketoimintajohtajat Jukka-Pekka Tilus, Lasse Forsman, Eeva-Riitta Tuominen, Riku Kolari ja Henri Häyrinen.

Tammikuussa johtoryhmästä jäivät pois Soile Kankaanpää, Riku Kolari ja Eeva-Riitta Tuominen. Helmikuussa Veli-Pekka Kortelainen nimitettiin Siivous- ja monipalvelut -liiketoiminnan johtajaksi. Lasse Forsman nimitettiin Tekniset palvelut -liiketoiminnan johtajaksi, minkä lisäksi hän jatkoi KA2-liiketoiminnan johtajana. Veijo Pitkäniemi nimitettiin Kiinteistöhuolto-liiketoiminnan johtajaksi, minkä lisäksi hän jatkoi Operations Performance -johtajana.

Kesäkuussa Kimmo Kaunisvaara nimitettiin kaupalliseksi johtajaksi. Elokuussa johtoryhmästä jäi pois Heikki Eskola.

Marraskuussa Lasse Forsmanin johtamat KA2- ja Tekniset Palvelut -liiketoiminnat yhdistettiin uudeksi Industry & Technical Services -liiketoiminnaksi. Jukka-Pekka Tiluksen johtaman KA1-liiketoiminnan nimi muutettiin muotoon Office & Real Estate.

Johtoryhmän jäsenistä kaksi on naisia ja kahdeksan miehiä. Viisi jäsentä on 30–50-vuotiaita ja viisi jäsentä yli 50-vuotiaita.

Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

ISS:llä johtaminen perustuu yrityksen arvoihin, strategiaan ja konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja periaatteisiin. Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

Liiketoimintaa johtaa johtoryhmä, joka vastaa pitkän aikavälin strategisesta suunnittelusta sekä vuosittaisesta liiketoimintasuunnittelusta. ISS:n strategiset tavoitteet asetetaan kolmevuotiselle strategiakaudelle osana liiketoimintastrategiaa, joka käsitellään johtoryhmässä ja hyväksytään hallituksessa. Siitä johdetaan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan vuositavoitteet ja toimenpiteet liiketoimintayksiköittäin. Toimintaa ja tavoitteita seurataan säännöllisesti johtoryhmässä. Niiden edistymisestä raportoidaan hallitukselle.

Organisaation johtamiskyvykkyyttä arvioidaan vuosittain Johtamisen kehyksen avulla osana kehityskeskusteluja.

1.8.1 Yritysvastuun johtaminen

ISS on vahvasti sitoutunut vastuullisuuden edistämiseen. Vastuullisuuslupauksemme mukaisesti kestävä liiketoimintamallimme tukee maailmaa, jossa elämme ja toimimme. Vastuullisuus on integroitu osaksi strategiaamme, johtamista ja päivittäistä tekemistä.

Vastuullisuustyömme perustuu YK:n Global Compact -aloitteen periaatteisiin, jotka muodostavat viitekehyksen suunnitelmillemme. Konkreettisesti vastuullisuus toteutuu ISS:llä periaatteiden ja politiikkojen kautta toimintastandardeissa, ohjeissa ja käytännöissä, jotka ohjaavat arjen päätöksentekoa ja palveluiden toteutusta.

ISS-konsernin vastuullisuustyötä ohjaavat globaalit politiikat ja ohjeistukset, kuten Code of Conduct, Global People Standards, Supplier Code of Conduct, Sustainability Policy, Speak Up Policy, Data Protection Policy ja Anti-Corruption and Anti-Bribery Policy. Näiden lisäksi konserni on määrittänyt useita ohjaavia periaatteita liittyen monimuotoisuuteen, tietosuojaan, toimitusketjun hallintaan ja vastuulliseen sidosryhmäyhteistyöhön. Politiikat varmistavat hyvän hallintotavan toteutumisen kaikilla toiminta-alueilla.

Konsernitasolla ISS:n hallitus määrittää vastuullisuusstrategian suunnan ja seuraa sen toteutumista. Päivittäisestä toimeenpanosta vastaa konsernin johtoryhmä (Executive Group Management, EGM), jonka tukena toimii vastuullisuuden johtoryhmä. Lisäksi Business Integrity Committee (eettisen liiketoiminnan toimikunta) valvoo, että liiketoiminta noudattaa eettisiä periaatteita ja toimintatapoja. Tarkastus- ja riskivaliokunta vastaa käytäntöjen, sisäisten valvontatoimien ja vastuullisuusraportoinnin valvonnasta.

Vastuullisuustoimet on kytketty tiiviisti palvelujemme toteutukseen sekä Sustainability-ohjausryhmien työhön. Keskeiset ESG-mittarit kootaan ja raportoidaan neljännesvuosittain osana taloushallintoa, ja vastuullisuustavoitteet hyväksyy konsernin johtoryhmä.

Tiiviillä yhteistyöllä koko arvoketjumme osalta varmistetaan vastuullisuustyön eteneminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Uudistettu vastuullisuuden johtamismalli Suomessa

Vuonna 2024 ISS Palvelut päivitti vastuullisuuden johtamismallinsa vastaamaan tiukentuvia sääntelyvaatimuksia ja sidosryhmien odotuksia. Suomessa vastuullisuustyötä johtaa vastuullisuusjohtaja, joka toimii vastuullisuuden ohjausryhmän puheenjohtajana. Ryhmään kuuluu johtoryhmän jäseniä, ESG-osa-alueiden nimetyt omistajat sekä viestinnän ja asiakasymmärryksen edustajia. Ohjausryhmä vastaa strategian määrittelystä ja sen toimeenpanon seurannasta.

Vastuullisuuden projektiryhmä koostuu ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja taloushallinnon edustajista. Ryhmä koordinoi vastuullisuustavoitteiden ja toimenpidesuunnitelmien laatimista sekä ohjaa paikallisia ESG-toimia kohti asetettuja tavoitteita.

Vuoden 2023 lopulla ISS toteutti kaksoisolennaisuusanalyysin (double materiality assessment), joka toimii perustana vastuullisuusohjelman jatkokehitykselle ja raportoinnille. Analyysi tunnisti ISS:n kannalta olennaisimmat vaikutusperustaiset ja taloudelliset vastuullisuusteemat.

ISS:n vastuullisuustyöhön osallistuu laaja joukko sidosryhmiä, kuten henkilöstö, asiakkaat, toimittajat ja viranomaiset. Näiden sidosryhmien odotuksia kartoitettiin osana kaksoisolennaisuusanalyysiä ja huomioidaan vastuullisuuden kehittämisessä.

Päivitetty vastuullisuusohjelma

Vuoden 2024 aikana ISS Palvelut päivitti vastuullisuusohjelmaansa vastaamaan entistä paremmin sidosryhmien vaatimuksia ja odotuksia. Tiiviillä yhteistyöllä koko arvoketjumme osalta varmistetaan vastuullisuustyön eteneminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

EcoVadis-vastuullisuusarviointi

Maailman johtava vastuullisuusarviointien tekijä EcoVadis myönsi ISS Palveluille kultaluokituksen osoituksena menestyksekkäästä työstämme sekä omien että asiakkaidemme vastuullisuustavoitteidemme eteen. Arviointi kattaa laajasti ympäristövastuun, työ- ja ihmisoikeudet, eettisen liiketoiminnan sekä kestävän hankinnan. ISS:n kokonaispisteet ylsivät alan yritysten joukossa kolmen prosentin parhaimmistoon maailmanlaajuisesti. Saimme lisäksi huippuarvosanan Ympäristö ja ilmasto -kategoriassa.

Sertifioidut toimintatavat ja vastuullinen hankinta

ISS:n johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001-, ISO 14001- ja ISO 45001 -standardien mukaisesti. Valtakunnallisesti kattava järjestelmä kattaa kaikki kiinteistö- ja toimitilapalvelut ja toimii työkaluna jatkuvan parantamisen varmistamisessa.

Käytössämme oleva vastuullisen hankinnan ohjelma edellyttää toimittajiltamme korkeaa vastuullisuustasoa. Lue lisää vastuullisesta hankintaketjustamme.

1.8.2 Henkilöstöjohtaminen

Johtamisen mallimme tarjoaa selkeät kriteerit päivittäiseen johtamistyöhön ja tukee esihenkilöitä palautteen antamisessa.

Laadukkaiden palveluiden tuottaminen asiakkaillemme edellyttää sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöä. Hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi tärkeimmistä henkilöstökokemuksen tekijöistä. Johdonmukainen ja oikeudenmukainen johtaminen luo positiivista asennetta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä puolestaan sitouttaa ja motivoi henkilöstöä.

Henkilöstöstrategiamme pohjautuu henkilöstöpolitiikkojen ja -suunnitelmien lisäksi yhteiseen johtamisen malliin, joka tarjoaa selkeät kriteerit päivittäiseen johtamistyöhön ja tukee esihenkilöitä palautteen antamisessa. Arvioimme ja seuraamme johtamista osana vuosittaisia kehityskeskusteluita. Keskusteluilla varmistamme myös, että jokaisella on ymmärrys omasta työstään sekä riittävä osaaminen ja toimintaedellytykset työssä menestymiselle. Vuonna 2024 kehityskeskustelut toteutuivat työntekijöiden osalta 98,9-prosenttisesti ja toimihenkilöiden osalta 100-prosenttisesti.

Kiinnitämme erityistä huomiota esihenkilöidemme tukemiseen. Jokaisella liiketoimintayksiköllä on oma henkilöstöpäällikkö tukemassa esihenkilöiden arkea. Johtamisvalmennuksilla vahvistamme yhtenäistä johtamiskulttuuria, monimuotoisten tiimien johtamista sekä työsuhteen elinkaaren eri vaiheiden ymmärrystä. Vuosittaiset Leading OneISS -johtamiskoulutukset ja Placemakers-palvelukulttuurityöpajat ovat keskeisiä välineitä koko henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Perehdytys on räätälöity eri työntekijäryhmien tarpeisiin, ja järjestämme esihenkilöille kvartaaleittain syventäviä perehdytysmoduuleja, joissa käsitellään esimerkiksi viestintää, ISS:n yrityskulttuuria ja vastuullisuutta.

1.8.3 Toiminnan periaatteet

Toimintaperiaatteet muodostavat selkärangan ISS:n vastuulliselle liiketoiminnalle. Ne ohjaavat kaikkea tekemistä, päätöksentekoa ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Sertifioitu johtamisjärjestelmä toimii keskeisenä työkaluna periaatteiden toimeenpanossa ja jatkuvassa kehittämisessä.

Lakien noudattaminen

Paikallisia lakeja ja määräyksiä noudatetaan aina.

ISS:n arvot

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ja noudattaa ISS:n yhteisesti määriteltyjä arvoja – yhtenäisyys, rehellisyys, yrittäjyys, vastuu ja laatu.

Esihenkilöiden tehtävänä on varmistaa, että liiketoimintaa johdetaan eettisten periaatteiden mukaisesti ja että henkilöstö niitä noudattaa.

Code of Conduct ohjaa eettistä toimintaa

ISS:n Code of Conduct -toimintaohje kokoaa yhteen yhtiön eettiset periaatteet ja ohjaa jokapäiväistä toimintaa globaalisti. Se kattaa muun muassa yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden, korruption ja lahjonnan torjunnan, kilpailulainsäädännön noudattamisen, vastuulliset hankinnat sekä ympäristö- ja ihmisoikeusperiaatteet.

ISS:llä on nollatoleranssi korruptiolle, lapsityövoimalle ja pakkotyölle. Työntekijöillä on oikeus järjestäytyä, ja yksityisyyden suoja sekä turvallinen työympäristö ovat keskeisiä arvoja. Kaikkien toimittajien edellytetään sitoutuvan ISS:n toimittajille suunnattuun eettiseen ohjeistukseen.

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ISS:n eettiset periaatteet. Esihenkilöiden tehtävänä on varmistaa, että liiketoimintaa johdetaan näiden periaatteiden mukaisesti ja että henkilöstö niitä noudattaa. Periaatteet on alun perin yhdenmukaistettu YK:n Global Compact -aloitteen kanssa vuonna 2010. ISS arvioi ja päivittää eettisiä toimintaohjeitaan joka vuosi. Jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan niitä työsopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä.

Koko henkilöstö koulutetaan Code of Conduct -ohjeeseen ja siihen liittyviin politiikkoihin, kuten ihmisoikeuksia ja korruption torjuntaa koskeviin ohjeistuksiin. Koulutus on pakollinen, ja se tulee uusia kahden vuoden välein. Ohjeiden noudattamista tuetaan muun muassa Speak Up -ilmoituskanavalla, jonka kautta voi anonyymisti raportoida epäillyistä väärinkäytöksistä. Toimintaohjeita ja menettelytapoja arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti, ja niitä sovelletaan johdonmukaisesti myös toimitusketjussa.

Puhumisen kulttuuri ja ilmoituskanavat

ISS kannustaa jokaista työntekijää toimimaan vastuullisesti ja ottamaan esiin huolenaiheet ajoissa. Käytössämme on Speak Up -kanava, jossa voi ilmoittaa nimettömästi tilanteista, joissa epäillään toimintaohjeiden rikkomista, epäasiallista käytöstä tai muita epäkohtia.

Speak Up -kanava on ulkopuolisen toimijan hallinnoima ja varmistaa ilmoittajan turvallisuuden sekä asian puolueettoman käsittelyn. Kanava on kaikkien ISS:läisten sekä ulkoisten sidosryhmien käytössä, ja siihen voi jättää ilmoituksen anonyymisti.

Lisäksi meillä on käytössä Suunta-järjestelmä, joka on suunnattu epäasiallisen kohtelun ilmoittamiseen työyhteisössä. Molemmat kanavat tukevat avointa kulttuuria, jossa jokainen voi puhua turvallisesti ja luottaa siihen, että asiat otetaan vakavasti.

Lue lisää Speak Up -toimintamallista luvussa Hyvä hallinto: Ihmisoikeudet.

ISS:n sertifioitua toimintajärjestelmää parannetaan jatkuvasti hyödyntämällä palautetta sekä sisäisiä ja ulkoisia arviointeja.

Politiikat ja toimintaohjeet

Vastuullisuustoimintaamme ohjaavat koko ISS-konsernille yhteisesti luodut politiikat ja standardit.

Nämä myös ISS Suomen toiminnassa noudatettavat politiikat on listattu täällä.

ISS:n toimintapolitiikkojen ja -ohjeiden noudattaminen on ISS:n maajohdon vastuulla ja jokaisen ISS:läisen työn perusta. ISS:n Suomessa määrittelemä toimintapolitiikka kuvaa, miten yrityksen toimintaa ohjataan ja johdetaan niin, että yrityksen asettamat tavoitteet ja päämäärät toteutuvat. Toimintapolitiikan tueksi on määritelty ja dokumentoitu ISS:n toimintajärjestelmä.

ISS:n toimintajärjestelmä on kuvaus ISS:n tavasta toimia (The ISS Way). Toimintajärjestelmä määrittää yhdessä sovitut toimintatavat, jotka selkeyttävät ja yhtenäistävät organisaation toimintaa ja sen myötä parantavat ISS:n kilpailukykyä ja tehokkuutta.

Toimintajärjestelmän avulla

• varmistamme asiakastyytyväisyyden ja asiakkaalle annetun arvolupauksen toteutumisen
• varmistamme henkilöstömme tyytyväisyyden, osaamisen ja työhyvinvoinnin systemaattisen kehittämisen
• varmistamme päivittäisten toimintaprosessien sujuvuuden, yhdenmukaisuuden ja tasalaatuisuuden kaikissa palveluissa, yksiköissä ja paikkakunnilla
• varmistamme liiketoimintamme vastuullisuuden ja turvallisuuden
• luomme pohjan systemaattiselle toiminnan kehittämiselle sekä jatkuvalle parantamiselle jakamalla parhaita käytäntöjä palveluiden ja yksiköiden välillä.

ISS:n sertifioitua toimintajärjestelmää parannetaan jatkuvasti hyödyntämällä palautetta sekä sisäisiä ja ulkoisia arviointeja.

Toimintajärjestelmä perustuu seuraaviin standardeihin:

• ISO 9001:2015, laadunhallintajärjestelmät
• ISO 14001:2015, ympäristöjärjestelmät
• ISO 22000:2018, elintarviketurvallisuusjärjestelmät
• ISO 45001:2018, työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät

Toimintajärjestelmä kuvaa toiminnan prosessit, mittaamisen, organisaation toimintaperiaatteet sekä sen, miten toimintaa kehitetään. Toimintajärjestelmässä määriteltyjen prosessien, dokumenttien, tietojärjestelmien, lomakkeiden, mallien ja ohjeiden avulla uudet ja nykyiset työntekijät tietävät, kuinka heidän kuuluu toimia ISS:n tavalla.

HSEQ-arviointi

ISS Palveluiden toimintaa on arvioitu Kiwa Inspecta Oy:n ja HSEQ-klusterin toimesta. HSEQ-arviointi varmistaa, että ISS Palvelut toimii tilaajayritysten hyväksymien periaatteiden mukaisesti työterveys-, työturvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioissa. Arvioinnin pistemäärän 715/750 mukaan ISS on HSEQ-asioissa toimialansa paras.

Riskienhallinnalla parannetaan suorituskykyä, kannustetaan innovaatioihin ja tuetaan tavoitteiden saavuttamista.

Riskien hallinta on olennainen osa koko ISS-konsernin liiketoimintaa, jatkuvaa menestystä ja kasvua sekä osa arvonluontia asiakkaille sekä muille sidosryhmille. Tarkka ja kattava riskienhallinta luo vakautta, vaikuttaa välillisesti tulokseen ja on keskeinen osa myös maineenhallintaa.

ISS:n riskienhallintajärjestelmä on ISS-konsernin laatima ohjeisto, jonka avulla varmistetaan, että riskejä hallitaan määriteltyjen riskinottohalujen puitteissa ja organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti. Riskienhallintajärjestelmä kattaa kaikki ISS:n toiminnot, maat ja ISS:llä työskentelevät henkilöt.

Käytössämme ovat jatkuvat prosessit, joiden avulla tunnistetaan liiketoimintaan liittyvät riskit ja arvioidaan ne todennäköisyyden ja seurausten perusteella, määritellään riskien minimoimis- ja hallinnoimistoimenpiteet sekä nimetään riskien vastuutahot. Riskinarviointi tehdään kaksi kertaa vuodessa.

ISS-konserni on määritellyt avainriskit, joita seurataan myös maatasolla. Tunnistetut avainriskit liittyvät strategian edistämiseen, makrotaloudellisiin ja poliittisiin olosuhteisiin, työvoiman saatavuuteen ja työvoimakilpailuun, teknologian ja datan hyödyntämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen, sopimusriskien hallintaan, lakien ja asetusten noudattamiseen erityisesti epävakailla toiminta-alueilla, tietoturvaan ja toimitusketjujen hiilineutraaliuden edistämiseen.

1.9.1 Kestävyysriskit osana riskienhallintaa ja johtamista

Kestävyysriskien hallinta on osa ISS:n riskien hallintaa ja kiinteä osa riskienhallintamenettelyjämme. Liiketoimintamme päästöintensiteetti ei ole korkea, mutta olemme alttiina fyysisille ilmastoriskeille, kuten äärimmäisille sääilmiöille. Siirtymäriskit liittyvät päästövähennystavoitteisiin ja sidosryhmien odotuksiin, mutta ne tarjoavat myös liiketoimintamahdollisuuksia.

Vuoden 2024 alussa valmistunut kaksoisolennaisuusarviointi syvensi ymmärrystämme kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista, mikä mahdollistaa negatiivisten vaikutusten minimoinnin ja positiivisten kasvattamisen.

Kaksoisolennaisuusanalyysi tunnistaa maakohtaiset riskit ja mahdollisuudet

Kaksoisolennaisuusarviointi syvensi ymmärrystämme kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista.

ISS Suomen toteuttamassa kaksoisolennaisuusanalyysissa merkittävimmät yritystason riskit liittyvät työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen johtuen erityisesti Suomen työmarkkinoiden ikääntymisestä ja alan vetovoimasta. Liiketoiminnan riskeinä on myös tunnistettu päästövähennystavoitteiden toteutuminen aikataulussa sekä ISS:n tuottamien palvelujen kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin hillitä ilmastonmuutosta.

Muut olennaiset vastuullisuusriskit liittyivät ihmisten turvallisuuteen, työntekijöiden ja arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja yhdenvertaiseen kohteluun, energiankulutukseen, kemikaalien hallintaan sekä eettisen liiketoiminnan varmistamiseen.

Arvoketjuihin liittyvissä riskeissä ISS kiinnittää huomioita erityisesti ihmisoikeuksien turvaamiseen, toimitusketjujen eettisyyteen sekä harmaan talouden ja korruption torjuntaan. Näitä on kuvattu lisää kappaleissa 4.4 Ihmisoikeudet, 4.5 Vastuullinen hankintaketju ja 4.2 Harmaan talouden ja korruption torjunta.

Työntekijöiden työoloja ja yhdenvertaisuutta varmistetaan muun muassa palkka- ja HR-järjestelmien avulla, rekrytoinnin avoimuudella, vahvalla henkilöstöedustuksella, anonyymilla ilmoitusjärjestelmällä, kattavilla henkilöstöpolitiikoilla sekä kouluttamalla esihenkilöitä johtamiskäytäntöihin ja monimuotoisten tiimien johtamiseen sekä työsuhteen hallintaan. ISS tukee muuta kuin suomea äidinkielenä puhuvia suomen kielen koulutuksella ja on ottanut käyttöön monimuotoisuutta tukevia visuaalisia työturvallisuusohjeita sekä viestintäsovelluksen, jonka sisältö kääntyy yli 60 kielelle. Syrjinnälle on nollatoleranssi, ja ISS puuttuu jokaiseen havaitsemaansa epäkohtaan.

Työntekijöiden turvallisuus varmistetaan tavoitteellisella ja osallistavalla toimintatavalla. Olemme rakentaneet ennakoivan turvallisuustyön prosessin, jossa jokaisella työntekijällä on oma tärkeä roolinsa. Palvelutuotekohtaiset riskienarvioinnit ja turvallisuusohjeet perehdytetään heti työsuhteen alussa. Suunnittelun ja ohjauksen lisäksi esihenkilöt viestivät turvallisuuden tärkeydestä järjestelmällisesti. Ennen työn aloittamista teemme oman työn riskienarviointeja ja työn aikana turvallisuushavaintoja. Työturvallisuusasiantuntijamme auttavat ja ohjaavat työntekijöitämme työturvallisuudessa helppokäyttöisten ja suoraviivaisten työkalujen avulla.

Palveluihimme liittyviä ympäristöriskejä hallitaan osana työturvallisuuden riskienhallintaprosessia ja ympäristökatselmointia. Ympäristöriskit tunnistetaan palveluittain ja arvioidaan asiakaskohteissa. Riskinarvioinnin yhteydessä hallintakeinot ja vastuuhenkilöt määritellään ja toimenpiteet kirjataan ja aikataulutetaan sähköiseen järjestelmään. Työntekijät tekevät turvallisuushavaintojen tapaan ympäristöhavaintoja, joilla edistetään kohteen ympäristövastuullisuutta ja minimoidaan ympäristöriskejä. Turvallisuustyöstä kerrotaan lisää kappaleessa 2.3 Työturvallisuus.

Palveluihimme liittyviä ympäristöriskejä hallitaan osana työturvallisuuden riskienhallintaprosessia ja ympäristökatselmointia.

Työkykyä varmistetaan ennakoivilla tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä mielen hyvinvointiin liittyvillä toimintamalleilla ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmalla sekä kouluttamalla ISS:n esihenkilöitä varhaiseen puuttumiseen. Työkykyä seurataan kuukausittaisissa johdon palavereissa ja ISS:n oman työkykyjärjestelmän sekä työhyvinvointitiimin toimesta. ISS:n työkyvyn hallinnasta kerrotaan lisää kappaleessa 2.2 Henkilöstön hyvinvointi.

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja päästöjen vähentämisen hallitsemiseksi ISS:llä on käytössä selkeät roolit ja vastuut, jotka on kuvattu vuonna 2024 julkaistussa Climate Impact Standardissa; määritellyt päästövähennystavoitteet (SBTi, Net Zero, Cool Food); järjestelmä tavoitteiden ja toteumien etenemisen seuraamiseksi ja raportoimiseksi; vuonna 2024 laaditussa ilmastotiekartassa määritellyt palvelukohtaiset toimenpideohjelmat.

Asiakkaiden turvallisuutta varmistamme niin ruoan laadun, liikkumisturvallisuuden kuin tietoturvan osalta.

ISS:n ravintoloilla on omavalvontasuunnitelma, jolla varmistetaan ruokaturvallisuus. Suunnitelma sisältää esimerkiksi raaka-aineiden laadunvalvonnan, elintarvikkeiden kylmäsäilytyksen ja ruokaturvallisuuden kannalta kriittisten pisteiden tunnistamisen ja hallinnan. ISS:n digitaaliseen omavalvontajärjestelmään kirjataan ruokien lämpötilatiedot sekä keittiön ja ravintolasalin siivouksen taso. Valmistettujen ruokien näytteet pakastetaan vähintään kahdeksi viikoksi ruoan laadun varmentamiseksi tarvittaessa myös jälkikäteen. ISS:n operoimat keittiöt ovat elintarvikevalvonnan piirissä, ja OIVA-raportti todistaa elintarvikehygienian toimivuuden.

Kehitämme yhteisen työpaikan turvallisuutta yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Turvallisuusriskit tunnistetaan palveluittain ja arvioidaan asiakaskohteissa. Työntekijät tekevät turvallisuushavaintoja, joilla edistetään työkohteen turvallisuutta ja vähennetään riskejä. Työturvallisuuden prosessit on kuvattu kappaleessa 2.3 Työturvallisuus. ISS:llä on Suomessa oma, konsernin politiikkaan perustuva tietosuojapolitiikka, joka antaa vahvan perustan kaikkien kansallisten toimijoiden ja sidosryhmien tietosuojalle.

Muutosten keskellä on mahdollisuuksia

Kaksoisolennaisuusanalyysissa mahdollisuuksina tunnistettiin muun muassa työnantajamielikuvan, koulutuksen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen, ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sopeutumistarpeisiin liittyvät uudet palveluratkaisut, biologisen monimuotoisuuden edistäminen asiakkaan liiketoiminnassa sekä vastuullisuustiedon tarjoaminen asiakkaiden oman vastuullisuustyön tukemiseksi.

Riskit ja niihin liittyvät mittarit ja toimenpiteet on kuvattu tarkemmin ISS-konsernin vuosikertomuksessa.

1.9.2 Yritysturvallisuus ja varautuminen

Yritysturvallisuus kattaa yrityksen kaikkien toimintojen turvallisuuden. Turvallisuustoiminnalla ehkäistään häiriöitä sekä suojataan henkilöitä, tietoa, mainetta, omaisuutta ja ympäristöä. Turvallisuustoiminta vaikuttaa ISS:n kilpailukykyyn ja parantaa yrityksen tuottavuutta.

ISS:n turvallisuustoiminnan pääpainopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Tavoitteena on turvallisuuden kiinteä integroituminen yrityksen johtamiseen, prosesseihin, palveluihin ja henkilöstön toimintaan. Turvallisuus ja sen toteutuminen ovat jokaisen ISS:n työntekijän vastuulla.

Turvallisuuteen liittyen vuonna 2024 tehtiin muun muassa seuraavia päivityksiä:

• ISS:n yleisen turvallisuusohjeen päivitys
• turvallisuuden ja varautumisen uudistettu koulutus esihenkilöille ja asiantuntijoille
• MyISS-sovellukseen hätätilanneosio, johon jaettiin koko henkilöstön saataville hätätilanteissa toimimiseen ja niihin varautumiseen liittyvät ohjeet

Varautumisella ja varautumisen suunnittelulla ISS pyrkii tunnistamaan toimintaa uhkaavia tai haasteita aiheuttavia tilanteita ja suojautumaan niiltä. Tavoitteena on säilyttää riittävä ja hallittu toimintakyky kriisitilanteissa sekä pyrkiä mahdollistamaan nopea toipuminen niiden vaikutuksista.

ISS tunnistaa elinkeinoelämän edustajana oman roolinsa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyvänä toimijana. ISS huomioi omassa varautumisessaan muun muassa yhteiskunnan turvallisuusstrategian (2025) ja Suomen kansallisen riskiarvion (2023).

Vuoden 2024 aikana tehtiin aktiivista yhteistyötä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa turvallisuuden ja varautumistoimintojen yhteistyö- ja toimintamalleihin liittyen.

Yhteiskunnallisen varautumisen näkökulmasta ISS osallistui Tieto24-harjoitukseen, jonka tavoitteena on testata ja kehittää valmiuksia vastata kyberuhkiin sekä harjoittaa viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa laajassa yhteiskunnan häiriötilanteessa.

ISS:n poikkeustilannetyöryhmä kokoontui 19 kertaa vuoden 2024 aikana.

1.9.3 Tietosuoja ISS:llä

ISS:llä on Suomessa oma tietosuojapolitiikka, joka antaa vahvan perustan kaikkien kansallisten toimijoiden ja sidosryhmien tietosuojalle.

Vastuullisena työnantajana ja palveluntarjoajana ISS suhtautuu hyvin vakavasti velvollisuuteensa käsitellä henkilötietoja turvallisesti ja asianmukaisesti. ISS:llä on Suomessa oma tietosuojapolitiikka, joka antaa vahvan perustan kaikkien kansallisten toimijoiden ja sidosryhmien tietosuojalle.

ISS Palvelut Oy ja sen sisaryhtiöt panostavat merkittävästi resursseja tietosuoja-asioiden asianmukaiseen hoitamiseen ja kehittää toimintatapojaan jatkuvasti. Yllä mainittu tietosuojapolitiikka perustuu ISS-konsernin politiikkaan. Tietosuojapolitiikassa määritellään, miten ISS käsittelee henkilötietoja sekä millä toimenpiteillä varmistetaan, että asiakkaidemme, työntekijöidemme ja liikekumppaneidemme henkilötietojen käsittely on turvallista ja vaatimustenmukaista. Tietosuojapolitiikan tarkoituksena on yhdenmukaistaa koko ISS-konsernin pakolliset vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat henkilötietojen keräämisessä ja käsittelyssä sovellettavia prosesseja ja menettelyjä.

ISS Palveluilla tietosuojapolitiikan seuraamisesta ja päivittämisestä vastaa lakiasiainosasto. Politiikan jalkauttamisesta vastaa eri sidosryhmien edustajista koottu tietosuojatiimi, jonka tehtävänä on jatkuvasti arvioida nykyisiä käytänteitä ja seurata kehittyvää lainsäädäntöä.

Tietosuojaa tukevat myös ISS:n Group Information Security Policy sekä ISO 27001:2022 -standardiin pohjautuva tietoturvaohjeistus, joka kattaa organisatoriset, henkilöstöön liittyvät, fyysiset ja tekniset suojatoimet. Kaikki henkilötietojen käsittelyyn osallistuvat työntekijät suorittavat pakollisen tietosuojakoulutuksen konsernin MyLearning-koulutusjärjestelmässä.

ISS toimii usein alihankkijana asiakkailleen ja voi tätä kautta saada pääsyn myös loppukäyttäjien henkilötietoihin. Näissä tilanteissa tietosuojavastuu jakautuu ISS:n ja asiakkaan kesken. ISS viestii pääasiallisesti tietosuoja-asioista asiakkaiden kanssa, mutta myös loppukäyttäjiin ollaan yhteydessä esimerkiksi palvelutilanteissa ja asiakastyytyväisyyskyselyiden myötä.

Tietosuojatiimin lisäksi tietosuojan toteuttamista tukee ISS-konsernin tietosuojayksikkö. Yksikön tehtävänä on tukea kansallisia toimijoita politiikan toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Jokaisessa toimintamaassa toimii nimetty Data Protection Manager, joka vastaa paikallisten käytäntöjen kehittämisestä ja mahdollisten tietoturvaloukkausten hallinnasta. Tietosuojaprosessit dokumentoidaan, ja niitä hallitaan OneTrust-järjestelmässä.

ISS:n vastuullisuuslupaus: Luomme kestävää hyvinvointia.

ISS:n toiminnalla on merkittäviä taloudellisia, inhimillisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Toiminnan eri piirteet, vaikutukset sekä sidosryhmien näkemykset ja odotukset huomioidaan niin tavoitteiden asetannassa kuin päivittäisen toiminnan ja viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.

1.10.1 Kaksoisolennaisuusanalyysi ohjaa vastuullisuustyötämme

ISS Suomi käynnisti loppuvuodesta 2023 kaksoisolennaisuusanalyysin (Double Materiality Assessment), joka valmistui alkuvuonna 2024. Analyysi toteutettiin EU:n kestävyysraportointidirektiivin raportointistandardien sisältämien periaatteiden mukaisesti, ja siinä tunnistettiin yrityksen toiminnalle olennaisimmat vastuullisuuden aihealueet ja arvioitiin niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Tavoitteenamme oli kartoittaa toimintamme vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät huomioiden sekä valmistautua yhä läpinäkyvämpään vastuullisuusraportointiin.

Kaksoisolennaisuusanalyysi on merkittävässä roolissa viitoittamassa ISS Suomen omaa vastuullisuus- ja strategiatyötä. Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistetaan vastuullisuuteen liittyvät riskit, joita tulee priorisoida ja hallita taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi tunnistetaan vastuullisuuteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Kaksoisolennaisuusarviointi tehtiin yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa. Arviointia päivitetään säännöllisesti.

ISS:n kaksoisolennaisuusanalyysin vaiheet:

1. Kartoitusvaihe: Kaksoisolennaisuusanalyysin pohjaksi taustoitettiin ISS Suomen toimintaympäristöä ja siihen liittyviä megatrendejä ISS:lle olennaisten teemojen tunnistamiseksi. Arvioinnissa käytiin läpi EU:n ESRS-kestävyysaihekategoriat sekä koko arvoketju sisältäen esimerkiksi tuotteiden elinkaaren ja toimitusketjumme toiminnan.
2. Sidosryhmänäkemys: Jatkuvasti käytävän vuoropuhelun lisäksi ISS kartoitti osana kaksoisolennaisuusanalyysia tärkeitä koko toimialan asiantuntijatahoja sekä edelläkävijäasiakkuuksia eri segmenteistä. Tavoitteena oli osallistaa avainsidosryhmiä, ymmärtää yhä kattavammin sidosryhmien odotuksia ja liittää samalla vastuullisuusaiheet yhä tiiviimmin osaksi sidosryhmäyhteistyötä. Ulkopuolinen kumppanimme toteutti syventäviä haastatteluja sekä ulkoisille että sisäisille sidosryhmille tammikuussa 2024.
3. Olennaisuusarviointi: Vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin vastuullisuuteen liittyvät positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ympäristöön tai ihmisiin konsernitasolla. Taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin ISS:n taloudelliseen kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Arviointiin osallistui kattava joukko ISS Suomen asiantuntijoita. Arvioinnissa hyödynnettiin arviointityökalua sekä työpajaa, jossa aiheita priorisoitiin ja arvioitiin.
4. Olennaisuusarvioinnin tulosten validointi: Tulokset validoitiin ESG-projektiryhmässä. Tärkeimmät havainnot ja tulokset käytiin läpi ISS Suomen johtoryhmässä.
5. Tulosten jalkauttaminen: Varmistaaksemme, että keskitymme strategiassamme, vastuullisuusohjelmassamme ja sidosryhmäviestinnässä olennaisimpiin vastuullisuusaiheisiin, esitimme kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset ja olennaisiksi nousevat teemat kaikille toimihenkilöille suunnatussa webinaarissa.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa ilmastonmuutoksen hillintä nousi olennaisimmaksi ympäristövastuullisuuden aiheeksi.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä ISS Suomelle merkittävimmät kestävyysaiheet liittyivät henkilöstön terveyteen, turvallisuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun, ilmastonmuutoksen hillintään, energia- ja materiaalitehokkuuteen, tilojen ja toiminnan turvallisuuteen sekä eettisen liiketoiminnan harjoittamiseen ja vastuullisiin arvoketjuihin.

Jokaisen kestävyysaiheen kohdalla eriteltiin siihen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Esimerkiksi oman henkilöstön kohdalla mahdollisuuksiksi tunnistettiin muun muassa työnantajamielikuvan kehittäminen entisestään, joustavien työmahdollisuuksien tarjoaminen sekä koulutus- ja uramahdollisuudet.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa ilmastonmuutoksen hillintä nousi olennaisimmaksi ympäristövastuullisuuden aiheeksi. Ympäristöteemojen osalta mahdollisuuksiksi nähtiin asiakkaiden tukeminen energiatehokkuudessa, päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvät palvelut nähtiin nousevana mahdollisuutena. Jatkossa tehokas vastuullisuusviestintä ja vastuullisuustiedon tarjoaminen asiakkaille korostuvat entisestään.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistimme liiketoiminnallemme olennaiset vastuullisuusseikat, jotka muodostavat vastuullisuustyön sekä vastuullisuusraportoinnin sisältämien aiheiden ja tietojen perustan. Tunnistetut aiheet ovat linjassa strategiamme kanssa ja jo osittain osana nykyistä vastuullisuusohjelmaamme. Nämä teemat tulevat toimimaan vastuullisuustyömme perustana.

ISS on valinnut YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ne, joiden toteutumista se voi merkittävimmin edistää.

1.10.2 YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tukeminen

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia, poistaa äärimmäinen köyhyys, turvata maapallon kantokyky ja ympäristömme tulevaisuus sekä mahdollistaa kestävä ja rauhanomainen globaali kehitys. Vaikutamme niin koko ISS-konsernissa kuin ISS Palveluissa näiden tavoitteiden saavuttamiseen ja kestävän huomisen rakentamiseen. Lisäksi kestävän kehityksen vaatimat ratkaisut tarjoavat ISS:n kaltaiselle yritykselle liiketoimintamahdollisuuksia.

YK:n 17 kehityksen tavoitteen joukosta on valittu kuusi tavoitetta, joita ISS Suomi erityisesti sitoutuu edistämään toiminnassaan. Tavoitteista on valittu ne, joiden toteutumista ISS voi merkittävimmin edistää. Tavoitteet ovat yhteneväiset koko ISS-konsernin kanssa. Alla on esitetty nämä tavoitteet ja piirteet, jotka ISS:n toiminnassa tukevat kyseisen tavoitteen saavuttamista.

ISS:n vastuullisuusohjelma kokoaa päivitetyt vastuullisuuslupauksemme ja -tavoitteemme sekä keskeiset keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi ohjelmassa määritellään keskeiset mittarit toiminnan ja tavoitteiden edistymisen seuraamiseksi. Ohjelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Tarjoamme työpaikan, jossa yhdistyvät turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja mahdollisuus kasvaa.

ISS:n menestys rakentuu ihmisten varaan. Työntekijämme luovat asiakkaillemme tiloja, joissa on hyvä olla – ja tekevät samalla mahdolliseksi koko palveluliiketoimintamme. Tarjoamme työpaikan, jossa yhdistyvät turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja mahdollisuus kasvaa.

Haluamme olla paras työnantaja palveluntekijöille. Tämä näkyy käytännössä turvallisina työoloina, selkeinä toimintatapoina ja työyhteisönä, jossa jokainen voi tulla kohdatuksi omana itsenään. Mahdollistamme oppimisen ja kehittymisen uran eri vaiheissa sekä tuemme työn merkityksellisyyden kokemusta arjessa.

Toimintamme perustuu lakien, työehtosopimusten ja ISS:n eettisten periaatteiden noudattamiseen koko työsuhteen ajan. Huolehdimme työkyvystä, hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Edistämme monimuotoisuutta globaalin DIB-strategiamme mukaisesti ja rakennamme osallistavaa työyhteisöä, jossa jokainen voi kokea olevansa arvostettu osa kokonaisuutta.

ISS:llä työskentelevät ihmiset edustavat yli sataa eri kansalaisuutta ja useita eri ikäryhmiä. Tarjoamme yksilöllisiä urapolkuja, koulutusta aina perehdytyksestä johtamisvalmennuksiin sekä mahdollisuuksia kehittää osaamista myös kansainvälisissä koulutusohjelmissa. Sitoutunut ja osaava henkilöstö on paitsi arvomme, myös lupaus asiakkaillemme laadukkaasta, luotettavasta ja inhimillisestä palvelusta.

2.1.1 ISS:n lupaus työntekijöille

ISS:n työnantajalupaus perustuu ajatukseen, että jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään, löytää oma paikkansa ja rakentaa mielekäs urapolku osana merkityksellistä yhteisöä. Lupauksemme – Paikka juuri sinulle – kiteytyy kolmeen periaatteeseen:

• Ole oma itsesi – Uskomme siihen, että jokaiselle löytyy yhteisöstämme paikka ja jokainen voi olla ISS:llä oma itsensä. Kunnioitamme toisiamme ja luotamme toisiimme.
• Luo oma polkusi – Tarjoamme osallistavan yhteisön ja kannustavan ympäristön, jossa voi kasvaa ja kehittyä. Urapolku ISS:llä voi johtaa uusiin tehtäviin, uusiin palveluihin tai jopa toiseen maahan.
• Ole osa jotain suurempaa – Luomme tiloja, joissa on hyvä olla, ja työllämme on vaikutusta. Teemme tämän päivän tekoja katse tulevaisuudessa.

Tavoitteemme on työyhteisö, jossa ihmiset kokevat arvostusta, yhteenkuuluvuutta ja mahdollisuuksia – ja jossa työn merkitys näkyy jokaisessa päivässä.

2.1.2 Henkilöstön sitoutuminen ja työntekijäkokemus

Henkilöstökyselyn vastaukset kertovat siitä, että yhdenvertaisuus ja hyväksyvä ilmapiiri toteutuvat ISS:läisten arjessa.

Sitoutunut henkilöstö on ISS:lle keskeinen menestystekijä. Kun työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi ja työyhteisönsä arvostavaksi, hän viihtyy työssään – ja mahdollistaa osaltaan asiakaslupaustemme toteutumisen. Työntekijäkokemus on olennainen osa ISS:n strategiaa, ja sen kehittäminen tukee suoraan ISS-konsernin tavoitetta olla paras työnantaja palveluntekijöille (Leading Frontline Employer).

Konsernitasolla työntekijäkokemus rakentuu kolmen osa-alueen ympärille: turvallinen, osallistava ja yhdenvertainen työympäristö; mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen; merkityksellinen työ ja osallisuuden kokemus. Nämä painopisteet ovat vahvasti läsnä myös ISS Suomen arjessa.

Työntekijäkokemusta mitattiin vuonna 2024 konserninlaajuisella MyVoice-henkilöstökyselyllä.

Kysely jakautui työnantajalupausta noudattaen viiteen eri osa-alueeseen: sitoutuminen, olennaiset perusasiat, ole oma itsesi, luo oma polkusi, ole osa jotain suurempaa. ISS:n työnantajalupaus on kuvattu kappaleessa 2.1.1.

Kyselyyn vastasi 78 prosenttia ISS Suomen henkilöstöstä, ja sitoutumista mittaava sitoutumisindeksi oli 60 prosenttia. Sitoutumista mitataan kysymyksillä, jotka kuvaavat työntekijän kokemusta työyhteisöön kuulumisesta, halukkuutta suositella työnantajaa, ajatuksia työpaikan vaihtamisesta sekä luottamusta siihen, että oma palaute voi johtaa myönteisiin muutoksiin. Nämä kuvaavat kokonaisvaltaisesti työntekijän tunnetta kuulumisesta, luottamuksesta ja työpaikan vetovoimasta.

Sitoutumisindeksin lisäksi ISS mittaa työnantajalupauksensa toteutumista neljällä osa-alueella. ”Ole oma itsesi” mittaa psykologista turvallisuutta ja tunnetta siitä, että työyhteisössä saa olla oma itsensä – tämän koki todeksi 76 prosenttia vastaajista. ”Olennaiset perusasiat” liittyy arjen sujuvuuteen ja perustarpeiden toteutumiseen (75 %). ”Luo oma polkusi” kuvaa mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä (74 %). ”Ole osa jotain suurempaa” tarkastelee kokemusta työn merkityksellisyydestä ja siitä, että oma työ on osa laajempaa kokonaisuutta (73 %).

Yksittäisistä väittämistä vahvimmaksi nousi kokemus siitä, että työssä saa olla oma itsensä: tähän vastasi myöntävästi peräti 87 prosenttia ISS:läisistä. Vastaukset kertovat siitä, että yhdenvertaisuus ja hyväksyvä ilmapiiri toteutuvat ISS:läisten arjessa.

MyVoice-kyselyn perusteella ISS:n vahvuuksiksi nousivat turvallisuudentunne, kunnioituksen kokemus sekä tunne, että oma osaaminen vastaa työtehtäviä. Kehityskohteina esiin nousivat tiedonkulku ja yhteistyö. Tulosten perusteella vuoden 2025 painopisteiksi määriteltiin viestinnän ja yhteisöllisyyden vahvistaminen erityisesti tiimipalaverikäytäntöjä kehittämällä sekä osaamisen jatkuva kehittäminen, jota tuetaan kehityskeskustelujen, tavoitteellisen seurannan ja arjen esihenkilötyön kautta.

Yksi työntekijäkokemuksen indikaattori on henkilöstön vaihtuvuus, jota ISS tarkastelee paitsi tunnuslukuna, myös osana sitoutumisen ymmärtämistä. Vuonna 2024 ISS Suomen kokonaisvaihtuvuus oli 20,9 prosenttia, josta 16,3 prosenttia työntekijän omasta aloitteesta syntynyttä vaihtuvuutta. Luku ei sisällä määräaikaisuuksien päättymisiä. Vaihtuvuus voi heijastaa työuran eri vaiheita, osa-aikatyön tarjoamaa joustavuutta tai elämäntilanteiden muutoksia – ja siksi sen rinnalla korostuu työn jatkuvuutta tukevien rakenteiden merkitys.

ISS vahvistaa työssä viihtymistä ja sitoutumista kehittämällä palkitsemismalleja, arvostamalla onnistumisia ja pitkiä palvelusuhteita sekä tarjoamalla monipuolisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen muodostavat perustan turvalliselle arjelle. Osallisuutta ja yhdenvertaisuutta tukee muun muassa koko henkilöstölle avoin ja vuorovaikutteinen MyISS-viestintäalusta.

Sitoutuminen rakentuu arjessa: luottamuksessa, kohtaamisissa ja siinä, että jokainen työntekijä kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään – ja olevansa osa ISS:ää.

2.1.3 Monimuotoinen ja yhdenvertainen ISS

Kehitämme johtamisosaamista niin, että se tukee monimuotoisuutta eri rooleissa ja organisaatiotasoilla.

Ihmiset ovat ISS:n toiminnan ytimessä. Vaalimme reiluutta, tasa-arvoa ja osallisuutta sekä näemme monimuotoisuuden merkittävänä vahvuutena ja kilpailuetuna. Uskomme, että monimuotoiset tiimit parantavat päätöksentekoa, lisäävät innovatiivisuutta ja edistävät työyhteisön hyvinvointia. Tavoitteenamme on työpaikka, jossa jokainen voi olla oma itsensä, tulla arvostetuksi ja kehittyä omalla urapolullaan.

ISS:llä on konsernitasolla kattava monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategia (Diversity, Inclusion & Belonging Strategy), joka painottuu viiteen keskeiseen näkökulmaan: eri ikä- ja sukupolvien huomioiminen; kulttuuritaustojen ja etnisyyden moninaisuus; sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen monimuotoisuus (Pride); toimintakykyisyyden ja vammaisuuden huomioiminen; sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Strategian toimeenpanoa ohjaa konsernin yhteinen Diversity, Inclusion & Belonging -politiikka, joka asettaa selkeät periaatteet ja vastuut kaikille ISS-maayhtiöille. Politiikka sitoo monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen koko organisaation rekrytoinnista esihenkilötyöhön ja organisaatiokulttuuriin.

Monimuotoisuuden edistäminen näkyy konkreettisesti muun muassa ISS:n maailmanlaajuisessa Employee Resource Group -toiminnassa, jossa käsitellään esimerkiksi kulttuuritaustojen, sukupuolen moninaisuuden ja toimintakyvyn kysymyksiä. Osallisuutta tukee myös MyISS, joka on kaikille avoin ja monikielinen viestintäalusta. Sen helppo saavutettavuus mahdollistaa keskustelun ja tiedon jakamisen monimuotoisuudesta koko henkilöstölle. MyISS:ssä toimiva DIB Talk -yhteisö tarjoaa tilan kokemusten jakamiselle ja yhdessä oppimiselle.

Kehitämme johtamisosaamista niin, että se tukee monimuotoisuutta eri rooleissa ja organisaatiotasoilla. Tarjoamme esihenkilöille työkaluja, koulutusta ja tietoa osallistavan työyhteisön rakentamiseen.

Monimuotoisuutta käsitellään ja vahvistetaan ISS:n koulutuksissa ja valmennuksissa. Kaikille työntekijöille suunnattu Placemakers-palvelukulttuurikoulutus rakentaa yhteistä ymmärrystä yhdenvertaisista kohtaamisista, osallisuudesta ja palveluasenteesta. Esihenkilöiden osaamista tuetaan ohjelmilla, jotka edistävät osallistavaa ja monimuotoisuustietoista johtamista. Näihin kuuluvat muun muassa konsernin Leading OneISS -johtamisohjelma, DiSC-profiilityökalun hyödyntäminen sekä valmennukset, joissa vahvistetaan henkiseen kuormitukseen ja mielenterveyteen liittyvää ymmärrystä – kuten Mieliystävällisen työelämän ABC.

Työkyvyn haasteisiin vastataan monipuolisilla tukimuodoilla, kuten tilapäisten työjärjestelyjen mallilla, henkilökohtaista palautumista tukevilla materiaaleilla ja digitaalisen työhyvinvointikirjaston sisällöillä. Tavoitteena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus työskennellä omien voimavarojensa mukaisesti.

Monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole meille vain arvolähtökohta – asetamme sille myös konkreettisia tavoitteita. Tavoitteemme on, että jokainen ISS:läinen kokee olevansa arvostettu omana itsenään ja osana työyhteisöä. Seuraamme kehitystä muun muassa henkilöstökyselyjen avulla sekä analysoimalla tiimien ja johdon monimuotoisuutta. Vuoden 2024 MyVoice-henkilöstökyselyssä 87 prosenttia ISS:läisistä koki voivansa olla töissä oma itsensä. Tämä yksittäinen kysymys on osa laajempaa kysymyskokonaisuutta, mutta sen vastaus antaa erityisen arvokasta tietoa siitä, kuinka hyvin tavoiteltu hyväksyvä ilmapiiri toteutuu työyhteisössämme.

Vuonna 2024 ISS Palveluiden johtoryhmiin kuuluvista henkilöistä 45 prosenttia oli naisia ja 55 prosenttia miehiä.

ISS Suomi osallistuu aktiivisesti myös yhteiskunnallisiin hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaista työelämää. Vuonna 2024 olimme mukana Taitaja-ammattitaitokilpailussa tuomari- ja palkintokumppanina. Tapahtuma tuo näkyväksi nuorten huippuosaajien taitoja eri aloilla – mukaan lukien erityistä tukea tarvitseville suunnatut lajit.

2.1.4 Uusien ISS:läisten rekrytointi

Rekrytointimme perustuu syrjimättömyyteen, läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen, jotka ohjaavat kaikkea henkilöstöjohtamistamme.

ISS on yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ja merkittävä työllistäjä eri puolilla maata. Viime vuonna ISS:llä oli avoinna lähes 2 600 työpaikkaa. Nämä työpaikat tarjoavat väyliä työelämään monille erilaisista taustoista tuleville ihmisille. Rekrytointimme perustuu syrjimättömyyteen, läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen, jotka ohjaavat kaikkea henkilöstöjohtamistamme.

ISS:n rekrytointi perustuu keskeisiin periaatteisiin, jotka tukevat vastuullista ja yhdenvertaista työelämää. Noudatamme lainsäädäntöä ja konsernitason eettisiä ohjeita, kohtelemme kaikkia hakijoita tasapuolisesti ja tarjoamme jokaiselle selkeän ja kunnioittavan hakijakokemuksen. Tavoitteenamme on monimuotoinen työyhteisö, johon hakeutuminen on mahdollista erilaisista taustoista ja elämäntilanteista käsin.

Tasapuolisuus tarkoittaa myös sitä, että avaamme työpaikat koko henkilöstömme nähtäville. Kaikki avoimet työpaikkamme julkaistaan sekä ulkoisesti että sisäisesti. Sisäinen näkyvyys tukee ISS:läisten urapolkuja ja mahdollistaa etenemisen omassa organisaatiossa.

Rekrytointiprosessimme on suunniteltu tarjoamaan selkeä ja oikeudenmukainen hakijapolku. Prosessin kulku on kuvailtu ISS:n verkkosivuilla – näin hakija tietää jo etukäteen, miten prosessi etenee. Hyödynnämme digitaalista rekrytointialustaa, joka kokoaa hakemukset ja mahdollistaa niiden tasapuolisen tarkastelun. Käytämme työpaikkailmoituksissamme selkeää ja neutraalia kieltä. Hakijalle annetaan aina palaute valinnasta. Vuonna 2024 hakemuksia saapui yli 150 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, mikä kertoo paitsi kiinnostuksesta ISS:ää kohtaan myös rekrytointiviestinnän onnistumisesta ja saavutettavuudesta.

Tavoitteenamme on tarjota väyliä työelämään opiskelijoille ja vastavalmistuneille, kokeneille ammattilaisille, vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille, pitkään ilman työtä olleille aikuisille, alan vaihtajille, osatyökykyisille, maahanmuuttajataustaisille sekä oppisopimusopiskelijoille ja harjoittelijoille. ISS on kaikenikäisten työnantaja; vuonna 2024 palkatut työntekijät ovat monipuolisesti jokaisesta ikäryhmästä, ja kesätyöpaikan tarjosimme lähes 600 henkilölle ympäri Suomen.

Vastuullinen rekrytointi ei tarkoita ainoastaan tavoittavuutta ja prosessin oikeudenmukaisuutta – se edellyttää myös toiminnan läpinäkyvyyttä ja lainmukaisuutta. Rekrytointikäytäntömme noudattavat lakeja, työehtosopimuksia ja hyvää hallintotapaa. Niitä tukevat konsernitasoiset ohjeistukset kuten ISS:n Code of Conduct ja ISS Global People Standards.

Myös harmaan talouden torjunta on osa vastuullista rekrytointiketjua. Työntekijöidemme henkilökorttiin liitetty veronumero osoittaa sitoutumisemme avoimeen toimintaan. Noudatamme lisäksi tilaajavastuulakia ja edellytämme vastuullista toimintaa niin rekrytointikumppaneiltamme kuin alihankkijoiltamme.

Vastuullisuus toteutuu rekrytoinnissa myös osaamisen kautta. Rekrytointia koskevat koulutukset ovat osa esihenkilöiden perehdytystä. Uudet työntekijät puolestaan perehdytetään organisaation arvoihin ja toimintaperiaatteisiin jo työsuhteen alussa, mikä luo pohjan yhdenvertaiselle ja kestävälle työelämälle.

2.1.5 Sisäinen viestintä

Varmistamme, että jokainen ISS:llä työskentelevä on tietoinen itseään ja työtään koskevista asioista ja voi osallistua työyhteisön kehittämiseen.

Avoin viestintä on olennainen osa hyvää henkilöstöjohtamista ja työyhteisön rakentamista. Sen tehtävänä on varmistaa, että jokainen ISS:llä työskentelevä on tietoinen itseään ja työtään koskevista asioista ja voi osallistua työyhteisön kehittämiseen. Hyvä viestintä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, sitoutumista ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Keskeisiä sisäisen viestinnän kanaviamme ovat:

• Esihenkilön intra: Esihenkilöille suunnattu verkkosivusto, joka kokoaa yhteen henkilöstöhallintoon, työsuhdeasioihin ja palkkaukseen liittyvän tuen ja ohjeistukset. Intran materiaali auttaa esihenkilöitä johtamaan tiimejään yhtenäisten periaatteiden mukaisesti.
• MyISS-viestintäalusta: Yrityksen oma sosiaalinen alusta, josta jokainen ISS:läinen saa ajankohtaista tietoa yhtiöstä. Alustan kautta voi myös olla yhteydessä kollegoihin tietoturvallisen chatin avulla, käyttää keskeisiä työkaluja ja järjestelmiä sekä lukea sisältöjä omalla äidinkielellään yli 60 käännöskielen avulla. Vuoden 2024 loppuun mennessä 90 prosenttia ISS Suomen työntekijöistä oli rekisteröitynyt MyISS:ään, ja heistä yli 70 prosenttia käytti alustaa säännöllisesti.
• Kuukausi-infot: Kuukausittaiset tilaisuudet, joissa yrityksen johto jakaa ajankohtaista tietoa esimerkiksi työturvallisuudesta, taloudesta ja henkilöstöasioista. Infoja voi seurata paikan päällä, etäyhteydellä tai tallenteelta.
• Henkilöstöjohtamisen uutiskirje: Kuukausittain julkaistava esihenkilöille suunnattu uutiskirje, joka auttaa viestimään henkilöstöasioista tiimitasolla. Jokaisessa uutiskirjeessä on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin osio.
• Startti vuoteen -tapahtuma: Vuoden alussa järjestettävä tilaisuus, jossa käydään läpi ISS:n strategiset pääviestit ja palkitaan yhtiön arvoja esiin tuoneita työntekijöitä.

Näiden lisäksi eri liiketoiminnoillamme ja alueillamme on omia viestintäfoorumeita sekä MyISS-uutiskanavia ja -yhteisöjä, joissa jaetaan juuri kyseiselle ryhmälle tärkeitä ja ajankohtaisia asioita.

ISS:llä on myös kattavat viestintäpolitiikat ja -käytännöt, jotka auttavat työntekijöitä toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa. Poikkeustilanteissa viestintä toimii osana kriisinhallintaa.

Koska ihmiset ovat ISS:n toiminnan keskiössä, on viestintä meillä keskeinen osa niin johtamista kuin arjen esihenkilötyötä. Tavoitteemme on ylläpitää avointa, osallistavaa ja luottamusta rakentavaa kulttuuria, jossa jokainen tulee kuulluksi ja arvostetuksi.

2.1.6 Henkilöstö lukuina 2024

Työkykyjohtamisemme perustuu vahvaan esihenkilötyöhön sekä ennakointiin, seurantaan ja reagointiin.

ISS on palveluntuottaja, jonka kilpailukyky rakentuu osaavien työntekijöiden tiedoista, taidoista, motivaatiosta ja kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista. Henkilöstömme terveysturvallinen työskentely on ensiarvoisen tärkeä osa strategiaamme.

Terveys-, turvallisuus- ja työkykyjohtamisemme perustuvat vahvaan esihenkilötyöhön sekä ennakointiin, seurantaan ja reagointiin. Olennaista on tiivis yhteistyö ja yhteisesti sovitut toimintamallit muun muassa työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Tästä muodostuu vahva ja saumaton työkykyketju.

Noudatamme ISS-konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmää (HSEQ Management System) sekä ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Toimintaohjeissamme on kuvattu terveys- ja turvallisuusasioiden hallinta ja kehittäminen ISO 45001 -standardin mukaisesti.

2.2.1 Työterveyshuolto

Yhteistyössä korostuu työterveyshuollon ja esihenkilön välinen säännöllinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus.

Panostamme työkyvyn hallinnassa ennakoivaan otteeseen ja varhaiseen tukeen: esihenkilöt, työterveyshuolto, Kela ja vakuutusyhtiöt toimivat yhdessä, jotta jokaiselle työntekijälle voidaan tarjota oikea-aikaista ja yksilöllistä tukea koko työuran ajan.

Pitkä ja luottamuksellinen kumppanuus työterveyshuollon kanssa mahdollistaa rakentavan ja kehittävän yhteistyön, jota toteutetaan vuosikellon mukaisesti. Yhteistyössä korostuu työterveyshuollon ja esihenkilön välinen säännöllinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus. Prosesseja on kehitetty aktiivisesti, ja yhteistyön painopisteet ovat siirtyneet entistä enemmän terveysturvallisen työskentelyn varmistamiseen ennaltaehkäisevästi.

Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu jokaiselle ISS:läiselle. Vuosittain tarkastettava työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen sisältyvät palvelut pyrkivät vaikuttamaan kattavasti sekä oikea-aikaisesti henkilöstön terveyden ylläpitämiseen ja sairaudenhoitoon. Suunnitelma sisältää muun muassa ISS:n päihdeohjelman, varhaisen tuen mallin, ohjeistuksen epäasiallisen kohtelun varalle, terveystarkastus- ja työpaikkaselvitysprosessin sekä työterveyshuollon tarjoaman sairaanhoidon ja ennaltaehkäisevän toiminnan kuvauksen.

Vuonna 2024 jatkoimme tilapäisten työjärjestelyiden aktiivista hyödyntämistä sairauspoissaolojen vaihtoehtona: työterveyshuolto suositteli tilapäisiä työjärjestelyjä noin 1 100 henkilölle. Tilapäiset työjärjestelyt nähdään ISS:llä myös kuntouttavana toimenpiteenä silloin kun sairaus, vika tai vamma ei täysin estä työn tekemistä.

Erilaiset digitaaliset ratkaisut työterveyshuollon palveluina ovat monipuolisesti käytössä ISS:llä. ISS:llä on oma työhyvinvoinnin johtamisen järjestelmä ISS Polku, joka on käytössä myös kaikilla työterveyshuollon tiimeillä. Jokaisella työntekijällä on käytössä kattava digitaalinen työhyvinvointikirjasto ja useita digitaalisia hoitopolkuja, jotka sisältävät niin verkkokursseja kuin valmennusta työterveyshuollon ammattilaisen avulla. Yli 90 prosenttia ISS:läisistä hyödyntää digitaalisia työterveyshuollon palveluratkaisuja.

2.2.2 Työhyvinvointi ISS:llä

Hyvin johdettu työhyvinvointi kasvattaa työtyytyväisyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä ja näkyy parempana palveluna asiakkaillemme.

Työhyvinvointi on ISS:llä strateginen painopiste – varmistamme sen avulla, että henkilöstömme jaksaa lunastaa palvelulupauksemme asiakkaille. Hyvin johdettu työhyvinvointi luo henkilöstölle iloa, yhteisöllisyyttä ja oikeanlaisia toimintatapoja arkityöhön. Se kasvattaa työtyytyväisyyttä, alentaa henkilöstökustannuksia, lisää tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä näkyy parempana palveluna asiakkaillemme.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tule) aiheuttavat eniten työkyvyttömyyttä ISS:llä. ISS:n tule-malli on jalostunut pysyväksi yhteistyömalliksi työterveyshuollon ja ISS:n välille. Panostus tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn sekä jatkuva prosessin tarkastelu ja ylläpito ovat osoittautuneet oikeiksi toimenpiteiksi. Tule-sairauksista johtuvien poissaolojen määrä on laskenut 19 000 päivää vuodesta 2019, ja yhteistyömallilla on saavutettu merkittäviä säästöjä sairauspoissaolokustannuksissa.

Mielen hyvinvointi

Vuonna 2024 kehitimme edelleen vuonna 2022 käyttöön otettua ISS Mieli kuntoon -toimintamallia. Tiivistimme entisestään mielenterveysperäisten poissaolojen seurantaa ja ennaltaehkäisyä. Nykyinen työelämä ja maailman tilanne korostavat tarvetta huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. ISS:lle myönnettiin vuonna 2024 jo neljännen kerran MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Hyvän mielen työpaikka -merkki tunnustuksena suunnitelmallisesta mielenterveyden edistämisestä, voimavarojen vahvistamisesta ja epäkohtiin puuttumisesta. Lisäksi ISS saavutti toisen sijan HumanPower24-kilpailussa (Ihmisläheinen työelämä) mielenterveyden toimintamallillaan ja sen tuloksilla: mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot vähenivät 23 prosenttia vuoden 2023 ja 2024 välillä.

Muu työhyvinvoinnin tukeminen

Vuonna 2024 toteutimme monia työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä. Kantavana teemana oli aivoterveys.

Tutkimusten mukaan sekä työ- että vapaa-aika kuormittavat aivoja yhä enemmän, mikä voi lisätä tapaturmien ja mielenterveysongelmien riskiä. Järjestimme vuoden aikana aivoterveyteen ja aivoergonomiaan liittyviä webinaareja, turvavartteja ja tietoiskuja sekä julkaisimme opasvideoita. Julkaisimme myös sisäisissä kanavissa artikkeleita ja vinkkejä hyvinvoinnin edistämisestä ja koulutimme esihenkilöitä työhyvinvointiin liittyvissä teemoissa. Jatkoimme vaativien keskustelujen valmennuksia hyödyntäen koulutuksellista lautapeliä. Lisäksi toteutimme yhteistyössä Varman kanssa Mieliystävällisen työelämän ABC -valmennuksen ja päivitimme esihenkilöiden perehdytysohjelman sisältämään työhyvinvoinnin johtamisen koulutuksen.

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolojen seuranta ja työhyvinvoinnin johtaminen kuuluvat ISS:llä jokaisen liiketoiminnan johtoryhmän ja esihenkilön perusjohtamistyöhön sekä liiketoiminnan strategiaan. ISS:llä jokainen esihenkilö ymmärtää työkykyjohtamisen vaikutukset sairauspoissaoloihin ja henkilöstökustannuksiin.

Toimivien sairauspoissaolojohtamisen prosessien sekä hyvän esihenkilötyön ansiosta saimme sairauspoissaolot jälleen laskusuuntaan. Vuonna 2024 sairauspoissaoloprosenttimme oli 4,5.

Henkilöstöä kattavasti aktivoiva ja ennakointiin perustuva turvallisuuskulttuuri opettaa havainnoimaan ja tarttumaan toimenpiteitä vaativiin asioihin.

Pidämme huolta kiinteistöistä ja niiden käyttäjistä. Palvelumme luovat toimivia tiloja, jotka lisäävät asiakkaidemme turvallisuutta ja hyvinvointia. Olemme asettaneet riman korkealle myös henkilöstömme ja alihankinnan työturvallisuuden varmistamisessa. Ennakointiin ja jatkuvaan parantamiseen perustuva toimintamallimme mahdollistaa kaikkien sidosryhmien tarpeiden huomioimisen. Hyvän asiakaskokemuksen ja turvallisuuden taustalla on suunnitelmallinen tapa toimia ja matala puheeksi ottamisen kynnys.

Asiakkaidemme turvallisuus

Turvallisuus on keskeinen osa kaikkea palveluamme, on kyse sitten kiinteistötekniikasta, siivouksesta, ravintoloista tai turvapalveluista. Esimerkiksi siivouspalvelumme varmistaa terveysturvalliset tilat ja hygieniavaatimusten mukaiset tuotantolaitteet. Panostamme aktiivisesti myös sisäilman allergeeneja vähentävään kemikaalivapaaseen siivoukseen. Ravintolapalvelumme tarjoavat terveellisiä vaihtoehtoja, kuten Sydänmerkki-ruokia. Kiinteistöjen oikea-aikainen ylläpito ja perusparannukset luovat turvallisen työympäristön.

Varmistamme palveluidemme laadun säännöllisten havainnointikierrosten avulla. Teimme asiakaskohteissamme vuonna 2024 yhteensä 31 955 havaintokierrosta. Kierrosten onnistumistaso oli erinomainen: havainnoitavista asioista kunnossa oli 97,2 prosenttia.

Henkilöstömme turvallisuus

Turvallisuustyömme perustuu DNV:n sertifioimaan globaaliin HSEQ-johtamisjärjestelmään, joka varmistaa parhaisiin käytäntöihin perustuvan OneISS-toimintatavan. Johtamisjärjestelmä perustuu tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen, osaamiseen ja ennakointiin sekä tuloksellisuuden varmistamiseen. Henkilöstöä kattavasti aktivoiva ja ennakointiin perustuva turvallisuuskulttuuri opettaa havainnoimaan ja tarttumaan toimenpiteitä vaativiin asioihin.

Tapaturmataajuudessa merkittävä parannus

Vuonna 2024 työtapaturmien määrä väheni kaikilla mittareilla tarkasteltuna. Kaikkien työtapaturmien määrää kuvaava taajuusluku TRIF (Total Recordable Injury Frequency) laski edellisvuodesta 5,5 prosenttia ja poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrästä kertova LTIF-taajuus (Lost Time Injury Frequency) yli 20 prosenttia – 7,0:sta 5,7:ään. Vakavien työtapaturmien määrä väheni 12,5 prosenttia.

Työturvallisuushaasteidemme luonne pysyi kuitenkin ennallaan. Merkittävimmät työturvallisuushaasteet liittyvät liikkumisen turvallisuuteen eli liukastumisiin ja kompastumisiin sekä työssä että työmatkoilla. Työpaikkatapaturmien vuoksi menetettiin 655 työpäivää vuonna 2024, kolmanneksen edellisvuotta vähemmän.

Ennakoivan työturvallisuuden mittarit kehittyivät positiivisesti edellisvuodesta. Henkilöstömme raportoi 44 150 turvallisuushavaintoa (noin 6 havaintoa henkilöä kohti), ja esihenkilöt pitivät 2 930 turvavarttia – 33 prosenttia edellisvuotta enemmän. Seuraavan kolmivuotiskauden tavoitteena on saada ennakoivan työturvallisuustyön kehitystoimenpiteillä TRIF tasolle 6,0 ja LTIF tasolle 2,0.

Olemme uudistaneet työturvallisuusohjeiden sisällöt, esitystavan ja julkaisukanavat vastaamaan myös monikulttuurisen työympäristön tarpeita.

Työturvallisuuden kehittäminen ja ennakoiva työturvallisuustyö

Jatkoimme työturvallisuuden kehittämistä kolmivuotissuunnitelmamme mukaisesti. Vuonna 2024 kehittämistyön painopisteinä olivat uudistetun työpaikan riskienarvioinnin jalkauttaminen, kattavan työturvallisuussisällön luominen digitaaliselle MyISS-alustalle kaikkien ISS:läisten saataville, aiempaa parempi kemikaaliriskien hallintamalli sekä ennakoivan turvallisuustyön vahvistaminen. Tavoitteena oli tukea erityisesti asiakaskohteissa toimivien tiimien onnistumisen edellytyksiä työturvallisuudessa.

Uudistimme myös työturvallisuusohjeiden sisällöt, esitystavan ja julkaisukanavat vastaamaan parhaita käytäntöjä ja monikulttuurisen työympäristön tarpeita. Lisäksi jatkoimme ennakoivan työturvallisuustyön jalkauttamista ja laadimme sen tueksi muun muassa piirrosvideon monikulttuurinen työyhteisömme huomioiden.

Tehdyillä kehitystoimenpiteillä on saavutettu käytännönläheisempiä tapoja toteuttaa yrityksen ja sidosryhmien odotuksien mukaista ennakoivaa työturvallisuustyötä ja näin autettu asiakaskohteissamme työskenteleviä ISS:läisiä onnistumaan entistä paremmin päivittäisessä työssään.

Osaamisen kehittäminen vaikuttaa henkilöstömme työmotivaatioon ja työviihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen ja vetovoimaan.

Arvostamme ISS:llä henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ja osoitamme sen panostamalla systemaattisesti sekä ammattiteknisen että muun osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstömme työmotivaatioon, -hyvinvointiin ja -viihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen ja vetovoimaan työmarkkinoilla.

ISS:n monipuolinen koulutustarjonta kattaa perusammatillisen osaamisen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen sekä esihenkilötyötä, johtamista ja asiantuntijatyötä kehittävää valmennusta.

Lisäksi tuemme ja kannustamme henkilöstöämme kehittymään muun muassa projektitoimeksiantojen, urakierron ja työssä oppimisen avulla. Tarjoamme tarvittaessa myös mahdollisuuden mentorointiin tai uravalmennukseen.

Koulutus- ja valmennusohjelmien avulla varmistamme, että henkilöstömme osaamistaso pysyy korkealla, strategiamme toteutuu ja asiakaslupauksemme lunastetaan jokaisessa kohtaamisessa. Haluamme tarjota henkilöstöllemme työpaikan, jossa voi kasvaa. Tavoitteeseen pääsemme pitkäjänteisellä kehitystyöllä ja kyvyllä mukautua muutoksiin unohtamatta jokaisen sitoutumista yhteisen tavoitteeseen.

Osaamisen kehittämisestä vastaa keskitetysti ISS:n People & Culture -tiimi yhdessä liiketoiminnan ja muiden tukiyksiköiden kanssa. Teemme jatkuvaa yhteistyötä myös muiden ISS-maiden kanssa: esimerkiksi asiakkuuksien kehittämisen ja johtamisen valmennusohjelmat suunnitellaan kansainvälisessä yhteistyössä. Näin hyödynnämme laajasti osaamista maiden välillä ja jaamme parhaat käytännöt globaalisti.

Teemme myös merkittävää yhteistyötä eri koulutustoimijoiden kanssa – muun muassa Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa toteutamme ISS insinööri- ja tradenomiohjelmia, ja useiden ammattioppilaitosten kanssa järjestämme muita ammatillisia tutkintoja sekä osatutkintoja.

2.4.1 Perehdyttäminen ja työhön opastus

Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Haluamme tukea uuden työntekijän matkaa ISS:läiseksi. Oikeanlaisella tuella ja koulutuksella sekä huolellisella perehdyttämisellä varmistamme henkilöstöllemme hyvät eväät työn aloittamiseen. People & Culture -tiimi vastaa perehdytyksen sisällöistä ja menetelmistä, ylläpitää kaikille yhteisiä perehdytysohjelmia ja seuraa perehdytysten suorittamista.

Vuonna 2024 jatkoimme edellisvuonna käynnistynyttä perehdytyskokonaisuuden uudistusta. Heti vuoden alussa pilotoimme uutta modulaarista esihenkilöperehdytystä. Kesäkuussa julkaisimme turvallisuuspalveluiden työntekijöille suunnatun perehdytysverkkokurssin sekä oman verkkokoulutuksen niille esihenkilöille, joiden tiimeissä työskentelee turvallisuusalan työntekijöitä.

ISS-konserni on lisäksi tuottanut kaikille ISS:läisille tarkoitettuja, perehdytystä tukevia verkkokoulutuksia. Palvelutuotteiden perehdytysmateriaalia ja toteutusta tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä Operations Performance -kehitysyksikön kanssa. Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Esihenkilö vastaa siitä, että uusi työntekijä perehdytetään sovitun prosessin mukaisesti. Perehdytysprosessin aluksi esihenkilö nimeää jokaiselle uudelle työntekijälle työkummin, joka tukee uutta työntekijää ensimmäisten työpäivien aikana sekä auttaa arjessa ja työtehtäviin opastamisessa.

Vakituisten uusien henkilöiden lisäksi perehdytämme määräaikaiset työntekijät, harjoittelijat, tehtävästä toiseen vaihtavat ja pitkiltä vapailta palaavat henkilöt sekä vuokratyöntekijät. Perehdytys koostuu yritykseen, työtehtävään, työturvallisuuteen, tuotettaviin palveluihin ja asiakkuuteen perehdyttämisestä. Dokumentoimme perehdytyksen ja seuraamme sen toteutumista yritys- ja liiketoimintayksikkötasoilla säännöllisesti.

ISS:llä on globaalisti käytössä MyLearning-oppimisjärjestelmä, jonka kautta kaikki työntekijät pääsevät käsiksi koulutustarjontaan ja verkkokurssimuotoisiin perehdytyksiin. Kun koulutuksia ja perehdytyskursseja on saatavilla heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen, on myös perehtyminen helpompaa ja joustavampaa.

Lisäksi esihenkilöroolissa olevat saavat aiempaa helpommin ja selkeämmin näkyviin koko tiimin koulutustilanteen. Koulutuksia voidaan nimetä suoritettaviksi työprofiilien perusteella sen lisäksi, että jokainen voi valita avoimesta tarjonnasta itselleen tarpeellisia koulutuksia.

2.4.2 Jatkuva kehittyminen ja koulutukset

Kehityskeskusteluissa vahvistamme työntekijöiden motivaatiota ja varmistamme, että jokainen tietää tehtäväänsä liittyvät odotukset ja tavoitteet.

Koulutusohjelmiemme kehittäminen perustuu strategiaamme, työtehtävien osaamisvaatimuksiin, liiketoimintatarpeisiin sekä asiakkailta saatuihin palautteisiin ja kehitysehdotuksiin. Myös kehityskeskusteluissa esille nousevat toiveet ohjaavat koulutusten suunnittelua.

Kehityskeskustelut ovat olennainen osa henkilöstöjohtamistamme, ja niiden toteutumista ja laatua seurataan kaikilla organisaatiotasoilla. Tällä henkilöstöjohtamisen avainprosessilla on vahva historia ISS:llä, ja olemme toteuttaneet sitä eri muodoissaan jo kahden vuosikymmenen ajan.

Kehityskeskusteluissa vahvistamme työntekijöiden motivaatiota ja varmistamme, että jokainen tietää tehtäväänsä liittyvät odotukset ja tavoitteet. Samalla käydään rauhassa läpi työntekijän kehittymistarpeita, työssä jaksamista sekä hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Kehityskeskustelu pidetään vähintään kerran vuodessa. Toimihenkilöillä on lisäksi erillinen seurantakeskustelu vuosittain. Vuonna 2024 työntekijöiden kehityskeskustelut toteutuivat 98,9-prosenttisesti ja toimihenkilöiden 100-prosenttisesti.

Kriittiset koulutukset

ISS on määritellyt tietyt koulutukset kriittisiksi, ja niiden toteutumista seurataan erityisen huolellisesti ja järjestelmällisesti. Kriittisyys näkyy MyLearning-järjestelmässä koulutuksen statuksessa, ja koulutukset on nimetty pakollisiksi työprofiilikohtaisesti. Esihenkilöt näkevät suoraan tiimin suoritustilanteen, ja järjestelmä aktivoi puuttuvista suorituksista muistutuksen. Mikäli koulutus puuttuu määräajan jälkeen, siitä ilmoitetaan myös People & Culture -yksikölle, ja esihenkilö ohjeistetaan varmistamaan suorituksen toteutuminen.

Vuonna 2024 kriittisten koulutusten suorittamisasteet:

• ISS Toimintaohjeet toimihenkilöille (Code of Conduct) – 96,19 %
• ISS Toimintaohjeet työntekijöille (Code of Conduct) – 86,13 %
• ISS Tietosuoja (Data Protection) – 87,46 %
• ISS Työturvallisuus, työterveys ja ympäristö (Health, Safety and Environment) – 84,37 %
• ISS Tietoturva (Information Security) – 86,50 %

Ohjelmien avulla kehitetään johtamiskäytäntöjä ja yhtenäistä ajattelutapaa eri maissa.

ISS-konsernin koulutus- ja Talent-ohjelmat

ISS-konsernilla on useita yhteisiä koulutus- ja talent-ohjelmia, jotka tukevat strategian toteutusta ja yhtenäisen yrityskulttuurin rakentumista. Näihin kuuluvat muun muassa perehdytys- ja palvelukulttuuriohjelmat sekä liiketoiminnan ja johtamisen kehittämisohjelmat. Ohjelmien avulla kehitetään johtamiskäytäntöjä ja yhtenäistä ajattelutapaa eri maissa.

Placemaker’s Path -palvelukulttuuriohjelma

Arvolupauksemme päättyy sanoihin me välitämme sinusta. Tätä lupausta toteutamme panostamalla vahvasti palvelukulttuurin kehittämiseen. Vuonna 2021 lanseerattu ohjelma kulkee ISS:läisen mukana koko työsuhteen ajan rekrytoinnista ja perehdytyksestä alkaen. Ohjelmassa opitaan, miten luomme asiakkaillemme yhä parempia tiloja, joissa kaikilla on hyvä olla. Vuoden 2024 loppuun mennessä Placemaker’s Path -työpajoihin oli osallistunut noin 1 200 ISS:läistä. Ohjelma kehittää myös esihenkilöiden taitoja luoda tiimeilleen työssä onnistumisen edellytykset.

Leading OneISS

Kattava johtamisohjelma, joka avartaa esihenkilöidemme ajattelua ja tarjoaa uusia työkaluja johtamiseen. Tavoitteena on vahvistaa OneISS-kulttuuria rakentamalla yhteisiä asenteita, näkökulmia ja toimintatapoja. Vuoden 2024 loppuun mennessä johtamiskoulutukseen oli osallistunut 32 ISS:läistä.

OneISS Key Account Manager Certification Programme (OneISS KAMC)

Halumme palvella asiakkaita erinomaisesti kaikilla tasoilla näkyy myös panostuksessa asiakkuuksien kehittämiseen. Jokainen avainasiakasvastuullisemme suorittaa sertifioinnin koulutusohjelmassa ja saa näin valmiuksia entistä parempaan asiakkuuksien johtamiseen. Sertifioinnin läpäisemiseksi asiakkuusvastuullisten on tullut osoittaa, että he kehittävät systemaattisesti omia asiakkuuksiaan sekä henkilöstöään asiakkaan odotusten mukaisesti ISS:n prosesseja ja työkaluja noudattaen.

Vuonna 2024 sertifioinnin suoritti yhteensä 27 ISS:n avainasiakkuuksien parissa työskentelevää henkilöä. Järjestimme lisäksi yhteispohjoismaisen toteutuksen, johon osallistui pohjoismaisia kollegoitamme. Näin toimme osaavaa henkilöstöämme saman pöydän ääreen vaihtamaan ajatuksia sekä kehittymään ja oppimaan yhdessä.

Global Management Trainee Programme

ISS:n kansainvälinen Global Management Trainee Programme tarjoaa lahjakkaille ja kunnianhimoisille nuorille kyvyille mahdollisuuden tulla osaksi ISS:n menestystarinaa ja viedä yritystä kohti strategisia päämääriämme keskitettyjen kokonaispalveluratkaisujen tuottajana.

ISS Global Management Trainee -ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2013 lähtien. 18 kuukauden mittaisessa ohjelmassa harjoittelijat työskentelevät liiketoimintajaksoilla eri puolilla palveluorganisaatiotamme sekä ulkomaanvaihdossa toisessa ISS-maassa. Näin heille muodostuu hyvä kokonaiskäsitys ISS:n paikallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta sekä laaja kontaktiverkosto yrityksen sisällä. Ohjelman jälkeen osallistujat jatkavat ISS-uraansa avainasiakkuuksissamme esihenkilö- ja asiantuntijarooleissa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on edetä kokemuksen kautta ylemmän johdon tehtäviin. Ohjelma käynnistyy vuosittain syyskuussa, ja hakuaika käynnistyy aina edellisen vuoden lopussa.

Everything DiSC® Työyhteisöprofiili tukee monimuotoisten tiimien kehittymistä

Monimuotoiset tiimit ovat yrityksessämme tärkeä kilpailuetu ja voimavara. Ymmärtääksemme paremmin erilaisia vuorovaikutustyylejä sekä näkyvää käyttäytymistä ISS:llä on käytössä Everything DiSC® Työyhteisöprofiili. DiSC-profiilin avulla tiimit oppivat viestimään tehokkaammin sekä rakentamaan toimivaa kanssakäymistä eri sidosryhmien kanssa. DiSC-työpajoja toteuttavat ISS:n omat valmentajat. Lisäksi DiSC-profiili on osa Leading OneISS -lippulaivaohjelmaamme sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa (JYEAT).

360-palaute tukee esihenkilönä kehittymistä

Esihenkilöille tarkoitettu arviointimenetelmä on osa Leading OneISS -ohjelmaa sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa (JYEAT). Arvioinnissa henkilö saa palautetta omasta toiminnastaan niin omalta esihenkilöltään, kollegoiltaan, tiimiltään kuin muilta sidosryhmiltä. Prosessin päätteeksi käydään palaute läpi ja laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. 360°-arviointi on koettu hyödylliseksi esihenkilöiden kehittymisessä ja palautekulttuurin vahvistamisessa.

2.4.3 Tutkintotavoitteinen koulutus

Tavoitteenamme on varmistaa henkilöstön oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin.

Ammatillisen osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa henkilöstömme oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen vuosittaiset tavoitteet hyväksytään konserniyhteistyöryhmässä, jossa on sekä ylimmän johdon että henkilöstön edustus.

Tutkintotavoitteiseen koulutukseen esimerkiksi oppisopimuksella osallistuu ISS:llä vuosittain yli 350 henkilöä, ja vuonna 2024 tutkintoon valmistui 185 ISS:läistä. Metropolian kanssa toteutettu ISS Insinööri AMK -ohjelma sai jatkoa syksyllä 2021, ja ISS:n oma tradenomiohjelma käynnistyi tammikuussa 2022. Vuonna 2024 näistä ammattikorkeakouluohjelmista valmistui 12 insinööriä ja 13 tradenomia. Syksyllä 2024 päätimme jatkaa näitä ohjelmia ja käynnistää myös uusia.

Koulutamme henkilöstöä tutkintotavoitteisten koulutusten ohella monin tavoin. Järjestämme asiakaskohtaisesti räätälöityjä koulutusohjelmia, työturvallisuuskoulutuksia, asiakaspalvelu- ja palvelukonseptikoulutuksia sekä ympäristö- ja laatuasioiden koulutuksia. Esihenkilöidemme osaamista vahvistetaan erilaisilla johtamisen valmennusohjelmilla.

Joka vuosi merkittävä osa ammatillisen osaamisen tavoitteista ja koulutuksesta ISS:llä liittyy erilaisiin lakisääteisiin tai asiakasympäristön vaatimiin lupa- ja pätevyyskoulutuksiin. Seuraamme pätevyyksien voimassaoloja ennakoivasti ja ohjaamme henkilöstöä ajoissa suorittamaan vaadittavat koulutukset, jotta kaikki asetusten vaatimukset täyttyvät työtehtävissämme. Esimerkiksi työturvallisuuskortti on monessa tehtävässä pakollinen. Luokkahuonekoulutuksen ohella ja tukena koko henkilöstöllämme on mahdollisuus suorittaa koulutuksia verkossa joustavasti.

2.4.4 Koulutusinvestoinnit

Panostamme merkittävästi henkilöstömme koulutukseen. Vuonna 2024 yhteensä 6 629 ISS:läistä osallistui työnantajan tarjoamiin koulutuksiin. Koulutuspäiviä kertyi 9 654 (noin 58 000 tuntia) eli keskimäärin 8,7 tuntia koulutusta osallistujaa kohti. Osaamisen kehittämisen investointimme oli yhteensä noin 3 miljoonaa euroa.

ISS:llä on käytössä yli 100 erilaista verkkokoulutusohjelmaa liittyen muun muassa perehdytykseen, turvallisuuteen, henkilöstön ja asiakkuuden johtamiseen, ympäristövastuuseen ja tuotekoulutukseen. Lisäksi tarjoamme runsaasti koulutuksia myös perinteisinä lähiopetuksina – sekä omana tuotantonamme että yhteistyössä eri koulutuskumppaneiden kanssa.

Palkitsemisen ja etujen avulla huomioidaan onnistuneita työsuorituksia ja pitkiä työuria sekä edistetään työhyvinvointia ja työturvallisuuskulttuuria.

ISS Palveluiden palkkapolitiikka perustuu työehtosopimuksiin, työn vaativuuteen ja lakisääteisten ehtojen noudattamiseen. Suomessa työehtosopimusten kattavuus on poikkeuksellisen laaja, ja ISS:llä kaikki työntekijät sekä toimihenkilöt kuuluvat työehtosopimusten piiriin. Koko ISS:n henkilöstöstä noin 98 prosenttia kuuluu työehtosopimusten piiriin. Johdon ja ylempien toimihenkilöiden (noin 2 prosenttia henkilöstöstä) työehtoihin sovelletaan kansallista työlainsäädäntöä.

ISS:n tavoitteena on varmistaa tasa-arvoinen palkkaus. ISS tekee joka toinen vuosi tasa-arvolain mukaisen palkkakartoituksen, jonka tulokset käydään läpi luottamushenkilöiden kanssa. Seuraava kartoitus tehdään vuonna 2026.

Suurin osa työsuhteista on vakituisia (96,2 %). Työsuhteiden vakaus ja TES-palkkataso tukevat työntekijöiden riittävää toimeentuloa. Palkkaus ja sen ennakoitavuus ovatkin olennainen osa ISS:n työnantajamielikuvaa sekä henkilöstövastuuta.

ISS:llä on lisäksi käytössä erilaisia palkitsemismalleja sekä etuja, joiden avulla huomioidaan onnistuneita työsuorituksia ja pitkiä työuria sekä edistetään työhyvinvointia ja työturvallisuuskulttuuria. Osana johdon tavoiteasetantaa on kestävyyden mittaristo, joka pitää sisällään muun muassa päästövähennykset ja työturvallisuuden tavoitteet.

Tarjoamme työntekijöillemme liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointietuja sekä mahdollisuuden työsuhdepolkupyörään. Lisäksi käytössä on kertapalkitsemisen malli, jonka avulla esihenkilöt voivat palkita sekä yksilöitä että tiimejä erinomaisista tai poikkeuksellisista työsuorituksista. Vuonna 2024 jaoimme lähes 1 850 kertapalkkiota. Suurin osa palkkioista annettiin erinomaisista työsuorituksista, mutta palkintoja myönnettiin myös asiakkailta saadun positiivisen palautteen perusteella sekä ennakoivasta ja vahvasta työturvallisuuskäyttäytymisestä.

Arvostamme ISS:llä pitkiä työuria ja palkitsemme työntekijöitämme 10, 20, 30 ja 40 vuoden palveluksesta. Vuonna 2024 yhteensä 183 ISS:läistä sai palvelusvuosipalkkion. Lisäksi haimme itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä kolmelle ansioituneelle työntekijällemme. Suomen tasavallan presidentti myönsi Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein Paavo Hiitolalle ja Joona Leskiselle sekä Suomen Valkoisen Ruusun mitalin Tarja Sorsalle.

Vuonna 2024 jatkoimme myös Omena-palkitsemisohjelmaa, jonka tarkoituksena on antaa tunnustusta esimerkillisille työntekijöille. Omena-palkinnolla huomioidaan henkilöitä, jotka tuottavat poikkeuksellisen hyviä palvelukokemuksia ja tukevat omalla työllään asiakkaidemme liiketoimintaa. Jokainen Omena-ehdokas sai pikapalkkion ja kiitoksen. Kuukauden Omena -voittajia valittiin kuukausittain kuusi (yksi kustakin liiketoimintayksiköstämme) – usein ehdolla oli kokonainen tiimi, joka oli tehnyt onnistunutta yhteistyötä yli palvelurajojen asiakkaan hyväksi. Yhteensä 125 ISS:läistä palkittiin Kuukauden Omena -tunnustuksella vuoden 2024 aikana. Vuoden lopussa kuukausivoittajista valittiin yksikkökohtaiset finalistit, jotka palkittiin 1 500 euron tunnustuksella, ja heistä valittiin koko ISS Suomen Vuoden Omena -voittaja. Vuoden Omena -palkinnon voittaja – ISS:n kiinteistöhuoltoyksikön palveluohjaaja Pauli Hyvärinen – palkittiin 5 000 euron stipendillä.

Toimintamme kautta voimme pienentää kiinteistöjen ympäristövaikutuksia ja edistää kestävien työympäristöjen syntymistä.

Ympäristövastuullisuus sisältyy yrityksemme arvoihin ja on olennainen osa päivittäistä palvelutuotantoamme sekä yhteistyötä asiakkaidemme kanssa. Toimintamme kautta voimme pienentää kiinteistöjen ympäristövaikutuksia ja edistää kestävien työympäristöjen syntymistä.

ISS-konserni raportoi vastuullisuustyöstään EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Vuoden 2024 alusta lähtien konserni on laatinut vastuullisuusraportoinnin osana vuosikertomustaan noudattaen European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -vaatimuksia. Raportointi perustuu kaksoisolennaisuuden arviointiin, jossa tunnistetaan sekä ISS:n toiminnan vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan että kestävyystekijöiden vaikutukset liiketoimintaan.

Vuonna 2024 toteutimme lisäksi oman kaksoisolennaisuusarvioinnin, jossa ympäristövastuullisuuden olennaisimmaksi teemaksi nousi ilmastonmuutoksen hillintä. Lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energian kulutus sekä kemikaalien ja resurssien käytön vähentäminen arvioitiin olennaisiksi teemoiksi. Erityisesti sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin, tulee muuttamaan osaltaan kiinteistöjen ylläpitoa tulevina vuosina. Asiakkaamme, henkilöstömme ja muut sidosryhmämme odottavat ISS:ltä suunnannäyttäjän roolia ja vastuun kantamista. Sidosryhmähaastatteluissa nousi esille myös konkreettinen ja läpinäkyvä vastuullisuusviestintä.

3.1.1 Nettonollatavoitteet viitoittavat ilmastotyötämme

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo arkea ja vaikuttavat myös liiketoimintaamme.  Suurena kansainvälisenä organisaationa ymmärrämme vastuumme ja haluamme olla edelläkävijä vastuullisessa liiketoiminnassa. Kun asiakkaamme valitsevat meidät kumppanikseen, he saavat myös tukemme omaan vastuullisuustyöhönsä. Jotta voimme tässä onnistua, olemme asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet viitoittamaan ilmastotyötämme.

Olemme sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen hillitä lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen, ja tavoitteenamme on Net Zero vuonna 2030 Scope 1:n ja Scope 2:n osalta ja vuonna 2040 koko arvoketjun osalta.

Vuonna 2022 antamamme sitoumukset vievät meitä kohti tavoitteitamme:

• ravintolapalveluiden CO_{2 –}päästöjen vähentäminen – 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
• ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2027 mennessä
• autokannan sähköistäminen vuoteen 2030 mennessä

Lähitulevaisuuden päästötavoitteemme ovat Science Based Target Initiativen hyväksymät. Vuonna 2024 työstimme ilmastotiekartan, joka sisältää konkreettiset toimenpiteet tavoitteidemme saavuttamiseksi. Tiekartan laadinnassa ja toimenpiteiden suunnittelussa hyödynnettiin laajan ISS:n asiantuntijajoukon osaamista.

Lisäksi YK:n Global Compact -aloite ja kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat vastuullisuustyötämme. Ympäristövastuullisuudessa erityisesti Ilmastoteot (SDG 13) ja Vastuullinen kuluttaminen (SDG 12) ovat niitä tavoitteita, joihin me liiketoiminnallamme pystymme merkittävästi vaikuttamaan.

3.1.2 Näin onnistumme – toiminnan arviointi ja raportointi

Systemaattinen toimenpiteiden seuranta ja raportointi sekä koko organisaation sitoutuminen ovat edellytyksiä tavoitteisiin pääsemiselle.

Olemme laskeneet vuodesta 2019 alkaen palveluidemme hiilijalanjälkeä. Laskennan kattavuutta parannettiin vuonna 2023 sisältämään palveluihimme kohdistuvien päästöjen lisäksi myös epäsuorien hankintojemme päästöt. Science-based targets -aloite (SBTi) otti vuonna 2023 käyttöön uuden FLAG-ohjeistuksen (Forest, Land, and Agriculture), joka edellyttää maa- ja metsätalouden päästöjen huomioimisen. Vuodesta 2023 alkaen maankäytön ilmastovaikutukset on sisällytetty osaksi ISS:n ravintolapalveluiden päästöjä. Muutoksella on merkittävä vaikutus koko hiilijalanjälkeemme. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin. Käytössämme oleva työkalu mahdollistaa kattavan tiedon raportoinnin, analysoinnin ja seurannan.

Vuonna 2023 aloittamamme laajamittainen projekti päästöseurannan ja -raportoinnin automatisoimiseksi jatkui vuoden 2024 ajan. Varmistamalla raportoitavan tiedon laadun ja luotettavuuden pystymme kehittämään tiedolla johtamista, jota tarvitsemme tavoitteiden ja ilmastotiekartassa määriteltyjen toimenpiteiden saavuttamiseksi. Tämä on ollut yksi vuoden 2024 tärkeimmistä kehittämishankkeistamme. Systemaattinen toimenpiteiden ja tulosten seuranta ja raportointi sekä koko organisaation sitoutuminen ovat edellytyksiä tavoitteisiin pääsemiselle.

Myös asiakkaat ja muut ulkoiset toimijat arvioivat toimintaamme säännöllisesti. Vuoden 2024 EcoVadis-arvioinnissa saimme tammikuussa 2025 jälleen kultaluokituksen ja ilmastotyötä mittaavasta Carbon-arvioinnista toistamiseen korkeimman Leader-tason. Ympäristöosiossa sijoituimme parhaaseen 1 prosentin joukkoon.  Vuonna 2023 Kiwa Inspecta arvioi ISS Palveluiden toimintaa HSEQ-vaatimusten mukaisesti. Arvioinnissa sijoituimme oman toimialamme ykköseksi, ja ympäristöosuuden arvioinnista saavutimme korkeimman arviointiluokan. ISS Palveluiden ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001:2015 -standardin mukaisesti, ja sitä auditoidaan säännöllisesti ulkoisen auditoijan toimesta.

Arvioinneissa saamamme erinomaiset tulokset kertovat jatkuvasta työstä ja toiminnan parantamisesta, jota yrityksenä teemme kehittääksemme oman toimintamme vastuullisuutta sekä auttaaksemme asiakkaitamme ympäristövastuullisuuden edelläkävijöiksi.

CDP-ilmastoarvioinnista ISS-konsernilla on tulos B-. TCFD:n (Task force for Climate-related Financial Disclosure) mukaiset ilmastoriskit ja -mahdollisuudet on arvioitu vuodesta 2021 alkaen vuosittain. Muita ISS-konsernin voimassa olevia luokituksia ovat MSCI ESG Rating (tulos AA), Morningstar Sustainalytics (tulos 14,1 eli matala riski) sekä S&P Dow Jones Sustainability Indices (tulos 46).

Lue lisää ISS-konsernin vuosikertomuksesta.

3.1.3 Vastuullisuustyötä yhdessä asiakkaidemme kanssa

Laadimme asiakkaidemme kanssa vastuullisuusohjelmia, joissa määritellään yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet vastuullisuuden kehittämiseksi.

Rakennettu ympäristö on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, jolla on tärkeä rooli myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Me kiinteistöalan ammattilaiset olemme läsnä tuhansissa kiinteistöissä, joissa tuotamme räätälöityjä palvelukokonaisuuksia ja näin vaikutamme hiilijalanjäljen pienentämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen muuttavat osaltaan kiinteistöjen ylläpitoa tulevina vuosina. Palveluillamme voimme toteuttaa sopeutumistoimenpiteitä, joilla varmistetaan kiinteistöjen kyky kohdata ilmastonmuutoksen seuraukset. Edelläkävijänä haluamme jatkuvasti haastaa toimialaamme, itseämme ja asiakkaitamme löytämään uusia ratkaisuja liiketoimintamme vastuullisuuden parantamiseksi.

Vastuulliset palveluratkaisumme vähentävät omia päästöjämme, mutta niillä on myös suoria ja epäsuoria vaikutuksia asiakkaidemme päästöihin. Energianhallintapalvelut sekä esimerkiksi ravintola- ja siivouspalveluiden energia- ja resurssitehokkaat laitteet vaikuttavat asiakkaidemme Scope 2 -päästöihin. Lisäksi toimenpiteet palveluidemme päästöjen vähentämiseksi vaikuttavat asiakkaidemme arvoketjun päästöihin. Ammattitaitoisesti toteuttamamme palveluratkaisut vaikuttavat lisäksi positiivisesti rakennusten elinkaareen, sisäilman laatuun ja kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

Olemme laskeneet palveluistamme aiheutuvaa hiilijalanjälkeä useille asiakkaillemme osaksi heidän päästöraportointiaan. Yhä useammin laadimme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa vastuullisuusohjelmia, joissa määritellään yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet vastuullisuuden kehittämiseksi.

3.1.4 Lähes 8 000 ISS:läistä muuttavat sanat teoiksi

Tavoitteenamme on lisätä konkreettisia tekoja sekä tietoisuutta vaikutusmahdollisuuksistamme.

Ympäristövastuullisuus on jokaisen ISS:läisen vastuulla. Se muodostuu arjen teoista, joita toteutamme vuoden jokaisena päivänä, osana jokaisen omaa työroolia. Meitä ISS:n ammattilaisia on Suomessa lähes 7 400, ja toimimme yhteisillä työpaikoilla asiakkaidemme kanssa.

Ympäristövastuullisuus on kiinteä osa palveluitamme, ohjeistuksiamme ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Vuoden 2024 aikana jatkoimme vastuullisuusohjelman mukaisia toimenpiteitä osana Championing sustainable workplaces -teemaa. Koulutamme henkilöstöämme ympäristövastuullisuuteen osana muita koulutuksia sekä erillisillä ympäristökoulutuksilla. Liiketoiminnallemme olennaisia kestävyysteemoja, kuten ilmastotekoja, kiertotalouden ratkaisuja ja resurssitehokkuutta käsitellään koulutuksissa jokaisen oman roolin näkökulmasta. Tavoitteenamme on lisätä konkreettisia tekoja sekä tietoisuutta mahdollisuuksistamme vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen, kiertotalouteen, resurssitehokkuuteen sekä luonnon monimuotoisuuteen.

Myös vuosittaiset vastuullisuuswebinaarit ovat osa osaamisen kehittämistä. Vuonna 2024 käsittelimme webinaareissa kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksia ja energiansäästökeinoja. Lisäksi järjestimme vastuullisuuskampanjoita ja -teemapäiviä: syyskuussa osallistuimme kansalliseen hävikkiviikkoon, ja lokakuussa vietimme energiansäästöviikkoa viestimällä palvelukohtaisista energiaa säästävistä toimenpiteistä.

Henkilöstöllämme on käytössä useita työkaluja ympäristövastuullisuuden kehittämiseksi omassa asiakaskohteessa. Ympäristövastuullisuuden ideakatalogit esimerkiksi energiansäästöön ja hävikin hallintaan toimivat inspiraationa henkilöstöllemme. Vuonna 2024 ISS:läiset tekivät yhteensä 739 ympäristöhavaintoa. Niistä johdetut toimenpiteet ovat konkreettisia toiminnan kehittämisen keinoja. Käytössämme olevalla Sustainability-työkalulla kohteen esihenkilö pystyy tekemään nykytila-arvioinnin. Yhä useammin lopputuloksena on asiakaskohtainen vastuullisuusohjelma, joka tukee myös asiakkaan omaa vastuullisuustyötä.

Nettonollatavoitteen saavuttamiseksi kiihdytämme toimiamme tiiviissä yhteistyössä sekä toimittajiemme että asiakkaidemme kanssa.

ISS:läisillä on tärkeä rooli muutoksessa kohti vähähiilistä yhteiskuntaa; vähennämme palveluratkaisuillamme asiakkaidemme kiinteistöjen hiilijalanjälkeä. Myös oman hiilijalanjälkemme pienentäminen vaatii jatkuvia toimenpiteitä. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa ilmastonmuutoksen hillintä nousi olennaisimmaksi ympäristövastuullisuuden teemaksi. Mahdollisuuksiksi tunnistettiin asiakkaiden tukeminen energiatehokkuudessa, päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

ISS-konserni on sitoutunut nettonollatavoitteeseen koko arvoketjun osalta vuoteen 2040 mennessä. Pitkäjänteisestä työstä tavoitteen saavuttamiseksi kertoo esimerkiksi se, että otimme jo vuonna 2018 käyttöön kemikaalivapaan siivouksen ja olemme laskeneet palveluidemme hiilijalanjälkeä koko arvoketjun osalta vuodesta 2019 alkaen. Nettonollatavoitteen saavuttamiseksi kiihdytämme toimiamme tiiviissä yhteistyössä sekä toimittajiemme että asiakkaidemme kanssa.

Edellytämme kaikilta toimittajiltamme sitoutumista ISS:n Supplier Code of Conduct -periaatteisiin, jotka sisältävät muun muassa ilmastotoimia koskevia vaatimuksia. Ympäristönäkökohdat painottuvat myös hankintapäätöksissä: kilpailutuksissa ympäristövastuullisuudella on vähintään 20 prosentin painoarvo.

Vuonna 2024 järjestimme toimittajillemme kaksi ilmastoaiheista webinaaria, joiden tavoitteena oli sitouttaa toimittajat ilmastotyöhön sekä viestiä ISS:n ilmastotavoitteista ja niihin liittyvistä toimittajavaatimuksista.

3.2.1 Kohti sähköistä tuotantoautokantaa

Scope 1 -päästömme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvasta liikkumisesta sekä työkoneiden käytöstä kiinteistön ylläpitopalveluissa. ISS:n käyttämät autot ovat leasing-autoja. Vähentääksemme liikkumisesta aiheutuvia päästöjä olemme aloittaneet siirtymän kohti sähköistä tuotantoautokantaa, jotta saavutamme asettamamme nettonollatavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2024 sähköautoilla ajetut kilometrit kasvoivat lähes 58 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, ja liikkumisesta aiheutuvat päästömme ovat vähentyneet noin 34 prosenttia vuodesta 2019. Tällä hetkellä suurin haaste palvelutuotannossa käytettävien sähköautojen laajamittaiselle käytölle liittyy latausverkostoon. Vuonna 2024 jatkoimme latauspisteiden asentamista toimitilojemme yhteyteen yhteistyössä vuokranantajiemme kanssa. Asennustöitä ja latauspisteiden käyttöönottoa jatketaan myös vuoden 2025 aikana.

Kiinteistön ylläpitopalveluissa ensisijaisia toimenpiteitämme työkoneista ja liikkumisesta aiheutuvien CO₂-päästöjen vähentämiseksi ovat sähköautojen käyttöönotto sekä muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntäminen, koneiden käytön ja reittien optimointi sekä henkilöstön kouluttaminen taloudelliseen ajotapaan. Toimintamallimme mukaisesti pyrimme aina ensisijaisesti vastaamaan kiinteistön ylläpidon toimenpidetarpeisiin kohteeseen kiinnitetyllä ylläpitohenkilöstöllämme. Henkilöstön moniosaamista on lisätty toimialakohtaisten erikoisosaajien liikkumisen CO₂-päästöjen vähentämiseksi. Lue lisää Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen luvusta.

Olemme uudistaneet merkittävästi työkonekantaamme, mikä on vähentänyt koneiden päästöjä vuonna 2024 noin 12 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Lisäsi valitsemme käytettävät laitteet ja työkoneet huomioiden niiden monikäyttöisyyden sekä elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Uusien pienkoneiden hankinnan yhteydessä olemme siirtyneet käyttämään sähkökäyttöisiä pienkoneita vähentääksemme pienkoneiden käytöstä aiheutuneita CO₂-päästöjä.

3.2.2  Joustava työskentelytapa vähentää tilantarvetta

Olemme toteuttaneet tilatehokkuusprojekteja sekä parantaneet tilojen monikäyttöisyyttä.

Hybridityön seurauksena oma tilantarpeemme on vähentynyt. Vuonna 2024 olemme jatkaneet työtämme vuonna 2023 päivittämämme toimitilastrategian mukaisesti vastaamaan muuttuneita työskentelytapoja ja tukemaan ilmastotavoitteitamme. Jatkoimme myös energiatehokkuutta edistäviä ja päästöjä vähentäviä toimenpiteitä toteuttamalla tilatehokkuusprojekteja sekä parantamalla tilojen monikäyttöisyyttä. Seurantaa olemme kehittäneet muun muassa lisäämällä IoT-teknologiaa. Vuonna 2023 toteutimme suuryritysten energiakatselmoinnin, jonka mukaisia toimenpiteitä toteutimme vuonna 2024.

Omistamme ainoastaan yhden kiinteistön, ja muissa toimipisteissämme olemme vuokralaisina. Pääkonttorimme sijaitsee LEED Platina -luokituksen saaneessa business parkissa, jossa kestävät valinnat näkyvät energiatehokkaina ratkaisuina, kuten tarpeen mukaan säätyvänä valaistuksena ja ilmanvaihtona, sähköautojen latauspisteinä sekä vähäpäästöisinä materiaaleina.

Vuonna 2024 hankimme alkuperätakuumerkittyä 100-prosenttisesti hiilidioksidivapaata energiaa 910,9 MWh. Määrä vastaa ISS:n omien sähkösopimuksien energiankulutusta vuonna 2024. Lisäksi hankimme EECS:n (European Energy Certificate System) alaisia RES-GO-sähkön (Renewable Energy Sources – Guarantee of Origin) alkuperätakuita 100-prosenttisesti uusiutuvalle sähkölle 2 122 MWh, joka vastaa ISS:n sähkösopimuksien ulkopuolelle jäävän käytetyn sähkön määrää. Raportoimme sähkönkulutusta sekä ostamamme että käyttämämme sähkön ja kaukolämmön osalta. Vuonna 2024 olemme kehittäneet edelleen sähkön ja kaukolämmön seurantaa yhdessä vuokranantajiemme kanssa.

3.2.3 Ilmastoteot palveluissamme

Merkittävä osa päästöistämme, noin 97 prosenttia, syntyy arvoketjussamme. Ostetut tuotteet ja palvelut muodostavat isoimman päästökokonaisuutemme.

Palveluistamme ravintolapalveluilla on suurin päästöintensiteetti, mikä johtuu käyttämiemme raaka-aineiden maankäytön ilmastovaikutuksesta. Science-based targets -aloite (SBTi) otti vuonna 2023 käyttöön uuden FLAG-ohjeistuksen (Forest, Land, and Agriculture), joka edellyttää yrityksiä ottamaan huomioon maa- ja metsätalouden päästöt. Vuodesta 2023 alkaen maankäytön ilmastovaikutukset on sisällytetty osaksi ISS:n ravintolapalveluiden päästöjä. Muutoksella on merkittävä vaikutus koko hiilijalanjälkeemme verrattuna aiempiin vuosiin. Ilmastokarttamme tärkeimmät kehittämisalueet kohdistuvat merkittävimpiin päästökokonaisuuksiimme.

Tavoitteenamme on lisätä kasvipohjaisten tuotteiden käyttöä 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Reseptiikalla kohti vähähiilisyyttä

Ravintolapalveluiden päästöjen vähentämiseksi olemme olleet vuodesta 2022 alkaen mukana World Resource Instituten (WRI) Cool Food -ohjelmassa, jossa tavoitteena on vähentää ravintolapalveluiden absoluuttisia päästöjä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2024 ravintolapalveluidemme CO₂-päästöt ovat vähentyneet lähes 17 prosenttia suhteessa ostettuihin kiloihin vertailuvuonna 2022. Laskennassa on huomioitu maankäytön ilmastovaikutus. Ravintolapalveluissa maankäytön ilmastovaikutus muodostuu isoimmaksi päästökokonaisuudeksi.

Vuonna 2024 keskityimme ravintolapalveluissa hybridireseptiikan laajentamiseen ja kasvispohjaisen reseptiikan kehittämiseen. Haimme aktiivisesti uusia kasvipohjaisia tuotteita valikoimiimme. Kehitimme Green-konseptin, jonka otimme käyttöön useassa henkilöstöravintolassa. Ravintola Fortezza palkittiin lounaskonseptinsa ansiosta ISS:n vuoden ympäristötekona. Palkinnon perusteena oli muun muassa ravintolan lounaskonseptin myönteinen vaikutus ruokailijoiden ruokailutottumuksiin: lautanen täyttyy ensisijaisesti runsaasta salaattibuffetista. Lisäksi konsepti tukee erinomaisesti ISS:n ilmastotavoitteita.

Vuonna 2024 laatimamme ilmastotiekartta sisältää ravintolapalveluille määritellyt toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi. Keskitymme edelleen lihapohjaisten ruokien korvaamiseen kasvipohjaisilla tuotteilla, Green-konseptin laajentamiseen ja punaisen lihan tarjonnan vähentämiseen. Lisäksi korvaamme maitotaloustuotteita kasvipohjaisilla tuotteilla eri tuoteryhmissä. Nämä kaikki toimet tukevat tavoitettamme lisätä kasvipohjaisten tuotteiden käyttöä 30 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä ja saavuttaa nettonollatavoitteemme vuonna 2040.

Lisäksi raaka-ainehankintojemme vastuullisuutta ohjaavat useat hankintastandardit. Käyttämämme liha- ja maitotuotteet, kananmunat sekä vilja- ja leipomotuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia.

Finnwatchin loppuvuodesta 2024 tekemässä lounasravintoloiden ilmastovertailussa ISS Palvelut suoriutui arvioiduista toimijoista parhaiten. Erottauduimme muista muun muassa kattavalla päästöraportoinnilla ja päästöt huomioivalla palkitsemisjärjestelmällä.

Kemikaalivapaa siivousmenetelmä on vähentänyt merkittävästi puhdistusaineiden käyttöä siivouspalveluissamme.

Kemikaalien käytön minimoinnilla päästöt pienemmiksi

Ammattitaitoisesti suunnitellulla ja mitoitetulla siivouspalvelulla vaikutamme positiivisesti kiinteistön pintamateriaalin elinkaareen ja siten päästöjen vähentämiseen. Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella olemme jo useamman vuoden ajan muokanneet perinteisiä siivouksen toimintatapoja ja vähentäneet päästöjä kemikaalien ja muovin kulutuksen pienentyessä. Vuonna 2024 olemme entisestään vahvistaneet kemikaalivapaata siivoustamme päivittämällä Pure Space -siivouskonseptiamme ja ottamalla tuotevalikoimaamme kotimaisen Ownwell-menetelmän. Ownwell-menetelmällä voimme vähentää myös pyykkihuollossa tarvittavia puhdistusaineita. Tämän ratkaisun käyttöä laajennamme vuoden 2025 aikana.

Kemikaalivapaa siivousmenetelmä on vähentänyt merkittävästi puhdistusaineiden käyttöä siivouspalveluissamme. Vuonna 2024 ylläpitoaineiden käyttö väheni 9 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Myös kemikaalivapaata ylläpitosiivousta tukevat 100-prosenttisesti kasvipohjaiset puhdistusaineet vähentävät syntyviä päästöjä. Siivouskoneissa olemme siirtyneet entistä enemmän kestäviin ja energiaa säästäviin, litiumioniakkuja hyödyntäviin malleihin yhdistelmäkoneiden, imureiden, pienten pesureiden sekä lattianhoitokoneiden osalta. Litiumioniakut takaavat pitkän käyttöajan energiaa säästävällä eco-toiminnolla ja vähentävät akkujen uusimistarvetta.

Asiakkaidemme jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmissä käyttämämme kylmäaineet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja ilmakehään päästessään. Vähennämme kylmäaineista aiheutuvia päästöjä toimittamalla käytöstä poistuneet kylmäaineet regeneroitavaksi sekä käyttämällä regeneroituja kylmäaineita uuden kylmäaineen sijaan. Näin olemme vähentäneet vuosien 2017–2024 aikana päästöjä 74,2 tCO₂e.

Kiinteistön energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden optimointi edellyttää ennakoivaa työtä ja jatkuvaa olosuhteiden hallintaa sekä reagoimista havaittuihin poikkeamiin.

Energiapalvelumme auttavat asiakkaita saavuttamaan omat energiansäästötavoitteensa

Energianhallintapalvelumme kulmakiven muodostaa aina kiinteistön olosuhteiden hallinta. Ottamalla kokonaisvaltaisen vastuun asiakkaan kiinteistön toimivuudesta, viihtyisyydestä ja energiatehokkuudesta vaikutamme myös kiinteistön hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kiinteistön omistajalle hyödyt näkyvät energiakustannusten ja kiinteistön korjausvelan pienenemisenä sekä arvon säilymisenä. Kiinteistön käyttäjille palvelu konkretisoituu esimerkiksi miellyttävinä lämpö-, valaistus- ja sisäilmaolosuhteina. Kaksoisolennaisuusarvioinnissamme energianhallintapalvelut nousivat olennaiseksi kestävyysseikaksi.

Kiinteistön energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden optimointi edellyttää ennakoivaa työtä ja jatkuvaa olosuhteiden hallintaa sekä reagoimista havaittuihin poikkeamiin. Ratkaisumme perustuu asiakkaan prosessien ja taloteknisten laitteistojen kokonaisvaltaiseen hallintaan tiedolla johtamisen ja jatkuvan parantamisen keinoin. Palvelu muodostuu kiinteistönhoitajan päivittäisestä työstä asiakaskohteessa, ISS RECin (Remote Engineering Centre, aiemmin ISS HUB) 24/7-etävalvonnasta sekä taloteknisten erikoisosaajien toteuttamasta kiinteistön ylläpitotyöstä. Ammattilaistemme suorittamilla toimenpiteillä voimme saavuttaa asiakaskohteissamme tyypillisesti noin kolmen prosentin energiansäästön talotekniikkaa optimoimalla ja 15–20 prosentin säästöt investoinneilla. Vuonna 2024 ISS RECissä oli kiinni noin 2 500 rakennusta sekä yksittäisiä laitteita yli 44 000 kappaletta. ISS RECissä työskentelevät ammattilaiset tekivät vuonna 2024 noin 7 200 havaintoa ja kehitysehdotusta liittyen kiinteistöjen taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin. Lisäksi olemme tukeneet asiakkaitamme energiatehokkuussopimuksissa toteuttamalla energiakatselmuksia sekä laatimalla energiatehokkuuden toimenpidesuunnitelmia ja päästövaikutuslaskelmia.

Vuonna 2024 tuimme talotekniikan osaajiemme energiatehokkuusosaamista kehittämällä laskentatyökaluja, joiden avulla voidaan arvioida energiansäästöjä, hiilidioksidipäästöjä ja investointien kannattavuutta erilaisissa taloteknisissä toimenpiteissä, kuten järjestelmien optimoinneissa ja modernisoinneissa. Nämä helppokäyttöiset työkalut mahdollistavat energiatehokkuustoimien tunnistamisen kentällä, ja niitä voivat hyödyntää sekä ylläpidon työntekijät että työnjohto. Työkalujen avulla voidaan kartoittaa energiatehokkuustoimien kannattavuutta ja mallintaa energiansäästömahdollisuuksia. Potentiaalisten säästötoimien osalta laadimme asiakkaalle erillisen toimenpide-ehdotuksen takaisinmaksuaikoineen.

Noudatamme kaikessa toiminnassamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä.

Kiertotalous ja materiaalitehokkuus tarjoavat keinoja löytää ratkaisuja luonnonvarojen liikakulutukseen, luontokadon hillintään ja päästöjen vähentämiseen. Palvelutuotannossa suosimme aina mahdollisuuksien mukaan uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, kestäviä ja monikäyttöisiä tuotteita materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden varmistamiseksi sekä minimoimme palvelusta syntyvän jätteen määrää.

Huolehdimme asiakkaidemme kiinteistöistä pitämällä kohteet käyttö- ja toimintakunnossa. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistimme, että meillä on merkittävä rooli kiinteistöjen kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden parantamisessa, sillä kiinteistöjen ylläpidon ja hoidon suunnittelulla sekä palveluillamme vaikutamme kiinteistöjen ja niissä käytettyjen materiaalien elinkaareen. Aktiivisella toimittajayhteistyöllä pyrimme löytämään keinoja lisätä kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa palveluissamme.

Omien toimitilojemme jäteraportoinnin tiedot ovat saatavilla vain osasta kohteita ja jätevirtoja. Toimimme useissa kohteissa vuokralaisina, mikä rajoittaa kattavan tiedon saatavuutta. Tavoitteenamme on nostaa kierrätysasteemme 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi seuraamme kierrätyksen toimivuutta kohdekohtaisesti ja edistämme kierrätysastetta henkilöstökoulutusten avulla. Noudatamme jätehierarkiaa kaikessa toiminnassamme – ensisijaisesti pyrimme vähentämään jätteen syntyä, edistämään materiaalitehokkuutta ja ohjaamaan jätteet uusiotuotantoon raaka-aineiksi. Jätemäärämme ovatkin vähentyneet huomattavasti, noin 93 tonnia, vuodesta 2016, jolloin aloitimme seurannan tällä laajuudella.

Vuonna 2024 päätoimipisteemme tuottivat yhteensä 43,55 tonnia jätteitä, joista materiaalikierrätykseen toimitettiin 38 prosenttia. Jätteistä 52 prosenttia hyödynnettiin energiantuotannossa. Vaarallisten jätteiden, kuten sähkö- ja elektroniikkaromun osuus oli 10 prosenttia. Päätoimipisteessämme The Frontissa muovinkeräys on otettu käyttöön jo vuonna 2018.

Jätemäärien ja hyötykäyttöasteen raportoiduissa luvuissa on mukana jätemäärien osalta kymmenen ISS:n päätoimipisteen jätemäärät ja hyötykäyttöasteet, jotka perustuvat jätehuoltoyritysten jäteraportteihin. Suurin osa jätehuollostamme on vuokranantajan vastuulla. Lisäksi käytössämme on useita pieniä varasto- ja varikkotiloja.

3.3.1 Kiertotalous ja materiaalitehokkuus palveluissamme

Resurssitehokas siivouspalvelumme perustuu kemikaalien käytön minimointiin, kestäviin hankintoihin, muovin käytön vähentämiseen sekä kiertotalouteen.

Ympäristövastuullisessa kiinteistön ylläpidossa korostuu teknisten laitteiden elinkaaren optimointi, jolla pystytään pidentämään laitteiden käyttöikää. Käyttöikää voidaan pidentää ennakoivilla huoltotöillä, määräaikaishuoltojen suorittamisella ajallaan sekä aine- ja tarvikevalinnoilla. Käyttämämme kylmäaineet kiertävät yhä enenevässä määrin kierrätyksen eli regeneroinnin kautta takaisin käyttöön. Käyttämämme lämmönsiirtonesteet ovat ympäristölle turvallisia, ja viemärinavauksessa käytämme kemikaalien sijasta mekaanisia puhdistusmenetelmiä. Kemikaalien käyttöä minimoimme torjunta-aineettomilla menetelmillä, joita käytämme muun muassa vieraslajien torjunnassa ja rikkakasvien hävityksessä. Omaan käyttöön olemme rakentaneet lisäksi ISS Myyntipörssin työvälineiden ja -koneiden käyttöiän pidentämiseksi.

Resurssitehokas siivouspalvelumme perustuu kemikaalien käytön minimointiin, kestäviin hankintoihin, muovin käytön vähentämiseen sekä kiertotalouteen. Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella olemme vähentäneet merkittävästi sekä kemikaalien käyttöä että muovin kulutusta. Kemikaalivapaa siivous nousikin kaksoisolennaisuusarvioinnissamme olennaiseksi aiheeksi mahdollisuuden näkökulmasta. Tuemme kemikaalivapaata siivousta tarvittaessa 100-prosenttisesti kasvipohjaisilla, elintarviketeollisuuden sivutuotteista valmistetuilla puhdistusaineilla silloin, kun puhdistusaineiden käyttö on välttämätöntä. Muovin kulutusta vähennämme minimoimalla jäte- ja roskapussien määrää sekä kertakäyttökäsineiden kulutusta. Keskitetyt jätepisteet, kestosäkin käyttö ja kestokäsineiden käyttäminen ovat arjen tekoja, jotka auttavat saavuttamaan tavoitteemme. Tutustu tarkemmin ISS:n tarjoamaan kemikaalivapaaseen siivouspalveluun.

Kestävät siivoushankinnat ovat olennainen osa asiakkaalle tuottamaamme siivouspalvelua. Suosimme ympäristömerkittyjä tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka voidaan kierrättää edelleen materiaalina. Käytämme siivousvaunuissa kestosäkkejä, olemme lisänneet kierrätysmuovista valmistettujen tuotteiden osuutta, ja käytössämme on esimerkiksi kierrätysmateriaalista tehtyjä lattiamoppeja, pyyhkeitä, harjoja, laatikoita sekä kierrätetyistä PET-pulloista valmistettuja twister-laikkoja, joiden kanssa ei tarvita puhdistusaineita. Olemme ottaneet pienten imuriemme valikoimaan tuotteen, jonka rungon materiaalista noin 60 prosenttia on valmistettu kierrätysmuovista. Myös siivousvaunujemme osien valmistuksessa on käytetty aiempaa enemmän kierrätettyjä raaka-aineita. Otimme osaksi valikoimaamme biomuovista valmistettuja pusseja ja säkkejä, joita voi käyttää biojätteen keräysastioiden lisäksi kaikissa roska-astioissa vähentämään muovin kulutusta. Yhteistyössä toimittajiemme kanssa pyrimme jatkuvasti löytämään valikoimaamme uusia tuotteita, joiden valmistamisessa on käytetty kierrätysraaka-aineita. Käytössämme on uusi siivousvaunu, jonka suunnittelussa ja kehittämisessä olemme olleet mukana tukeaksemme jätelaissa asetettua jätteiden erilliskeräämisen määrävelvoitetta sekä asiakkaiden kierrätystavoitteita.

Ravintolapalveluissa tavoitteenamme on luoda kestävää ruokakulttuuria. Tässä onnistuaksemme kehitämme jatkuvasti reseptiikkaa, käytämme vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita ja minimoimme ruokahävikin syntyä. Tavoitteenamme on puolittaa hävikki vuoteen 2027 mennessä, ja ruokahävikin minimointi onkin ravintoloissamme osa jokapäiväistä toimintaa. Vuonna 2024 vähensimme valmistus-, tarjoilu- ja lautashävikkiä 19 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Seuraamme hävikkiä sähköisellä työkalulla, ja hävikkiraportointiin osallistuu jokainen valmistus- ja jakelukeittiömme.

Käytössämme on hävikkikoulutus henkilöstöllemme sekä ideakatalogi hävikin hallintaan. Syksyllä 2024 vietimme jokaisessa ravintolassamme hävikkiviikkoa. Lisäksi ravintoloiden suositulla hävikkiruoan myynnillä vähennetään syntynyttä hävikkiä päivän päätteeksi. Esimerkiksi ResQ-yhteistyön kautta myimme 3 640 annosta ruokaa vuonna 2024.

Hyödynnämme siivouspalveluiden osaamista ja menetelmiä myös ravintolatilojen vastuullisessa siivouksessa, ja käytössämme on kemikaalivapaa siivousmenetelmä sekä kasvipohjaiset puhdistusaineet.

3.3.2 Kiertotalouspalvelumme auttavat asiakkaita saavuttamaan tavoitteensa

Henkilöstömme havainnot konkretisoituvat toimenpidesuunnitelmiksi kiertotalouden edistämiseksi.

Asiakkaidemme kiertotaloustavoitteet etenivät merkittävästi vuonna 2024: yli 88 prosenttia jätteistä ohjattiin materiaalihyöty- tai energiahyötykäyttöön, mikä edistää luonnonvarojen säästöä ja päästövähennyksiä. Kiertotalouspalvelumme tukevat asiakkaitamme jätteiden vähentämisessä, kierrätysasteen nostamisessa ja hiilijalanjäljen pienentämisessä. Nämä tavoitteet ovat yhä keskeisempiä niin organisaatioiden omassa vastuullisuusstrategiassa kuin viranomaisvaatimuksissakin.

Palveluratkaisumme räätälöidään asiakaskohtaisesti lainsäädäntö, jätehierarkia ja asiakkaan omat vastuullisuustavoitteet huomioon ottaen. Kehitämme ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, ja henkilöstömme havainnot konkretisoituvat toimenpidesuunnitelmiksi kiertotalouden edistämiseksi. Olemme myös keskustelleet asiakkaidemme kanssa esimerkiksi biojätteen hyödyntämisestä Suomen energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi.

Jätteiden sisälogistiikkapalvelumme parantavat kohteiden kierrätysjärjestelyjä ja vähentävät kuljetuksista aiheutuvia CO₂-päästöjä. ISS:n ympäristöhoitajilla on tärkeä rooli kohteiden päivittäisessä ohjauksessa ja jätehuoltoketjun tehokkuuden varmistamisessa. Vuonna 2024 asiakkuuksissamme lajiteltiin kymmeniä eri jätejakeita, jotka toimitettiin turvallisesti jatkokäsittelyyn. Oikein lajitellut materiaalit voidaan hyödyntää uusiotuotteina ja energiantuotannossa, mikä vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta.

Asiakkaamme hyödyntävät raportointityökalua jätetietojen ja jätehuollon hiilijalanjäljen seurannassa. Työkalu tukee myös vastuullisuusraportointia ja viranomaisvelvoitteiden täyttämistä. Näin asiakkaamme voivat edistää omia vastuullisuustavoitteitaan käytännön tasolla – dataan perustuen, mitattavasti ja vaikuttavasti.

Olemme tunnistaneet ne ekosysteemipalvelut, joita käytämme ja joihin palveluillamme vaikutamme.

EU:n asettaman tavoitteen mukaisesti luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen tulee pysäyttää vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvoiva ja monimuotoinen luonto on avainasemassa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa ja tarjoaa meille arvokkaita ekosysteemipalveluita.

Olemme ISS Palveluissa tunnistaneet ne ekosysteemipalvelut, joita käytämme ja joihin palveluillamme vaikutamme. Käyttämiämme ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi tuotantopalveluissa ruoka, raaka-aineet ja makea vesi sekä kulttuuripalveluissa terveyteen, hyvinvointiin ja kulttuurikohteisiin liittyvät palvelut. Monimuotoisella luonnolla on lisäksi vahvat säätelypalvelut. Kiinteistöpalvelualalla käytämme esimerkiksi ilmaston säätelyyn, yhteyttämiseen, kasvien pölytykseen, ravinteiden kiertoon, maaperän muodostumiseen ja hulevesien säätelyyn liittyviä palveluita. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on tärkeä osa palveluitamme, vaikka se ei kaksoisolennaisuusarvioinnissa noussut olennaiseksi teemaksi.

3.4.1 Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen palveluissamme

Vaikutamme palvelutuotannollamme luonnon monimuotoisuuteen ja sen ylläpitämiseen monin tavoin. Ravintolapalveluissa käyttämämme raaka-aineet, reseptiikka, ruokalistasuunnittelu ja hävikin hallinta ovat keskeisimpiä keinojamme. Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Lisäksi suomalaiset järvikalat ovat osa lounastarjontaamme. Valikoimaamme kuuluu myös Reilun kaupan ja Rainforest Alliancen tuotteita sekä luomu- ja lähituotteita.

Osallistuimme vuosina 2022–2024 Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeeseen. Hankkeessa edistettiin luomutuotteiden saatavuutta ammattikeittiöille kehittämällä koko luomuketjun yhteistyötä. Suomen kansallisen luomuohjelman eli Luomu 2.0:n hankintastrategiassa on asetettu tavoitteeksi kasvattaa luomun osuutta julkisella sektorilla 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen myötä nousimme Portaat luomuun -ohjelmassa tasolle 4. Syksyllä 2024 voitimme lisäksi yksityisen sektorin suurten toimijoiden sarjan Luomu SM -kilpailussa.

Kemikaalivapaa siivous tukee luonnon monimuotoisuutta, kun kemikaalipäästöt luontoon ja vesistöihin vähenevät. Kiinteistön ylläpitopalveluilla vaikutamme luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen esimerkiksi torjunta-aineettomilla rikkakasvien hävitysmenetelmillä ja mahdollistamalla niittymäisiä alueita osaksi asiakkaidemme piha-alueita. Lisäksi toteutimme vieraslajien torjuntaa muun muassa kurtturuusun kasvatuskiellon mukaisilla hävitystoimenpiteillä asiakaskohteissamme.

Tavoitteenamme on kasvattaa entisestään luonnon monimuotoisuuteen liittyvää tietoisuutta ja tukea asiakkaita sen ylläpidossa palveluidemme avulla.

Kehitämme jatkuvasti omaa osaamistamme vesiriskien parempaan tunnistamiseen ja kokonaisvaltaiseen hallintaan.

Vesivastuullisuus on osa ympäristövastuullisuustyötämme, vaikka se ei noussut kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi teemaksi. Arvoketjun kautta meillä kuitenkin on mahdollisuus vähentää turhaa vedenkulutusta ja suojella sekä vesivarantoja että merten luonnonvaroja. Kehitämme jatkuvasti omaa osaamistamme vesiriskien parempaan tunnistamiseen ja kokonaisvaltaiseen hallintaan.

Käytämme toimipisteissämme kunnallista vedenjakelua, ja toiminnastamme syntyvä jätevesi menee kunnalliseen viemäriverkostoon. Pääkonttorimme sijaitsee LEED Platina -luokituksen saaneessa business parkissa, jossa vesivastuulliset ratkaisut näkyvät muun muassa vähän vettä kuluttavina vesikalusteina. Omassa toiminnassamme käytämme vettä siivouspalveluissa, ravintolapalveluissa sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa.

3.5.1 Vesivastuullisuus palveluissamme

Maatalous on maailman suurin vedenkäyttäjä, koska viljely ja kasvatus vaativat huomattavia määriä vettä ja keinokastelua. Vaikutamme ravintolapalveluissa raaka-ainehankinnoilla ja -valinnoilla veden kulutukseen, vesivaroihin sekä vesistöjen luonnon monimuotoisuuteen. Tarjoamamme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Vähennämme ravintoloidemme vedenkulutusta tehokkailla pesuprosesseilla, kuten täysillä tiskikoneellisilla ja vesikalusteiden optimaalisilla säädöillä. Lisäksi olemme vähentäneet vedenkulutusta sopimalla asiakkaidemme kanssa tarjottimista luopumisesta. Tämä on vaikuttanut merkittävästi tiskiprosessin vedenkulutukseen.

Siivouspalveluissa minimoimme veden kulutusta erityisesti menetelmä- ja välinevalinnoilla. Olemme tehneet jo vuosikymmeniä töitä vähentääksemme turhaa vedenkulutusta. Pitkään käytössä olleet mikrokuitumenetelmä ja tekstiilien matalalämpöpesu ovat tästä hyviä esimerkkejä. Viime vuosina olemme uudistaneet merkittävästi konekantaamme ja ottaneet käyttöön resurssitehokkaita siivouskoneita, joiden veden- ja energiankulutus on minimoitu. Moderneilla koneilla olemme säästäneet vettä yli 18 miljoonaa litraa vuosien 2017–2024 aikana. Vastaavasti olemme lahjoittaneet saman määrän puhdasta juomavettä Future Cleaning Technologiesin kautta Made Blue -organisaatiolle kehitysmaihin. Vuonna 2024 jatkoimme robottien käytön lisäämistä siivouspalveluissa. Robottimme puhdistavat lattiat kemikaalivapaasti ja energiatehokkaasti sekä vähentävät veden käyttöä, sillä niiden tehokas vedenkierrätys mahdollistaa jopa 70 prosentin säästöt puhtaan veden kulutuksessa.

Kiinteistön ylläpitopalveluilla vaikutamme asiakkaidemme kiinteistöjen vedenkäyttöön huolehtimalla vesikalusteiden kunnosta ja suositusten mukaisista virtaamista. Kiinteistön vedenkulutukseen liittyvien poikkeamien havainnoinnissa toimiamme tukee ISS REC 24/7 olosuhdehallintakeskus. Omassa toiminnassamme kiinteistön ylläpitopalveluissa käytämme vettä hiekannostossa pölyämisen ehkäisemiseksi. Vedenkulutuksen minimoimiseksi hyödynnämme nykyaikaista kalustoa ja ajoitamme toimenpiteet oikein.

Luottamusmiesten ja muiden henkilöstön edustajien näkemyksiä hyödynnetään organisaation kehittämisessä ja muutosten suunnittelussa.

ISS:llä on vahva ja monitasoinen henkilöstön edustuksen rakenne, joka tukee rakentavaa ja jatkuvaa vuoropuhelua työnantajan ja työntekijöiden välillä. ISS:llä toimii noin 40 luottamusmiestä kattavasti eri puolilla organisaatiota. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia tuetaan myös erilaisten osallistumisfoorumien kautta.

ISS:llä toimii European Works Council (EWC), joka mahdollistaa kansainvälisen tason henkilöstövuoropuhelun konsernin sisällä. Lisäksi järjestetään alueellisia ja valtakunnallisia luottamusmiestapaamisia, jotka vahvistavat paikallisen vuorovaikutuksen jatkuvuutta. Konserniyhteistyöryhmä tuo yhteen työnantajan ja henkilöstön edustajat keskustelemaan strategisista ja kehitykseen liittyvistä teemoista.

ISS:n yhteistyö henkilöstön ja ammattiliittojen kanssa on tunnistettu vahvuudeksi myös ISS:n toteuttamassa kaksoisolennaisuusarvioinnissa.

Henkilöstön osallistaminen on osa ISS:n vastuullisuusstrategiaa. Luottamusmiehillä ja muilla henkilöstön edustajilla on keskeinen rooli, ja heidän näkemyksiään hyödynnetään organisaation kehittämisessä ja muutosten suunnittelussa. Tämä monitasoinen yhteistyömalli vahvistaa työntekijöiden ääntä ja edistää vakaata, osallistavaa ja oikeudenmukaista työelämää ISS:llä.

Työehtosopimusten kattavuus

ISS:llä kaikki työntekijät ja toimihenkilöt kuuluvat työehtosopimusten piiriin. Koko ISS:n henkilöstöstä noin 98 prosenttia kuuluu työehtosopimusten piiriin. Työehtosopimuksia ei sovelleta ylempiin toimihenkilöihin eikä johtoon kuuluviin henkilöihin. Edellä mainittujen henkilöstöryhmien työehdot määräytyvät soveltuvan lainsäädännön mukaisesti.

ISS on sitoutunut vahvasti torjumaan korruptiota ja lahjontaa kaikkialla, missä se harjoittaa liiketoimintaa.

ISS on vahvasti sitoutunut torjumaan korruptiota ja lahjontaa kaikkialla, missä se harjoittaa liiketoimintaa. ISS on ollut osa Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact (UNGC) -aloitetta ja tukenut sitä sen perustamisesta lähtien.

Korruptio ja lahjonta ovat ehdottomasti kiellettyjä ISS:n toimintaohjeissa (Code of Conduct). Toimintaohjeeseen perustuen ISS on antanut lisäksi lahjoja ja vieraanvaraisuutta sekä korruption estämistä koskien erilliset tarkentavat menettelytapaohjeet, joita kaikkien ISS:n työntekijöiden on noudatettava. ISS kilpailee asiakkaista vain palveluidensa ja valikoimansa kaupallisten ansioiden perusteella. Toimittajat valitaan tuotevalikoiman kaupallisten ansioiden ja vastuullisuuden perusteella. ISS:n toimintaohjeet ja kaikki menettelytapaohjeet läpikäydään ja päivitetään säännöllisesti. Viitatut ohjeistukset vahvistavat entisestään ISS:n ja sen koko henkilöstön sitoutumista liiketoiminnan harjoittamiseen vastuullisesti ja rehellisesti.

Kaikki ISS:n esihenkilöt ovat velvollisia varmistamaan, että heidän työntekijänsä tuntevat ISS:n toimintaohjeet ja sen perusteella annetut tarkennetut menettelytapaohjeistukset sekä ymmärtävät ja noudattavat niitä. Pakolliset aiheeseen liittyvät koulutukset suoritetaan verkkokoulutusjärjestelmä MyLearningissä. Koulutukset kuuluvat myös ISS:n perehdytysohjelmaan. Näin varmistetaan koko henkilökunnan sitoutuminen muun muassa korruption vastaiseen toimintaan.

Harmaa talous koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja, kuten rakennus-, kiinteistöpalvelu-, ravitsemus-, majoitus- ja kuljetusalaa. ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa ja tekee jatkuvaa yhteistyötä vastuullisten tilaajien, viranomaisten ja ammattiliittojen kanssa harmaan talouden kitkemiseksi.

Harmaan talouden yleisenä toimintamallina on muun muassa ketjuttaa töitä eteenpäin alihankintaketjussa. ISS:n toimintamallina on alihankintaketjutuksen tietoinen vähentäminen. ISS kieltää alihankkijoitaan ketjuttamasta työtään ilman ISS:n kirjallista etukäteishyväksyntää. ISS noudattaa lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä.

Toimittajien edellytetään kuuluvan Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun sekä noudattavan toimittajia koskevaa menettelytapasääntöä. Sääntö velvoittaa muun muassa toimimaan soveltuvien lakien ja määräysten, mukaan lukien, muttei rajoittuen kilpailulainsäädännön, tietosuojalainsäädännön ja korruption vastaisten lakien ja määräysten mukaisesti. ISS:llä on nollatoleranssi petokseen, korruptioon tai muuhun vakavaan lainrikkomukseen syyllistyneeseen toimittajaan nähden.

ISS:llä on käytössä Speak Up -käytäntö sekä tähän kuuluva raportointijärjestelmä, jonka avulla eri sidosryhmät voivat anonyymisti ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä ja huolenaiheista.

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä.

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä. Verojalanjäljen raportoinnin tarkoituksena on kuvata normaalien tuloverojen lisäksi myös kaikki muut verot ja veroluonteiset maksut, joiden suorittaminen on yrityksen vastuulla tai jotka liittyvät yrityksen toimintaan.

ISS:n verojalanjälki vuonna 2024 oli yhteensä 191,6 miljoonaa euroa. Henkilöstöön liittyviä veroluonteisia maksuja oli yhteensä 80 miljoonaa euroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä 34 miljoonaa euroa. Tuloveroa ISS maksoi yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron osuus oli 73 miljoonaa euroa.

Olemme vahvasti mukana kiinteistötoimialan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimialajärjestöjen toiminnassa ja osallistumme esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön torjumiseen liittyviin projekteihin. 

ISS tukee, kunnioittaa ja edistää yleismaailmallisten ihmisoikeuksien toteuttamista. Olemme sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden yksi tarkoitus on turvata ihmisoikeudet globaalisti. Kunnioitamme ja noudatamme kansainvälisen työjärjestö ILO:n Työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta. Ehkäisemme ihmisoikeusrikkomuksia sekä omassa toiminnassamme että arvoketjussamme yhteistyössä viranomaisten, toimialajärjestöjen ja toimittajiemme kanssa.

ISS:n ihmisoikeuksiin liittyvää toimintaa ohjaavat Code of Conduct -toimintaohje ja globaali henkilöstöstandardi (ISS Global People Standard). Koulutamme koko henkilöstömme Code of Conduct -toimintaohjeeseen. Kaikkien ISS:n toimittajien tulee sitoutua toimittajien menettelytapasääntöön (ISS Supplier Code of Conduct). Muita ihmisoikeuksiin liittyviä politiikkoja, joita noudatetaan koko ISS-konsernissa, ovat ISS Corporate Governance Policy, ISS Sustainability  Policy, ISS Policy on Safeguarding Children and Vulnerable Adults, ISS Speak Up Policy ja ISS Anti-Corruption Policy Statement. Lue lisää 1.8.3 Toiminnan periaatteet -kappaleesta.

Ihmisoikeusriskit kartoitetaan kansainvälisesti ja maakohtaisesti

ISS kartoittaa toimintaansa vaikuttavia ihmisoikeusriskejä osana laajempaa maakohtaista riskiarviota, joka pohjautuu ISS-konsernin kansainväliseen riskiarvioon. Sitoutumisemme ihmisoikeuksiin tarkoittaa, että meillä on nollatoleranssi epäeettisiin työkäytäntöihin, kuten lapsityövoimaan, ihmiskauppaan ja moderniin orjuuteen. Tuemme ja edistämme yksilöllisiä ja kollektiivisia ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, mukaan lukien yhdistymisvapaus, terveys ja turvallisuus, ihmisarvoiset työolot sekä henkilö- ja tietosuoja.

ISS:n toiminnassa ihmisoikeusriskit paikantuvat etenkin alihankintaketjuihin. Toimittajien menettelytapasäännön lisäksi riskiä torjutaan uusien alihankkijoiden ja toimittajien tarkastusprosessilla ja konsernitasolta määritellyillä kriittisten toimittajien auditoinneilla. Esimerkiksi työntekijöidemme vaatetuksessa ISS:llä käytetään globaalisti vain ISS-konsernin hyväksymiä toimittajia.

Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja yhtenä Suomen suurimpana yksityisenä työnantajana meillä on korostunut vastuu ihmisoikeuksien noudattamisessa. ISS varmistaa ihmisoikeuksien noudattamisen riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esihenkilöiden ja henkilöstön tukena muun muassa työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa.

Teemme jatkuvaa yhteistyötä kiinteistöpalvelualan sekä ravintola-alan toimialajärjestöjen kanssa ja osallistumme esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön torjumiseen liittyviin projekteihin. Harmaan talouden torjumiseksi olemme ottaneet työntekijöillämme käyttöön toimialajärjestötasolla kehitetyn kuvallisen ja veronumerollisen henkilökortin.

ISS:llä on käytössään konsernitasoinen Speak Up -käytäntö, joka tukee rehellisyyttä, avoimuutta ja vastuullista toimintaa.

Käytössä olevat ilmoituskanavat 

ISS:llä on käytössään konsernitasoinen Speak Up -käytäntö, joka tukee rehellisyyttä, avoimuutta ja vastuullista toimintaa. Speak Up on osa ISS:n eettisen liiketoiminnan kokonaisuutta ja keskeinen väline väärinkäytösten ehkäisemisessä ja epäkohtien esiin nostamisessa.

Speak Up -kanava on työntekijöiden, toimittajien ja muiden sidosryhmien käytettävissä, ja sen kautta voi nimettömästi ja luottamuksellisesti ilmoittaa epäillyistä rikkomuksista, kuten korruptiosta, epäasiallisesta kohtelusta, syrjinnästä tai ISS:n toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) vastaisesta toiminnasta.

Kanava on ulkopuolisen ja riippumattoman palveluntarjoajan hallinnoima ja löytyy avoimesti ISS:n verkkosivuilta. Ilmoitukset seuloo ulkopuolinen lakiasiaintoimisto. Tämä varmistaa ilmoitusten puolueettoman käsittelyn ja suojaa mahdollisilta eturistiriidoilta. Ilmoitusten käsittelyssä noudatetaan tarkkaa prosessia, jossa varmistetaan ilmoittajan anonymiteetti ja asianmukainen jatkokäsittely konsernin sisällä.

Kanavan käyttöä seurataan säännöllisesti, ja johdolle raportoidaan anonyymisti ilmoitusten lukumäärät, aihealueet ja käsittelyajat. Vuonna 2024 Speak Up -kanavan kautta tehtiin noin yksi ilmoitus kuukaudessa, ja yleisimmät aiheet liittyivät esihenkilötoimintaan ja henkilöstöjohtamiseen. Ilmoitusten analyysiä hyödynnetään myös ennaltaehkäisevän koulutuksen ja ohjeistuksen kehittämisessä.

Speak Up -kanavan rinnalla ISS:llä on Suunta-järjestelmä, joka on suunniteltu erityisesti epäasiallisesta kohtelusta työyhteisössä ilmoittamiseen. Suunta on henkilöstölle tarkoitettu, matalan kynnyksen väylä ottaa esiin tilanteita, jotka liittyvät esimerkiksi syrjintään, kiusaamiseen tai muihin työyhteisön haasteisiin. Suunta-ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti.

Vuonna 2024 ISS:n omassa toiminnassa tai sen alihankkijoiden toiminnassa ei tunnistettu yhtään todettua ihmisoikeusrikkomusta. Ilmoituskanavat ovat osa tätä varmistavaa kokonaisuutta.

Koulutus ja perehdytys 

Speak Up -käytännön tuntemus on osa ISS:n jokaisen työntekijän osaamisperustaa:

Koko henkilöstö koulutetaan Speak Up -periaatteisiin osana ISS Code of Conduct -verkkokurssia, joka on pakollinen kaikille työntekijöille. Koulutus uusitaan kahden vuoden välein, ja suoritusten toteutumista seurataan MyLearning-järjestelmässä.

Speak Up -kanava esitellään myös perehdytyksessä uusille työntekijöille, osana eettisiä toimintaperiaatteita ja vastuullisuutta. Näin ISS varmistaa, että jokaisella työntekijällä on tietoisuus omista oikeuksistaan ja luottamuksellinen väylä puuttua havaittuihin epäkohtiin.

Esihenkilöt ovat velvollisia varmistamaan, että työntekijät tuntevat Speak Up -periaatteet ja tietävät, miten ja milloin niitä käytetään. Tarvittaessa tarjotaan lisätukea esihenkilöroolin näkökulmasta.

Yhteistyö toimittajiemme kanssa on avainasemassa hiilijalanjälkemme pienentämisessä.

Olemme sitoutuneet vähentämään raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta syntyviä Scope 3 -päästöjä, jotka muodostavat merkittävän osan hiilidioksidipäästöistämme. Tavoitteenamme on saavuttaa Net Zero koko arvoketjumme osalta vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2024 käyttöönotettu uusi hankintastandardimme tukee tätä tavoitetta vahvistamalla ympäristövastuun periaatteita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista toimitusketjussamme.

Ympäristövaikutuksemme muodostuvat pääasiassa hankkimistamme materiaaleista ja palveluista, joten yhteistyö toimittajiemme kanssa on avainasemassa hiilijalanjälkemme pienentämisessä. Uusi hankintastandardimme sisältää entistä tarkempia ympäristövastuun vaatimuksia, kuten energiatehokkuus- ja päästövähennystavoitteet sekä vastuulliset materiaalivalinnat. Lisäksi kilpailutuksiin on lisätty ympäristövastuullisuusvaatimus: tarjoajien on osoitettava, kuinka heidän toimintansa ja tuotteensa edistävät vastuullisuustavoitteita. Hankintastandardin mukaisesti ympäristövastuullisuuden painotuksen tulee olla kilpailutuksissa vähintään 20 prosenttia.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään niin hankinnan henkilöstömme kuin toimittajiemme vastuullisuusosaamista. Vuonna 2024 järjestimme webinaarin, jonka tavoitteena oli perehdyttää ja sitouttaa toimittajia vastuullisuustavoitteisiimme. Vuonna 2025 hankinnan henkilöstömme osaamista kehitetään vastuullisuuskoulutuksissa. Toinen vuoden 2025 pääteemamme on ISS Supplier Sustainability Engagement Program, jonka avulla sitoutamme ja tuemme merkittävimpiä toimittajiamme heidän päästövähennystavoitteidensa toteuttamisessa. Lisäksi mittaamme liiketoiminnan tyytyväisyyttä suurimpiin toimittajiin vuodesta 2025 alkaen.

Hankintastandardimme edellyttää, että toimittajat toteuttavat ympäristövaikutustensa arvioinnin ja sitoutuvat vähentämään päästöjään.

Toimittajien ja yhteistyökumppaneiden arviointi ja valinta

Toimittajiemme valinta perustuu tarkasti määriteltyyn ja dokumentoituun valintaprosessiin. Olemme asettaneet ehdottomat minimivaatimukset.

Hankintastandardimme edellyttää, että toimittajat toteuttavat ympäristövaikutustensa arvioinnin ja sitoutuvat vähentämään päästöjään. Tämä sisältää siirtymisen vähäpäästöisiin kuljetusratkaisuihin ja uusiutuvan energian käyttöön.

Analysoimme toimittajia myös toimialan, maantieteellisen toiminta-alueen sekä taloudellisen ja työvoimaprofiilin perusteella. Toimittajiemme on myös noudatettava ISS:n eettisiä periaatteita, kuten työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua ja turvallisia työoloja.

Vuodesta 2024 lähtien 100 prosenttia uusista toimittajistamme on hyväksynyt toimittajan toimintaohjeet (ISS Supplier Code of Conduct). Otamme myös vuoden 2025 alusta käyttöön mittarin, jolla seuraamme Supplier Code of Conductin hyväksyneiden toimittajien määrää. Prosessi on ehdoton ja järjestelmämme automaattisesti ohjaama; mikäli toimittaja ei hyväksy toimintaohjeita, ei toimittajaa ole mahdollista aktivoida tilattavaksi toimittajaksi järjestelmäämme.

Kaikkien toimittajiemme tulee kuulua Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -palveluun, jonka avulla seuraamme tilaajavastuulain velvoitteiden täyttämistä. Kaikki paikalliset alihankintasopimukset tehdään ISS:n valmiille sopimuspohjille, joissa on vakiomuotoisena sisältönä lakisääteiset sekä ISS:n ympäristö-, vastuullisuus- ja turvallisuusvaatimukset toimittajille. Säännöllisissä yhteistyötapaamisissa toimittajiemme kanssa käymme kvartaaleittain läpi tietyt mittarit, kuten toimitusvarmuus, työtapaturmien määrä kohteissamme sekä reklamaatiot.

Ihmisoikeuksien valvominen hankintaketjussamme

Edellytämme, että kaikki toimittajat noudattavat kansainvälisiä työelämän oikeuksia koskevia sopimuksia. Tämä tarkoittaa muun muassa lapsityövoiman käytön kieltoa, työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ja turvallisten työolojen takaamista. Lisäksi vaadimme, että toimittajat toimivat läpinäkyvästi ja raportoivat työoloihinsa liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta. Olemme sitoutuneet varmistamaan, että hankintaketjussamme ei esiinny hyväksikäyttöä tai syrjintää. Uusi hankintastandardimme velvoittaa toimittajamme suorittamaan säännöllisiä due diligence -selvityksiä ja osallistumaan ISS:n järjestämiin vastuullisuuskoulutuksiin.

Toimittajien vaatimustenmukaisuus ja valvonta

Ryhdymme yhteistyöhön uusien toimittajien kanssa suoritettuamme ensin riskienarvioinnin, jossa arvioidaan riskejä ja niiden todennäköisyyttä ISS:lle ja asiakkaillemme. Kaikki toimittajat arvioidaan osa-alueittain: lain ja säädösten vaatimukset; sosiaalisen vastuun vaatimustenmukaisuus; maantieteelliset riskit; ympäristövastuullisuus; maineriskit; lahjonta ja korruptio sekä kyseisen toimittajan tuottamaan palveluun liittyvät riskit.

Valitsemme kumppaniksemme toimittajat, jotka toimivat yhdenmukaisesti ISS:n pääasiallisten vaatimusten osalta. Tunnistettujen pienempien riskien vaikutuksia pyritään vähentämään toimintasuunnitelmien ja sopimusehtojen kautta. Riskejä seurataan vuosittaisissa uudelleenarvioinneissa, ja poikkeamat ratkotaan tiiviissä yhteistyössä. Näin varmistetaan, että riskien vaikutukset vähenevät ja ISS:n hankintaketjun toimittajat täyttävät ISS:n standardien minimivaatimukset. Myös Speak Up -ilmiantopolitiikkamme koskee toimittajiamme.

Työskentelemme tiiviissä yhteistyössä avaintoimittajiemme ja kumppaneidemme kanssa arvioidaksemme tietyt riskialueet due diligence -selvityksillä sekä vuosittaisilla riskiperusteisilla auditoinneilla. Riskiperusteisten auditointien lisäksi olemme vuonna 2024 panostaneet toimittajavalintaan ja riskiseurantaan sekä kumppanien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämä kattaa arvioinnin ISS:n hallinnon ja politiikan vaatimusten noudattamisesta epäeettisen toiminnan suhteen: yhdistymisvapaus; työterveys ja -turvallisuus; työehdot; lapsityövoima; ympäristönsuojelu; alihankinta; talous ja sopimusten noudattaminen. Tämän yhteistyön kautta löydämme lisää keinoja nostaa kumppanuutemme tasoa avaintoimittajien ja kumppaneiden kanssa.

ISS hallinnoi korkean riskin toimittajia sekä kumppaneita tarkoin määritellyn prosessin avulla. Prosessi kattaa toimittajien tarkastuksen, sopimusten teon, yhteistyön aloittamisen, jatkuvan toimittajasuhteen seurannan (suorituskykyarvioinnit, poikkeamien hallinta ja vuosittainen riskiperusteinen auditointi) sekä toimittajasuhteen päättämisen prosessin.

Kehitämme jatkuvasti toimintaamme entistä tehokkaampien logististen ratkaisujen löytämiseksi.

Vastuullisuus hankintaketjussamme on käytännön tekoja

ISS kehittää jatkuvasti toimintaansa entistä tehokkaampien logististen ratkaisujen löytämiseksi. Työkoneissa ja tuotantoautoissa on käytössä paikannus- ja ajonseurantalaitteet käytön ja liikkumisen optimoimiseksi. Konekanta on nykyaikaista, joten koneiden päästöt ja melutaso ovat alhaiset. Sähkökäyttöisten tuotantoautojen osuutta autokannasta lisätään vuosittain.

Tavoitteenamme on saavuttaa Net Zero vuonna 2030 Scope 1:n ja 2:n osalta. Scope 1 sisältää tuotantoajoneuvoista ja työkoneista aiheutuvat päästömme. Tähän tavoitteeseen pyrimme muun muassa sähköistämällä tuotantoautokantaamme sekä ottamalla laajamittaisesti käyttöön sähkökäyttöisiä pienkoneita.

Ajoneuvokalustoa koskeva standardimme ohjaa autokantamme sähköistämiseen. Lisäksi ISS:llä pyritään päästöjen vähentämiseen myös muilla keinoin, muun muassa ajoneuvokannan oikean koon määrittämisellä, uusiutuvien polttoaineiden käytöllä, ajokäyttäytymisen mukauttamisella, reitityksen ja hyötykuorman optimoinnilla sekä ajoneuvokannan sähköistämisellä. Näitä kaikkia keinoja tarvitaan vastuullisuustavoitteidemme saavuttamiseksi.

Siivous- ja ravintolapalveluiden osalta hankinta varmistaa, että tilaukset ja toimitukset on keskitetty kilpailutuksissa valituille toimittajille. Keskittämällä tilaukset ja toimitukset sopimustoimittajille varmistamme muun muassa mahdollisimman pienet logistiikan päästöt. Sopimustoimittajiksi valitaan yrityksiä, joilla on konkreettisia vastuullisuustavoitteita ja -tekoja. Esimerkiksi ruokatuotteen päätukkurimme hyödyntää runkokuljetuksissa erikoispitkiä Ekorekkoja ja kaksikerrosperäkärryjä.

Elintarvikekilpailutuksissa varmistamme muun muassa, että valituksi tulevalla sopimustoimittajalla on tuotantoeläinten hyvinvointiin ja kestävään kalastukseen liittyvät sertifikaatit ja konkreettisia tekoja ruokatuottajien toimeentulon, pakkausten ja luomutuotteiden valikoiman osalta.

Siivouksen osalta keskitämme ostoja sopimustoimittajille, jotka konkreettisin teoin ovat tukemassa meitä omassa vastuullisuustavoitteessamme. Lisäksi sopimustoimittajamme kehittävät kanssamme vastuullisempia siivoustuotteita ja -menetelmiä.

Sidosryhmien odotuksia kartoitetaan jatkuvalla vuoropuhelulla ja tavoitteiden seurannalla.

ISS Suomi keskittyy liiketoimintansa kannalta olennaisiksi tunnistettuihin avainsidosryhmiin, joita ovat oma henkilöstö, asiakkaat, potentiaaliset työntekijät, toimittajat ja alihankkijat, viranomaiset, media sekä järjestöt. Näiden sidosryhmien odotukset ja tarpeet ohjaavat vastuullisuustyötämme, ja yhteistyön tavoitteena on varmistaa liiketoimintamme vastuullisuus, läpinäkyvyys ja jatkuva kehittäminen.

Sidosryhmien odotuksia kartoitetaan jatkuvalla vuoropuhelulla, tavoitteiden seurannalla sekä palautteen, kyselyiden ja haastattelujen avulla. Mittaamme vuosittain muun muassa henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyttä, minkä pohjalta tunnistamme kehitysalueet ja kehitämme sidosryhmäyhteistyötämme.

Vuoden 2024 henkilöstökyselyn vastausten pohjalta koko ISS Suomen kehitystoimenpiteiksi valikoituivat viestinnän ja yhteisöllisyyden sekä oppimisen ja osaamisen kehittäminen entisestään.

Vuoden 2024 asiakaskyselyssä ISS:n vahvuuksiksi nousivat työturvallisuus (4,2/5) ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen (3,9/5). Useissa asiakkuuksissa tunnistettiin myös ISS:n asiakasorganisaatiolähtöisen toimintamallin tuomia hyötyjä. Kehityskohteiksi tunnistettiin yhteistyön ja tiedonkulun vahvistaminen asiakkuuksissa, joissa useampi palvelualue toimii samanaikaisesti.

Avoin viestintä ja sidosryhmäyhteistyö

ISS on sitoutunut avoimeen ja aktiiviseen vuoropuheluun sidosryhmiensä kanssa. Varmistamme säännöllisellä viestinnällä, että toimintamme on läpinäkyvää ja että sidosryhmämme saavat ajantasaista tietoa vastuullisuustyöstämme. Julkaisemme vuosittain yritysvastuuraportin, jossa käsittelemme ympäristövastuuta, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintotapaa. Lisäksi tarjoamme sidosryhmillemme ajankohtaista tietoa verkkosivuillamme, sosiaalisen median kanavissamme sekä asiakas- ja muissa sidosryhmätapaamisissa.

Teemme yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa ja osallistumme alan verkostoihin, joissa kehitetään vastuullisia käytäntöjä ja yhdenvertaisempaa työelämää. Median kautta tarjoamme tietoa vastuullisuustoimenpiteistämme ja liiketoimintamme vaikutuksista. Potentiaalisille työntekijöille viestimme ISS:stä vastuullisena työnantajana ja tarjoamme mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.

Alla oleva taulukko havainnollistaa, miten eri sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö toteutuu käytännössä.

Eettisyys ja vastuullisuuden varmistaminen

ISS Palveluiden toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka varmistavat läpinäkyvän ja vastuullisen päätöksenteon. Noudatamme tiukkoja toimintaperiaatteita hankinnoissamme, asiakassuhteissamme ja henkilöstöjohtamisessamme. Kaikkia työntekijöitämme koskee eettinen ohjeistus, joka ohjaa päätöksentekoa ja päivittäistä toimintaa.

Osana eettisen toiminnan varmistamista ylläpidämme anonyymia ilmoituskanavaa, jonka kautta työntekijät ja muut sidosryhmämme voivat ilmoittaa mahdollisista väärinkäytösepäilyistä tai eettisistä rikkomuksista luottamuksellisesti. Kaikki ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti ja niihin reagoidaan viipymättä. Lisäksi valvomme toimintaamme säännöllisten sisäisten tarkastusten sekä ulkoisten auditointien avulla.

Tuki ja sponsorointi

ISS Suomi keskittyy tukemaan hankkeita, jotka edistävät yhdenvertaista työelämää ISS:n monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategian mukaisesti.

Vuonna 2024 ISS osallistui Taitaja SM-ammattitaitokilpailuun valtakunnallisena kumppanina. Tapahtuma toi yhteen tulevaisuuden osaajia eri aloilta ja tarjosi ISS:lle mahdollisuuden edistää vastuullisen työnantajakuvan rakentamista sekä tukea ammatillisen koulutuksen arvostusta. Taitaja-yhteistyö tukee ISS:n monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja yhteenkuuluvuusstrategiaa sekä pitkän aikavälin osaajapolitiikkaa.

ISS noudattaa globaalia sponsorointiohjeistusta sponsoroinnin ja tukimainonnan asianmukaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi. ISS:llä on lisäksi lahjonnan ja korruption vastaiset ohjeet, joilla varmistetaan eturistiriitojen välttäminen.

ISS:n järjestötoiminnan tavoite on turvata kiinteistöpalvelualan toimintaedellytykset.

Toiminta järjestöissä

ISS:n järjestötoiminnan tavoite on turvata kiinteistöpalvelualan toimintaedellytykset.

ISS:n toimitusjohtaja Jukka Jäämaa on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen. Henkilöstöjohtaja Maria Pajamo on Kiinteistötyönantajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen jäsen, Keskuskauppakamarin osaavan työvoiman valiokunnan jäsen ja Helsingin seudun kauppakamarin valtuuskunnan jäsen. Talousjohtaja Seppo Haapalainen on Työeläkevakuutusyhtiö Elon työnantajien neuvottelukunnan ja LähiTapiola Vahinkovakuutuksen hallintoneuvoston jäsen.

Läpinäkyvyys ja jatkuva kehittäminen

ISS Palvelut todentaa toimintansa tuloksia ulkoisten kumppaneiden myöntämillä sertifikaateilla ja vastuullisuusluokituksilla. Lue lisää 1.8.3 Toiminnan periaatteet -kappaleesta.

Kehitämme toimintamallejamme jatkuvasti varmistaaksemme, että vastuullisuustyömme vastaa sidosryhmien odotuksia sekä tukee kiinteistöpalvelualan kehitystä.

Yritysvastuuraportissa esitetyt tiedot perustuvat ISS:n ja sen yhteistyökumppaneiden järjestelmien lukuihin.

ISS Palvelut Oy:n yritysvastuuraportti 2024 sisältää perustiedot ISS Palvelut Oy:n taloudellisesta, yhteiskunnallisesta sekä ympäristöön ja henkilöstöön liittyvästä toiminnasta 1.1.–31.12.2024. ISS:n edellinen yritysvastuuraportti julkaistiin 6.5.2024. Seuraava ISS:n yritysvastuuraportti julkaistaan keväällä 2026.

ISS on raportoinut toiminnastaan Global Reporting Initiativen (GRI) kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisesti vuosittain vuodesta 2012 lähtien. Tämä raportti on laadittu GRI-standardien peruslaajuutta (Core) soveltaen.

Raportissa esitetyt tiedot perustuvat ISS:n ja sen yhteistyökumppaneiden järjestelmien lukuihin. Raportti kattaa talous-, henkilöstö- ja ympäristölukujen osalta kaikki ISS-konserniin kuuluvat yhtiöt Suomessa. Raportti sisältää GRI-tietojen lisäksi myös ISS:n omia tunnuslukuja.

Raportin sisällön vertailu GRI-standardeihin on esitetty alla olevassa GRI-taulukossa. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen toimijan toimesta. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden ja prosessien toimivuuden tarkastaa Ernst & Young Oy.

Raportti julkaistaan suomeksi. Raportin pdf-version voi ladata Lataa raportti -sivulta.

Olennaisten vaikutusten tunnistaminen ja raportin sisällön määrittelyprosessi

ISS Suomi käynnisti loppuvuodesta 2023 kaksoisolennaisuusanalyysin (Double Materiality Assessment), joka valmistui alkuvuonna 2024. Tavoitteenamme oli kartoittaa toimintamme vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät huomioiden ja valmistautua yhä läpinäkyvämpään vastuullisuusraportointiin.

Kaksoisolennaisuusanalyysi on merkittävässä roolissa viitoittamassa ISS Suomen omaa vastuullisuus- ja strategiatyötä. Analyysissä tunnistetaan vastuullisuuteen liittyvät riskit, joita tulee priorisoida ja hallita taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi tunnistetaan vastuullisuuteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Kaksoisolennaisuusarviointi tehtiin yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa. Edellinen sidosryhmätutkimus oli toteutettu syksyllä 2021.

Lue tarkemmin olennaisuusanalyysin toteuttamisesta.

Yritysvastuuraportoinnin lähtökohtana ovat olennaisuusanalyysin tuloksena määritellyt osa-alueet. Rakenteellisesti tässä raportissa kerrotaan ISS:n toiminnasta sekä vuodesta 2024 asiakas-, henkilöstö-, ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten kautta. Lisäksi kerrotaan ISS:stä yrityksenä.